Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Opiskelija pystyy opastamaan ja johtamaan työryhmän työtä, joskin rajoitetusti. Hän tuntee vain osittain millaisissa tehtävissä metsätalousinsinööri voi eri organisaatioissa, ja millaista osaamista niissä tehtävissä tarvitaan. Opiskelijalla on puutteita taidoissa analysoida omaa osaamistaan ja kehittymistään metsätoimihenkilöksi. Hän tuntee työelämän yleiset periaatteet ja oman alan erityiset eettiset säännöt vain osittain.
Opiskelija osaa opastaa ja johtaa työryhmän työtä. Hän tietää millaista ammatillista osaamista eri organisaatioiden tarjoamissa työtehtävissä metsätalousinsinööriltä vaaditaan. Opiskelija osaa analysoida omaa osaamistaan ja kasvuaan metsätoimihenkilöksi. Hän tuntee työelämän yleiset eettiset periaatteet ja oman alansa erityiset eettiset säännöt.
Opiskelija osaa opastaa ja johtaa työryhmän työtä joustavasti ja luontevasti. Hän on hyvin perillä siitä, millaista ammatillista osaamista eri organisaatioiden tarjoamissa työtehtävissä metsätalousinsinööriltä edellytetään. Opiskelija osaa analysoida omaa osaamistaan ja kasvuaan metsätoimihenkilöksi sekä suunnitella ja seurata opiskeluaan tältä pohjalta. Opiskelija on hyvin perillä sekä työelämän yleisistä että oman alansa erityisistä eettisistä säännöistä ja ymmärtää eettisten sääntöjen merkityksen toiminnan ohjaajana.
Jukka Tohu
Opintojaksolla käytetään mm. seuraavia materiaaleja:
Työtehoseuran julkaisut metsäkoulutuksen tutkimuksesta (https://www.tts.fi/tutkimus_ja_kehitys/metsatalous/metsakoulutuksen_tutkimus)
Kohti työelämää Metsätehon opas (saatavissa http://puuhuolto.fi/kohti-tyoelamaa/)
Metsähyvinvointisivusta (saatavissa https://metsahyvinvointi.fi/)
Opetus- ja ryhmäkeskusteluja, erilaisiin materiaaleihin tutustumista, vierailijoita/vierailuja, ryhmä- ja yksilötehtäviä
Osa opetustunneista pidetään mahdollisesti verkossa
Arviointi ja hyväksytty suorittaminen perustuu opiskelijan tekemiin tehtäviin ja tunneille osallistumisiin. Opintojakson tapahtumiin osallistumisen ja tehtävien tekemisen avulla hän pystyy tuomaan esille käsityksensä metsäalan toimihenkilön osaamistarpeista ja pystyy osoittamaan ammatillista kasvuaan reflektoimalla oman osaamisen kehittymistä.
Pakollisten tehtävien lisäksi on bonustehtäviä, joilla voi parantaa arvosanaansa
Suomi
29.08.2022 - 16.12.2022
01.04.2022 - 29.08.2022
3 op
20IM
Jukka Tohu
Muutokset edelliseen vuoteen:
- Opintojakso toteutetaan nyt syylukukauden aikana (aiemmin jatkui maaliskuulle saakka). Etenkin harjoitteluasioiden käsittelyä on aikaistettu
- Oppimistehtäviä on hiukan muutettuja aikataulutusta on pyritty selkeyttämään
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Vierailijoita ja vierailuja metsäalan organisaatioissa
Tutustuminen eri metsäorganisaatioiden "pelisääntöihin"
Ei tenttiä, vaan opintojakso suoritetaan tekemällä oppimistehtäviä sekä osallistumalla keskusteluihin.
Oppimistehtävät ovat pakollisia, joten uusiminen tarkoittaa tehtävien tekemistä tarvittaessa uudelleen (jos tehtävän kannalta mahdollista, niin myöhässä palauttamalla, ja jos ei ole, niin tekemällä uudelleen, esim. seuraavan toteutuksen yhteydessä). Tehtävien palautus annetussa aikataulussa huomioidaan opintojakson arvioinnissa.
Kontaktitunteja lukujärjestyksen mukaan (pääsääntöisesti keskiviikko iltapäivisin)
Lisäksi harjoitteluseminaarit, harjoitteluun liittyviä vierailijoita, mahdollisesti verkkokeskusteluja
Kontaktitunteja n. 30 h, harjoituksia ja lukemista noin 50 h.
Asiat on ryhmitelty kolmeen pääteemaan: MTI ammattiosaamiseen, harjoitteluun ja yleisiin työelämätaitoihin.
Opiskelija ei osallistu opintojakson tapahtumiin (alle 50 %) tai ei ei palauta riittävää määrää (minimi 70 %) annettuista tehtävistä
Opiskelija osallistuu yli 50 % opintojakson tapahtumiin ja palauttaa yli 70 % opintojakson tehtävistä ja osoittaa tehtävien vastauksissa tutustuneensa tehtävien aihepiireihin.
Opiskelija osallistuu yli 70 % opintojakson tapahtumiin ja palauttaa yli 80 % opintojakson tehtävistä pääsääntöisesti annetussa aikataulussa ja osoittaa tehtävien vastauksissa paneutumista tehtävien aihepiireihin.
Opiskelija osallistuu yli 90 % opintojakson tapahtumiin ja palauttaa yli 90 % opintojakson tehtävistä annetussa aikataulussa ja osoittaa tehtävien vastauksissa syvällistä paneutumista tehtävien aihepiireihin.
Englanti
22.08.2022 - 16.12.2022
23.07.2022 - 22.08.2022
6 op
Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija:
- tietää avoimen paikkatietoaineiston lähteet
- osaa auttavasti yhdistää avointa paikkatietoaineistoa itsetuotetun aineiston kanssa
- osaa droonin lennättämisen perusteet ja läpäisee drone-kauko-ohjaajan verkkoteoriakokeen
- osaa ohjatusti kerätä kuva-aineistoa droonilla ja tuottaa fotogrammetriaohjelmistolla aineistoa
- tietää maalaserkeilaimen toimintaperiaatteista ja pistepilviaineiston käyttömahdollisuuksista
- osaa ohjatusti käyttää pistepilviä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoissa
Edellä mainittujen lisäksi opiskelija
- tietää ilmalaserkeilausaineiston tuottamisen periaatteet
- osaa itsenäisesti yhdistää avointa paikkatietoaineistoa itsetuotetun aineiston kanssa
- osaa melko itsenäisesti laatia suunnitelman, lennättää droonia ja kerätä kuva-aineistoa
- osaa tuottaa fotogrammetriaohjelmistolla aineistoa droonilla kerätyistä lähi-ilmakuvista
- tietää maalaserkeilaimen toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet
- osaa käyttää itsenäisesti pistepilviä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoissa
- osaa nimetä metsätalouden käyttökohteita opintojakson aikana hankitulle osaamiselle
Edellä mainittujen lisäksi opiskelija
- osaa laatia itsenäisesti suunnitelman, lennättää droonia ja kerätä kuva-aineistoa
- osaa hyödyntää laajasti pistepilviä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoissa
- osaa soveltaa monipuolisesti opintojakson aikana hankittuja valmiuksia metsätalouden työtehtävissä
Kalle Tammi
Opintojaksolla käytettävä oppimateriaali julkaistaan opintojakson aikana Moodle-alustalla.
Traficomin julkaisemat Droneinfo.fi -sivuston itseopiskelumateriaalit EU-asetuksen mukaisiin kauko-ohjaajan kokeisiin.
Suositeltavat kirjallisuuslähteet määritellään opintojakson aikana.
Opetus sisältää luentoja, harjoituksia ja harjoitustöitä. Harjoituksia ja harjoitustöitä tehdään sekä yksin että ryhmässä ohjeiden mukaisesti.
Lisäksi opintojakson aikana suoritetaan Traficomin järjestämä avoimen kategorian A1/A3-luokkien drone-kauko-ohjaajan verkkoteoriakoe. Verkkoteoriakokeen suorittaminen lasketaan opintojakson harjoitustyöksi.
Opintojakson tentti järjestetään sähköisenä Moodle-tenttinä opintojakson lopussa.
Opintojakson suorittaminen edellyttää harjoitustöiden ja tentin hyväksyttyä suorittamista.
Opintojakson arvosana 0-5 muodostuu seuraavasti:
Tentti: 100 %, arviointi 0-5
Harjoitustyöt: Arviointi Hyväksytty/Hylätty.
Harjoitustöitä suoritetaan opintojaksolla kolme kappaletta.
Harjoitustyöt on palautettava sovittuun päivämäärään mennessä. Aikataulupoikkeukset hyväksyttävissä ainoastaan, mikäli niistä on sovittu etukäteen opettajien kanssa.
Suomi
29.08.2022 - 23.10.2022
09.05.2022 - 28.08.2022
5 op
20IM
19IM
21AIM
19AIM
0 - 20
Kalle Tammi, Eeva Sundström
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Työtehtävissä tai muuten hankitun opintojakson sisällön mukaisen osaamisen hyväksiluku normaalin AHOT-käytännön kautta.
Tentti järjestetään opintojakson lopussa opintojakson alussa ilmoitettavana ajankohtana.
Lähiopetus (luennot, harjoitukset ja tentti) 50 tuntia.
Itseopiskelu (harjoitustyöt, tenttiin valmistautuminen, yms) 85 tuntia.
Maastoharjoitukset painottuvat paremmin soveltuvien sääolosuhteiden vuoksi ensimmäiselle periodille. Toisella periodilla painotus on tietokoneharjoituksissa.
Opiskelija ei suorita tenttiä tai harjoitustehtäviä.
Opiskelija:
- tietää avoimen paikkatietoaineiston lähteet
- osaa auttavasti yhdistää avointa paikkatietoaineistoa itsetuotetun aineiston kanssa
- osaa droonin lennättämisen perusteet ja läpäisee drone-kauko-ohjaajan verkkoteoriakokeen
- osaa ohjatusti kerätä kuva-aineistoa droonilla ja tuottaa fotogrammetriaohjelmistolla aineistoa
- tietää maalaserkeilaimen toimintaperiaatteista ja pistepilviaineiston käyttömahdollisuuksista
- osaa ohjatusti käyttää pistepilviä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoissa
Edellä mainittujen lisäksi opiskelija
- tietää ilmalaserkeilausaineiston tuottamisen periaatteet
- osaa itsenäisesti yhdistää avointa paikkatietoaineistoa itsetuotetun aineiston kanssa
- osaa melko itsenäisesti laatia suunnitelman, lennättää droonia ja kerätä kuva-aineistoa
- osaa tuottaa fotogrammetriaohjelmistolla aineistoa droonilla kerätyistä lähi-ilmakuvista
- tietää maalaserkeilaimen toimintaperiaatteet ja käyttömahdollisuudet
- osaa käyttää itsenäisesti pistepilviä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoissa
- osaa nimetä metsätalouden käyttökohteita opintojakson aikana hankitulle osaamiselle
Edellä mainittujen lisäksi opiskelija
- osaa laatia itsenäisesti suunnitelman, lennättää droonia ja kerätä kuva-aineistoa
- osaa hyödyntää laajasti pistepilviä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoissa
- osaa soveltaa monipuolisesti opintojakson aikana hankittuja valmiuksia metsätalouden työtehtävissä
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Hän tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija tuntee useimmat keskeiset metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Hän osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna erilaisia kirjallisia lähteitä. Opiskelija on hyvin perillä erilaisista metsätuholaisista ja -taudeista sekä muista metsänkasvatuksen riskeistä.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Hän osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja kuvata metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija hallitsee metsänhoitosuositukset ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Hän on myös perehtynyt hyvin uusimpaan erirakenteiskasvatusta koskevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää em. tietoja metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa
Petri Keto-Tokoi
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Huuskonen, S., Hynynen, J. & Valkonen, S. 2014. Metsänkasvatus. Menetelmät ja kannattavuus. Metla. Metsäkustannus.
