OPETUSSUUNNITELMAT > OPETTAJANKOULUTUS > AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS > AMMATILLINEN ERITYISOPETTAJANKOULUTUS

Ammatillinen erityisopettajankoulutus

Vaihda näkymän jäsentelyä
Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla. (K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1 2
Hae nimellä: op 1 2 1S 1K 2S 1 2 3 4 1 2
Ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia (10 op)
                     
Lähiopetuspäivät 3                      
Toimintakulttuurin analyysin tekeminen ja siihen liittyvä ohjaus 4                      
Lukupiirityöskentely 3                      
00000000000
Erityisen tuen järjestäminen (20 op)
                     
Lähiopetuspäivät 5                      
Lukupiirityöskentely 2                      
Yksilöanalyysi 3                      
Opetus- ja ohjausharjoittelu omassa ryhmässä 6                      
Ammattitaitoa laajentava opetus- ja ohjausharjoittelu 4                      
00000000000
Erityisopettajana oppilaitoksessa (10 op)
                     
Lähiopetuspäivät 2
 
   
       
Organisaatioanalyysi 4
 
   
       
Organisaatioharjoittelu 4
 
   
       
1001000550000
Erityisopettaja asiantuntijana (10 op)
                     
Työnohjaukseen osallistuminen 4
 
   
       
AHOT- ja HOPS -työskentely 4
 
   
       
Portfolio 2
 
   
       
1001000550000
Verkostoissa toimiminen (5 op)
                     
Verkostotyö oppilaitoksessa -verkkokurssi 4
 
   
       
Verkostoharjoittelu 1
 
   
       
505002.52.50000
Valinnaiset opinnot (5 op)
(Valitaan opintoja 5 op)
                     
00000000000
60 / 2560 / 060 / 2560 / 060 / 060 / 12.560 / 12.560 / 060 / 060 / 060 / 0

Esipuhe

”Muuttuvat laulut vuosien mennen.
Aika pois paljonkin vie.
Muuttuuko ihminen, ja mihin suuntaan
voi viedä huomispäivän tie? On kenties vaikeaa …”
(Valkama 1969.)

… lauloi Georg Ots vinyylilevylle vuonna 1969. Laulun keskeinen ajatus on ihmisen suhde muutokseen. Ihmisellä on toive hyvästä tulevaisuudesta ja tarve omalla toiminnallaan jotenkin voida vaikuttaa asioiden kulkuun.

Ammatillisen erityisopettajan työnkuva on laajentumassa yhä enemmän yksilö- ja ryhmätoiminnan ohjaamisesta työyhteisön ja sen sidosryhmien väliseksi moniammatilliseksi ja monimuotoiseksi verkostotyöksi. Työnkuvaan kuuluu edelleen niin yksilön kuin yhteisönkin tukeminen ja konsultointi.

Tämän toivotaan antavan Sinulle kokonaiskuvaa ammatillisen erityisopetuksen nykytilasta sekä siitä, miksi koulutus toteutetaan TAOKKissa juuri tällaisena. Koulutuksen aikana näitä teorioita käsitellään esimerkiksi tutustumalla yhdessä kirjallisuuteen, keskustellen sekä opetusharjoittelun kautta, jolloin teorioiden merkitys käytännön työn kannalta avautuu.

TAOKKin ammatillisen erityisopettajankoulutuksen myötä tuetaan ammatillisten oppilaitosten erityisopetuksen kehittymistä ja kootaan verkostoa, jonka tavoitteena on luoda joustavia käytäntöjä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen ja työllistymiseen.

Koulutus voi käynnistää elämässäsi puolentoista vuoden ajaksi mielenkiintoisia haasteita, antoisia kokemuksia ja arvokkaita yhdessä tekemisen hetkiä toisten opiskelijoiden ja TAOKKin henkilöstön kanssa.

Tervetuloa opiskelemaan ammatilliseksi erityisopettajaksi Tampereen ammatilliseen opettajakorkeakouluun!

Maarit Jääskeläinen
johtaja


Sisällys
1 Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen lähtökohtia 7
2 Ammatillisena erityisopettajana kehittymisen lähtökohtia 8
2.1 Ammatillisen erityisopettajan työn muutokset 9
2.2 Uuden identiteetin rakentaminen 9
2.3 Asiantuntijuuden kehittyminen 10
2.4 Tutkiva ja reflektiivinen työote 10
3 Koulutusmalli ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa 11
3.1 Koulutuksen pedagoginen malli 11
3.2 Koulutuksen rakenne 12
4 Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen osaamiskokonaisuudet 13
4.1 Ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia (10 op) 13
4.2 Erityisen tuen järjestäminen (20 op) 15
4.3 Erityisopettajana oppilaitoksessa (10 op) 18
4.4 Erityisopettaja asiantuntijana (10 op) 20
4.5 Verkostoissa toimiminen (5 op) 22
4.6 Valinnaiset opinnot (5 op) 23
5 Arviointi ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa 24
6 Opiskeluperiaatteet ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa 25
6.1 Opiskelun erilaiset muodot 25
6.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) 26
6.3 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja portfolio 28
7 Opiskelijapalvelut 29
Lähteet 33

1 Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen lähtökohtia

Suomessa on koulutuspoliittisena tavoitteena kansalaisten yhtäläinen oikeus elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksellisen tasa-arvon edellytyksenä on, että jokaisella on mahdollisuus osallistua toisen asteen koulutukseen toiminta- ja oppimisedellytyksiään vastaavasti. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä toisen asteen koulutuksen malleja ja käytänteitä inkluusiiviseen suuntaan sekä myös laajemmin esimerkiksi toteuttamalla nuorten yhteiskuntatakuuta. Samaan tavoitteeseen liittyy myös pyrkimys kohti esteetöntä ja saavutettavaa koulutusta kaikilla eri koulutusasteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassaan vuosille 2011- 2016 (OKM 2012) koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaksi ja korostaa erityisesti hyvien oppimisedellytysten ja tarvittavan tuen järjestämisen merkitystä. Myös syrjäytymisen ehkäiseminen nähdään yhä tärkeänä koulutuspoliittisena tavoitteena.

Kaikissa koulutusorganisaatioissa tarvitaan erityisopetuksellista ja inkluusion toteutumiseen liittyvää asiantuntemusta ja osaamista. Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (TAOKK) järjestettävän ammatillisen erityisopettajankoulutuksen tavoitteena on tukea erityisopettajaopiskelijoita ja välillisesti heidän oppilaitoksiaan saavuttamaan uutta, inklusiivista osaamista. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opetussuunnitelman ja sen toteuttamisen keskeisiä teoreettisia lähtökohtia ovat asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen, erityisopettajan ammatti-identiteetin rakentaminen, yhteisöllinen työn kehittämisen periaate sekä työskentely ohjaavalla ja voimauttavalla työotteella. Keskeisiä oppimisteoreettisia lähestymistapoja ovat tutkiva oppiminen ja kokemuksellinen oppiminen.

Ammatillisen erityisopetuksen kehityslinjat ja toimintatavat ovat olleet viime vuosina muutoksessa ja muutos on johtanut erityisopettajan ammatillisen roolin vahvistumiseen erityisopetuksen ja -ohjauksen kehittäjänä. Ammatillisen erityisopettajan työnkuva on laajentunut yhä enemmän yksilö- ja ryhmätoiminnan ohjaamisesta työyhteisön ja sen sidosryhmien väliseksi moniammatilliseksi ja monimuotoiseksi verkostotyöksi. Lisäksi erityisopettajan työssä korostuu yksilöä ja yhteisöä tukeva ja konsultoiva osaaminen.

Ammatillisen erityisopettajakoulutuksen taustalla vaikuttavat lukuisat kansalliset ja kansainväliset säädökset, ohjeet ja suositukset. Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin ja kansallisiin sopimuksiin ja linjauksiin, joiden tavoitteena on kehittää suomalaista koulutusjärjestelmää inklusiiviseen, esteettömään ja syrjäytymistä ehkäisevään suuntaan.

