OPETUSSUUNNITELMAT > TÄYDENNYSKOULUTUS > TÄYDENNYSKOULUTUS > SAIRAANHOITAJAN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMINEN, 45 OP
Täydennyskoulutus ...

Sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen, 45 op

Vaihda näkymän jäsentelyä
Valitse näytettävät lukuvuodet, lukukaudet ja periodit (kun vain yksi vuosi on valittuna) alla olevilla napeilla. (K = Kevät, S = Syksy)
Lukuvuodet 1
Hae nimellä: op 1 1K 1S 1 2 3 4
Lääkehoidon eettinen ja juridinen tietoperusta hoitotyössä 4              
Kliininen tutkiminen, päätöksenteko ja hoitotyön toteuttaminen 15 op 15              
Farmakologia ja lääkkeen määrääminen 11−15 op 13              
Turvallinen lääkehoito asiakastilanteissa 10−15 op 13              
0000000
60 / 060 / 060 / 060 / 060 / 060 / 060 / 0

1 KOULUTUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHDAT

Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin (559/1994) heinäkuussa 2010 tulleen muutoksen (433/2010) myötä, voidaan lisäkoulutuksen käyneelle laillistetulle sairaanhoitajalle antaa oikeus määrätä lääkkeitä rajatusti. Sai-raanhoitajalla tarkoitetaan tässä myös terveydenhoitajaa ja kätilöä, joka on saanut laillistuksen sairaanhoita-jana. Lääkkeen määrääminen ei kuulu sairaanhoitaja(AMK) -tutkinnon tuottamaan osaamiseen, vaan ky-seessä on työelämän vaatimuksesta nouseva uusi, laaja korkeakoulutasoinen osaamiskokonaisuus ja tehtä-väkuva, joka edellyttää säänneltyä lisäkoulutusta (VN asetus 1089/2010), osaamisen varmistamista sekä Val-viran rekisteröimistä erikoispätevyydeksi.

Rajattu lääkkeenmäärääminen sisältää oikeuden määrätä apteekista lääkkeitä. Sairaanhoitajalla on myös oikeus lääkemääräyksen uudistamiseen valtakunnallisten hoitosuositusten mukaisesti. Lääkemääräys voi-daan antaa vain terveyskeskuksessa hoidettaville potilaille. Rajattu lääkkeenmäärääminen rajoittuu näin julkiseen perusterveydenhuoltoon. Avovastaanoton yksikköjä, joissa sairaanhoitajalla on oikeus määrätä lääkkeitä, ovat sairaanhoitajan vastaanottotoiminta, äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvoloiden toimin-ta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kansanterveystyönä järjestetty työterveyshuolto ja terveyskeskus-päivystys. Lääkkeenmäärääminen edellyttää tässä suosituksessa kuvatun koulutuksen lisäksi terveyskeskuk-sen vastaavan lääkärin antaman kirjallisen määräyksen. Kirjallisessa määräyksessä todetaan henkilön tehtä-vät ja niihin liittyen lääkkeenmääräämisen laajuus ja mahdolliset rajaukset. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (1088/2010) on annettu potilasturvallisuuden varmistamiseksi tarkemmat säännökset lääkkeiden määräämisestä sekä lääkkeistä ja tautitiloista, jotka kuuluvat rajatun lääkkeenmääräämisen piiriin.

Rajattu lääkkeenmäärääminen ja siihen liittyvä osaaminen edellyttävät korkeakoulutasoista osaamista. Kou-lutuksen tuottama osaaminen on vaativuustasolla 7 (tiedot, taidot, pätevyys) joka määritellään tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (120/2017). Koulutus muodostuu kahden koulutusammatin (sairaanhoitaja ja lääkäri) väliin syntyvästä uudesta tehtävä-kuvasta, joka laajentaa sairaanhoitajan roolia lisäten vastuuta ja osaamista asiakkaan terveydentilan määrit-telystä ja lääkehoidon toteutuksesta. Ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot on sijoitettu tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tasolle 7. Lääketieteen lisensiaattikoulutus on tasolla 8.

TAULUKKO 1. Taso 7 oppimistulokset (Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppalaisen tutkinto-jen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 2008/C 111/01 & VN asetus 120/2017 )
Tiedot Taidot Pätevyydet
Level 7
Master
tason
oppimistulokset
•pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippu-osaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittinen ymmär-täminen •erikoistuneet ongelmanratkai-sutaidot, joita tarvitaan tutki-muksessa ja/tai innovaatiotoi-minnassa uuden tiedon ja toi-mintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämi-seen.
•monimutkaisten, ennakoimattomien ja uusia strategisia lähestymistapoja vaativien työ- tai opintoympäristöjen johtaminen ja muuttaminen
•vastuun ottaminen ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta ja/tai ryhmien strategisen toiminnan arvioinnista


Osana uudistuksen valmisteluprosessia sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta syksyllä 2009 Jyväsky-län ammattikorkeakoulu kokosi valtakunnallisen yhteistyöverkoston sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmää-räämisen koulutuksen suunnittelua varten Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian sekä Oulun ja Kuopion yliopiston ja edellä mainittujen alueiden terveyskeskusten toimijoista. Yhteistyöver-kosto laati esityksen sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden erikoispätevyyden koulutuksen kansallisiksi perusteiksi. Yhteistyöverkoston työn tuloksena syntyneet osaamiskuvaukset (luku 4) ovat tämän koulutuksen perustana. Työskentelyä koulutuksen suunnittelemiseksi jatkettiin syksyllä 2010 laajemmassa ammattikorkeakouluverkostossa yhteistyössä yliopistojen kanssa toukokuisen koulutusta koskevan valtio-neuvoston asetusluonnoksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Koulutuksen yhteiset perusteet laadittiin ensimmäisen kerran 2011 ja ne on päivitetty vuonna 2013 ja 2016. Tämä versio korvaa edellä mainitun. Päivityksen yhteydessä on huomioitu Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntija-ryhmän raportin (STM 2015) ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi sekä tehtäväkuvan ja toimintaympäris-tön laajentamiseksi.