Hynynen, J., Valkonen, S. & Rantala, S. 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus. Metla.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. 2014. Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019.pdf
Valkonen, S., Siren, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuille. Metsäkustannus Metla.
Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus.
Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Consulting. Bookwell.
Laki metsälain muuttamisesta
Luennot, maastoharjoitukset ja -retkeilyt, itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvät itseopiskelutehtävät.
Lopputentti 100 %
Itseopiskelutehtävät on oltava tehtynä ja hyväksytty. Yhden tehtävän puuttuminen opintojakson lopussa alentaa arvosanaa yhdellä, kahden kahdella, kolmen kolmella ja neljän neljällä arvosanayksiköllä.
Suomi
05.09.2022 - 15.10.2022
01.04.2022 - 15.05.2022
4 op
21AIM
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Vastuuopettaja Petri Keto-Tokoi
Läsnäolovelvollisuus on maastoretkeilyillä ja lähiopetuksena totetutetuilla luennoilla.
Itseopiskelutehtävät oltava tehty, ne arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Mahdolliset etäluennot tallennetaan ja ne voi opiskellla itsenäisesti.
ei ole
Tentti
1. uusintatentti
2. uusintatentti
Ei ole
Maastoretkeilyt ja harjoitukset 24 h
Luennot 8 h
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten teko 48 h
Sisällöt: Harvennustavat ja harvennusreaktio, sekametsien kasvatus, kaksijaksoisten metsien kasvatus, alikasvosten hyväksikäyttö metsänuudistamisessa, eri-ikäisrakenteisten metsien kasvattaminen poiminta- ja pienaukkohakkuin, metsänkasvatuksen riskit ja merkittävimmät metsätuhoriskit ja niiden hallitsemisen keinot. Vaihtoehtoisiin metsänhoitomenetelmiin tutustuminen maastossa, menetelmien soveltamisen harjoittelu.
Itseopiskelutehtävä 1: Harvennustavat ja harvennusreaktio, sekametsien kasvatus, palautus ja kommentointi 11.9.2022
Itseopiskelutehtävä 2. Mannen maastoretkeilyn pohjalta
Itseopiskelutehtävä 3: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus, palautus ja kommentointi sunnuntaina 25.9.2022
Itseopiskelutehtävä 4: Metsänkasvatuksen riskit ja niiden hallinta
Opiskelija ei osallistunut läsnäoloa edellyttäviin tapahtumiin eikä tehnyt korvaavia suorituksia. Opiskelija ei ole tehnyt ja palauttanut moodleen kaikkia annettuja tehtäviä tai niitä ei ole hyväksytty. Opiskelijan osaamisessa on huomattavia puutteita tai virheitä käsitteiden käytössä että metsänhoitomenetelmiä koskevissa perustiedoissa.
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkäsittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista.
Opiskelija ei ole osallistunut osaan läsnäoloa edellyttäviista tapahtumista eikä ole tehnyt korvaavia suorituksia. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat. Opiskelija on jättänyt palauttamatta osan itseopiskelutehtävistä tai osaa ei ole hyväksytty. Opiskelijan tentissä osoittama osaaminen on tyydyttävän tasolla. Opiskelija on jättänyt palauttamatta yhden itseopiskelutehtävän ja hänen osaamisensa on muuten hyvä (3).
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien vaikutuksia, riskejä, soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkaisun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia. Opiskelija osaa tehdä vaikutusten, riskien ja kannattavuuden vertailuja erilaisten metsänhoidollisten menetelmien välillä. Opiskelija on jättänyt palauttamatta yhden itseopiskelutehtävän tai yksi on hylätty, ja hänen osaamisensa on muuten kiitettävä (5) tai oikein hyvä (4).
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta, riskejä ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja selostaa metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija tuntee metsänhoitosuositukset hyvin ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää tätä tietoa metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, retkeilyillä ja harjoituksissa. Opiskelija on palauttanut hyväksytysti kaikki itseopiskelutehtävät.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti
Petri Keto-Tokoi
Toteutuksen TUNIMoodle -pohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus.
lähiopetus
harjoitukset
tentti
raportti/työselostus leimikonsuunnitteluharjoituksesta
retkeilyt ja niillä tehtävät harjoitukset
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 50%
Maastoharjoitus 30%
Tutoriaalit 20 %
Itseopiskelutehtävien suorittamista seurataan ja niiden tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa yhdellä arvosanayksiköllä per tekemättä jätetty tehtävä.
Suomi
19.09.2022 - 04.11.2022
01.04.2022 - 17.06.2022
5 op
20IM
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Opiskelijoiden on osallistuttava opintojakson lähiopetuspäiviin ja maastoharjoituksen tekoon ja purkuun. opiskelijoiden on suoritettava itseopiskelutehtävät, mutta niitä ei arvioida. Niiden tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa yhdellä arvosanayksiköllä per tekemättä jätetty tehtävä.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Kurssilla tehdään itseopiskeluharjoituksia osoitettuun aineistoon perehtymällä ja vastaamalla asetettuihin kysymyksiin.
Luennoilla käsiteltäviin aineistoihin voi perehtyä itsenäisesti tabulan kautta.
Maastoretkeilyille ja leimikonsuunnitteluharjoitukselle ei korvaavaa toteutustapaa ole, vaan niissä on läsnäolovelvollisuus.
Ei ole
Tentti 17.11. klo 12.00-15.00
1. uusintatentti
2. uusintatentti
Ei ole.
Tutoriaalit 5 h
Teorialuennot 18 h
Maastoretkeilyt 4 x 8 h = 32 h
Maastoharjoituksen teko 8 h ja purku 8 h = 16 h
Yhteensä lähiopetusta 71 h
Itsenäistä tiedon hankintaa 80 h
Itseopiskelutehtävä 1: maisemanhoidon suositukset, palautus
Itseopiskelutehtävä 2.maisemalliset ja kulttuuriperinnön erityiskohteet, palautus
Itseopiskelutehtävä 3: Lajiesiintymien suojelu, palautus
Itseopiskelutehtävä 4: Luonnonsuojelualueet ja luonnonsuojeluohjelmat, palautus
Seuraavissa läsnäolovelvollisuus:
Aloitustutoriaali ja kurssin aloitus 27.9.2022
1. maasto-opetuspäivä 4.10.2022
2. maasto-opetuspäivä 6.10.2022
3. maasto-opetuspäivä 11.10.2022
4. maasto-opetuspäivä 25.10.2022
Leimikonsuunnitteluharjoituksen ohjeistus 26.10.2022
Leimikonsuunnitteluharjoituksen teko 1.11.2022
Leimikonsuunnitteluharjoituksen purku 3.11.2022
Purkututoriaali 15.11.2022
Opiskelija ei osallistu lähiopetukseen eikä tee niistä korvaavaa suoritusta.
Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja retkeilyillä. Opiskelija on tehnyt kaikki itseopiskelutehtävät ja saa tentistä arvosanan tyydyttävä. Tai opiskelija on jäänyt osa itseopiskelutehtävistä osan tekemättä tai ne eivät ole sisällöltään hyväksyttäviä ja arvosanaksi tulee sen vuoksi tyydyttävä.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa.Opiskelija on tehnyt kaikki itseopiskelutehtävät ja saa tentistä arvosanan hyvä. Tai opiskelija on jäänyt osa itseopiskelutehtävistä osan tekemättä tai ne eivät ole sisällöltään hyväksyttäviä ja arvosanaksi tulee sen vuoksi hyvä.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivinen lähiopetuksessa. Opiskelija saa tentistä arvosanan kiitettävä ja on tehnyt kaikki itseopiskelutehtävät hyväskyttävästi.
Opiskelija osaa ohjatusti tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä melko tottuneesti ja ergonomisesti Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Tai Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Metsänhoitosuositukset:https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019.pdf (taimikonhoidon, harvennusten, pystykarsinnan ja lannoitusten osalta)
Metsälaki (1093/1996) (kasvatusmetsien käsittelyä koskevin osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) ((kasvatusmetsien käsittelyä koskevin osin)
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
PBL - sisältäen luentoja, maastoretkeilyjä, maastossa tehtäviä ryhmäharjoituksia ja taimikonhoidon käytännön työviikon.
Taimikonhoidon työviikko (30 %) - aktiivinen osallistuminen, asenne, kehittyminen suhteessa omaan lähtötasoon
Lopputentti 50%
Ravinnetalousesitys ja aktiivinen osallistuminen 20 %. Ravinnetalousesityksen valmistelussa ja esityksessä oltava kaikkien ryhmän jäsenten mukana. Maastoharjoituksiin ja retkeilyihin on osallistuttava vähintään 80 %:sti. Suurempi läsnäoloprosentti merkitsee suurempaa aktiivisuutta.
Suomi
10.10.2022 - 25.11.2022
18.08.2022 - 16.09.2022
5 op
22IM
Päivi Tiiva, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Käytännön työjaksoille (taimikonhoito raivaussahalla, viikko 42 tai 43) ei tarvitse osallistua, jos opiskelijalla on metsätalouden perustutkinto tai muuten hankittuna vastaava osaaminen. Osaaminen on todennettava ulkopuolisen tahon antamalla todistuksella ja haettava hyväksilukumenettelyn kautta HyväHot -palvelussa.
Maastokohteita eri toimijoiden mailla. Mikon Metsäpalvelu Oy järjestää taimikonhoitotyön koulutuksen
Lopputentti 25.11. klo 8.30-11
1. uusinta viikolla 50
2. uusinta - tammi-helmikuussa 2023
Luento-opetusta n. 10 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n. 50 tuntia
Ryhmissä työskentelyä 8 tuntia
Tutoriaalit 6 tuntia
Itsenäistä opiskelua n. 50 tuntia
Taimikonhoitoasiat välillä 13.10.-3.11.
Harvennuksiin liittyvät asiat 7.11.-18.11.
Ravinnetalous välillä 21.11-23.11.
Loppututoriaalit 24.11. ja lopputentti 25.11.
Opintojakso on hylätty, mikäli yksikin alla olevista ehdoista täyttyy:
-opiskelija ei osallistu tentteihin tai ei saa niistä hyväksyttyä arvosanaa
-opiskelija ei osallistu taimikonhoitoviikolle eikä myöskään toimita vaihtoehtoisen suoritustavan edellyttämää todistusta
-opiskelija ei osallistu ryhmänsä mukana ravinnetalousharjoituksen tekoon eikä harjoituksen esittämiseen
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Opiskelija osaa ohjatusti tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä melko tottuneesti ja ergonomisesti Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Tai Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Metsänhoitosuositukset: https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019.pdf (taimikonhoidon, harvennusten, pystykarsinnan ja lannoitusten osalta)
Metsälaki (1093/1996) (kasvatusmetsien käsittelyä koskevin osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) ((kasvatusmetsien käsittelyä koskevin osin)
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
Luennot, maastoretkeilyjä, maastossa tehtäviä ryhmäharjoituksia, itsenäisesti tehtäviä etätehtäviä
Arvioitavat etätehtävät 50 %
Lopputentti 50%
Lähijaksoille osallistuminen pakollista
Suomi
12.08.2022 - 14.10.2022
01.05.2022 - 09.09.2022
5 op
22AIM
Päivi Tiiva, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla.