Tällaisia kansainvälisiä sopimuksia ovat esimerkiksi

• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948)
• YK:n Lapsen oikeuksien yleisjulistus (1959) ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus (1989)
• Unescon Salamancan sopimus (1994), jossa linjataan erityisopetuksen kehityssuuntia
• YK:n Vammaisten oikeuksien yleisjulistus (1975) ja yleismaailmallinen toimintaohjelma (1982)
• Euroopan neuvoston Vammaispoliittinen kokonaisohjelma (1991)
• YK:n Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (2006)
• OECD:n Socio-economic justifications for inclusive education (2011)

Kansallisesti inklusiivisen koulutuksen kehittämistä ja erityisen tuen järjestämisen periaatteita määrittelee Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosiksi 2011 – 2016 (OKM 2012). Oleellista kehittämissuunnitemassa on, että ammatilliselle erityisopetukselle ei ole erikseen asetettu kehittämiskohteita, vaan inklusiivisuuden periaatetta noudattaen erityisopetuksen kehittämistavoitteet ovat samat kuin ammatillisen koulutuksen tavoitteet yleensäkin. Erityisesti nykyisellä suunnitelmakaudella korostuvat koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen, opiskeluhuollon kehittäminen ja edelleen opintojen keskeyttämisten vähentäminen. Myös ammattikorkeakoulutusta koskevissa linjauksissa on otettu esille opiskelukykyyn ja -motivaatioon liittyvät ongelmat korkeakouluopiskelua hidastavina tekijöinä. Lisäksi ammatillista erityisopetusta ohjaa vuonna 2002 valmistunut ammatillisen erityisopetuksen strategia ja vuonna 2004 strategian pohjalta laadittu toimenpideohjelma.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen (60 op) suorittaneet opettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen tai kolmannen sektorin opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattiin ja työelämään kouluttamisen lisäksi erityisopettajat voivat toimia vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä tehdä opetukseen liittyviä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtäviä.

2 Ammatillisena erityisopettajana kehittymisen lähtökohtia

Ammatillisen erityisopettajan osaamishaasteissa on tapahtunut muutoksia siirryttäessä perinteisistä erityis- ja pienryhmävaltaisesta erityisopetuksesta kohti yksilöllistä tuen järjestämistä ja avoimia oppimisympäristöjä. Tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat yhdessä muiden kanssa ja jokaisen ammatillisessa koulutuksessa työskentelevän opettajan osaamiseen kuuluu ohjauksen ja opetuksen yksilöllistäminen. Ammatillisen erityisopettajan osaamisessa korostuvatkin yksilötason lisäksi yhteisön- ja verkostojen taso sekä kehittäminen.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen keskeisiä teoreettisia perusoletuksia ovat erityisopettajan ammatti-identiteetin rakentaminen, asiantuntijuuden kehittymisen tukeminen sekä tutkiva ja reflektiivinen työote. Keskeisiä oppimisteoreettisia lähestymistapoja ovat tutkiva oppiminen ja kokemuksellinen oppiminen. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen lähtökohtana on, että pedagogiset ratkaisut eivät ole vain opetuksellisia ja opiskelijoita koskevia ratkaisuja, vaan ne liittyvät laajemmin oman yhteisön ja sidosryhmien valintoihin ja toimintaan. Opintojen aikana tapahtuvalla toiminnalla rakennetaan myös tulevaisuusperspektiiviä omalle toiminnalle ja visiota yhteisölliselle toisin toimimiselle. Identiteetin rakentamisen, asiantuntijuuden kehittymisen sekä tutkivan ja reflektiivisen työotteen tarkoituksena voi sanoa olevan inklusiivisen opettajuuden toteuttaminen. Inkluusiossa on keskeistä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua oman yhteisönsä elämään, mutta tämän toteutuminen vaatii oppilaitoksissa rakenteellisia muutoksia. Erityisopettaja voi olla vaikuttamassa muutoksiin toimimalla jäsenenä erilaisissa käytännön yhteisöissä, jotka määrittävät oppilaitosten, opettajien ja opiskelijoiden todellisuutta.

2.1 Ammatillisen erityisopettajan työn muutokset

Perinteiset käsitykset asiantuntijuudesta yksilöllisenä ja tiedollisena ominaisuutena eivät riitä vastaamaan ammatillisen erityisopetuksen toimintaympäristön kehityshaasteisiin. Kerran hankitun tietämyksen soveltamiseen perustuvan rutiiniasiantuntijuuden asemesta ammatillisen erityisopettajankin työssä tarvitaan adaptiivista asiantuntijuutta, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisen toiminnan uusissa tilanteissa. Yhteisöllinen toiminnan kehittäminen puolestaan edellyttää työyhteisön ja työyhteisöjen jäsenten osaamisalueiden ylittämistä eli hybridiä asiantuntijuutta. Erilaisten käytäntöyhteisöjen rajapinnoilla toimiminen voidaankin ymmärtää osaksi verkostotyötä, joka on osa ammatillisen erityisopettajan toimintakenttää.

2.2 Uuden identiteetin rakentaminen

Inklusiivinen opettajuus ei tarkoita, että opiskelijan tulisi omaksua jokin valmis malli. Uuden identiteetin rakentaminen ei ole mallin omaksumista ja matkimista. Olemassa olevan ammatillisen opettajan identiteetin pohjalta ja sen rinnalle opiskelija rakentaa uutta, ammatillisen erityisopettajan identiteettiä.

Identiteetti neuvoteltuna kokemuksena tarkoittaa, että opiskelija määrittelee itseään sen mukaan, mitkä ovat hänen kokemuksensa erityisopettajuudesta sekä itsensä että muiden määrittäminä. Yhteisön jäsenyyteen identiteetti liittyy siten, että ihminen määrittelee itseään tutun ja vieraan kautta. Opettajien yhteisö on opiskelijalle tuttu yhteisö, mutta ammatillinen erityisopettajuus eli yhteisö, jonka jäseneksi ollaan menossa, on vielä ainakin osittain vieras. Identiteetti oppimispolkuna liittyy ajalliseen ulottuvuuteen ja siinä identiteettiä määritetään orientoitumisena tulevaan eli siihen, mitä on itse erityisopettajana. Identiteetti erilaisiin yhteisöihin kuulumisen verkkona tarkoittaa, että opiskelijalla on monta identiteettiä, joita hän käyttää eri tavoilla erilaisissa konteksteissa. Identiteetti suhteena paikallisen ja maailmanlaajuisen välillä liittyy siihen, että opiskelija oppilaitoskohtaisena toimijanakin määrittelee itseään yleisempien mallien ja diskurssien kautta.

2.3 Asiantuntijuuden kehittyminen

Asiantuntijuuden kehittyminen on yhteydessä ammatti-identiteetin rakentamiseen. Asiantuntijaksi kasvamisessa keskeisintä on niin sanottu progressiivinen eli asteittain syvenevä ongelmanratkaisu. Rutiiniasiantuntijoille tulee helposti vaikeuksia, jos he kohtaavat uudenlaisia tilanteita. Jos kyseessä on asiantuntija, joka näkee ongelmassa paljon enemmän kuin muut ja nauttii ratkaistessaan laajojen tietojensa turvin ongelmia, voidaan puhua adaptiivisesta tai dynaamisesta asiantuntijuudesta. Sellaisessa on tyypillistä oman työtehtävän rajojen rikkominen. Adaptiiviseen asiantuntijuuteen ja progressiiviseen ongelmanratkaisuun edennyttä ihmistä on vaikea korvata toisella.

2.4 Tutkiva ja reflektiivinen työote

Tutkivan ja reflektiivisen työotteen lähtökohtana on, että erityisopettajan työlle ja toiminnalle asetettuja standardeja tarkastellaan kriittisesti. Tämä koskee niin yksilöllisesti, yhteisöllisesti kuin yhteiskunnallisesti annettuja vaatimuksia, tulkintoja ja kriteereitä. On tärkeää ymmärtää, kenen intressejä standardit palvelevat, miten ne vaikuttavat yksittäiseen opettajaan ja opettajayhteisöön sekä ovatko nyt asianmukaisina pidetyt standardit enää päteviä tulevaisuudessa. Yhteisessä kehittämistyössä opettajat motivoituvat ja kannustavat toisiaan, voivat testata tulkintojaan, keskustella strategioista ja käydä merkitysneuvotteluja meneillään olevista ja tulevista projekteista. Erityisopettaja toimii yhtenä osapuolena tällaisessa hybridin asiantuntemuksen verkostossa.

Tutkivaa ja reflektiivistä työotetta käyttävä erityisopettajaopiskelija asettuu itse ja yhdessä toisten kanssa määrittelemään työtään arkikokemuksen kautta. Tämä tarkoittaa eri toimintamallien soveltamista siten, että hän toimii tiedonhankkijana, kokoajana, vetäjänä ja tutkijana työssään. Lähtökohtana on, että lähelle katsominen, kokemuksellinen tarkastelu ja kokemuksen jäsentäminen auttavat ottamaan etäisyyttä ja tuottamaan selkeämpää jäsennystä erityisopettajan työn tavoitteista ja toimintatavoista. Olennaista tällaisessa omista ja toisten ajattelu- ja toimintatavoista oppimisessa on tutkiva, reflektiivinen, analysoiva ja kysyvä suhde omiin ja yhteisön työkäytäntöihin.