2 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖNÄ

Valtioneuvosto on antanut lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta asetuksen (1089/2010, myöhemmin Koulutusasetus), jonka mukaisesti koulutuksen suunnittelu-, toteutus- ja osaamisen varmista-misvastuussa ovat ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhteistyössä. Tämän suosituksen laatimisen tavoitteena on ollut laatia koulutuksen järjestämiselle yhteiset kansalliset perusteet, johon kaikki lääkkeenmääräämistä järjestävät korkeakoulut voivat sitoutua. Sairaanhoitajan lääkkeen määräämistehtävälle, on kansainvälisiä vastineita korkeakoulujen tuottamana osaamisena ja koulutuksena. Koulutuksen suunnittelu ja toteutus edellyttävät ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta uudenlaista yhteistyötä koulutuksen tuottamisessa, sillä uusi tuotettava osaaminen syntyy kahden eri korkeakoulujärjestelmän osaamiset yhdistämällä. Koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja osaamisen varmistamisessa keskeisellä sijalla on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö.

Koulutus muodostuu kahden nykyisen koulutusammatin (sairaanhoitaja ja lääkäri) väliin syntyvästä uudes-ta tehtäväkuvasta, joka laajentaa hoitotyöntekijän roolia lisäten vastuuta ja osaamista asiakkaan tervey-dentilan määrittelystä ja lääkehoidon määräämisestä. Sairaanhoitajan on koulutuksessa hankittava uutta osaamista lääketieteen ja farmakologian osa-alueilta omaan hoitotyön toimintakehykseensä. Lääkkeen mää-räämisen osaamisen arvioinnissa ja tasossa on lähdetty siitä, että sairaanhoitajan on läpäistävä samoja opin-tojaksoja samalla osaamisen tasolla kuin lääkäriksi opiskelevien.

Koulutuksen suunnittelussa osalta on lähtökohtana pidetty sitä, että ihminen on kokonaisuus ja siksi lääke-hoidon hoidon aloittaminen ja jatkaminen vaativat kaikkien elintoimintojen tutkimisen ja lääkeaineiden perushallintaa. Ihmisen elintoiminnot muodostavat järjestelmän, jonka toiminnat ovat jatkuvassa yhteydes-sä keskenään. Siten hoidon tarpeen määrittelyn ja lääkehoidon tarpeellisuuden arvioinnin tulee aina lähteä koko ihmisen tutkimisesta ja siihen perustuvasta päätöksenteosta (ml. erotusdiagnostiikka). Asiakkaalla voi olla lääkeaineiden vaikutuksiin ja yhteisvaikutuksiin liittyviä muitakin terveydentilan ongelmia kuin rajoitetul-la, yksittäisellä alueella olevia. Lääkeaineiden yhteisvaikutukset ja vaikutukset elimistöön on tunnettava laa-jemmin kuin vain lääkkeen määräämisen kulloinkin erikseen säännellyn oikeuden osalta, jotta lääkehoitoa voidaan toteuttaa turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Koulutuksen kattavuuden ja laajuuden suunnittelussa lähtökohtana on, että farmakologia laaja-alaisena osaamisena otetaan haltuun kerralla. Kansainväliset esimerkit muun muassa Englannista antavat viitteitä siitä, että ensin rajoitettua lääkeaineiden listaa on laajennettu muutaman vuoden kuluttua. Mikäli koulutus toteutettaisiin lääkkeen määräämisasetuksen (1088/2010) lääkelistan pohjalta, lääkelistan laajentaminen aiheuttaisi samojen henkilöiden uudelleenkoulutustarpeen muutaman vuoden kuluttua. Kokonaisvaltainen farmakologian koulutus mahdollistaa työvoiman vapaan liikkuvuuden perusterveydenhuollossa sekä työnan-tajalta toiselle että saman työnantajan palveluksessa tehtävästä toiseen. Koulutusasetus (1089/2010) määrit-telee koulutuksen yksiselitteisesti kokonaisvaltaiseksi - ei tehtäväkuvaan tai lääkelistaan sidotuksi.