Verkkotentti viimeisen lähijakson jälkeen
Uusinnat sovitaan erikseen
Lähiopetusta 27 h
Itsenäistä opiskelua noin 105 tuntia
Lähijaksojen sisältö (pääpiirtein)
16.-17.9. Metsien jaksollisen kasvatuksen perusteet, kehitysluokittelu, kasvu ja kehitys, puuluokat, latvuskerrokset ym., taimikonhoito
30.9.-1.10. Harvennusmetsien käsittely ja ravinnetalouden hoito
Opintojakso on hylätty, mikäli yksikin alla olevista ehdoista täyttyy:
-opiskelija ei osallistu tentteihin tai ei saa niistä hyväksyttyä arvosanaa
-opiskelija ei suorita arvioitavia etätehtäviä
-opiskelija ei osallistu lähiopetukseen
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit ja tuntee maalajien luokittelun perusasiat.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Osaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa.
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J. 2008 Metsätyypit, -opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus
Laine,J. 2012 Suotyypit ja turvekankaat, opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsälehti Kustannus.
Opintojakosn moodlessa oleva materiaalit
Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) sisältäen luennot,parityön,maasto-opetuksen, maasto/ luokkaharjoitukset sekä itsenäisen opiskelun
Erinomainen tutoriaalityöskentely sekä erinomainen parityö voivat nostaa opintojakson arvosanaa yhdellä pykälällä
Verkkotentti 20%
Maastotentti 30%
Lopputentti 20%
OMAmetsä raportti 30%
Maasto-opetuksessa vaaditaan 70 % läsnäoloa.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista ja annettujen tehtävien suorittamista.
Suomi
29.08.2022 - 14.10.2022
30.07.2022 - 28.08.2022
10 op
22IM
Larix (Koko: 1. Avoin amk: 0.)
Tilia (Koko: 1. Avoin amk: 0.)
Eeva Sundström, Pirjo Puustjärvi, Päivi Tiiva, Ari Vanamo
Opintojakso sisältää pakollisia maasto-opetus osioita.
Tutoriaalityöskentelyyn osallistuminen on 100% pakollista, samoin parityön tekeminen ja osallistuminen purkutilaisuuksiin.
Maasto-opetuksessa ei ole säävarausta, joten kunnollinen sadevarustus on monasti tarpeen.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Maastotentti tiistaina 20.9.2022välillä klo 8.30 -15. Maastotentiin lähtöaika on klo 8.30 -12. Lähtöjärjestys ilmoitetaan moodlessa.
Verkkotentti puulajeista perjantaina 30.9.2022 klo 9.15. - 11.00. Tentti verkossa,mutta suoritus luokassa
Opintojakson lopputentti tiistaina 11.10.2022 klo 9.15 - 12 . Mikäli tarvitset tentin suorittamiseen lisäaikaa ( esim. lukivaikeus) niin sovi siitä etukäteen Pirjo Puustjärven kanssa.
Uusintatentti maasto-osuus 30.9. klo 13.15 -15 ja lopputentti 25.10. klo 16.15 - 19
Maasto-opetus n. 30 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) 35 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 20 h
Tutoriaalit 10 h
Tentit 6 h
Omatoiminen opiskelu, valmistautuminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 140 h
PBL- syklejä on kaksi
Metsämaa ja kasvupaikat
Kartat ja ilmakuvat
Muu ajoitus kts. lukujärjestys ja moodle
Puutteellinen läsnäolo maasto-opetuksesta ja teoriatiedon minimitavoitteita ei tentissä saavutettu.
Opiskelija tunnistaa metsä- ja suotyyppejä ja tuntee olennaiset puiden kasvuun vaikuttavat tekijät. Tunnistaa maalajeja.
Osaa tehdä puustoon liittyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää ilmakuvaa ja maastokarttaa apuna maastossa työskentelyssä.Tunnistaa kotimaiset puulajit.
Edellisen lisäksi osaa määrittää maaalajit maastossa ja osaa käyttää kasvillisuutta apuna metsä- ja suotyyppien tunnistamisessa. Osaa tulkita ilmakuvaa ja suunnistaa maastossa vaivattomasti.Tietää puiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja osaa analysoida näiden tekijöiden välisiä suhteita..
Edellisten lisäksi osaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietojaan kasvupaikan ominaisuuksien määrittelyssä.
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa, alueeellisessa kehityksessä. Hän tietää tärkeimmät suomalaisen metsätalouden instituutiot ja tuntee niiden kehityksen pääpiirteissään. Opiskelija osaa esittää näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta. Opiskelijan käsitykset edellä mainitusta asioista ovat kuitenkin suppeita tai perustuvat yksipuoliseen tietoon.
Opiskelija osaa esittää perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta ja sen kehityksestä. Hän tuntee metsätaloutta ohjaavat instituutiot, niiden tehtävät ja instituutioiden väliset suhteet. Opiskelija osaa esittää perusteltuja arvioita metsäalan tulevaisuuskuvista.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen ja kulttuurisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa hahmottaa metsäpolitiikan ja suurempien kehityskulkujen yhteyksiä - yhdistää käsitteellistä, kokemuksellista, yleistä ja paikallista tietoa, Opiskelija osoittaa avoimuutta erilaisia tulkintoja kohtaan ja osaa hahmottaa luovasti metsäalan tulevaisuuskuvia.
Ari Vanamo
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen lista kirjallisuudesta
Moodlessa oleva materiaali
Kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suhteista eri aikoina, ajankohtaisen metsäkeskustelun seuranta
Paikkakuntaryhmätyö 40 %
Organisaatioryhmätyö 30 %
Lopputentti 30 %
Ajankohtaisen metsäkeskustelun seuranta - suoritettava hyväksytysti
Lukupiiri - osallistuminen pakollista
Suomi
21.11.2022 - 16.12.2022
01.04.2022 - 14.08.2022
5 op
21IM
Reijo Virtanen, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojaksolla on tarkoitus tutustua Mäntän seudun metsäteollisuushistoriaan mm. Gustaf -museossa vierailemalla
Opintojakson verkkotentti on perjantaina 16.12. klo 9-11
Teemaluennot 15 h
Mäntän vierailu 8 h
Lukupiirit ja opiskelijoiden muut esitykset 20 h
Opiskelijoiden esitysten valmistelu (ryhmätöinä) 30 h
Itsenäinen opiskelu 40 h
Aloitusluento 21.11.
Vierailu Mäntässä, Serlachius -museoissa 28.11.
Lukupiiri 1.12.
Paikkakuntaryhmätyöesitykset 7.12.
Metsäalan organisaatiot (ryhmätöinä) 15.12.
Lopputentti 16.12. klo 9-12
Opiskelija ei osallistu pakollisiin osasuorituksiin tai ei saa hyväksyttyä arvosanaa paikkakuntaparityöstä ja/tai organisaatioryhmätyöstä ja/tai lopputentistä
Kuvattu opsissa
Kuvattu opsissa
Kuvattu opsissa
Opiskelija tuntee metsäenergian hankintaprosessin perusteet ja metsäenergian hankintaa ohjaavat suositukset. Hän osaa ohjattuna suunnitella energiapuuhakkuun ottaen huomioon polttoaineen laadun.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut. Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun ottaen huomioon polttoaineen laadun. Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus. Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Rantala S., (toim) 2018. Tapion taskukirja. Metsäkustannus. Luku 6.7. Energiapuu Antti Asikainen
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 30%
Hankintaketjujen kustannusrakenne (S)
Biopolttoaineiden ominaisuudet (10%)
Tapion suositukset ja niitä taustoittava tutkimus (20%)
Tentti 50 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Tentti tulee suorittaa hyväksytysti.
Suomi
24.10.2022 - 18.11.2022
01.04.2022 - 14.08.2022
5 op
21IM
Petri Keto-Tokoi, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailu korjuutyömaalla. Vierailu metsäenergian käyttöpaikoilla lämpölaitoksilla.
Tentti 24.11.
Uusintatentti tarvittaessa.
Lähiopetusta noin 45h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 10h ja omatoimista opiskelua 90h.
Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Metsäenergian hankintaprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Opiskelija ei tunne metsäenergian hankintaa ohjaavia suosituksia.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun huomioiden polttoaineen laadun.
Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus.
Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoritumisessa paljon apua
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti.
Petri Keto-Tokoi
Kangas, J & Kokko, A. 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800.
Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.): Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67. 162 s.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/ymparistoopas2011.pdf
Metsänhoidon suositukset -etätehtävään:
Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.): Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67. 162 s.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/ymparistoopas2011.pdf
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
http://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/metsanhoidon-suositukset/
Lindén, M., Lilja-Rothsten, S, Saaristo. L. & Keto-Tokoi, P. 2014. (toim.) Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
http://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2016/08/Metsanhoidon_suositukset_riistametsanhoitoon_Tapio_2014.pdf
Miettinen, J., Rantala, M. & Svensberg, M. Riistametsänhoidon opas. Suomen Riistakeskus ja Metsäkeskus. SEKÄ Suomen Riistakeskus. Riistametsänhoidon maasto-ohjeet. https://riista.fi/riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmien-toimeenpano/riistametsanhoito/
Suomen Riistakeskus.2014. kohti riistarikkaita reunoja. vaihettumisvyöhykkeiden hoito. https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/vaihettumisvyohykkeiden_hoito_maastul.pdf
Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T. 2012. Hyvän metsänhoidon suositukset - Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. https://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/06/Vesiensuojeluopas-nettiin1.pdf
Keto-Tokoi, P., Saaristo, L. & Valkeapää, A. 2016. WWF:n metsänhoito-opas. Metsänhoitoa sinun ja luonnon ehdoilla. WWF Suomi. https://wwf.fi/mediabank/8468.pdf
Monimetsähankkeen tarkistuslista ja neuvontatyökalut: https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden-tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu
Muu materiaali osoitetaan Tabulassa.
Luennot, retkeilyt ja harjoitukset, monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen, etätehtävät, kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen
Arvioitavat suoritukset: kirjallisuuskatsaus (30 %), monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen (40 %), monitavoitteisen metsänhoidon kirjallinen etätehtävä (30 %).
Suomi
05.09.2022 - 16.12.2022
01.04.2022 - 13.05.2022
10 op
19IM
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström
• Vierailijaluennot ja retkeilyt
* Monitavoitteinen metsien käytön suunnittelu ja metsänhoito 3 op (Petri), mukaanlukien monitavoitteisen metsänhoidon suositusten etätehtävä. Etätehtävän palautus viimeistään 10.10.2022.
Kirjallisuuskatsaus 3 op (n. 10 sivua) ja sen tärkeimmät asiat esittellään loppuseminaareissa 7.12. ja 8.12.2022 Jokainen myös lukee kaksi toisen tekemää kirjallisuuskatsauksen ja valmistautuu esittämään kysymyksiä niistä, kun ko. katsauksesta pidetään esitys.
Kirjallisuuskatsauksen suunnitelma palautetaan Tabulaan viimeistään XXXX
Kirjallisuuskatsauksen lopullinen versio palautetaan Tabulaan viimeistään XXXX
• Monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen 4 op (Eeva)
• Loppuseminaari 7.12. ja 8.12.2022 (kaikille pakollinen)
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole. Maastoretkeilyissä läsnäolovelvollisuus.
Vierailijaluennot ja retkeilyt. Metsähallitus. Tampeereen kaupunki.
Tenttiä ei ole
Ei ole.