3 Koulutusmalli ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa

3.1 Koulutuksen pedagoginen malli

TAOKKissa ammatillisen erityisopettajankoulutuksen toteutuksessa sovelletaan tutkivan oppimisen ja kokemuksellisen oppimisen periaatteita. Oppiminen ymmärretään sekä yksilölliseksi että yhteisölliseksi prosessiksi, jossa on keskeistä omien ajatusten ja käytäntöjen reflektointi, kriittinen pohtiminen ja neuvottelu toisten kanssa. Kokemuksellisen oppimisen periaatteiden mukaan omaa toimintaa voi ymmärtää ja muuttaa reflektoinnin ja uuden kokeilemisen kautta. Kokemuksellisen oppimisen avulla on mahdollista saada uusia näkökulmia todellisuuden ilmiöihin sekä ymmärtää, kritisoida ja muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Kokemusten prosessoinnilla on keskeinen merkitys myös identiteetin muuttumisessa, sillä kokemusten reflektointi voi muuttaa tunteita, asenteita ja arvoja. Ihmisen toiminta perustuu myös muihin kuin vain tiedollisiin ja rationaalisiin aspekteihin ja kokonaisvaltaisessa oppimisessa tiedollinen näkökulma täydentyy emotionaalisella sitoutumisella.

Tutkimiseen perustuvassa oppimisessa ei rajauduta olemassa olevaan tietoon, vaan oppimisen kohteina oleviin ilmiöihin tuodaan uusia näkökulmia ja uudenlaisia perusteluja. Ammatillisessa erityisopettajan koulutuksessa olevilla on jo kokemusta ammatillisena opettajana toimimisesta, joten itselle tuttuun työhön tarjotaan uusia näkökulmia. Tämä edellyttää prosessinomaista, tutkivaa ja pohtivaa etenemistä. Tutkivan ja reflektiivisen opiskelu- ja työotteen avulla opiskelijan on mahdollista kartoittaa ammatillisen erityisopettajan toimintaan vaikuttavia ilmiöitä, oman oppilaitoksensa ja sidosryhmien tilannetta, pohtia uudenlaisia rakenteellisia, toiminnallisia ja työtavallisia ratkaisuja sekä vaikuttaa inklusiivisuutta edistävästi.

Koulutuksen toteutus, jolla identiteetin ja asiantuntijuuden rakentumista tuetaan, koostuu viidestä kaikille yhteisestä osaamiskokonaisuudesta: 1) ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia, 2) erityisen tuen järjestäminen, 3) erityisopettajana oppilaitoksessa, 4) erityisopettaja asiantuntijana sekä 5) verkostoissa toimiminen. Lisäksi opintoihin kuuluu valinnaisia opintoja.

Eri osaamiskokonaisuuksiin sisältyviä aiheita työstämällä saadaan aineksia ja virikkeitä identiteetin rakentamiselle. Kokonaisuuksiin kuuluvat toimintakulttuurin analyysi, yksilöanalyysi, organisaatioanalyysi ja verkostoanalyysi eivät ole pelkästään kartoituksia, joita tehdään erityisopettajaopintojen aikana ja niitä varten, vaan tarkoituksena on, että tutkivasta ja kehittävästä työotteesta tulee keskeinen osa erityisopettajan toimintaa ja hänen tapaansa ymmärtää omaa työtään. Osallistuminen työnohjaukseen ja henkilökohtaisen portfolion työstäminen ovat keskeisiä menetelmiä oman ammatti-identiteetin muuttumisessa ja uudelleen rakentamisessa. Valinnaiset opinnot tukevat yksilöllisten valintojen tekemistä opiskelijan rakentaessa uutta identiteettiä. Opetuksen ja ohjaamisen lähtökohtana ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa on tieto, että opettajan identiteetin ja hänen käytännön toimintansa välillä on hyvin vahva yhteys.

Asiantuntijuuden peruselementtien (teoreettinen, käytännöllinen ja toiminnan säätelyä koskeva tieto) integroinnissa tarvitaan erilaisia välittäviä välineitä. Ne ovat toimintoja, joiden avulla voidaan ilmaista hiljaista tietoa tai analysoida teoreettista tietoa ja käytännön kokemuksia. Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa tällaisia välittäviä tekijöitä ovat erilaiset analyyttiset tehtävät, kirjoitustehtävät, portfoliotyöskentely, työnohjaus, lähipäivät, yksilö- ja ryhmätyöskentely, lukupiirityöskentely sekä harjoittelu ja ohjaus. Nämä välittävät tekijät perustuvat ensisijaisesti ns. epäsuoran pedagogiikan periaatteelle, sillä niissä on pääpaino opiskelijan omassa ymmärtämisessä, omakohtaistumisessa, dialogissa sekä yhdessä ajattelemisessa ja toimimisessa.

3.2 Koulutuksen rakenne

Erityisopettajankoulutuksen laajuus on 60 op. Opinnot kestävät 1,5 vuotta. Koulutus koostuu seuraavista osaamiskokonaisuuksista:

• ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia
• erityisen tuen järjestäminen
• erityisopettajana oppilaitoksessa
• erityisopettaja asiantuntijana
• verkostoissa toimiminen
• valinnaiset opinnot.

Kuvio 1. Erityisopettajan asiantuntijuuden ja ammatti-identiteetin rakentuminen ammatillisen erityisopettajankoulutuksen prosessissa

4 Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen osaamiskokonaisuudet

4.1 Ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia (10 op)

Ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia -osaamiskokonaisuudessa opiskelija tutustuu monipuolisesti ammatillisen erityisopetuksen toimintakäytäntöihin ja ammatillisen erityisopettajan toimintaympäristöihin sekä pyrkii jäsentämään niitä eri tieteenalojen näkökulmista. Hän arvioi ja kehittää omaa ja oppilaitoksensa toimintaa perustellusti ja tavoitteellisesti käyttäen hyödyksi erilaisia teoreettisia lähestymistapoja. Opiskelija perehtyy erityisopetuksen peruskäsitteistöön sekä inklusiivisiin koulutus-, oppimis- ja työllistymisprosesseihin. Samalla hän osana oman toimintansa kehittämistä arvioi ja analysoi hankkimaansa tietoa. Opiskelija arvioi omaa toimintaansa eettisesti erityisopettajan työn eri tasoilla ja opiskelija toimii yhteisöllisesti tietoa rakentaen.

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa sujuvasti käyttää erityisopetuksen peruskäsitteistöä
• osaa jäsentää toimintaympäristöään ja ammatillisen erityisopetuksen toimintakäytäntöjä eri tieteenalojen näkökulmista
• osaa arvioida kriittisesti ja kehittää omaa ja oppilaitoksensa toimintaa perustellusti ja tavoitteellisesti käyttäen hyödyksi erilaisia teoreettisia lähestymistapoja
• osaa osana oman toimintansa kehittämistä arvioida kriittisesti ja analysoida hankkimaansa tietoa ja välittää sitä yhteisölliseen käyttöön
• osaa kehittää inklusiivisia koulutus-, oppimis- ja työllistymisprosesseja.

Sisältö

• Ammatillisen erityisopetuksen tehtävä ja kehittyminen
• Ammatillisen erityisopetuksen käytänteet
• Erilaisuus ja elämänkulku
• Erityispedagoginen ajattelu erityisopetuksessa
• Sosiaalipedagoginen ajattelu erityisopetuksessa
• Esteetön ammatillinen koulutus ja työelämä
• Eettisyys erityisopettajan työssä

Toteutus

• lähiopetuspäivät, itsenäinen ja pienryhmätyöskentely (3 op)
• toimintakulttuurin analyysin tekeminen ja siihen liittyvä ohjaus (4 op)
• lukupiirityöskentely (3 op)

Tehtäväkokonaisuuksia
Toimintakulttuurin analyysi.
Toimintakulttuurin analyysissa opiskelija analysoi oman toimintansa ja oppilaitoksensa erityisopetuksen teoreettisia ja toiminnallisia lähtökohtia. Jokainen opiskelija laatii analyysille omat tavoitteensa ja toteuttamisen mallinsa (HOPS). Analyysin tekemistä ohjataan HOPS-ryhmässä. Lukupiirin ja lähipäivien työskentely toimii analyysin tukena, ja lisäksi analyysin tekemiseen kuuluu perehtyminen erilaisiin ammatillisen erityisopetuksen ja erityistyöllistymisen malleihin. Analyysin tekemiseen sisältyvät keskustelut oman oppilaitoksen ja muiden tahojen asiantuntijoiden kanssa erityisopetuksen lähtökohdista, ja lisäksi analysoidaan oman oppilaitoksen erityisopetukseen ja esteettömyyskäytäntöihin liittyviä asiakirjoja ja toimintamalleja. Toimintakulttuurin analyysi raportoidaan yksilöllisesti, mutta analyysiin liittyvää tiedonhankintaa, arviointia ja analysointia voidaan tehdä oppilaitoskohtaisissa tai muissa pienryhmissä. Analyysin raporttiosuudessa painotetaan erityisesti niitä perusteltuja kehittämisajatuksia ja -kohteita, joita erityisopettajaopiskelija aikoo lähteä omassa työssään edistämään.