Lääkkeenmääräämisen koulutuksessa kouluttajina ja osaamisen arvioinnista vastaavina toimivat ammatti-korkeakoulujen ja yliopistojen kouluttajat. Kaikilla kouluttajina toimivilla on vähintään ylempi korkeakoulu-tutkinto. Ammattikorkeakoulujen henkilöstöllä on opettajapätevyys ja vähintään kolmen vuoden työkoke-mus ammattialalta. Asiakastyötä työelämän toimintayksiköissä ohjaa lääkärin ammattia itsenäisesti harjoit-tamaan oikeutettu laillistettu lääkäri. Lisäkouluttajina voidaan käyttää muita asiantuntijoita. Korkeakouluit-tain on nimetty koulutukselle vastuuopettajat ja esimiestason vastuuhenkilöt, jotka ovat ohjanneet valmis-teluprosessia. Tämän kansallisen suosituksen ovat konkreettisesti laatineet liitteessä 2 luetellut korkeakoulu-jen vastuuhenkilöt. Verkoston koordinoijana on toiminut asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammatti-korkeakoulusta. Kansalliseen suositukseen koulutuksen perusteista ovat sitoutuneet ammattikorkeakoulut ja yliopistot liitteessä 2 kuvattuina sopimuskumppanuuksina.  
3 KOULUTUKSEN OPISKELIJAVALINTA

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutus on terveydenhuollon ammattihenkilölain (559/1994, muutos 433/2010) mukaiseen erikoispätevyyteen johtava koulutus. Koulutusta säätelee edellä mainitun lain lisäksi valtioneuvoston asetus (1089/2010). Koulutukseen hakeutuvalta henkilöltä edellytetään, että hän on haku-kelpoinen edellä mainitun lain ja asetuksen pohjalta.

Hakukelpoisuus:

1. Pätevyys: Laillistettu sairaanhoitaja tai sairaanhoitajana laillistettu terveydenhoitaja tai kätilö (amk/opistoaste)

2. Työkokemuksen laatu ja määrä: Koulutukseen hyväksyttävällä tulee olla viimeisten viiden vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden työkokemus sillä tehtäväalueella, jolla hän tulee lääkettä määrää-mään. (osoitettava työtodistuksessa.) STM raportissa 2015 on ehdotettu muutosta Koulutusasetuk-seen työkokemusvaadetta koskevaan pykälään.


Verkosto on sopinut yhteisesti seuraavista kaikkia sitovista valintaperusteista:

1. Valintakoe: Valintakokeeseen kutsutaan kaikki hakukelpoiset. Maksimipistemäärä 50 pistettä.
Valintakoe koostuu
• farmakologista osaamista kuvaavasta osiosta (kirjallinen kuulustelu) Valintakokeesta on saatava vähintään 20 pistettä. Valintakoe kirjana on Pelkonen O & Ruskoaho H toim. (uusin painos): Lää-ketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Duodecim, Karisto OY, Hämeenlinna. Sivut 17–108. Tai
Koulu, M. & Mervaala, E. (toim.) 2013. Farmakologia ja toksikologia. Medicina, Bookwell Oy, Por-voo s. 19-114 tai uusin painos vastaavat sivut
• lääkelaskujen hallintaa kuvaavasta osiosta (hyväksytty / hylätty, vähintään neljä viidestä tulee olla oikein).


Valinta tasapistetilanteessa: Tasapistetilanteessa hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen seuraavin pe-rustein: valintakoepisteet ja työkokemuksen pituus tehtäväalueella.

Koulutuksen käynnistyessä hakijan tulee toimittaa koulutuksen käynnistyessä

1. Ohjauksesta terveydenhuollon toimintayksikössä ja osaamisen näytön arvioinnista vastaavan lää-kärin sitoumus: Työssä tapahtuvaa oppimista ohjaa lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oi-keutettu laillistettu lääkäri, joka vastaa opiskelijan välittömästä ohjauksesta ja osallistuu työelämässä tapahtuvan näytön arviointiin.

2. Työnantajan lausunto, josta käy selville suunniteltu tehtäväkuva ja alustava lääkelista. Työnantajan suunnittelema alustava sairaanhoitajan rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvä tehtäväkuva, josta käy ilmi suunniteltu lääkelista.


KOULUTUKSEN OPINTOKOKONAISUUDET, KESKEISET SISÄLLÖT JA PAKOLLINEN KIRJALLISUUS

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksen opintokokonaisuudet on suunniteltu ja toteutetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. Koulutus on rakennettu koulutuskokonaisuudeksi siten, että teoreettista opiskelua tukee käytännön opiskelu terveydenhuollon toimintayksikössä. Nämä muodos-tavat suunnitelmallisen prosessiluonteisen kokonaisuuden, joka tähtää koulutuksen osaamisvaatimusten täyttymiseen. Koulutuksen laajuus on vähintään 45 op ja siitä vähintään 20 opintopistettä koostuu farmako-logian, reseptiopin, kliinisen lääketieteen ja tautiopin opinnoista. Koulutuksen mitoituksen perusteena 1 opintopiste (op) on 27 työtuntia.



KUVIO 1. Koulutuksen opintokokonaisuudet ja opintojen eteneminen

TAULUKKO 2. Koulutuksen opintokokonaisuudet ja erikoispätevyyden osaamisalueet

Opintokokonaisuudet Eettinen ja juridinen
osaaminen Kliinisen tut-kimisen ja terveydenti-lan arvioinnin osaaminen Näyttöön perustuva päätöksen-teko osaa-minen Lääkehoitoon liittyvä osaa-minen
5.1 Lääkehoidon eettinen ja juridinen tietoperusta hoito-työssä * *
5.2 Kliininen tutkiminen, päätöksenteko ja hoitotyön toteuttaminen * * * *
5.3 Farmakologia ja lääkkeen määrääminen

*
5.4 Turvallinen lääkehoito asiakastilanteissa *

* * *


5.1 Lääkehoidon eettinen ja juridinen tietoperusta hoitotyössä 4−5 op
Osaamistavoitteet:
- soveltaa omaan ammattitoimintaansa, potilaan hoitamiseen ja lääkkeen määräämiseen liittyviä lakeja, asetuksia ja säädöksiä sekä ammattieettisiä periaatteita
- tunnistaa lääkkeen määräämiseen liittyvän tehtäväalueensa ja osaamisensa rajat ja vastuun se-kä konsultoi muita ammattihenkilöitä tarvittaessa
- toimii eettisesti korkeatasoisesti lääkkeitä määrätessään
- kykenee arvioimaan omaa osaamistaan ja päivittää säännöllisesti tehtäväalueensa diagnostiik-kaan ja uusiin lääkeaineisiin liittyviä tietojaan ja taitojaan
- tunnistaa ja ennakoi lääkehoidon ongelmatilanteita ja riskejä, rekisteröi poikkeamat sekä kehit-tää riskien- ja laadunhallintaa.