Retkeilyt 56 h, monitavoitteisen metsänhoidon ja metsäsuunnittelun teoriaopetus (Petri) 20 h, Paikkatietolähiopetus (Eeva) 12 h, itsenäinen työskentely 60 h, loppuseminaari 8 h
6.9.-10.10.2021, Monitavoitteisen metsänhoidon ja metsäsuunnittelun perusteet. Luentoja ja maastoretkeilyjä. Monitavoitteisen metsänhoidon suosituksiin liittyvän etätehtävän tekeminen, palautus 10.10. mennessä. Tehtävänvänanto kirjallisuuskatsauksen tekemisestä itse valitusta metsän eri käyttömuotoihin ja niiden yhteensovittamiseen liittyvästä aiheesta (PK-T).
viikot 41-43 Monitavoitteisen metsäsuunnittelun tekeminen ja siihen liittyvä opetus (ES) Monitavoitteisen metsäsuunnittelun maastotyöt ja suunnitelman koostaminen
31.10..-8.12. Monitavoitteinen metsänhoito ja metsäsuunnittelu yhteensovittamisen keinonina jatkuu. Luentoja ja maastoretkeilyjä. Kirjallisuuskatsauksen tekemistä. Loppuseminaarit 7. ja 8.12.2022 jossa opiskelijat esittelevät kirjallisuuskatsaustensa päätulokset ja keskustellaan niistä.
Opiskelija ei hahmota metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen problematiikkaa, eikä hallitse opintojaksolla opiskeltuja yhteensovittamisen välineitä. Opiskelija ei osallistu riittävästi maasto-opetukseen. Monitavoitteisen metsänhoidon suositusten etätehtävä, kirjallisuuskatsaus tai monitavoitteinen metsäsuunnitelma on jäänyt tekemättä/palauttamatta
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoriutumisessa paljon apua. Kirjallisuuskatsaus on sirpaleinen, teoreettinen tieto ei kytkeydy esimerkkeihin. Kirjallisuuskatsauksessa lähteitä on käytetty hyvin suppeasti suhteessa saatavissa olevaan tutkimustietoon. Aihetta tarkastellaan liian suppeasti ja kapea-alaisesti, ja katsaus muodostaa vain tyydyttävän synteesin aihetta koskevasta tiedosta.
Monitavoitteisen metsänhoidon suosituksiin on perehdytty puutteellisesti ja niiden vaikutuksia on arvioitu puutteellisesti.
Monitavoitteinen metsäsuunnitelma sisältää joitain eri lähteistä saatuja paikkatietoaineistoja lähtötietona olevan metsävaratiedon lisäksi. Metsäsuunnitelman toimenpiteet palvelevat suunnitelmassa asetettua tavoitetta mutta niiden vaikutuksia sekä kuvio- että tilatasolla on analysoitu kevyesti tai ei ollenkaan. Metsien yleinen kehittyminen kohti asetettua tavoitetta jää hyvin puutteelliseksi.
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaisuuden, jossa teoria ja esimerkit kytkeytyvät toisiinsa. Kirjallisuuskatsauksessa lähteitä on käytetty hyvin suhteessa saatavissa olevaan tutkimustietoon. Tiedon lähteiden valinnassa ja priorisoinnnissa sekä tulosten esittelyssä on kuitenkin jonkin verran puutteita. Aihetta tarkastellaan kuitenkin riittävän laaja-alaisesti, ja katsaus muodostaa hyvän synteesin aihetta koskevasta tiedosta.
Opiskelija osaa arvioida monitavoitteisen metsänhoidon menetelmien myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia metsän eri käyttömuotojen ja käytön tavoitteiden kannalta.
Monitavoitteinen metsäsuunnitelma sisältää eri lähteistä saatuja paikkatietoaineistoja hyödyntäen. Aineistojen käytön hyöty on vaillinaisesti perusteltu. Metsäsuunnitelmaan on sisällytetty asetettuihin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet ja niiden vaikutuksia sekä kuvio- että tilatasolla on tarkasteltu. Metsien yleistä kehittymistä kohti asetettua tavoitetta on kuvattu kohtalaisen hyvin.
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhtenäisen, perustellusti rajautuvan kokonaisuuden. Kirjallisuuskatsauksessa lähteitä on käytetty kiitettävästi ja järkevästi suhteessa saatavissa olevaan tutkimustietoon priorisoiden tärkempiä tiedon lähteitä. Aihetta tarkastellaan riittävän laaja-alaisesti, ja katsaus muodostaa kiitettävän synteesin aihetta koskevasta tiedosta.
Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti ja syvällisesti monitavoitteisen metsänhoidon menetelmien myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia metsän eri käyttömuotojen ja käytön tavoitteiden kannalta.
Monitavoitteinen metsäsuunnitelma on laadittu monipuolisesti ja perustellen eri lähteistä saatuja paikkatietoaineistoja hyödyntäen. Metsäsuunnitelmaan on sisällytetty asetettuihin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet ja niiden vaikutuksia sekä kuvio- että tilatasolla on analysoitu kattavasti ja perustellusti. Metsien yleistä kehittymistä kohti asetettua tavoitetta on osattu kuvata selkeästi perustellen.
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa.
Eeva Sundström
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2018) s. 248-273 ( ei arvokasvua) ja 279-284 (metsäalueen inventointiin asti)
Auvinen, P. Metsänmittaus. Opetushallitus. 1997 (kopio Moodlessa, painos loppu)
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali.
Luennot, harjoitustehtävät, maastoharjoitukset, itsenäinen opiskelu
Tentti 70%. Tentissä soveltavia tehtäviä. Ei suoraan Excelin käyttöä.
Mittauslaskennat: suoritusten kattavuus: 1 - 5 ( 30 %)
Maasto-opetuksessa 70 %:n läsnäolovelvoite
Suomi
31.10.2022 - 25.11.2022
18.08.2022 - 30.09.2022
5 op
22IM
Eeva Sundström, Reijo Virtanen, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Verkkotentti xx.11.2022
Verkkotentin uusinta xx.12.20212 tai xx.12.2022
Luento-opetusta 21 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n.30 tuntia
Mittauksiin perustuvien tulosten laskentaa n. 30 tuntia
Tentti (verkkotentti Tamkilla) 2 h (+ uusinta 2 h)
Itsenäistä opiskelua n. 50 tuntia
Yksittäisen puun mittaus ja tilavuuden laskenta
Relaskooppiarviointi
Metsikkökoealamittaus
Tulevan kasvun arviointi
Menneen kasvun määrittäminen (mittaukset maastossa ja kasvun laskenta erotusmenetelmällä)
Opiskelijalla on puutteelliset tiedot ja taidot metsännmittauksen perusasioista. Opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa kaikista opintojakson osa-arvioinneista. Opiskelija ei ole riittävästi osallistunut pakollisiin maasto-opetusosioihin.
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia. Opiskelija osaa ohjatusti laskea puu- ja metsikkötunnuksia, ja laskelmissa on huomattavia puutteellisuuksia.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä laskea yksittäisten puiden ja metsikön puustotunnuksia.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa ja osaa perustella niiden käyttöä. Opiskelija osaa itsenäisesti laskea puiden ja metsikön tunnuksia sekä ymmärtää laskemiensa tulosten oikeellisuutta.
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa. Hänosaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa. Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa yhdistää ja tulkita saatua tietoa riittävästi jatkotoimien kannalta.
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa. Hän osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi. Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi. Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa. Hän osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön keskinäisen uudistamisjärjestyksen. Opiskelija tuntee uudistamiskohteelle soveltuvat uudistamismenetelmät ja hän osaa valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Ari Vanamo
Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Luoranen, J. & Kiljunen, N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metsäntutkimuslaitos. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 108 s
Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 75 s.
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos & Kustannusosakeyhtiö Metsälehti
Saksa, T. ja Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta –hankkeen loppuraportti. Saatavissa [http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf]
Saksa, T. ja Nerg, J. 2008. Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. Saatavissa: [http://www.metla.fi/aikakauskirja/ff084.htm]
(Valkonen, S. ym. 2001. Onnistunut metsänuudistaminen. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. vaihtoehtoisena Luorasen, Saksan ja Uotilan kirjalle)
Metsänjalostus -sivusto (www.luke.fi)
Hyvän metsänhoidon suositukset https://tapio.fi/wp-content/uploads/2020/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019.pdf
Metsälaki(soveltuvin osin) ja valtioneuvoston asetu metsien kestävästä käytöstä
Luennot ja muu Moodle -materiaali
Lähiopetus (luennot, maastoretkeilyt, harjoitukset), etäopiskelu
Verkkotentti 50 %
Etätehtävät 50 %
Lähijaksoille osallistuttava
Suomi
12.08.2022 - 19.11.2022
01.05.2022 - 09.09.2022
7 op
22AIM
Petri Keto-Tokoi, Päivi Tiiva, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla
Verkkotentti opintojakson lähijaksojen jälkeen, ajankohta sovitaan opintojakson alussa
Lähiopetusta 42 tuntia, itsenäiseen opiskeluun käytettävä aika 145 tuntia
Lähijaksot:
La 1.10. Uudistamiskypsyys, arvokasvu, maastoharjoitus uudistamiskypsyydestä
Pe 14.10. Karujen kasvupaikkojen uudistaminen, maastoretkeily erilaisilla kohteilla
La 15.10. Rehevien kasvupaikkojen uudistaminen, maastoretkeily erilaisilla kohteilla
Pe 28.10. Uudistamissuunnitelmaharjoitus maastossa, harjoituksen purku
La 29.10. Uudistamisen laadunseuranta, uudistamissuunnitelmaan liittyvät toimenpiteet (maasto)
Etäopiskeluna:
Metsien uudistuminen prosessina luonnossa, uudistumiseen vaikuttavat tekijät, uudistamismenetelmät yleisesti, uudistamisen valmistelevat toimenpiteet
Metsänviljely, siemen- ja taimituotanto, metsänjalostus
Metsälaki ja metsien uudistaminen
Opiskelijalla on riittämättömät tiedot metsänuudistamisesta, mikä näkyy siten, että hän ei saavuta tenteissä hyväksyttyjä osasuorituksia
Hylkäämisen syy on myös, jos ei osallistu lähijaksoille eikä suorita etätehtäviä
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa hydöyntää ja tulkita saatua tietoa riittävästi jatkoratkaisujen tekemiseksi.
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi.
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön uudistamisjärjestyksen
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti.
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi ja osaa soveltaa tietoa metsänuudistamisratkaisuja tehdessään.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa
Opiskelija tietää, että metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla, Hän osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä, mutta laskelmissa on epätarkkuuksia ja tulosta ei perustella mitenkään. Opiskelija tietää, että eri metsänomistusmuodoilla on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa, mutta ei osaa hyödyntää tietoa. Hän tuntee erilaisia metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuuksia ja osaa laskea edellisiin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta laskelmissa voi olla virheitä eikä tuloksia perustella mitenkään. Metsävero- ja kausiveroilmoituksen laadinnassa ilmenee virheitä, asioita ei perustella. Opiskelija osaa kertoa yleisellä tasolla metsänomistajarakenteesta ja tietää pääosin metsänomistamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Hän
tietää metsänomistajatutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä. Opiskelija ei osaa selittää mo-rakenteen tai oikeuksien ja velvollisuuksien taustoja.
