Bioanalytiikan koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on bioanalyytikko (AMK). Tutkinto on korkeakoulututkinto ja vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa (EQF 6). Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto laillistaa bioanalyytikon terveydenhuollon ammattihenkilöksi (laboratoriohoitaja).
Koulutuksen tuottama osaaminen
Bioanalyytikon ydinosaamisalueena on terveysalan laboratoriotutkimusprosessin hallinta ja kehittäminen ja hän toteuttaa sitä itsenäisesti sekä moniammatillisen tiimin jäsenenä. Työ sisältää laboratorionäytteiden ottoa, käsittelyä ja analysointia, erilaisten vieritestien suorittamista ja asiakkaiden ohjaamista sekä potilastutkimuksia. Työssä korostuu potilasturvallisuus ja vastuu tutkimustulosten luotettavuudesta ja niistä tiedottaminen jatkotoimenpiteiden edellyttämällä tavalla. Lisäksi ydinosaamisalueena on muiden terveysalan ammattiryhmien ohjaus näytteenottoon ja vierianalytiikkaan liittyvissä tehtävissä sekä laboratoriotutkimusten ja potilastutkimusten käytössä asiakkaan terveydentilaa tutkittaessa. Laboratoriotutkimusprosessi muodostuu asiakkaan ohjauksesta, näytteenotosta, näytteen käsittelystä ja analysoinnista sekä tuloksen luotettavuuden arvioinnista.
Laboratoriotutkimusprosessin toteuttaminen edellyttää asiakaspalveluosaamista, menetelmä- ja informaatioteknologiaosaamista, laatu- ja työturvallisuusosaamista sekä oman työn arviointia.
Bioanalyytikolta edellytetään tiedonhallinta-, viestintä- ja kielitaitoa sekä jatkuvaa oppimista. Bioanalyytikon tulee hallita käyttämänsä analyysimenetelmät, laitteet ja teknisen suorittamisen sekä tehtävissä vaadittavat kädentaidot ja visuaaliset tunnistusmenetelmät.
Valmistuvien työelämään sijoittuminen
Bioanalyytikko toimii perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityisissä laboratorioissa sekä muissa terveysalan laboratoriotoiminnan osaamista vaativissa laboratoriopalvelutuotannon tehtävissä kuten lääketieteellisissä ja biotieteellisissä tutkimus- ja tuotantolaitoksissa, alan yrityksissä ja eläinlaboratorioissa.
Bioanalyytikko osallistuu laitteiden ja menetelmien validointiin ja laadunohjaukseen sekä opetus-, ohjaus- ja konsultointipalveluihin. Bioanalyytikko toimii moniammatillisesti kehitettäessä näytteenottopalveluita ja vierianalytiikkatoimintaa. Kansainvälisiin ja monikulttuurisiin työtehtäviin osallistuminen edellyttää hyvää ja laaja-alaista ammattitaitoa, kielitaitoa sekä eri kultturien tuntemusta ja kykyä toimia erilaisissa kliinisissä - ja tutkimuslaboratorioissa.
Koulutuksen arvoperusta
Keskeisinä koulutuksen toimintaohjeina ovat potilaan /asiakkaan ihmisarvon, itsemääräämisoikeuden ja oikeuksien kunnioittaminen. Kliinisessä laboratoriotyössä korostuu laboratoriotutkimusprosessin luotettavuus ja palvelun saatavuus, asiakaskeskeisyys ja taloudellisuus.