Keskeiset sisällöt:
- lääkkeen määräämistä säätelevät lait, asetukset ja säädökset
- ammatilliset arvot, etiikka ja vastuullisuus
- sairaanhoitajan tehtäväalue ja asiantuntijuus lääkkeenmääräämisessä
- lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ja riskien hallinta lääkehoidossa
- laadunvarmistus lääkehoidossa
- lääkkeiden määräämiseen liittyvä yhteiskuntavastuu sekä väestön terveyden edistäminen

Käytettävät opetusmenetelmät, opintojakson toteutus ja arviointi päätetään ja dokumentoidaan korkea-koulukohtaisesti.

Pakollinen kirjallisuus:
Adams, J. 2011. Nurse prescribing ethics and medical marketing. Nursing Standard 25(29), 62-66. 7 s. http://journals.rcni.com/doi/pdfplus/10.7748/ns2011.03.25.29.62.c8405
Gielen, SC., Dekker, J., Francke, AL., Mistiaen, P & Kroezen, M. 2014. The effects of nurse prescribing: A sys-tematic review. International Journal of Nursing Studies 51(7), 1048–1061. 14 s http://nvl002.nivel.nl/postprint/PPpp5186.pdf
Lait, asetukset, säädökset ja ohjeet liittyen sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen tehtävään
Linden-Lahti, C., Airaksinen, P. Pennanen, P. & Käyhkö, K. 2009. Vakavat lääkityspoikkeamat potilasturvalli-suuden haasteena. Suomen Lääkärilehti 64(41), 3429−3434. 5 s. http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2009/SLL412009-3429.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021. 14 s. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80352/09_2017_Potilas-%20ja%20asiakasturvallisuusstrategia%202017-2021_suomi.pdf?sequence=1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2016. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ohjaus 14/2015, kappaleet 1-7, 9, 12-16. 85 s.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. JuvenesPrint – Tampereen yliopistopaino, Tampere. 45 s.
White, CS. 2011. Advanced Practice Prescribing: Issues and Strategies in Preventing Medication Error. Journal of Nursing Law 14(3/4), 120-127. 8 s.
Weeks G, George J, Maclure, C & Stewart D. 2016. Non-medical prescribing versus medical prescribing for acute and chronic disease management in primary and secondary care. Cochrane Database Systematic Re-views 22;11:CD011227. 32 s. https://openair.rgu.ac.uk/bitstream/handle/10059/2066/WEEKS%202016%20Non-medi-cal%20prescribing%20versus%20medical%20prescribing%20%5BReview%5D.pdf?sequence=3&isAllowed=y





5.2 Kliininen tutkiminen, päätöksenteko ja hoitotyön toteuttaminen 15 op
Osaamistavoitteet:
- tunnistaa oman tehtäväalueensa ja osaamisensa rajat ja vastuun sekä konsultoi muita ammatti-henkilöitä tarvittaessa
- soveltaa edistyneitä tietojaan anatomiasta, fysiologiasta ja patofysiologiasta määrätessään lääk-keitä
- hallitsee keskeisten elintoimintojen osalta strukturoidun anamneesin teon ja potilaan kliinisen tutkimisen rajatun lääkkeen määräämisen toteuttamiseksi
- osaa tunnistaa, arvioida ja tehdä johtopäätöksiä potilaan sen hetkisestä terveydentilasta ja sai-rauden vakavuusasteesta tehtäväalueellaan
- osaa dokumentoida päätöksenteon perustana olevan anamneesin, kliiniset löydökset, diagnoo-sin ja jatkotoimenpiteet tehtäväalueellaan
- perustaa kliinisen päätöksenteon (erotusdiagnostiikka) tehtäväalueellaan potilaan anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen sekä tarvittaessa laboratoriotutkimuksiin
- toimii tehtäväalueellaan näyttöön perustuvien hoitosuosituksien ja – käytäntöjen mukaisesti
- hallitsee lääkkeenmääräämisen tehtäväalueen terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaeh-käisyn, hoidon, ohjauksen ja seurannan hoitajavastaanotolla
- osaa tunnistaa ja ohjata edelleen lääkehoidon kokonaisarviointia tarvitsevat potilaat
- päivittää säännöllisesti tehtäväalueensa diagnostiikkaan ja uusiin lääkeaineisiin liittyviä tietojaan ja taitojaan