Opiskelija tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat. Hän osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä oikein, mutta tulosta ei perustella. Opiskelija tietää että eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa mutta tiedon soveltaminen on melko vähäistä tai puutteellista. Opiskelija
tuntee metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea eri sukupolvenvaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta tuloksiin kantaa ottamisen on vähäistä. Opiskelija osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen oikein tai lähes oikein, mutta toimenpiteiden perustelut puuttuvat. Opiskelija osaa selittää metsänomistusrakenteen syitä ja erilaisten metsänomistaryhmien käyttäytymistä. Hän osaa laatia käyttökelpoisen kyselylomakkeen ja selittää metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien lainsäädännöllistä taustaa ja soveltaa tietoa yleisiin tapauksiin
Opiskelija tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla, osaa etsiä niitä ja tietää, mitkä organisaatiot niitä tarjoavat. Hän osaa määrittää ja perustella metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä. Opiskelija tietää mitä vaikutusta eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on metsäomaisuuden hallinnassa ja osaa tehdä sen perusteella johtopäätöksiä metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä tilanteissa. Opiskelija tuntee metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea ja analysoida eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia. Hän osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen ja perustella niihin kirjatut asiat. Edellisten lisäksi opiskelija osaa arvioida metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien asenteiden tulevaisuutta. Opiskelija osaa arvioida metsänomistajatutkimusten luotettavuutta ja ymmärtää syvällisesti metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien taustan ja osaa soveltaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista hankaliin tilanteisiin
Eeva Sundström
Suomi
09.01.2023 - 17.03.2023
01.04.2022 - 16.09.2022
5 op
20IM
Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tietää metsäsuunnittelun vaiheet maastotöistä metsäsuunnitelman koostamiseen, osaa hyödyntää avointa metsävaratietoa metsäsuunnittelussa ja koostaa metsäsuunnitelman suunnitteluohjelmistolla.
Opiskelija osaa hyödyntää ja jalostaa avointa metsävaratietoa suunnittelussa, osaa simuloida eri toimenpide-ehdotuksia ja tarkastella niiden sisältöä, sopivuutta ja seurauksia sekä metsikkökuviokohtaisesti että tilatasolla.
Opiskelija osaa hyödyntää puustotietojen keruussa mobiilisovelluksia ja siirtää metsäsuunnittelutietoa eri järjestelmien välilllä.
Opiskelija osaa koota metsänomistajan tavoitteita vastaavan metsäsuunnitelman ja esitellä suunnitelman keskeiset tulosteet.
Opiskelija osaa hyödyntää metsäsuunnittelussa avoimen metsävaratiedon luotettavimmat tiedot ja korjata ja perustella virheelliset seikat.
Opiskelija osaa simuloida ja analysoida metsien toimenpide-ehdotuksia, perustella niiden valintaa ja analysoida toimenpiteistä aiheutuvia seurauksia tilatasolla ja pystyy osoittamaan ne metsäsuunnittelujestelmästä saatavilla raporttitulosteilla.
Opiskelijalle syntyy valmius käyttää puustotietojen keruuseen tarkoitettuja mobiilisovelluksia ja siirtää metsäsuunnittelutietoa eri järjestelmien välilllä.
Eeva Sundström
Foresta metsäsuunnitteluohjelmisto (Bitcomp Oy)
Luentomateriaali, muu aineisto ja linkit Moodlessa
Kurttila, M., Korhonen, K., Hänninen, H. & Hujala, T. 2010. Yksityismetsien metsäsuunnittelu 2010 – nykytilanne ja kehittämistarpeita.
Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J. 2010. Suomalainen metsänomistaja 2010
Hänninen,H., Valonen, M. & Emmi Haltia. Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä. 2020
HujalaT. ym. 2014. Metsävaratiedon vaikuttava hyödyntäminen – lunastuvatko lupaukset?
Kangas, A. Packalen, T. 2018. Metsävaratieto metsäalan toimijoiden päätöksenteossa – käyttötilanteet ja hyötyyn vaikuttavat tekijät
Niemi M., Mäkinen, A., Viitala, R., Lumperoinen, M. 2020. Metsäsuunnittelun laskennan periaatteet - arvoja yhteensovittamassa. Tapio Oy. Otavan Kirjapaino, Keuruu. Sivut 11-24, 35-49, 56-76.
Ärölä, E. 2018. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Kaukokartoitusperusteinen inventointi. Tapion taskukirja sivut 289 - 293.
Metsäsuunnittelun verkko- ja mobiilisovellukset: Trestima.fi (periaate, sovellusta ei ole käytettävissä
etäluennot ennen lähijaksoa
luennot lähiopetuksena
työpajat lähiopetuksessa (metsäsuunnitteluohjelman käyttö, suunnitelman koostaminen)
videot
maastoharjoitukset
metsäsuunnittelun maastotyöt itsenäisesti
metsäsuunnitelma (30%)
hakkuusuunnitteen raportointi ( 30%)
tentti (40%)
Palautettava etätehtävä metsätiedosta: hyväksytty, hylätty
Suomi
05.09.2022 - 08.10.2022
01.04.2022 - 15.05.2022
5 op
21AIM
Eeva Sundström, Reijo Virtanen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Metsäsuunnitteluohjelmisto Foresta
Vierailija (verkkometsäsuunnitelmat)
Verkkotentti 20.11.22
Kokonaisajankäyttö noin 137 h, josta
- etäopetuksena, noin 5 h
- lähiopetus noin 32 h
- itsenäistä työtä noin 90 h
metsäsuunnitelma, rakenne ja käsitteet
kuviotietojen rakenne
kaukokartoituspohjainen metsävaratieto (menetelmä ja tiedon laatu)
Foresta metsäsuunnitteluohjelma
puustotietojen keruun maastossa (ForestaMaasto)
metsävaratiedon kuvionrajojen päivittäminen ja korjaustoimenpiteiden raportointi
kuviotietojen keruu pienryhmissä maastossa, metsäsuunnittelun mobiilisovellus käytettävissä
laskentapuuston ja käsittelyvaihtoehtojen simulointi
hakkuusuunnitteen määrittäminen
metsäsuunnitelman koostaminen ja metsäsuunnitelmatulosteiden tulkinta
verkkometsäsuunnitelmat
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä
- osaa kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain, mutta tieoissa on puutteita ja epäloogisuutta
- osaa kuvion rajauksia maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon, mutta lopputuloksissa ilmenee merkittäviä puutteita
- osaa tuoda metsävaratietoa metsäsuunnitteluohjelmistoon ja muokata sitä
- osaa toteuttaa laskentapuuston ja toimenpide-ehdotusten laskennan ja tarkistaa käsittelyehdotukset
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman laatimisen ja päivittämisen vaiheet ja osaa tulostaa metsäsuunnitelmaraportit
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa tuoda metsäsuunnittelun lähtöaineiston metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle, osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat, osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustelee ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti mobiilisovellusta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä
- osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa tuoda metsäsuunnittelun lähtöaineiston metsäuunnitteluohjelmistoon, osaa valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet
- osaa tehdän ajantasaistuslaskennan ja ymmärtää, milloin se on tarpeellista tehdä
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
- tulostaa suunnitelman ja etsiä suunnitelmaraporteista haluamiansa tietoja
Opiskelija osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä, opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää maastotallenninta tiedon keruussa. Hän osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
Opiskelija osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, tarkistaa käsittelyehdotukset, laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman. Hän tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet
Opiskelija osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat. Hän osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa. Opiskelija osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon, siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon , muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle. Hän osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman. Opiskelija ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta ja tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, Hän osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen.
Opiskelija osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat. Hän osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen. Opiskelija osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustella ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä. Hän osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon. Opiskelija osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet sekä laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
Eeva Sundström
Foresta metsäsuunnitteluohjelmisto (Bitcomp Oy)
Luentomateriaali, muu aineisto ja linkit Moodlessa
Kurttila, M., Korhonen, K., Hänninen, H. & Hujala, T. 2010. Yksityismetsien metsäsuunnittelu 2010 – nykytilanne ja kehittämistarpeita.
Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J. 2010. Suomalainen metsänomistaja 2010
Hänninen,H., Valonen, M. & Emmi Haltia. Metsänomistajat palveluiden käyttäjinä. 2020
HujalaT. ym. 2014. Metsävaratiedon vaikuttava hyödyntäminen – lunastuvatko lupaukset?
Kangas, A. Packalen, T. 2018. Metsävaratieto metsäalan toimijoiden päätöksenteossa – käyttötilanteet ja hyötyyn vaikuttavat tekijät
Niemi M., Mäkinen, A., Viitala, R., Lumperoinen, M. 2020. Metsäsuunnittelun laskennan periaatteet - arvoja yhteensovittamassa. Tapio Oy. Otavan Kirjapaino, Keuruu. Sivut 11-24, 35-49, 56-76.
Ärölä, E. 2018. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Kaukokartoitusperusteinen inventointi. Tapion taskukirja sivut 289 - 293.
Metsäsuunnittelun verkko- ja mobiilisovellukset: Trestima.fi (periaate, sovellusta ei ole käytettävissä
luennot
harjoitukset
maastoharjoitukset
metsäsuunnittelun maastotyöt
metsävaratietotehtävä: hyväksytty/hylätty
metsäsuunnitelman palautus ja suunnitelman raportointi 60%
tentti 40% (sisältää myös metsävaratietoon liittyviä kysymyksiä)
Suomi
29.08.2022 - 30.09.2022
01.04.2022 - 14.08.2022
5 op
21IM
Eeva Sundström, Reijo Virtanen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Suunnittelun kohteena oleva metsäkiinteistö on Tampereen kaupungin omistuksessa.
Metsäsuunnitteluohjelmisto: Foresta
Verkkotenttti 7.10.2022.
Kokonaisajankäyttö 145 h, josta
- etäopetuksena, noin 10 h
- lähiopetus noin 20 h
- pienryhmätyöskentelyä noin 30 h
- itsenäistä työtä 85 h
metsäsuunnitelma, rakenne ja käsitteet
kuviotietojen rakenne
kaukokartoituspohjainen metsävaratieto (menetelmä ja tiedon laatu)
puustotietojen keruun periaate maastossa
metsäsuunnitteluohjelmiston toiminnot (Foresta)
metsävaratiedon kuvionrajojen päivittäminen ja korjaustoimenpiteiden raportointi
kuviotietojen keruu pienryhmissä maastossa, metsäsuunnittelun mobiilisovellus käytettävissä
metsävaratiedon kuviotietojen laatu - tehdyt korjaukset ja sen raportointi
laskentapuuston ja käsittelyvaihtoehtojen simulointi
hakkuusuunnitteen määrittäminen
metsäsuunnitelman koostaminen ja metsäsuunnitelmatulosteiden tulkinta
verkkometsäsuunnitelmat
Opiskelija ei saavuta tyydyttävän tason (1) kriteereitä.
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä
- osaa opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää mobiilisovellusta tiedon keruussa
- osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa tuoda metsävaratietoa metsäsuunnitteluohjelmistoon ja muokata sitä
- osaa toteuttaa laskentapuuston ja toimenpide-ehdotusten laskennan ja tarkistaa käsittelyehdotukset
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman laatimisen ja päivittämisen vaiheet ja osaa tulostaa metsäsuunnitelmaraportit
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa tuoda metsäsuunnittelun lähtöaineiston metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle, osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat, osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustelee ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti mobiilisovellusta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä
- osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa tuoda metsäsuunnittelun lähtöaineiston metsäuunnitteluohjelmistoon, osaa valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet
- osaa tehdän ajantasaistuslaskennan ja ymmärtää, milloin se on tarpeellista tehdä
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
- tulostaa suunnitelman ja etsiä suunnitelmaraporteista haluamiansa tietoja
Opiskelija tuntee liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet pintapuolisesti. Hän tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteitä ja malleja.
Opiskelija osaa määritellä hyvin liiketoimintasuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä yritystoiminnasta. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa.