Lukupiirityöskentely.
Lukupiirityöskentely tapahtuu pienryhmissä. Jokainen opiskelija perehtyy kahteen teokseen siten, että kaikilla lukupiiriin osallistujilla on eri teokset luettavana. Moodlesta löytyy kirjallisuusluettelo, mutta opiskelija voi myös itse ehdottaa muuta teosta. Lukupiiri kokoontuu yhden kerran käsittelemään kirjallisuutta yhdessä, jonka lisäksi jokainen lukupiiri työskentelee aktiivisesti Moodlessa. Kokoontumistilanteessa jokainen lukupiiriläinen pitää alustuksen yhdestä kirjasta ja sen jälkeen keskustellaan kriittisesti esiin tulleista teemoista ja arvioidaan tietoja erityisopettajan työn näkökulmasta. Kokoontumisesta tehdään muistio, joka viedään Moodleen. Muista teoksista keskustellaan lukupiireittäin Moodlessa, ja tähän keskusteluun osallistuu myös lukupiiriohjaaja. Moodle-keskustelussa jokainen lukupiiriläinen esittelee lukemansa teoksen pääajatukset ja esittää muille piiriläisille kysymyksiä ja mielipiteitä Moodle-keskustelun pohjaksi. Lukupiirityöskentelystä laaditaan aluksi aikataulu, joka palautetaan Moodleen työskentelyn alussa.

Arviointi
Osaamiskokonaisuuksien toteutumista arvioidaan asteikolla
hyväksytty - täydennettävä - uusittava.

AHOT
Osaamiskokonaisuudesta voidaan korvata opintoja aiemmilla opintosuorituksilla lukupiirityöskentelyn osalta. Lukupiirityöskentelystä voidaan korvata
korkeintaan 2 op.

Toimintakulttuurin analyysin tuottamia osaamistavoitteita voidaan tunnistaa ja tunnustaa AHOT-prosessin mukaisesti laatimalla osaamisportfolio, jossa osaamisalueet tulevat esille, ja portfolion luovuttamisen yhteydessä käydyllä arvioivalla keskustelulla. Toimintakulttuurin analyysistä voidaan tunnistaa ja tunnustaa korkeintaan 2 op.

4.2 Erityisen tuen järjestäminen (20 op)

Erityisen tuen järjestäminen -osaamiskokonaisuudessa opiskelija perehtyy erityisen tuen tarpeeseen, tuen tarpeen tunnistamiseen ja tarpeen mukaisten tukitoimintojen järjestämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä sekä tukitoimien toimivuuden arviointiin. Osaamiskokonaisuudessa perehdytään yksilöllisten opetus- ja ohjausprosessien sekä -tilanteiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Osaamiskokonaisuuden myötä opiskelija kehittää pedagogisia taitojaan. Hän oppii esimerkiksi käyttämään henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) erityisopetuksen ja -ohjauksen välineenä ja toteuttamaan työllistymiseen tähtääviä ja työelämävalmiuksia kehittäviä tukiprosesseja. Osaamiskokonaisuudessa perehdytään joustaviin erityisen tuen järjestämisen malleihin organisaation kehittämisessä sekä tutustutaan toimimiseen moniammatillisessa yhteistyössä. Osaamiskokonaisuudessa harjaannutaan yksilöllisen ja ryhmäohjauksen menetelmiin sekä oppimisen arviointiin ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Koko osaamiskokonaisuuden ajan korostuu eettisyyden periaatteiden mukaan toimimisen tärkeys erityisopettajan työssä.

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa arvioida opiskelijoiden erityisen tuen tarvetta
• osaa suunnitella ja toteuttaa tarpeen mukaisia tukitoimintoja erilaisissa toimintaympäristöissä ja arvioida tukitoimien toimivuutta
• osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksilöllisiä opetus- ja ohjaustilanteita ja -prosesseja
• osaa käyttää henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) erityisopetuksen ja -ohjauksen välineenä
• osaa toteuttaa työllistymiseen tähtääviä ja työelämävalmiuksia kehittäviä tukiprosesseja
• toimii moniammatillisuuden ja eettisyyden periaatteita noudattaen
• kehittää oman organisaationsa joustavia erityisen tuen järjestämisen malleja suunnitelmallisesti ja perustellusti.

Sisältö

• Erilaiset oppimista vaikeuttavat tekijät
• Tuen tarpeen tunnistaminen
• Yksilöllisen ja ryhmäohjauksen menetelmät ja oppimisen arviointi
• HOJKS-prosessin periaatteet
• Oppimisympäristöjen kehittäminen
• Moniammatillinen yhteistyö
• Erityisopettajan pedagogiset taidot

Toteutus

• lähiopetuspäivät, itsenäinen ja pienryhmätyöskentely (5 op)
• lukupiirityöskentely (2 op)
• tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaiset oppimista vaikeuttavat tekijät sekä yksilöanalyysi (3 op)
• opetus- ja ohjausharjoittelun (10 op) osat:
- omassa ryhmässä suoritettava harjoittelu (suositus enintään 6 op)
- oman ryhmän ulkopuolella suoritettava harjoittelu (suositus vähintään 4 op)

Tehtäväkokonaisuuksia

Opetus- ja ohjausharjoittelu.
Opetus- ja ohjausharjoittelu (10 op) suoritetaan kahdessa osassa siten, että toinen osista voidaan suorittaa omassa ryhmässä ja toinen osa (vähintään 4 op) joko oman organisaation muussa ryhmässä/toiminnassa tai oman organisaation ulkopuolella. Opetus- ja ohjausharjoittelun tavoitteena on kehittää erityisopettajaopiskelijan opetus- ja ohjaustaitoja suunnitelmallisesti sekä lisätä oman opetuksen ja ohjauksen arviointitaitoja.

Omassa ryhmässä toteutetaan suunniteltu ja teoreettisesti perusteltu kokonaisuus, joka sijoittuu useamman viikon ajalle. Se on laajuudeltaan vähintään 162 tuntia (6 op) ja siinä korostuvat ryhmänohjaukselliset tekijät. Tuntimäärään sisältyvät opetus- ja ohjausharjoittelukokonaisuudensuunnittelu ja teoreettinen perustelu, toteutus, arviointi sekä raportointi. Omassa ryhmässä suoritettava opetus- ja ohjausharjoittelu on vähintään 15 päivää. Lisäksi erityisopettajaopiskelija perehtyy HOJKS-prosessiin ja toteuttaa yhden opiskelijan HOJKS-prosessin erilaisissa oppimisympäristöissä: työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä tai tutkintotilaisuuksissa. Yhden opiskelijan HOJKS-prosessi raportoidaan yksilöanalyysin yhteydessä.

Oman ryhmän ulkopuolella suoritettava opetus- ja ohjausharjoittelu sisältää toiminnan seuraamista ja siihen osallistumista vähintään 108 tuntia (4 op). Tuntimäärään sisältyvät opetus- ja ohjausharjoittelukokonaisuuden suunnittelu ja teoreettinen perustelu, toteutus, arviointi sekä raportointi. Oman ryhmän ulkopuolella suoritettava opetus- ja ohjausharjoittelu on vähintään seitsemän päivää.

Opetus- ja ohjausharjoittelua ohjaa TAOKKin hyväksymä ohjaava erityisopettaja. Hänen tehtävänään on ohjata erityisopettajaopiskelijaa opetus- ja ohjaustaitojen kehittämisessä sekä muissa erityisopettajan tehtävissä. Opetus- ja ohjausharjoittelun yleiset tavoitteet täsmennetään HOPS-ohjauksessa.

Yksilöanalyysi.
Yksilöanalyysissa toteutetaan yhden opiskelijan oppimisen edistämiseen liittyvä raportoitu tavoitteellinen ja perusteltu opetus- ja ohjausprosessi. Opetus- ja ohjausprosessissa tulee esiin oppimisen yksilöllistäminen ja mukauttaminen, yksilöllisen ohjauksen ja ryhmäohjauksen menetelmät, oppimisympäristöjen kehittäminen sekä opiskelijan oppimisprosessin arviointi. Yksilöanalyysissä huomioidaan opiskelijan erilaiset yksilöllistä työllistymistä ja työelämävalmiuksia tukevat mallit ja organisaatiot sekä työllistymisvalmiuksien kehittäminen.

Yksilöanalyysin raportissa perustellaan opiskelijan tuen tarve, vahvuudet sekä tukea tarvitsevat ja kehitettävät osa-alueet. Yksilöanalyysissä kuvataan opiskelijan HOJKS-prosessi sekä opiskelijan tuki eri oppimisympäristöissä; työssäoppimisjaksoilla, ammattiosaamisen näytöissä tai tutkintotilaisuuksissa. Erityisopettajaopiskelija arvioi myös yksilöllisen opetus- ja ohjaustoiminnan toteuttamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Lukupiirityöskentely.
Lukupiirityöskentely tapahtuu pienryhmissä. Jokainen opiskelija perehtyy yhteen teokseen siten, että kaikilla lukupiiriin osallistujilla on eri teokset luettavana. Teosten valinnassa otetaan huomioon seuraavia asioita: teoksen vastaavuus osaamiskokonaisuuden tavoitteisiin ja keskeisimpiin sisältötavoitteisiin, monipuolinen aihesisältöjen valinta ryhmässä ja omien tavoitteiden asettaminen lukupiirityöskentelylle, yksilöanalyysin tekemiselle ja opetus- ohjausharjoittelulle.