Keskeiset sisällöt: Sisältää koulutusasetuksessa määriteltyjä tautiopin ja kliinisen lääketieteen opintoja 5-9 op
- sydän – ja verisuonisairauksien hoidosta: Metabolinen oireyhtymä, kohonneen verenpaineen hoito, sepelvaltimotaudin hoito, kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoito, eteisvärinä
- keuhkosairauksista astman hoito ja COPD:n hoito
- tule-sairaudet
- neurologisten sairauksien hoito
- ruuansulatuselinten tautien hoito
- diabeteksen hoito, hypotyreoosin hoito
- kuumeisen lapsen hoito
- seuraavien infektiosairauksien hoito sekä aikuis- että lapsipotilaalla: VTI, ylä- ja alahengitystei-den infektiot, korvatulehdus, sivuontelotulehdus, silmätulehdus, rintatulehdus, esinahantuleh-dus
- sukupuolitaudit ja gynekologiset infektiot
- terveyden edistäminen: Rokotukset ja raskauden ehkäisy
- erityiskysymyksiä: mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvien asioiden huomiointi, ikääntyminen, raskaus, lapsipotilas, kivunhoito
- potilaan haastattelu ja tilan arvioiminen (anamneesi)
- nykytila (status), potilaanterveydentilan kokonaisvaltainen tutkiminen elinjärjestelmittäin
- näyttöön perustuva toiminta: systemaattinen tiedonhaku, arviointi ja hoitosuositukset
- päätöksentekoprosessi kliiniseen tutkimiseen ja näyttöön perustuen moniammatillisessa työ-ryhmässä
- potilaan terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja seuranta
- potilaan lääkehoidon ohjaus ja lääkehoitoon sitoutumisen edistäminen
- rakenteinen, sähköinen kirjaaminen ja (statuslöydöksen) potilaan tilan kuvaaminen, e-reseptit

Käytettävät opetusmenetelmät, opintojakson toteutus ja arviointi päätetään ja dokumentoidaan korkea-koulukohtaisesti.



Pakollinen kirjallisuus:
Bickley, L . & Szilagyi, P. 2011. Bates`Guide to Physical Examination and History Taking 11th ed. Lippincott.
Dimitrow, M., Leikola, S., Kivelä, S.-L., Airaksinen, M., Mykkänen, S. & Puustinen, J. 2013. Iäkkäiden hoidossa vältettävät lääkkeet: katsaus suosituksiin. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 129(11):1159-66. 7s. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo11010.pdf
Holopainen, A., Junttila, K., Jylhä, V., Korhonen, A., Seppänen, S. 2013. Johda näyttö käyttöön hoitotyössä. Helsinki, Fioca. Kappale 3, sivut 79-117. 38 s.
Hannuksela, M., Peltonen, S., Reunala, T. & Suhonen R. (toim.) Ihotaudit. Kustannus Oy Duodecim. 2., 596 s (kuvia 420 s) http://www.oppiportti.fi/op/opk04555
Renko M & Keinänen-Kiukaanniemi S. 2016. Kuumeinen lapsi. Lääkärin käsikirja. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim.
Kivelä, S. & Räihä, I. 2007. Iäkkäiden lääkehoito. Kapseli. https://www.fimea.fi/docments/160140/753095/17702_julkaisut_Kapseli35.pdf 20s.
Kumpusalo, E., Ahto, M., Eskola, K., Keinänen-Kiukaanniemi, S., Kosunen, E., Kunnamo, I., Lohi, J. (toim.) 2005. Yleislääketiede, Yleislääketiede, soveltuvin osin. luvut 1,3, 10 131s
KÄYPÄHOITO-SUOSITUKSET: Vuosittain erikseen määriteltävät tehtäväkuvaan liittyvät suositukset. www.kaypahoito.fi n 400-500 s
Mikrobilääkesuositus 2016. Lääkärin tietokanta. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim. 5 s
Nuutinen, J.(toim.) 2012. Korva, nenä ja kurkkutaudit sekä foniatrian perusteet. Korvatieto Oy, soveltuvin osin.
Rokottaminen aihesivusto. https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen
Saha, H., & Mäkelä, S. 2014. Munuaisten vajaatoiminta vaikuttaa lääkeannosteluun. Suomen Lääkärilehti 9(69), 628 – 633. 6 s. http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2014/nosto9_1.pdf
Saha, H., Salonen, T., Sane, T. toim. 2015. Potilaan tutkiminen. Duodecim, Gummerus, Jyväskylä. 310s.
Syväoja, P. & Äijälä, O. 2009. Hoidon tarpeen arviointi. Helsinki: Tammi (koko kirja) 248 s
Vauhkonen, I. & Holmström, P. 2014. Sisätaudit. WSOY. 4-5. painos.
Vänskä, K. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. Sivut 13-36 ja 55-116. 84 s.
Muu kirjallisuus
Kosonen, A., Saikko, S., Alanen, P. & Jormakka, J. 2016. Oireista työdiagnoosiin. SanomaPro.

5.3 Farmakologia ja lääkkeen määrääminen 11−15 op
Osaamistavoitteet:
- kykenee lääkkeitä valitessaan ja määrätessään soveltamaan tehokkaan, turvallisen, taloudelli-sen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon periaatteita
- hallitsee farmakologian ja lääkeainetoksikologian perusteet ja kykenee soveltamaan niitä työs-sään
- ymmärtää ja kuvaa lääkeaineiden vaiheet elimistössä, niihin vaikuttavat tekijät sekä vaikutus-kohteet elimistössä
- hallitsee tärkeimpien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit, hoidollisen käytön perusteet sekä lääkkeisiin liittyvät haitta- ja yhteisvaikutukset
- tuntee yksilöllisen lääkehoidon vaatimukset ja periaatteet sekä osaa analysoida lääkkeiden va-lintaan, niiden annokseen ja hoidon toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä farmakologian perus-tietoja soveltaen
- osaa tunnistaa ja ohjata edelleen lääkehoidon kokonaisarviointia tarvitsevat potilaat