Opiskelija hallitsee kiitettävästi liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida yritystoimintaa sujuvasti ja perustellusti ja osaa kiteyttää olennaiset asiat yritystoiminnasta Busines Model Canvas -taulun avulla. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Manne Viljamaa
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
Pertti Hourunranta, Ari Nieminen, Simo Jaakkola, Ville Manner ja Timo Makkonen
OSAAVA YRITTÄJÄ METSÄKONEALALLA
PBL, pienryhmätyöskentely, luennot, vierailijaesitelmät, laskentaharjoitukset,
Tutoriaalit 30 %
Yritysidean kehittämistehtävä 50%
Yritystoiminnan perusteet -verkkotentti 20%
Kustannuslaskelmat (S)
Suomi
10.10.2022 - 16.12.2022
01.04.2022 - 17.06.2022
5 op
20IM
0 - 25
Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Loppututoriaalit etänä Zoomissa 22.11. ja
yritysideoiden esittelypäivä kampuksella 23.11.
Pakollisia ovat erikseen osoitetut tehtävät mm.
- Konekustannuslaskelma, ja yritysidea -tehtävän yrityksen kassavirtalaskelma
- vierailijaluennot sekä
- yritysideatehtävän esittäminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
2 op
0-5
Ahot, jos on kokemusta metsäalan yrittämisestä
Vierailijaluennoitsijat mm. metsäpalvelu- ja/tai -metsäkoneyrityksestä.
Verkkotentti yritystoiminnan perusteista 24.11.21.
Uusinta 17.12.21
Luentoja tai ohjaustunteja n 60 h.
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten teko n 70 h.
Kurssi toteutetaan neljän viikon aikana josta aktiivista opetusaikaa on n. 3 viikkoa.
PBL-syklejä on yksi, jossa käsitellään aiheita
yrittäjyys metsäalalla, yritystoiminnan kehittäminen, talous ja riskit
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Tutoriaalit arvioidaan PBL -arvioinnin mukaisesti. Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet pintapuolisesti. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteitä ja malleja.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin liiketoimintasuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä yritystoiminnasta. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelman tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida yritystoimintaa sujuvasti ja perustellusti ja osaa kiteyttää olennaiset asiat yritystoiminnasta Busines Model Canvas -taulun avulla. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen sekä niihin liittyvät standardit
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen sekä ymmärtää näiden merkityksen metsäalan organisaatioiden toiminnassa
Opiskelija tietää tieto- ja prosessijohtamisteorioiden perusteet.
Opiskelija osoittaa tietävänsä metsäorganisaatioiden toiminnanohjauksen tavat ja ymmärtää mistä erot eri organisaatioiden toiminnassa johtuvat.
Jukka Tohu
Suomi
03.10.2022 - 16.12.2022
01.04.2022 - 10.06.2022
5 op
19IM
Jukka Tohu, Reijo Virtanen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Suomi
16.08.2022 - 31.07.2023
13.06.2022 - 19.06.2022
60 op
AVOINAMK
0 - 2
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opinnäytetyön arvosanojen kriteerit on kuvattu opinto-oppaassa
Opinnäytetyön arvosanojen kriteerit on kuvattu opinto-oppaassa
Opinnäytetyön arvosanojen kriteerit on kuvattu opinto-oppaassa
Suomi
12.09.2022 - 09.06.2023
13.08.2022 - 11.09.2022
15 op
19IM
Taru Owston, Lotta Markkula
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.
Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyö on raportoitu ja julkaistu TAMKin opinnäytetyöohjeen mukaisesti, plagioinnin tarkastus on tehty ja kypsyysnäyte sekä muut tutkinto-ohjelmakohtaisesti sovitut suoritukset on hyväksytty.
Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.
Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyö on raportoitu ja julkaistu TAMKin opinnäytetyöohjeen mukaisesti, plagioinnin tarkastus on tehty ja kypsyysnäyte sekä muut tutkinto-ohjelmakohtaisesti sovitut suoritukset on hyväksytty.
Opinnäytetyön arviointikriteerit löytyvät opinnäytetyöohjeiden yhteydestä. Ks. https://intra.tuni.fi/handbook?page=3104
Numeerinen arviointi annetaan opinnäytetyön valmistuttua.
Opintojakso on hyväksytty kun opinnäytetyö on raportoitu ja julkaistu TAMKin opinnäytetyöohjeen mukaisesti, plagioinnin tarkastus on tehty ja kypsyysnäyte sekä muut tutkinto-ohjelmakohtaisesti sovitut suoritukset on hyväksytty.
Jukka Tohu
Suomi
14.10.2022 - 31.05.2023
01.12.2021 - 31.12.2021
5 op
19IM
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytty suoritus edellyttää opiskelijan osallistumista opintojakson opetukseen ja yhteisiin ohjaustilaisuuksiin
Keskeinen materiaali opintojakson Moodle -pohjassa
lähiopetus,opetuskeskustelut,,harjoitukset, suunnistusharjoitukset
ongelmalähtöinen opiskelu, vierailevien luennoitsijoiden esitykset
Suoritettava annetut tehtävät hyväksytysti
Suomi
22.08.2022 - 16.12.2022
02.07.2022 - 31.08.2022
5 op
22IM
Lotta Markkula, Eeva Sundström, Harri Saarinen, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Osittainen hyväksiluku mahdollista (tietokniset perustaidot). Lähtötasokoe pe 19.8. klo 8-10
METo- metsäalan asiantuntijat ry:n Jani Akkanen TAMKilla 25.8. klo 12-14
Metsäalan organisaatioiden edustajien (alumnien) vierailut TAMKilla 23.8. klo 9-15
Opintojaksolla ei ole tenttiä
n. 30 h kontaktiopetusta viikolla 34
n. 30 h tietotekniikan opetusta syys-joulukuussa
75 h itsenäistä opiskelua
Yleiset opiskelutaidot ja johdatus metsätalousinsinöörin työnkuvaan 22-26.8 , osin orientoivalla viikolla 16.8.-19.8.
Tietotekniset perustaidot syys-joulukuussa
HYLÄTTY suoritus: Opiskelija on perusteettomasti poissa opetuksesta eikä korvaa poissaoloa mitenkään. Annettuja tehtäviä ei ole suoritettu hyväksytysti.
Hyväksytty suoritus edellyttää opiskelijan osallistumista opintojakson opetukseen ja yhteisiin ohjaustilaisuuksiin sekä annettujen tehtävien suorittamista hyväksytysti.
Opiskelija osaa ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan. Hän osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja sekä erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan. Opiskelija osaa muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja, - etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen. Hän osaa tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa, tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa, oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon, luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella sekä laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa, yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen sekä hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin.
Eeva Sundström
Suomi
10.10.2022 - 16.12.2022
01.04.2022 - 16.09.2022
7 op
21IM
Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tietää pääpiirteissään puukauppatavat, ymmärtää puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa. Hän tietää, miten puukaupan tarjouslaskenta, leimikon hinnoittelu ja puukaupan asiakirjat tehdään ja osaa osin avustettuna laatia kyseiset asiakirjat. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä ja tietää metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa.
Opiskelija tuntee puukauppatavat, puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa. Hän osaa hyödyntää puustotietoja ja avoimia lähtöaineistoja tarjouslaskennassa, hinnoitella leimikoita ja tehdä puukauppaan liittyvät asiakirjat. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä sekä asiakkuuden hallinnan perusteita sekä tuntee metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa.
Opiskelija tuntee puukauppatavat, puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa ja osaa hyödyntää mahdollisuuksia monipuolisesti puukaupassa. Hän osaa hyödyntää puustotietoja ja monipuolisia avoimia lähtöaineistoja tarjouslaskennassa, hinnoitella erilaisia leimikoita ja tehdä puukauppaan liittyvät asiakirjat omatoimisesti. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä sekä asiakkuuden hallinnan perusteita sekä tuntee metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa ja osaa kertoa ja perustella niistä puukauppatilanteissa.
Opiskelija ei saavuta tyydyttävän osaamisen tasoa eikä palauta opintojaksoon sisältyviä tehtäviä.
Manne Viljamaa
Hyvän metsänhoidon suositukset, soveltuvat osat
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006, Puukauppa, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Muu luennoilla osoitettu materiaali mm.
Stora Enson Puukauppaopas
Metsälehden Metsänomistajan tietopaketti
https://www.metsalehti.fi/metsanomistus/uuden-metsanomistajan-tietopaketti/
Verkko-opetus, ennakko- ja etätehtävät, harjoitustyöt, itseopiskelu,verkkotentti.
Arvioitavia ovat verkkotentti 50 % ja etätehtävät
Ennakkotehtävä toimijoista ja metsänomistajamarkkinoinnista
Lakitehtävä S
Leimikkotehtävä 30 %
Ostopäivän raportti 20 %
Muut tehtävät
Myöhässä palautettu alentaa kokonaisarviointia 0,25 numeroa/viikko/tehtävä
Suomi
12.08.2022 - 29.10.2022
01.04.2021 - 04.09.2022
4 op
21AIM
Jukka Tohu, Manne Viljamaa
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
Ahotin kautta
MHY:ltä luento puukaupan käytännön toteuttamisesta.
Metsäyhtiön edustajan esitys puukaupasta.
Ostotoimihenkilöpäivä, jossa opiskelija vierailee ostohenkilön mukana hänen työtehtäviä seuraten.
Verkkotentti 16.11. (ehdotus)
Uusintatentti 4 viikon kuluttua 1. tentistä
Ns. lähijaksoille varattua aikaa on kaksii perjantaipäivää ja kaksi keskiviikkoiltaa, yhteensä 20 h h. Keskiviikon tunnit pidetään etäyhteydellä
Opiskelijan omaa opiskeluaikaa on lisäksi noin 75 h.
1. lähijakso Kurssin sisältö, etätehtävät ja itseopiskelumateriaalit. Metsänomistajien markkinointi. Puukaupan vaiheet ja hinnoittelu.
2. lähijakso MHY:n ja metsäyhtiön luennot. Sertifiointi ja kaava-asiat, puukaupan vaihtoehdot sekä palautteet etätehtävistä.
Verkkotentin pisteet on alle 50%, arvioitavia etätehtäviä on palauttamatta.
Opiskelija tietää pääpiirteissään puukauppatavat, ymmärtää puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa. Hän tietää, miten puukaupan tarjouslaskenta, leimikon hinnoittelu ja puukaupan asiakirjat tehdään ja osaa osin avustettuna laatia kyseiset asiakirjat. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä ja tietää metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa
Opiskelija tuntee puukauppatavat, puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa. Hän osaa hyödyntää puustotietoja ja avoimia lähtöaineistoja tarjouslaskennassa, hinnoitella leimikoita ja tehdä puukauppaan liittyvät asiakirjat. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä sekä asiakkuuden hallinnan perusteita sekä tuntee metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa.
Opiskelija tuntee puukauppatavat, puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa ja osaa hyödyntää mahdollisuuksia monipuolisesti puukaupassa. Hän osaa hyödyntää puustotietoja ja monipuolisia avoimia lähtöaineistoja tarjouslaskennassa, hinnoitella erilaisia leimikoita ja tehdä puukauppaan liittyvät asiakirjat omatoimisesti. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä sekä asiakkuuden hallinnan perusteita sekä tuntee metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa ja osaa kertoa ja perustella niistä puukauppatilanteissa.
Opiskelija tuntee puunhankinnan vaiheet pääpiiteittäin. Opiskelija tietää leimikkosuunnitelman. Hän osaa valita poistettavia puita harvennushakkuilla.