Opetuksen toteuttaminen
Koulutus toteutetaan ammattikorkeakouluista annetun lainsäädännön mukaisesti ja se koostuu perus- ja ammattiopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta, vaihtoehtoisista ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja opinnäytetyöstä. Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu sisältyy ammattiopintoihin (75op) ja se toteutetaan opetuslaboratoriossa ja ammattikorkeakoulujen solmimien harjoittelusopimusten mukaisissa kliinisissä- sekä tutkimuslaboratorioissa, joilta edellytetään korkeakoulutasoista harjoittelun ohjausta. Bioanalyytikon ammattitaidon perustana ovat kliinisen laboratoriotieteen ja sitä tukevien muiden tieteenalojen teoreettinen tieto ja sen soveltaminen käytäntöön. Koulutuksessa keskeisinä sisältöinä ovat kliinisen fysiologian ja neurofysiologian, hematologian, immunologian ja immunohematologian, histologian ja sytologian, kliinisen kemian, kliiinisen mikrobiologian, näytteenottotoiminnan, molekyylibiologian ja genetiikan, vierianalytiikan, laite-ja automaatiotekniikan opinnot sekä isotooppitutkimukset. Keskeistä opetuksessa on, että opiskelija oppii tuottamaan käytännöllistä tietoa.
Opiskeluun liittyvän ammattitaitoa edistävän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Opiskelusta osan voi suorittaa kansainvälisessä opiskelijavaihdossa.
Koulutuksen tuottama osaaminen eri opintovuosina
Ensimmäisen vuoden jälkeen opiskelija osaa toimia ammattikorkeakoulun oppimis-ja toimintaympäristössä ja on selvillä koulutuksestaan ja tulevasta ammatistaan terveyspalvelujärjestelmässä. Opiskelija osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja ammattiopintojen perustaksi. Opiskelija osaa ottaa hyvin perehdytettynä näytetutkimuksiin tarvittavia yleisimpiä verinäytteitä ottaen huomioon näytteenoton esivalmistelut, tietosuojan ja vaitiolovelvollisuuden sekä potilas- ja työturvallisuuden. Opiskelija osaa rekisteröidä potilastutkimuksista sydänfilmin luotettavasti.
Toisen vuoden jälkeen opiskelija on perehtynyt terveysalan laboratoriotoiminnan tieteellisiin perusteisiin ja osaa tehdä yleisimpiä laboratoriotutkimuksia sen eri osa-alueilla. Opiskelija pystyy perehdytyksen jälkeen toimimaan itsenäisesti näytteenotossa. Opiskelija on laajentanut osaamistaan kaikilla ammattiaineiden alueilla asiakaslähtöisesti ottaen huomioon laatuasiat, tietosuojan ja työturvallisuuden. Opiskelija osaa käyttää tiedonhankintataitoja ja englannin kieltä ja osaa hyödyntää työelämästä saamaansa kokemusta teoriatiedon syventämiseen.
Kolmannen vuoden jälkeen opiskelijalle on jäsentynyt suomalainen terveyspalvelujärjestelmä ja sen lainsäädäntö sekä toimintayksiköiden johtaminen. Opiskelija osaa toimia perehdytyksen jälkeen itsenäisesti erilaisissa kliinisissä laboratorioissa. Osaa ohjata potilasta ja muuta henkilöstöä laboratoriotoiminnan eri osa-alueilla sekä toimia laatukriteereiden mukaisesti. Opiskelija osaa tehdä opinnäytetyön itsenäisesti ohjausta hyödyntäen.
Bioanalyytikko-opiskelija voi toimia tilapäisesti laillistetun laboratoriohoitajan tehtävissä sen jälkeen kun hän on suorittanut kaksi kolmasosaa bioanalytiikan opinnoistaan.
Neljännen vuoden jälkeen ( 3.5 v.) valmistuttuaan bioanalyytikko osaa toimia perehdytyksen jälkeen laboratoriotoiminnan perustehtävissä sen eri osa-alueilla ja on syventänyt / laajentanut osaamistaan valitsemillaan osaamisalueilla. Opinnäytetyön teossa ja vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa opiskelija osaa hyödyntää tutkittua tietoa ja osaa tehdä erilaisia kehittämistöitä työelämässä valitun tutkimusotteen mukaisesti toimintayksikön kehittämiseen tähtäävissä tehtävissä moniammatillisissa tiimeissä ja hankkeissa.