Lukupiirin ensimmäisessä kokoontumisessa pienryhmän jäsenet laativat työskentelylleen aikataulun. Aikataulussa tulee ilmetä, mitä teoksia ryhmän jäsenet ovat valinneet ja millä aikavälillä niistä keskustellaan moodlessa. Lukupiirityöskentelylle on hyvä nimetä vastuuhenkilö, joka koordinoi työskentelyä. Lukupiirityöskentelyn aikana koottuja aineistoja esitellään pienryhmittäin sovittavalla tavalla.

Arviointi
Osaamiskokonaisuuksien toteutumista arvioidaan asteikolla
hyväksytty - täydennettävä - uusittava.

AHOT
Osaamiskokonaisuudesta voidaan korvata opintoja aiemmilla opintosuorituksilla lukupiirityöskentelyn osalta. Lukupiirityöskentelystä voidaan hyväksilukea korkeintaan 1 op.

Yksilöanalyysin tekemiseen ja opetusharjoitteluun liittyvää aiemmin hankittua osaamista on mahdollista tunnistaa ja tunnustaa, mikäli opiskelijalla on työkokemusta päätoimisesta ammatilliseen erityisopetukseen liittyvästä opetus- ja ohjaustyöstä vähintään yksi vuosi.

Opetus- ja ohjausharjoittelusta voidaan aiemmin hankittua osaamista tunnistaa ja tunnustaa korkeintaan 4 op (ei kuitenkaan oman ryhmän ulkopuolella suoritettavaa harjoittelua).

Tunnistaminen ja tunnustaminen tapahtuu laatimalla osaamisportfolio, jossa osaamisalueet tulevat esille, ja portfolion luovuttamisen yhteydessä käydyllä arvioivalla keskustelulla.

4.3 Erityisopettajana oppilaitoksessa (10 op)

Erityisopettajana oppilaitoksessa -osaamiskokonaisuudessa opetellaan toimimaan konsultoivalla ja yhteisöllisellä työotteella sekä kehittämään ja arvioimaan tukitoimia, jotka edistävät tuen ja esteettömyyden toteutumista. Osaamiskokonaisuudessa myös vahvistetaan erityisopettajaopiskelijan kykyä toimia erityisopetuksen asiantuntijana oppilaitoksen moniammatillisissa tuki-, ohjaus- ja opiskelijahuoltopalveluissa sekä taitoa toimia aktiivisesti oppilaitoksen kaikessa kehittämistyössä erityisopetuksen asiantuntijana. Tässä opintojen osassa perehdytään myös oppilaitoksissa ja organisaatioissa toimiviin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin.

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa toimia konsultoivalla ja yhteisöllisellä työotteella
• osaa vahvistaa omaa ja muiden organisaation jäsenten toimijuutta erityisopetuksen tehtävissä
• osaa toimia erityisopetuksen asiantuntijana oppilaitoksen moniammatillisissa tuki-, ohjaus- ja opiskelijahuoltopalveluissa
• osaa toimia aktiivisesti oppilaitoksen kehittämistyössä erityisopetuksen asiantuntijana
• osaa kehittää ja arvioida kriittisesti oman organisaationsa opiskelijan tukitoimia yhdessä muiden kanssa ja kehittää sellaisia organisaation toimintamalleja, jotka edistävät tuen ja esteettömyyden toteutumista.

Sisältö

• Oppilaitoksen ja organisaation tuki-, ohjaus- ja opiskelija-huoltopalveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen osallistuminen
• Erityisopettajan roolin kehittäminen ja vahvistaminen oppilaitoksessa ja organisaatiossa
• Konsultoivan ja moniammatillisen työotteen käyttäminen organisaation kehittämisessä
• Yhteisöllisten ja yhteistoiminnallisten toimintavalmiuksien kehittäminen
• Erilaisiin organisaatiomalleihin ja konsultointitapahtumiin perehtyminen
• Oppilaitoksessa ja organisaatiossa toimiviin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin perehtyminen

Toteutus

• lähiopetuspäivät, itsenäinen ja pienryhmätyöskentely (2 op)
• organisaatioanalyysi (4 op)
• organisaatioharjoittelu (4 op).

Tehtäväkokonaisuuksia

Organisaatioanalyysi.
Organisaatioanalyysissa opiskelija perehtyy oppilaitoksensa organisaatiomalliin ja erityisopetuksen sijoittumiseen organisaatiossa. Käsitystä laajennetaan perehtymällä organisaation toimintaan liittyvään kirjallisuuteen. Opiskelija arvioi erityisopettajien tehtäviä ja omaa ammatillista rooliaan oppilaitoksessa sekä erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toimivuutta. Toimintakulttuurin analyysin pohjalta laaditaan perusteltuja kehittämisehdotuksia. Opiskelija perehtyy myös oppilaitoksen kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin ja projekteihin ja selvittää esteettömyyden toteutumista niissä. Opiskelija syventää käsitystään konsultoivasta ja yhteisöllisestä työotteesta. Opiskelija laatii analyysille omat tavoitteensa ja toteuttamisen mallinsa. Organisaatioanalyysi raportoidaan yksilöllisesti, mutta analyysiin liittyvää tiedonhankintaa, arviointia ja analysointia voidaan tehdä oppilaitoskohtaisissa tai muissa pienryhmissä. Raportin avulla opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä organisaation toiminnan malleihin. Analyysin tekemistä ohjataan HOPS-ryhmässä.

Organisaatioharjoittelu.
Organisaatioharjoittelu suoritetaan omassa oppilaitoksessa. Organisaatioharjoittelun tuntimäärä on 108 tuntia (4 op). Organisaatioharjoittelun suunnitelma käsitellään HOPS-ryhmässä. Opiskelija osallistuu aktiivisena toteuttajana ja kehittäjänä oppilaitoksensa ohjaus- ja tukipalveluihin sekä opiskelijahuoltoryhmän toimintaan. Opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi konsultointiprosessin, jossa korostuu moniammatillinen yhteistyö. Opiskelija aloittaa toimintakulttuurin analyysin pohjalta erityisopetuksen kehittämistyötä. Organisaatioharjoittelun tavoitteet ja toteutussuunnitelma kirjataan HOPSiin, dokumentointi ja itsearviointi portfolioon.

Harjoittelun tuntimäärään sisältyvät organisaatioharjoittelun suunnittelu ja teoreettinen perustelu, toteutus, arviointi sekä raportointi. Organisaatioharjoittelu laajuus on vähintään seitsemän päivää.

Arviointi
Osaamiskokonaisuuksien toteutumista arvioidaan asteikolla
hyväksytty - täydennettävä - uusittava.

AHOT
Erityisopettajana oppilaitoksessa -osaamistavoitteita voidaan tunnistaa ja tunnustaa AHOT-prosessin mukaisesti laatimalla osaamisportfolio, jossa osaamisalueet tulevat esille, ja portfolion luovuttamisen yhteydessä käydyllä arvioivalla keskustelulla.

Organisaatioanalyysistä ja organisaatioharjoittelusta voidaan tunnistaa ja tunnustaa yhteensä korkeintaan 4 op, mikäli opiskelijalla on vankka kokemus organisaatiotason erityisopetuksen koordinoivista tehtävistä.

4.4 Erityisopettaja asiantuntijana (10 op)

Erityisopettaja asiantuntijana -osaamiskokonaisuuden myötä erityisopettajaopiskelija vahvistuu omassa erityisopettajan ammatti-identiteetissään ymmärtäen myös asiantuntijuuden kehittymisen ja ammatillisen identiteetin rakentumisen teoriaa. Hän oppii ratkaisemaan työyhteisöön liittymisen kysymyksiä erityisopettajan roolissa, jäsentämään ja arvioimaan omaa oppimisprosessiaan ja opiskelemaan asettamiensa kehittymistavoitteiden suuntaisesti. Tässä osaamiskokonaisuudessa opiskellaan ottamaan kehittämisorientaatiota sekä omassa työssä että opiskelussa, työskentelemään kehittävässä oppimisyhteisössä (HOPS-ryhmä) sekä käyttämään hyödyksi työnohjausta ja työnohjauksen teoriaa.

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistuu erityisopettajan ammatti-identiteettinsä rakentamisessa
• osaa ratkaista työyhteisöön liittymisen kysymyksiä uudessa roolissaan
• osaa jäsentää ja arvioida kriittisesti omaa oppimisprosessiaan ja opiskella asettamiensa kehittymistavoitteiden suuntaisesti.