Opiskelija tuntee puunhankinnan prosessin vaiheineen ja ymmärtää kuinka puunhankinnan kustannukset muodostuvat. Opiskelija tietää kuinka leimikkosuunnitelmaa käytetään puunhankinnan työvälineenä.
Opiskelija hallitsee hyvin puunhankinnan kokonaisprosessin vaiheineen ja tietää kuinka kustannukset hankintaketjussa muodostuvat. Opiskelija osaa tehdä leimikkosuunnitelman hakkuutyömaalle. Opiskelija osaa valita poistettavat puut harvennushakkuilla huomioiden laaja-alaisesti puuston ominaisuudet.
Perttu Arminen
Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.)2005. Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003. Hyvän metsänhoidon suositukset / [julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio], 2007.
Verkkoaineistot:
Metsätehon puuhuolto-opaat
Työturvallisuus http://puuhuolto.fi/tyoturvallisuusopas/
Koneellinen puunkorjuu http://puuhuolto.fi/koneellinen-puunkorjuu/ kurssilla osoitetut osat
Moottorisahan käyttö: http://www.jonsered.com/fi/chainsaws/safety-first/
Muu kursseilla osoitettava materiaali
Lähiopetus, vierailut, harjoitukset, harjoitustyöt, verkko-opiskelu, virtuaaliaharjoitus (puuvirta)
Kurssi arvioidaan tehtävien ja verkkotentin perusteella.
Suomi
14.10.2022 - 17.12.2022
01.05.2022 - 18.09.2022
5 op
22AIM
Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Verkkotentti viimeisen lähipäivän jälkeen keskiviikkona 7.12.2022. klo 18.00 - 19.30
Lähiopetus: luennot ja harjoitukset 23 h
Exkursio korjuutyömaalle 4 h
Itsenäinen opiskelu 107 h
Opiskelija ei osallistu lähiopetukseen. Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Opiskelija ei ole osallistunut tenttiin. Puunhankinnan kokonaisprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Opiskelija tuntee puunhankinnan vaiheet pääpiiteittäin. Opikelija tietää leimikkosuunnitelman. Osaa valita poistettavia puita harvennushakkuilla.
Opiskelija tuntee puunhankinnan prosessin vaiheineen ja ymmärtää kuinka puunhankinnan kustannukset muodostuvat.
Opiskelija tietää kuinka leimikkosuunnitelmaa käytetään puunhankinnan työvälineenä
Opiskelija hallitsee hyvin puunhankinnan kokonaisprosessin vaiheineen ja tietää kuinka kustannukset hankintaketjussa muodostuvat. Opiskelija osaa tehdä leimikkosuunnitelman hakkuutyömaalle. Opiskelija osaa valita poistettavat puut harvennushakkuilla huomioiden laaja-alaisesti puuston ominaisuudet
Opiskelija tuntee puunhankinnan vaiheet pääpiiteittäin. Opiskelija tietää leimikkosuunnitelman. Hän osaa valita poistettavia puita harvennushakkuilla.
Opiskelija tuntee puunhankinnan prosessin vaiheineen ja ymmärtää kuinka puunhankinnan kustannukset muodostuvat. Opiskelija tietää kuinka leimikkosuunnitelmaa käytetään puunhankinnan työvälineenä.
Opiskelija hallitsee hyvin puunhankinnan kokonaisprosessin vaiheineen ja tietää kuinka kustannukset hankintaketjussa muodostuvat. Opiskelija osaa tehdä leimikkosuunnitelman hakkuutyömaalle. Opiskelija osaa valita poistettavat puut harvennushakkuilla huomioiden laaja-alaisesti puuston ominaisuudet.
Perttu Arminen
Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.)2005. Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003. Hyvän metsänhoidon suositukset / [julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio], 2007.
Verkkoaineistot:
Metsätehon puuhuolto-opaat
Työturvallisuus http://puuhuolto.fi/tyoturvallisuusopas/
Koneellinen puunkorjuu http://puuhuolto.fi/koneellinen-puunkorjuu/ kurssilla osoitetut osat
Moottorisahan käyttö: http://www.jonsered.com/fi/chainsaws/safety-first/
Muu kursseilla osoitettava materiaali
Puunhankinta: Tutoriaalityöskentely, teorialuennot, harjoitukset, käytännön hakkuuharjoitus, vierailu hakkuutyömaalla.
Ensiapu: 100% läsnäolo tunneilla ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Ensiavun arviointi hyväksytty / hylätty.
Puunhankinnan arviointiin vaikuttavat kirjallisuustentti (70 %), tutoriaalityöskentely korottavasti, ja hakkuuharjoitus (30%). Muita pakollisia osasuorituksia (S) ovat Puuvirta -harjoitus ja terminologiatehtävä. Maasto-opetuksessa vaaditaan läsnäoloa neljänä päivänä, hakkuuharjoituksessa on oltava aloituspäivänä sekä kolmena muuna päivänä. Hakkuuharjoitukseen osallistuminen vaatii turvallisuuskoulutukseen osallistumista ja voimassa olevan esiapukortin. Työturvallisuuden vaarantaminen hakkuulla alentaa kurssin arvosanaa.
Suomi
21.11.2022 - 16.12.2022
02.07.2022 - 31.08.2022
5 op
22IM
Mervi Juntunen, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Kurssin osasuorituksista voi saada vapautuksen hakemalla hyväksilukua aiemmin hankitun osaamisen perusteella HyväHot järjestelmän kautta.
Metsäalan perustutkinnon tai metsäkoneen kuljettajakoulutuksen suorittaneiden tulee tehdä hyväksilukuhakemus opintojaksosta. Heidän ei tarvitse osallistua kurssin opetukseen. Kurssitenttiin osallistuttava osaamisen tason arvioimiseksi.
Kurssin EA -osuudesta voi hakea hyväksilukua mikäli opiskelija on suorittanut SPR:n EA1-kortin. EA-kortin tulee olla voimassa kurssin hakkuujakson ajan.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Puunhankinnan kirjallisuustentti 15.12.
Luennot: n. 20 h
Ohjatut harjoitukset n. 20 h
Hakkuuharjoitus 40 h
Itsenäinen opiskelu 35 h
Ajankäyttö yhteensä n. 135 h.
Aikataulu julkaistaan lukkarikoneesa. Hakkuujakso 30.11.-12.12. Ryhmä jaetaan kahteen osaan. Jokaisen opiskelijan tulee osallistua neljään hakkuupäivään.
Opiskelija ei osallistu vaadittavaa määrää kurssilla, hänellä on puuttuvia osasuorituksia tai hänen kirjallisuustenttinsä on hylätty. Kirjallisuustentissä on saatava vähintään 50 % maksimipistemäärästä. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ohjeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada vähintään 50 - 60 % pistemäärästä. Hakkuuharjoituksen arvioinnissa hyväksytyn saa, kun osallistuu vaaditun määrän ja osaa käynnistää sahan ja kaataa, karsia ja katkoa puun ohjatusti. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Opiskelija joka vaarantaa oman tai muiden työturvallisuuden hakkuukurssilla saa kurssiarvosanaksi tyydyttävän.
Kirjallisuustentistä tulee saada 70-80% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada 90% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja ergonomisesti oikeisiin puutavaralajeihin ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista ja sujuvaa.
Opiskelija tietää suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osaa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän tietää miten puunhankinnan tavoitteet muodostuvat
Opiskelija tietää suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osaa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida mittareiden avulla suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän tietää miten puunhankinnan tavoitteet muodostuvat ja mistä hankintalähteistä puuta hankintaan.
Opiskelija tietää suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet, ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet sekä viimeaikoina tehdyt kehittysratkaisut.
Hän osaa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida mittareiden avulla suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia muutostilanteissa.
Hän tietää eri hankintalähteiden roolin osana puunhankinnan kokonaisuutta ja miten eri hankintalähteet otetaan huomioon tavoitteiden muodostamisessa.
Tuntee digitalisaation mahdollisuudet kehittämisessä ja tietää tämän merkityksen toiminnan kehittämisessä.
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Moodle työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 30 % (välitentti 10 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 40 % (kirjallisuuskatsaus 20 %, vuosisuunnitelma kuukausiksi excelharjoitus 10 %, katkonnanohjaus 10 % ja Puuvirta harjoitukset S (voivat korottaa harjoitusten arvosanaa)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Jos pakollisia harjoituksia ei tee ilmoitetussa aikataulussa, niin tämä laskee harjoitusten arvosanaa.
Suomi
05.09.2022 - 16.12.2022
01.04.2022 - 13.05.2022
10 op
19IM
Jukka Tohu, Perttu Arminen
1. syklin harjoitukset ovat seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju), muita harjoituksia (Excel)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla (ja mahdollisesti TimberOffice ohjelmalla)
2. Syklin harjoitukset ovat seuraavat:
- Puutase ja vuosisuunnittelu harjoitukset (Puuvirta)
- Vuosisuunnitelma kuukausiksi harjoitus (Excel)
Lisäksi opintojakson aikana tehdään kirjallisuuskatsaus
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 26.10. (uusinnat 25.11. ja 9.12.)
Lopputentti 14.12. (uusinnat 13.1. ja 10.2.)
Ilmoittautumiset uusintoihin s-postilla viimeistään viikkoa ennen tenttiä
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 60 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 36~43
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 44~50
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus tulee tehdä annetussa aikataulussa
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Opiskelija tietää perusasiat kuljetusmuodoista ja kuljetusväylistä sekä puun varastointitavoista. Hän tietää pääpiirtein puutavaran korjuussa ja kuljetuksessa käytettävän kaluston. Opiskelija on selvillä hakkuukonemittauksen ja katkonnanohjauksen periaatteista.
Opiskelija tuntee puunkorjuun ja kuljetuksen ohjauksen periaatteet ja tietojärjestelmät . Hän tietää kuljetusmuodot ja kuljetusväylät sekä puun varastointitavat ja niiden vaikutukset raaka-aineen laatuun ja ympäristöön . Opiskelija tuntee puutavaran korjuussa ja kuljetuksessa käytettävän kaluston ja niiden soveltuvuuden eri tilanteissa. Hän tuntee hakkuukonemittauksen ja katkonnanohjauksen periaatteet sekä osaa tulkita ohjaustiedostoja. Opiskelija osaa tehdä resurssilaskelmia ja hyödyntää paikkatietoa puunkorjuussa ja kaukokuljetuksessa
Opiskelija tietää kattavasti puunkorjuun ja kuljetuksen ohjauksen periaatteet ja tietojärjestelmät, kuljetusmuodot ja kuljetusväylät sekä puun varastointitavat. Hän ymmärtää, millainen vaikutus varastointiajalla on eri puutavaralajeihin ja osaa ottaa tämän tiedon huomioon suunnittelussa. Opiskelija osaa valita sopivimman korjuu- ja kaukokuljetuskaluston erilaisissa tilanteissa. Opiskelija osaa itsenäisesti tehdä resurssilaskelmia ja hyödyntää paikkatietoa puunkorjuun ja kaukokuljetuksen suunnittelussa.
Perttu Arminen
Suomi
13.01.2023 - 11.03.2023
01.04.2022 - 31.12.2022
6 op
21AIM
Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa osin avustettuna arvioida korjuukohteen puuston määrän ja ja tietää miten puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät lasketaan. Hän tietää pääosin talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuussa. Hän osaa avustettuna suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille ja laatia korjuutyön ohjeet. Hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän tuntee korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa kertoa ja perustella niistä monipuolisesti metsänmoistajille ja korjuun toteuttajille. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän osaa käyttää korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija ei saavuta tyydyttävän osaamisen tasoa eikä palauta opintojaksoon sisältyviä tehtäviä.