Keskeiset sisällöt
- yleisfarmakologia: farmakodynamiikka ja farmakokinetiikka: lääkeaineiden vaiheet elimistössä ja niihin vaikuttavat tekijät, lääkeaineiden vaikutustavat ja -kohteet elimistössä
- lääkehoidon erityiskysymyksiä: yksilöllisen lääkehoidon periaatteet ja merkitys
- tärkeimpien lääkeaineryhmien käyttö sairauksien hoidossa
- lääkeaineryhmien tärkeimpien edustajien ominaisuudet
- kliininen toksikologia
- selkeä ja yksiselitteinen resepti
- lainsäädännön ja ohjeiden soveltaminen reseptin kirjoittamisessa ja uusimisessa
- lääkevaihto, viitehintajärjestelmä ja lääkkeiden korvattavuuteen liittyvät lait, asetukset ja mää-räykset
- lääkkeiden valintaan, annokseen ja hoidon toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä farmakologian perustietoja soveltaen
- tavallisimpia lääkehoidon ongelmatilanteita
- yksilöllisen lääkehoidon periaatteet, lääkehoidon monitorointi
- keskeisten terapiaryhmien lääkehoito ja lääkehoidon erityiskysymyksiä

Käytettävät opetusmenetelmät, opintojakson toteutus ja arviointi päätetään ja dokumentoidaan korkea-koulukohtaisesti.

Pakollinen kirjallisuus:
Pelkonen, O. & Ruskoaho, H. (toim.) Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Duode-cim, Uusin painos soveltuvin osin. TAI
Koulu, M. & Mervaala, E. (toim.) Farmakologia ja toksikologia. Medicina, Bookwell Oy, Porvoo. Uusin pai-nos soveltuvin osin TAI
Neuvonen, PJ. Himberg, J-J., Huupponen, R., Kivistö K. & Ylitalo P. (toim.) Kliininen farmakologia ja lääke-hoito. Kandidaattikustannus Oy, Uusin painos soveltuvin osin.

Ajantasainen lainsäädäntö, joka liittyy lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen:
Lääkelaki siltä osin, miten liittyy viitehintajärjestelmään 37a§, 57 b§.
STM:n asetus lääkkeen määräämisestä (1088/2010)
Fimean määräys (2/2016) Lääkkeiden toimittaminen
Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) ja
Asetus sähköisestä lääkemääräyksestä (485/2008)


5.4 Turvallinen lääkehoito asiakastilanteissa 10−15 op
Osaamistavoitteet:
- noudattaa omaan ammattitoimintaansa, potilaan hoitamiseen ja lääkkeen määräämiseen liitty-viä lakeja, asetuksia ja säädöksiä
- tunnistaa lääkkeen määräämiseen liittyvän tehtäväalueensa ja osaamisensa rajat ja vastuun se-kä konsultoi muita ammattihenkilöitä tarvittaessa
- toimii eettisesti korkeatasoisesti lääkkeitä määrätessään
- dokumentoi päätöksenteon perustana olevan anamneesin, kliiniset löydökset, diagnoosin ja jatkotoimenpiteet tehtäväalueellaan
- arvioi potilaan terveydentilaa ja hoidon kiireellisyyttä ja niihin liittyvää lääkehoidon tarvetta sekä suunnittelee hoidon ja jatkohoidon ja konsultoi muita ammattihenkilöitä tarvittaessa
- osaa lääkkeen määräämisen tehtäväalueellaan kliinisen päätöksenteon (erotusdiagnostiikka), perustaen sen potilaan anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen sekä tarvittaessa laboratoriotut-kimuksiin
- soveltaa monitieteellistä tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa lääkkeen määräämistä toteutta-essaan ja sitä kehittäessään
- toimii tehtäväalueellaan näyttöön perustuvien hoitosuosituksien ja – käytäntöjen mukaisesti
- hallitsee lääkkeenmääräämisen tehtäväalueen terveyden edistämisen, sairauksien ennaltaeh-käisyn, hoidon, ohjauksen ja seurannan hoitajavastaanotolla
- varmistaa tiedonkulun kirjaten ja raportoiden systemaattisesti lääkehoidon ja siihen liittyvän hoitotyön toteutuksen

Keskeinen sisältö:
- hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi
- näyttöön perustuvat hoitosuositukset
- terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy
- sairauksien hoito ja seuranta
- lääkehoidonohjaus ja lääkehoitoon sitoutumisen edistäminen
- sairaanhoitajan itsenäinen päätöksenteko lääkkeenmääräämisessä
- dokumentointi ja raportointi

Tämä opintokokonaisuus on pääosin työssä tapahtuvaa oppimista, jossa edistetään oman uuden tehtäväku-van muotoutumista. Tämän opintojakson aikana toteutetaan työssä tapahtuva osaamisen näyttö. Työssä tapahtuvaa oppimista ohjaa asiakastyön osalta lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutettu laillis-tettu lääkäri, joka vastaa opiskelijan välittömästä ohjauksesta ja osallistuu työelämässä tapahtuvaan näytön arviointiin.

Käytettävät opetusmenetelmät, opintojakson toteutus ja arviointi päätetään ja dokumentoidaan korkea-koulukohtaisesti.

Pakollinen kirjallisuus:
Opiskelija etsii uusinta omaan työhönsä liittyvää kirjallisuutta ja osoittaa siihen perehtyneisyytensä.