Sisältö

• Erityisopettajan ammatillinen identiteetti
• Ammatillisen erityisopettajan rooli oppilaitoksessa
• Kehittämisorientaatio työssä ja opiskelussa
• Oman opiskelu- ja oppimisprosessin tavoitteellinen eteneminen
• Työnohjaus erityisopettajan ammatillisen identiteetin tukemisen välineenä
• Työnohjauksen taustateoriat, työnohjausprosessin vaiheet ja työnohjauksen muodot
• HOPS-työskentely sekä portfolion laatiminen

Toteutus

• lähipäivät ja koulutusprosessia tukevaan työnohjaukseen osallistuminen, HOPS-ryhmän työskentely (4 op)
• AHOT- ja HOPS -työskentely (4 op)
• portfolion laatiminen (2 op).

Työnohjauksessa (4 op) tutustutaan taustateorioihin, työnohjausprosessin vaiheisiin ja työnohjauksen muotoihin. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee työnohjauksen keskeisiä taustateorioita ja ymmärtää työnohjauksen prosessiluonteen. Opiskelija oivaltaa työnohjauksen merkityksen työn ja työyhteisön jatkuvan kehittämisen sekä työssä jaksamisen välineenä. Lähiopetuksen lisäksi opiskelija perehtyy sovittuun kirjallisuuteen, jonka pohjalta hän laatii kirjallisen esseen. Omia työnohjaus- ja työyhteisökokemuksia peilataan luettuun kirjallisuuteen.

Työnohjaus on työnohjaajan avulla tapahtuvaa prosessiluonteista oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Työnohjaus erityisopettajakoulutuksen viitekehyksessä tarjoaa koulutettaville mahdollisuuden tarkastella omaa, koulutuksen kautta kehittyvää erityisopettajan rooliaan ja perustehtävänsä muotoutumista omassa työyhteisössään.

Työnohjaus toteutetaan kiinteässä työnohjausryhmässä. Ryhmät kokoontuvat lähipäivien jälkeen sovitusti ja säännöllisesti yhteensä kymmenen kertaa siten, että syksyllä 2012 työnohjausistuntoja on kolme, keväällä 2013 neljä ja syksyllä 2013 kolme. Kunkin työnohjausistunnon kesto on 1,5 tuntia. Työnohjauksen prosessiluonteen takia työnohjaukseen edellytetään osallistuttavan kaikkina kertoina.

HOPS-ryhmät kokoontuvat lähipäivien yhteydessä ja niiden toiminta on ohjauttua.

Arviointi
Osaamiskokonaisuuksien toteutumista arvioidaan asteikolla
hyväksytty - täydennettävä - uusittava.

AHOT
Tätä osaamiskokonaisuutta ei voida korvata aiemmilla opinnoilla eikä aiempaa osaamista voida tunnistaa eikä tunnustaa AHOT-prosessissa.

4.5 Verkostoissa toimiminen (5 op)

Verkostoissa toimiminen -osaamiskokonaisuudessa opiskelija perehtyy verkostotyöhön erilaisissa erityisopetukseen liittyvissä oppilaitoksen sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa. Hän harjaantuu toimimaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan, organisaation ja oman asiantuntijuutensa kannalta tarkoituksenmukaisissa verkostoissa sekä oppii arvioimaan omaa rooliaan verkostotyössä. Osaamiskokonaisuudessa saadaan myös toimintatapoja verkostotyön kehittämiseen ja rakentamiseen.

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa toimia verkostotyön periaatteiden mukaisesti erilaisissa erityisopetukseen liittyvissä oppilaitoksen sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa
• osaa toimia erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan, organisaation ja oman asiantuntijuuden kannalta tarkoituksenmukaisissa verkostoissa
• arvioida kriittisen rakentavasti omaa rooliaan verkostotyössä ja toimintatapoja verkostotyön kehittämiseen ja uudistamiseen
• jäsentää omaa toimintaansa verkko-opiskelijana sekä hyödyntää kokemusta omassa työssään

Sisältö

• Virtuaalisen ja reaalisen verkostotyön periaatteet
• Oman oppilaitoksen erityisopetukseen liittyvän sisäisen ja ulkoisen verkostotyön kartoittaminen, arvioiminen ja kehittäminen
• Alueelliseen verkostotyöhön osallistuminen
• Omaa asiantuntijuutta kehittävään verkostotyöhön osallistuminen
• Verkostotyöhön liittyviin aineistoihin perehtyminen
• Hyvien käytäntöjen jakaminen ja levittäminen, vertaisoppiminen
• Verkostoharjoittelu

Toteutus

• Verkostotyö oppilaitoksessa -verkkokurssi
Moodle-oppimisympäristössä ja lähiopetus (4 op)
• verkostoharjoittelu (1 op)
• verkostoissa toimimisen osaamiskokonaisuus toteutetaan syksyllä 2013

Verkostoharjoittelu.
Verkostoharjoittelu koostuu opiskelijan laatimasta harjoittelusuunnitelmasta, raportoinnista ja varsinaisesta harjoittelusta
(3 työpäivää / 21 h) sekä itsearvioinnista. Verkostoharjoittelua ohjaavat verkkokurssin opettajat. Suunnitelmasta ilmenevät verkostoharjoittelun kohde ja sen esittely sekä perustelu harjoittelun kohteen valinnalle, oppimistavoitteet harjoittelulle, harjoitteluaikataulu sekä verkostotyön asiantuntijuuden kehittämistavoitteet.

Arviointi
Osaamiskokonaisuuksien toteutumista arvioidaan asteikolla
hyväksytty - täydennettävä - uusittava.

AHOT
Verkostoissa toimiminen -osaamiskokonaisuuden osaamistavoitteita voidaan tunnistaa ja tunnustaa AHOT-prosessin mukaisesti arvioivassa keskustelussa verkostoharjoittelun (1 op) osalta ja Verkostotyö oppilaitoksessa -kurssi hyväksilukukäytänteiden mukaisesti.

4.6 Valinnaiset opinnot (5 op)

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija

• osaa valita omaa ammattitaitoaan tukevia opintoja
• syventää erityisopettajan työhön liittyvää osaamistaan osallistumalla erilaisiin koulutuksiin, seminaareihin tai tapahtumiin.

Toteutus

• Erityisopettajaopiskelijalla on mahdollisuus valita erityisopettajuutta tukevia valinnaisia opintoja TAOKKin koulutustarjonnasta tai itsenäisesti hankkien.

AHOT
Osaamiskokonaisuus voidaan hyväksilukea aiemmilla, korkeintaan kolme vuotta vanhoilla korkeakoulutasoisilla opintosuorituksilla. Osaamiskokonaisuuteen liittyvä osaaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa laatimalla sovittavaan teemaan liittyvä osaamisportfolio, jossa osaamisalueet tulevat esille, ja portfolion luovuttamisen yhteydessä käydyllä arvioivalla keskustelulla.

5 Arviointi ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa

Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa tavoiteltava osaaminen on esitetty työelämäläheisinä osaamiskokonaisuuksina ja niistä yksilöityinä osaamistavoitteina. Osaamistavoitteet toimivat arvioinnin lähtökohtina. Osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavalla kolmijaolla: tietäminen, soveltaminen ja kehittäminen. Tällaisia tavoitetasoja voidaan soveltaa myös arvioinnin kriteeristönä kognitiivisen osaamisen osalta.

Tietäminen (ulkolukutyyppinen, toistava, mekaaninen) tarkoittaa aiemmin opitun muistamista, mieleen palauttamista ja toistamista. Kyseessä voivat olla yksittäiset faktat tai laajemmat teoreettiset näkökulmat. Keskeistä on kuitenkin, että kysytyn informaation toistaminen riittää. Tietämiseen kuuluu myös käsittäminen siinä merkityksessä, että opiskelija osaa tulkita asiaa niin, että osaa ilmaista asian omin sanoin, selittää asian tai tehdä siitä yhteenvedon. Tämän tasoista osaamista erityisopettaja tarvitsee työnsä perustaksi, mutta sen lisäksi hänen olisi erityisopettajan työssä selviydyttävä myös korkeammalle kognitiivisen osaamisen tasolle.

Soveltaminen tarkoittaa opitun käyttämistä aidossa ja myös uudessa tilanteessa. Tämä voi sisältää sääntöjen, menetelmien, käsitteiden, periaatteiden, lakien ja teorioiden käyttämistä konkreettisessa tilanteessa. Soveltamiseen kuuluu myös kokonaisuuden jakaminen osiin sen rakenteen ja osien suhteiden ymmärtämiseksi. Tämä voi sisältää osien nimeämistä, osien välisten suhteiden erittelemistä ja vertailemista sekä rakennetta ohjaavien periaatteiden tunnistamista.

Kehittäminen tarkoittaa uuden luomista, uusien mallien ja rakenteiden muotoilua sekä osien yhdistelemistä uudella tavalla. Kehittämiseen kuuluu myös reflektio sekä erilaisten tuotosten ja toimintojen kriittinen arviointi joko annettujen tai itse laadittujen kriteerien perusteella.

