Opiskelija osaa:
- käyttää värähdysliikkeen sekä aalto- ja ääniopin, valon, sekä atomi- ja ydinfysiikan peruslainalaisuuksia ja soveltaa niitä ilmiöiden tarkasteluun
- pelkistää värähdyksiin, erilaisiin aaltoliikkeisiin, atomi- ja ydinfysiikkaan ja sähkömagneettiseen säteilyyn liittyvän kysymyksen suureiksi ja niiden välisiksi lainalaisuuksiksi
- ratkaista värähdyksiin, erilaisiin aaltoliikkeisiin, atomi- ja ydinfysiikkaan ja sähkömagneettiseen säteilyyn liittyvän kysymyksen teknis-luonnontieteellisistä lähtökohdista käsin
- perustella ratkaisunsa ja valitsemansa menetelmän teknillis-luonnontieteellisistä lähtökohdista käsin
- jaotella sähkömagneettisen säteilyn eri osa-alueisiin ja tietää niihin liittyviä tekniikan sovelluksia

Mekaniikka, Lämpö- ja virtausoppi, Sähköstatiikka, virtapiirit ja magnetismi

värähtelymuodot ja niiden matemaattinen mallintaminen, aalto- ja äänioppi, sähkömagneettinen säteily, atomin rakenne ja energiatasot, ydinfysiikan perusteet, radioaktiivisuus ja ydinenergia

Opiskelija osaa käyttää aihealueisiin liittyviä suureita ja yksiköitä, osaa analysoida ilmiöitä kvalitatiivisesti ja ratkaista yksinkertaisia laskennallisia ongelmia, jotka ovat esitettyjen esimerkkien kaltaisia.

Esimerkkitilanteiden lisäksi opiskelija osaa myös soveltaa värähtelyn, aaltoliikkeen, atomi- ja ydinfysiikan peruslakeja uusiin tilanteisiin ja osaa perustella tekemänsä ratkaisut

Opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys värähtelyn, aaltoliikkeen, atomi- ja ydinfysiikan peruslaeista, niiden välisistä yhteyksistä ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun. Opiskelija osaa ratkaista sujuvasti aihealueisiin liittyviä tehtäviä ja perustella valitsemansa ratkaisut.