6 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN JA JÄRJESTELYT

Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisen koulutusta toteutetaan korkeakoulukohtaisilla opetussuunnitelmilla, jotka pohjautuvat valtakunnallisen korkeakouluverkoston laatimaan yhteiseen suositukseen koulutuksen perusteista. Suositukset koulutuksen perusteista on laadittu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa ja ne perustuvat lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994, muutos 433/2010), sosiaali- ja ter-veysministeriön asetukseen lääkkeen määräämisestä (1088/2010) ja valtioneuvoston asetukseen lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta (1089/2010). Koulutus on suunniteltu, ja se toteutetaan ammat-tikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyönä. Korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä laaditaan tarvittavat so-pimukset ennen koulutustoteutusten käynnistymistä. Koulutus toteutetaan monimuotoisilla opetusmene-telmillä ja järjestelyillä, ottaen huomioon alueelliset tarpeet ja mahdollisuudet sekä aikuisoppimisen erityis-piirteet.

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksen tavoitteena on tuottaa rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen vaadittava osaaminen. Koulutuksessa korostuu teoreettisten opintojen lisäksi työpaikalla tapahtuva ohjattu oppiminen. Koulutuksen aikana luodaan tiivis kehittämis- ja oppimisyhteistyö koulutetta-vien sairaanhoitajien, ohjaavien lääkäreiden ja toteuttavien korkeakoulujen välille. Terveydenhuollon toi-mintayksiköissä tapahtuvaa oppimista ohjaa terveyskeskuksissa laillistettu lääkäri. Ohjausta koskevat sopi-mukset tehdään ammattikorkeakoulun ja terveydenhuollon toimipisteen kanssa. Sopimukseen sisällytetään tieto työssä tapahtuvaa opiskelua ohjaavasta lääkäristä ja hänen tehtävistään.

Korkeakoulutusta ohjaavien säädösten mukaan opiskelija saa ammattikorkeakoulun tai yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitok-sessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun tai yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata kou-lutukseen kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (Yliopistolaki 24.7.2009/558 44§, Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932, 37 §). Mikäli opiskelijaksi valitulla henkilöllä on lääkkeenmääräämi-seen liittyvää korkeakoulutasoista koulutusta tai osaamista aikaisemmin hankittuna, ne voidaan kunkin kor-keakoulun hyväksilukemisen käytäntöjä noudattaen lukea osaksi rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispäte-vyyden edellyttämää koulutusta. Korkeakoulujen yleisiin käytäntöihin sisältyy opiskelijan hyväksiluvun ha-keminen korkeakoulun lomakkeella, johon liitetään suoritettujen opintojen todistus, sisällöt sekä reflektio osaamisesta suhteessa tavoitteisiin sekä mahdollinen näyttö. Opintojakson vastuuopettaja arvioi osaamisen suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja tekee päätöksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kokonaan tai osit-tain. Todistuksen antava korkeakoulu vastaa osaamisen arvioinnista ja hyväksilukemisesta.
7 ERIKOISPÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄN OSAAMISEN VARMENTAMINEN

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat yhteistyössä osaamisen varmentamisessa (A 1089/2010, §5). Koulutuksen tuottamaa osaamista arvioidaan koulutuksen aikana ja sen lopussa osaamisen näytöillä. Koulu-tusasetuksen mukaisesti osaamisen näyttöön kuuluvat vähintään valtakunnallinen kirjallinen koe ja työelä-mässä tapahtuva näyttö. Näytöissä opiskelija osoittaa osaamisen EQF-tason 7 kompetensseista johdettujen erikseen määriteltyjen kansallisten arviointikriteerien mukaisesti, jotka perustuvat koulutuksen osaamisvaa-timuksiin. Osaaminen kuvataan tietoina, taitoina ja pätevyytenä, jotka arvioidaan arviointikriteerien mukai-sesti hyväksytty tai hylätty.
Koulutuksen aikana varmistetaan osaaminen lääkkeen määräämisen osaamisalueilta vähintään seuraavas-ti:
a) Kliininen tutkimisen, päätöksenteon ja hoitotyön toteuttamisen osaamisen varmentaminen:
Standardoitu kliininen potilaskoe, eli ”Objective structured clinical examination” (OSCE). OSCE suorite-taan oikean kaltaisissa standardoidussa vastaanottotilanteissa, joissa käytetään näyttelijäpotilaita (esim. sairaanhoitajaopiskelijoita). Siinä arvioidaan sairaanhoitajan toimimista käytännön tilanteessa: vuorovai-kutustaitoja, kliinisten tietojen ja taitojen soveltamista potilastilanteessa, hoidon tarpeen arviointia ja hoidosta päättämistä sekä ongelmanratkaisukykyä. Kliinisen osaamisen arviointi perustuu kliinisen tutki-misen, päätöksentekoon ja hoitotyön toteuttamisen osaamisvaatimuksiin. Arvioidaan erikseen määritel-tyjen arviointikriteerien perusteella hyväksytty/hylätty. Jokainen opiskelija ratkaisee vähintään kolme (3) kliinistä hoito- tai potilastapausta. Potilastapauksista vähintään yksi on arvottu ja kaksi on opiskelijan suunnitellun lääkkeen määräämisen tehtäväalueelta. Arvioinnin suorittavat korkeakoulun opettajat.

b) Farmakologisen osaamisen varmentaminen:
Farmakologisen osaamisen varmentamisessa toimivat ne kirjalliset kokeet tai kuulustelut, jotka järjeste-tään lääketieteen opiskelijoille yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa tai farmakologian laitoksilla. Arviointiperusteet ovat samat kuin lääketieteen opiskelijoilla.