Erityisopettajankoulutuksessa arvioinnin luonne on kehittävä ja ohjaava. Siinä painottuvat opiskeluprosessin aikana toteutettava itsearviointi, vertaisarviointi opiskelijaryhmän kesken, työyhteisön arvioinnit sekä TAOKKin kouluttajien tekemät arvioinnit. Arvioinnin kokoajana toimivat myös portfolio ja HOPS. Hyväksymiskriteerien lähtökohtana ja perustana ovat osaamiskokonaisuuksien tavoitteet sekä opiskelijan omat tavoitteet.

Arviointi tuottaa erityisopettajaopiskelijoille ja ohjaajille tietoa tavoitteiden toteutumisesta, asioiden oppimisesta ja ymmärtämisestä. Arviointi myös motivoi ja ohjaa oppimista ja sen suunnittelua. Erityisopettajankoulutuksen eri osaamisalueet arvioidaan asteikolla hyväksytty - täydennettävä - uusittava.

Arvioinnissa toteutetaan mukaillen tutkivan oppimisen mallin näkemyksiä, missä arviointi on osa oppimisprosessia. Arviointivastuu on opettajien lisäksi myös opiskelijoilla itsellään, jolloin he oppivat tarkastelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa ja kokemuksiaan sekä suunnittelemaan tämän perustella omaa oppimistaan. Erityisopettajaopiskelijoiden keskinäinen arviointi on olennainen osa arviointia, jolloin opiskelijat ottavat vastuuta myös toistensa oppimisesta ja opintojen etenemistä. Tämän lisäksi yksittäiset oppijat ovat, ryhmän saavutusten lisäksi, vastuussa omasta opiskelustaan ja oppimistehtävistään.


6 Opiskeluperiaatteet ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa

6.1 Opiskelun erilaiset muodot

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen laajuus on 60 op. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Opinnot suoritetaan työn ohella. Opintojen kesto on 1,5 vuotta.

Lähiopetus
Koulutuksessa on 28 lähiopetuspäivää. Lähiopetuspäiviin sisältyy asiantuntijaluentoja, pienryhmätyöskentelyä, HOPS-ryhmän työskentelyä, opiskelijoiden puheenvuoroja, työnohjausta, oppimistehtävien esittelyä ja opintokäyntejä. Lähipäivät edellyttävät läsnäoloa, joten poissaolot aiheuttavat lisätehtäviä.

Itsenäinen ja pienryhmässä opiskelu
TAOKKin oppimiskäsityksessä korostuvat opiskelijoiden sosiaalinen vuorovaikutus, yhteisöllisyys sekä opiskelijan oma toiminta tiedonhankinnassa, oppimisessa ja sen reflektoinnissa. Opiskelijaryhmän jäsenten erilaiset tiedot, taidot ja valmiudet rikastuttavat oppimista.

Pienryhmätyöskentelyn tavoitteena on saada opiskelijat pohtimaan asioita syvällisesti ja eri näkökannoilta. Opiskelijat työskentelevät pienryhmissä sekä lähipäivinä että itsenäisen työskentelyn aikana mm. käyttämällä verkko-oppimisympäristöä.

Oppimistehtävät
Oppimistehtävien ja analyysien tavoitteena on tukea opiskelijaa ammatilliseen erityisopettajuuteen liittyvän osaamisen jäsentämisessä ja syventämisessä. Oppimistehtävissä korostuu itsenäinen tai pienryhmissä tehtävä tiedonhankinta ja tiedon reflektointi. Oppimistehtävissä käytetään lähdekirjallisuutta, ellei toisin mainita. Tällä opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä asiaan sekä taitonsa yhdistää omaa ja lähteen tekstiä. Oma pohdinta ja lähdeviitteet erotetaan selkeästi toisistaan. Kaikki lähdeviitteet ja lainaukset merkitään selvästi. Lisäohjeita voi katsoa teoksesta Tutki ja kirjoita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007).

Lukupiirityöskentely
Lukupiirin muodostaa 4 - 5 opiskelijaa. Lukupiiri kokoontuu yhteen keskustelemaan lukemistaan teoksista. Lisäksi lukupiirityöskentelyyn liittyvää keskustelua käydään Moodlessa tai pienryhmässä.

Työnohjaus
Työnohjaus on työnohjaajan avulla tapahtuvaa prosessiluonteista oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Erityisopettajakoulutuksen viitekehyksessä työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa, koulutuksen kautta kehittyvää ammatti-identiteetin kehittymistä, ammatillista kasvua ja perustehtävän muotoutumista työyhteisössä.

HOPS-ryhmät
HOPS-ryhmät kokoontuvat ohjatusti lähipäivien aikana ja toiminnan tavoitteena on kokonaistaa oppimista ja tukea opiskelun suunnitelmallista ja tavoitteellista etenemistä.

6.2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) on prosessi, jonka avulla otetaan huomioon osaaminen, jota opiskelija on hankkinut aiemmissa opinnoissa, työelämässä tai muilla elämänalueilla. Opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa osaamiskokonaisuuden tavoitteisiin ja osoittaa osaamisensa arvioivassa keskustelussa, aiemmin hankitun osaamisen näytöillä tai osaamisportfolion avulla. Jokaisen osaamiskokonaisuuden yhteydessä on selvitys kokonaisuuden AHOT-prosessista.

Kuvio 2. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi.

Esitys aiemman osaamisen tunnistamiseksi.
Tee esitys aiemman osaamisen tunnistamiseksi. Osaaminen kartoitetaan suhteessa opintojen osaamistavoitteisiin. Kokoa dokumentteja osaamisestasi AHOT-keskustelua varten. Jätä kirjallinen esitys ja suunnitelma AHOT-menettelystä HOPS-ohjaajalle. Suunnitelma hyväksytään erityisopettajakouluttajien tiimissä.

Osaamisen toteennäyttäminen.
Kokoa ja osoita aineistoa osaamisen toteennäyttämiseksi. Esitä todisteet, että aineisto on omaa työtäsi.

Osaamisen arviointi.
Osaamisen arvioinnissa varmistetaan, että toteennäytetty osaaminen vastaa esitettyjä osaamistavoitteita ja että osaamisen todistamiseen esitetyt dokumentit ovat valideja, riittäviä, aitoja, luotettavia ja ajan tasalla olevia. Osaamisen tunnistamiseksi esittämäsi dokumentit voidaan hyväksyä tai niitä voidaan pyytää täydentämään. Ne voidaan myös hylätä eli katsoa riittämättömiksi.

Osaamisen tunnustaminen.
Osaamisen tunnustaminen tapahtuu Moodlesta löytyvällä Opintojen hyväksilukeminen/AHOT-lomakkeella, jonka luovutat HOPS-ohjaajallesi sen täytettyäsi. Lomake toimitetaan HOPS-ohjaajalle päätöksentekoa varten.

Mikäli toteennäyttäminen ei riitä osaamistavoitteiden saavuttamiseen, sinun on suoritettava kyseinen osaamiskokonaisuuden osa tavanomaiseen tapaan. Jos olet tyytymätön osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tehtyyn päätökseen, sinulla on oikeus hakea oikaisua 14 vuorokauden aikana päätöksen saamisesta. Kirjallinen oikaisuhakemus osoitetaan päätöksen tekijälle. Ellet ole tyytyväinen uuden käsittelyn tulokseen, voit edelleen 14 vuorokauden kuluessa viedä asian TAOKKin johtoryhmän käsiteltäväksi.

Osaamisen tunnustamisen prosessin arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä:

• Validius: kohdistuuko osaaminen asetettuihin osaamistavoitteisiin?
• Riittävyys: onko osaaminen riittävää ja kattaa kaikki asetetut tavoitteet?
• Aitous: onko osaamisen osoittamisessa perusteena käytetty aineisto hakijan omaa?
• Luotettavuus: onko osaamisen osoittamisen arviointi riippumaton arvioijasta?
• Ajantasaisuus: kohdistuuko osaamisen osoittaminen nykyisiin käsityksiin oppimisesta, opettamisesta sekä tiedosta ja sen muodostumisesta?

6.3 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja portfolio

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) on luonteeltaan avoin. Opintosuunnitelmaan kirjataan henkilökohtaisia osaamiskokonaisuuksiin suhteutettuja osaamis- ja kehittämistavoitteita. HOPS-työskentelyä ohjataan HOPS-ryhmässä. Osa HOPS-työskentelyä on HOPS-ryhmässä käytävät osaamisen kartoittamiseen ja tavoitteiden asettamiseen liittyvät keskustelut.

Omien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin ja dokumentoinnin avulla HOPS kehittyy portfolioksi. Tekniseltä toteutukseltaan portfolio voi olla esimerkiksi kansio tai ePortfolio. Portfolion pitää olla toteutukseltaan sellainen, että lukija voi siihen vaivatta tutustua.

Portfolion tarkoituksena on kuvata erityisopettajaopiskelijan kehittymistä koulutuksen aikana sekä tukea ja kuvata hänen ammatillista kasvuaan. Portfolion laatimisen tukena erityisopettajaopiskelija voi käyttää oppimispäiväkirjaa, prosessikirjoittamista, äänitallenteita, valokuvaamista tai jotakin muuta hänelle sopivaa tapaa.

Portfoliolta edellytetään:

• tavoitteellisuutta
• reflektiivisyyttä
• dokumentointia
• opitun soveltamisen osoittamista
• yhteenvetoa siitä, missä tiedoissa ja taidoissa oppija on kehittynyt erityisopettajaopintojen aikana
• yhteenvetoa siitä, missä tiedoissa ja taidoissa on haasteita
• ajatuksia siitä, miten erityisopettajaopiskelija kehittää jatkossa ammatillisuuttaan.

Kuvio 3. Portfolioprosessi kokemuksellisen oppimisen viitekehyksessä.

7 Opiskelijapalvelut

Opiskelijapalveluista saat tietoa opintosuorituksistasi ja opiskelun käytäntöön liittyvistä asioista sekä selvitykset työvoimaviranomaisia varten. Opiskelijapalvelut palvelevat varmimmin klo 9.30 – 14.30 välisenä aikana, huone D1-29.

Yhteystiedot
TAMK, ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kuntokatu 3, 33520 Tampere

Koordinaattori
Irmeli Vesterinen, p. 050 541 5697
Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa
etunimi.sukunimi(at)tamk.fi

Opiskelutilat
Lähiopetus järjestetään pääsääntöisesti Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK) toimii Tampereen ammattikorkeakoulun yhteydessä osoitteessa Kuntokatu 3, 33520 Tampere.

Tiedottaminen
Opiskeluun liittyvät tiedotteet lähetetään ensisijaisesti verkko-oppimisympäristö Moodlen kautta. Opiskelijoiden tulee seurata Moodlen tiedotteita aktiivisesti. Jos sähköpostiosoitteesi tai osoitteesi muuttuu opiskelun aikana, voit vaihtaa sen itse WinhaWille opiskelijarekisterissä tai ilmoittaa siitä opiskelijapalveluihin.

Opetussuunnitelma
Ammatillisen erityisopettajakoulutuksen opetussuunnitelman löydät oppimisympäristö Moodlesta sekä osoitteesta www.tamk.fi/taokk.

Opintososiaaliset edut
Ammatillisen erityisopettajan opinnot eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, joten opintososiaaliset edut (esim. matka-alennukset) eivät koske yleensä opettajaopiskelijoita.

Ruokailu
Opiskelijoilla on mahdollisuus ruokailla Campusravitan opiskelijaravintolassa tai kahvilassa. Saat opintojen alussa ruokakortin, jota näyttämällä saat Campusravitan tuotteita henkilökuntahintaan.

Tärkeitä nettiosoitteita
TAMK:n palveluihin kirjaudutaan tunnuksilla, jotka jaetaan opiskelijoille opintojen alussa. Sama käyttäjätunnus ja salasana toimii mm. seuraavissa palveluissa:

• Windows-työasemat (TAMKin verkko)
• Sähköposti
• Intranet
• Moodle
• WinhaWille

Huomaathan, että opiskelijatunnus suljetaan automaattisesti 7 vrk kuluttua Winhan läsnäolomerkinnän päättymisestä. Tunnuksen voimassaolon päättyessä opiskelijoille tiedotetaan asiasta sähköpostilla 7 vrk ennen tunnuksen sulkeutumista.

Oppimisalusta Moodle
tabula.tamk.fi
Osa opinnoista toteutetaan verkkoympäristössä. Verkko-oppimisalustamme on Moodle. Moodlesta löydät mm. lähijaksojen tarkemmat ohjelmat, opetusmateriaalia, keskustelualueita sekä oppimistehtävien palautusalueet.

Opintorekisteri WinhaWille
https://winha.tamk.fi/winhawille/wille.asp

WinhaWilleen kirjataan opintosuoritukset. Pääset myös muuttamaan esim. osoitetietosi täältä.

TAMK Intranet
https://intra.tamk.fi
Intrasta löydät koko TAMKia ja TAOKKia koskevat tiedotteet.

TAMKin sähköposti
mail.tamk.fi
Saat käyttöösi TAMKin sähköpostiosoitteen. Jos et käytä etunimi.sukunimi@taokk.tamk.fi -osoitetta ensisijaisena osoitteenasi, muista kääntää posti oikeaan osoitteeseen. TAOKKin tiedotuspostit menevät oletuksena TAOKKin sähköpostiin. Syksyllä 2012 opiskelijat saavat käyttöönsä uuden sähköpostijärjestelmän (Outlook Web App -ohjelma).

Kirjasto
TAMKin kirjastolla on yhteensä 10 toimipistettä, jotka toimivat Tampereen lisäksi Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa ja Virroilla. Katso toimipistekohtaiset yhteystiedot ja aukioloajat http://www.tamk.fi/kirjasto.

Pysäköinti
TAMKin läheisyydessä ei valitettavasti ole ilmaisia pysäköintipaikkoja. Tämän vuoksi suosittelemme julkisia kulkuneuvoja (bussit 16, 18, 19, 28, 29 ja 90) tai tarvittaessa auton jättämistä hieman kauemmaksi, esim. Hakametsän jäähallin pihaan. Halutessasi voit ostaa pysäköintiluvan opiskelijapaikoille koko lukuvuodeksi. Pysäköintilupia myydään TAMKin Infosta, Kuntokatu 3 (G0-siipi).

Majoitus Tampereella
Mikäli tarvitset majoitusta Tampereella, voit tiedustella TAMKin opiskelijoille tarkoitettua sopimushintaista majoitusta seuraavista hotelleista: www.hotellivictoria.fi, www.homeland.fi, www.dreamhostel.fi ja www.norlandiacare.fi

Opintojen siirtäminen
Joutuessasi siirtämään opintojen alkamista tai jatkamista, ota ensin yhteyttä ohjaajaasi. Asiaan liittyvät käytännönjärjestelyt voit sopia opiskelijapalveluiden kanssa. Opintojen siirtäminen kuluttaa opiskeluaikaa.

Opiskelupaikasta luopuminen
Mikäli haluat luopua opiskelupaikastasi Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, ota ensin yhteyttä ohjaajaasi. Tämän jälkeen asiaan liittyvät käytännönjärjestelyt voit sopia opiskelijapalveluiden kanssa. Opiskelupaikasta luopuminen tulee ilmoittaa kirjallisesti.

Lähteet
Bereiter, C. & Scardamalia, M. 1993. Surpassing ourselves: An Inquiry into the Nature and Implications of Expertice. Chicago, Illinois: Open Court.

Bereiter, C. 2002. Education and Mind in the Knowledge Age. Hillsdale, NJ.Erlbaum.

Definition of a Well-Prepared Special Education Teacher. 2004. The Council for Exceptional Children. Viitattu 26.4.2011 http://www.cec.sped.org/Content/NavigationMenu/ProfessionalDevelopment/ProfessionalStandards/well-prepared-final.pdf.

Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2005. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY.

Heron, J. 2009. Life Cycles and Learning Cycles. In K. Illeris (toim.) Contempo-rary Theories of Learning. Learning Theorists in Their Own Words. New York: Routledge, 129–146.

Hirvonen, M. & Kaikkonen, L. (toim.) 2005. Maisemia matkalta. Näkökulmia ammatillisen erityisopetuksen ja erityisopettajan työn muutoksiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 52.

Honkanen, E., Kaikkonen, L. & Kotila, H. (toim.) 2008 Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen. Helsinki: WSOY.

Jarvis, P. 2009. Learning to Be a Person in Society. Learning to be me. In K. Illeris (toim.) Contemporary Theories of Learning. Learning Theorists in Their Own Words. New York: Routledge, 21–34.

Koulutus ja tutkimus vuosina 20011–16. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:1.

Sachs, J. 2003. The Activist Teaching Profession. Buckingham: Open University Press.

Tynjälä, P. 2007. Integratiivinen pedagogiikka osaamisen kehittämisessä. Teoksessa H. Kotila, A. Mutanen & M. V. Volanen (toim.) Taidon tieto. Helsinki: Edita, 11–36.

Usher, R. 2009. Experience, Pedagogy and Social Practices. In K. Illeris (toim.) Contemporary Theories of Learning. Learning Theorists in Their Own Words. New York: Routledge, 169–184.

Wenger, E. 1998. Communities of Practice: Learning, Meaning and Identity. Cambridge: Cambridge University Press.

Wenger, E. 2009. A Social Theory of Learning. In K. Illeris (toim.) Contemporary Theories of Learning. Learning Theorists … in Their Own Words. New York: Routledge, 209–218.