Koulutusasetuksen mukainen lääkkeenmääräämisen osaamisen näyttö koostuu seuraavista:
a) Työelämässä tapahtuva näyttö:
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana opiskelija pitää tapauspäiväkirjaa, johon hän kuvaa kahdentois-ta (12) asiakkaan tai potilaan lääkkeen määräämiseen liittyvän päätöksentekoprosessin. Työpaikalla opis-kelija käy lääkäriohjaajansa kanssa keskustelua ja saa palautetta jatkuvasti potilaan hoidon edetessä. Ku-vaukset arvioivat ohjaava lääkäri yhteistyössä kouluttajien kanssa. Hyväksytty suoritus on 12 hyväksyttyä asiakastapausta, jotka arvioitu erikseen määriteltyjen osaamisvaatimusten suhteen arviointikriteerien (vastaa vaatimuksia, vaatii lisäystä/korjausta tai hylätty) mukaisesti.

b) Valtakunnallinen kirjallinen koe:
Valtakunnallinen kirjallinen koe suunnitellaan ja toteutetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yh-teistyönä. Koe koostuu seuraavista osaamista mittaavista osioista: eettinen ja juridinen osaaminen, klii-nisen tutkimisen ja terveydentilan arvioinnin osaaminen, näyttöön perustuva päätöksenteko osaaminen ja lääkehoitoon liittyvä osaaminen. Kullekin osiolle laaditaan erikoispätevyyden osaamisvaatimusten pe-rusteella arviointikriteerit. Yhteisten perusteiden kirjallisuudessa on boldattuna kirjalliseen kokeeseen tuleva pakollinen materiaali.

8 KOULUTUKSEN LAADUNVARMISTUS

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksen laadunvarmistuksen keskeisiä elementtejä ovat sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä, koulutusta antavien korkeakoulujen muodostama kor-keakouluverkoston toiminta ja sen yhteisesti laatima koulutuksen kansalliset perusteet, korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja niiden mukainen toiminta sekä todistus.

Koulutuksen tuottaman osaamisen varmentamista ja koulutuksen arviointia ja kehittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö asettaa asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmässä on koulutusasetuksen 10 §:n mukaisesti terveydenhuolto- ja opetusviranomaisten, koulutusta antavien korkeakoulujen, terveyspalvelujärjestelmän sekä muiden asiantuntijatahojen edustus.

Valtioneuvoston asetus velvoittaa kaikki koulutusta toteuttavat korkeakoulut, ammattikorkeakoulut ja yli-opistot, yhteistyöhön. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat verkostoituneet tämän koulutuksen suunnit-telemiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi strategioidensa ja painoalueidensa pohjalta. Korkeakouluver-koston tavoitteena on suunnitelmallinen ja säännöllinen yhteistyö sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksen kehittämiseksi ja laadun varmistamiseksi. Korkeakouluverkoston tehtävänä on toimia koulutus-ta toteuttavien korkeakoulujen keskinäisenä yhteistyöryhmänä, joka vastaa koulutuksen perusteiden päivit-tämisestä ja jatkokehittämisestä sekä tukee uusien verkostoon liittyvien korkeakoulujen lisäkoulutuksen suunnittelua ja toteutusta kansalliseen suositukseen perustuen. Lisäksi korkeakouluverkoston tehtävänä on sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiseen ja sen koulutukseen liittyvän tutkitun tiedon arviointi ja välittämi-nen. Suositus koulutuksen yhteisiksi perusteiksi on laadittu syksyn 2010 aikana ja se on päivitetty aikaisem-min 2013 ja 2016.

Korkeakoulut vastaavat ohjaavan lainsäädäntönsä mukaisesti toimintansa laadusta. Tämän koulutuksen suunnittelua, toteutusta, arviointia ja parantamista toteutetaan kussakin korkeakoulussa niiden ohjeiden mukaan, jotka kuuluvat kyseisen korkeakoulun vahvistettuun laadunvarmistusjärjestelmään. Siten esimer-kiksi opiskelijavalinnan, hakija- ja opiskelijarekistereiden, opetussuunnitelmien hyväksymisen, opiskelija- ja työelämäpalautteen suhteen toimitaan koulutusta toteuttavan korkeakoulun menettelyjen mukaisesti. Kai-kissa korkeakouluissa on tarkoituksenmukaiset järjestelmät tarvittavan seurantatiedon keruuseen koulutuk-seen osallistuvista opiskelijoista, koulutuksen toteutuksesta ja tuloksista.

Koulutusasetuksen 7 §:n mukaisesti korkeakoulu antaa todistuksen koulutuksesta. Todistuksesta käy ilmi, että kyseessä on terveydenhuollon ammattihenkilölain 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu rajatun lääkkeen-määräämisen erikoispätevyyden edellyttämä koulutus. Todistukseen merkitään koulutuksen laajuus, osaa-miskokonaisuudet ja niiden näyttö, tieto koulutukseen sisältyvää käytännön opiskelua ohjanneesta lääkäris-tä. Lisäksi todistuksesta tai sen liitteestä käyvät selville koulutuksen sisältö ja osaamistavoitteet. Korkeakou-luille tarkoitettu malli löytyy tämän suosituksen liitteistä. KS. Liite 1.