Manne Viljamaa
Talousmetsien luonnonhoito – Hyän metsähoidon suoitukset - Työopas, TAPIO 2016
Metsänhoidon suositukset - Metsänhoito, TAPIO 2019, https://www.metsanhoitosuositukset.fi/
Korjuun suunnittelu, Metsäteho 2010, http://puuhuolto.fi/korjuun-suunnittelu/
Resurssitehokas puunkorjuu, TAPIO 2015, https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/10/Resurssitehokas-puunkorjuu-raportti.pdf
Maastotarkastusohje, Metsäkeskus 2020, https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/maastotarkastusohje.pdf
PEFC Metsäsertifiointi, https://pefc.fi/pefc/pefc-suomi/
FSC Metsäsertifioinnin periaatteet ja kriteerit, https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/periaatteet-ja-kriteerit
Luennot pääosin lähiopetuksena ja muutamia Zoom-sovelluksen avulla. Linkit ilmoitetaan lukujärjestyksessä.
Maastoharjoitukset
-johdettu harjoitus puoliryhmittäin Kaupissa
- pienryhmäharjoituksena leimikonsuunnittelu maastossa
- operatiivisen suunnittelun harjoitus Puuvirta-ohjelmalla
- korjuujälkiharjoitus pienryhmittäin
- itsenäinen opiskelu
Maasto+verkkotentti 60 %
Maastoharjoitus 20 %
Tutoriaali 20 %
Muut annetut tehtävät S, yhden tehtävän puuttuminen alentaa kokonaisarvosanaa 1 numeroa/tehtävä
- metsäsertifiointi
- Puuvirta
- korjuujälki
- Metko-tehtävä
Suomi
15.08.2022 - 14.10.2022
01.04.2022 - 17.06.2022
6 op
20IM
Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
2 op
1 op
0-5
AHOt, jos on merkittävää työkokemusta asiasta.
Leimikkokohteita metsäyhtiöiltä ja MHY:ltä
Työelämäedustajien luentoja 1 kpl (pakollinen)
Maastotentti 29.9. uusinta 21.10.
Verkkotentissä 3.10. vastataan muutamiin kysymyksiin maastotentissä tehtyjen havaintojen perusteella, uusinta 24.10.
Maastoharjoituksissa mukana vaihto-opiskelija
Yhteensä n. 162 h
Luentoja n 40 h
Maastoharjoituksia n. 40 h
Tutoriaalit 6 h
Aloitus tutoriaaleilla 29.8. 3 ryhmää
Toteutus viikoilla 35-40
Loppututoriaalit ryhmittäin lukujärjestyksessä ilmoitettuina aikoina
Ei osallistumista lähijaksolle
Tehtäviä on tekemättä
Jokin osasuoritus puuttuu
Opiskelija osaa osin avustettuna arvioida korjuukohteen puuston määrän ja ja tietää miten puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät lasketaan. Hän tietää pääosin talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuussa. Hän osaa avustettuna suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille ja laatia korjuutyön ohjeet. Hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän tuntee korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa kertoa ja perustella niistä monipuolisesti metsänmoistajille ja korjuun toteuttajille. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän osaa käyttää korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa osin avustettuna arvioida korjuukohteen puuston määrän ja ja tietää miten puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät lasketaan. Hän tietää pääosin talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuussa. Hän osaa avustettuna suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille ja laatia korjuutyön ohjeet. Hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän tuntee korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa kertoa ja perustella niistä monipuolisesti metsänmoistajille ja korjuun toteuttajille. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän osaa käyttää korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Manne Viljamaa
Suomi
12.08.2022 - 29.10.2022
01.04.2021 - 04.09.2022
6 op
21AIM
Jukka Tohu, Manne Viljamaa
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytyn suorituksen kriteerit:
Opiskelija tuntee mittauslainsäädännön määräykset puutavaran mittaamiseen
Hän tuntee yleiset mitta- ja laatuvaatimukset eri puutavaralejille
Hän tuntee keskeiset puutavaran mittausmenetelmät ja osaa suorittaa puutavaran mittauksen tienvarsimittauksen yleisimpien puutavaralajien osalta
Manne Viljamaa
Suomi
14.10.2022 - 17.12.2022
01.05.2022 - 18.09.2022
3 op
22AIM
Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista.Kunnostusojitussuunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen ilman merkittäviä muutoksia/lisäyksiä
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen mahdollisin pienin muutoksin.
Opiskelija osaa luokitella sekä luonnontilaisia suotyyppejä että ojitettuja soita. Hän tuntee monipuolisesti erilaista suokasvilajistoa. Hän osaa tehdä perusteltuja ratkaisuja metsähoidossa ja puunkorjuussa huomioiden analyyttisesti niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen
Pirjo Puustjärvi
Materiaalia koottuna moodlessa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Luento-opetus, maasto-opetus, OMAsuometsä-raportin teko
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Vieraileva luennoitsija Luonnonvarakeskus
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä 1-5. Mikäli osaamisessa puutteita ( arvosana hylätty) niin kirjallinen lopputentti., josta max arvosana on tyydyttävä (2).
OMAsuometsä-projektityön vaikutus arvosanaan 50% ja ryhmäkeskusteluiden 50%.
OMAsuometsäraportin arvosana on osa opintojakson arvosanaa, Mikäli raportin palautus viivästyy ilman ennakkosopimusta niin opiskelija ei voi saada arvosanaa erinomainen (5)
Suomi
15.08.2022 - 30.09.2022
01.04.2022 - 17.06.2022
5 op
20IM
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
OMAsuometsä raportti voi painottua opiskelijan itse valitsemiin aihealueisiin.
Opettajan arvioinnin lisäksi raportin lukee vertaisarvioija ( toinen opintojakson opiskelija)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään maanantaina 12.09. klo 14 tulostettuna ja vertaisarviointi liitteenä.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa ( pirjo.puustjarvi@tuni.fi)
Vieraileva luennoitsija LUKElta
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3) vastamalla hyväksyttävästi kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä 1-5. Mikäli osaamisessa puutteita ( arvosana hylätty) niin kirjallinen lopputentti., josta max arvosana on tyydyttävä (2).
OMAsuometsä-projektityön vaikutus arvosanaan 50% ja ryhmäkeskusteluiden 50%.
OMAsuometsäraportin arvosana on osa opintojakson arvosanaa, Mikäli raportin palautus viivästyy ilman ennakkosopimusta niin opiskelija ei voi saada arvosanaa erinomainen (5)
Pienryhmäkeskusteluissa läsnäolovaatimus on 100%
Ryhmäkeskusteluit 6-7h
Maasto-opetus 32 h
Luennot n 15h
Itsenäinen opiskelu n 80h
Opintojaksossa on kaksi pääteemaa, luonnontilaiset suot ja turvemaiden metsänhoito. Halutessaan opiskelija voi perehtyä opintojakson aikana myös kunnostusojituksen perusteisiin.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja metsänhoidon ja7tai puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luottevuuden tai lähteiden osalta.
OMAsuometsä raportista käy ilmi, että opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelua ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja/tai puunkorjuusta sekä huomioi niiden ympäristövaikutukset.
OMAsuometsäraportista käy ilmi opiskelijan perehtyneisyys soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun .Hän osaa analyyttisesti tehdä tarvittaessa ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja/tai puunkorjuusta sekä huomioi monipuolisesti niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Katri Kallinen
Suomi
29.08.2022 - 16.12.2022
23.05.2022 - 26.08.2022
2 op
21IM
Katri Kallinen
TAMK Kielet ja viestintä
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Katri Kallinen
Joni Sallila: Protocall – Teknikbiten, Tammertekniikka 2016.
Ammattialakohtaiset tekstit ilmoitetaan kurssin aikana.
Moodlesivu.
Lähiopetus, harjoitukset, tentti, itsenäinen verkko-opiskelu, alkutesti
Asteikko 0-5. Kielioppitesti Examissa (väh.) 24/50 pistettä. Kirjallinen ja suullinen koe. Opetuksen läsnäolovaatimus: 80 %.
Moodleen palautettavat tehtävät tulee olla palautettuina, jotta saa kurssista arvosanan.
Suomi
29.08.2022 - 16.12.2022
23.05.2022 - 06.09.2022
2 op
21IM
Katri Kallinen
TAMK Kielet ja viestintä
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Näyttökoe (Katri Kallinen)
Kielioppitesti Examissa 12.9. - 4.11.2022
Kirjallinen koe: Marraskuu 2022
Suullinen koe: Marraskuu 2022
Kirjallisen 1. uusinta Joulukuu 2022
Kirjallisen 2. uusinta Joulukuu 2022/Tammikuu 2023
4 op = 108 tunnin työskentely (kirjallinen ja suullinen opetetaan yhtenä kurssina)
Opiskelija ei selviydy tavallisimmista työelämän kirjallisista ja suullisista tilanteista.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Opiskelija tunnistaa useimmat metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt maastossa ja osaa ohjattuna rajata ne metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Hän tuntee pääpiirteissään metsätalouden luonnonhoitosuositukset ja vesiensuojelusuositukset, mutta käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa hänellä on vielä puutteita suositusten soveltamisessa.
Opiskelija tunnistaa metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt maastossa ja osaa rajata ne metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Hän tuntee metsätalouden luonnonhoitosuositukset ja vesiensuojelusuositukset ja osaa soveltaa niitä käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa perustella arvokkaiden elinympäristöjen säästämisen ja luonnonhoidon toimenpiteet metsänomistajalle.
Opiskelija tuntee kattavasti erilaiset metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet. Hän ymmärtää myös miksi kyseiset kohteet ovat erityiskohteita ja osaa perustella kattavasti metsänomistajalle niiden säästämisen syyt. Opiskelija osaa itsenäisesti rajata elinympäristökohteet sekä kartalle että maastossa. Hän osaa soveltaa myös muita luonnonhoidon suosituksia monipuolisesti käytännön tilanteissa ja perustella metsänomistajalle kattavasti niiden merkityksen.
Petri Keto-Tokoi
Saaristo, L. & Vanhatalo, K. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset talousmetsien luonnonhoitoon, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/luonnonhoito/
Monimetsä -hankkeen luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista ja neuvontatyökalu.
https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden-tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu
Soininen, T. & Meriluoto, M. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus.
Lindén, M., Lilja-Rothsten, S, Saaristo. L. & Keto-Tokoi, P. 2019. (toim.) Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/riistametsanhoito/
Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T. 2019. Metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/vesiensuojelu/
Miettinen, J., Rantala, M. & Svensberg, M. 2019. Riistametsänhoidon opas. Suomen Riistakeskus. https://riista.fi/wp-content/uploads/2019/02/riistametsanhoidonopas_WEB_pakattu.pdf
Suomen Riistakeskus. Kohti riistarikkaita reunoja. Opas vaihettumisvyöhykkeiden hoitoon. https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Vaihettumisvyohykkeiden-hoito-fi.pdf
Suomen Riistakeskus. 2019. Riistametsänhoidon maasto-ohjeet. https://riista.fi/wp-content/uploads/2019/02/riistametsanhoito_2019_sivut.pdf
PEFC ja FSC -metsäsertifiointistandardien luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat krteerit
Tuni-moodeen tallennetut aineistot
Etätehtävät, itseopiskelu, etäluennot, maastoretkeilyt, maastoharjoitukset.
Luennot toteutetaan lähi- tai verkko-opetuksena. maasto-opetus lähiopetuksena maastokohteilla.
Opintojaksoon sisältyy neljä itseopiskelutehtävää.
Opintojakso arvioidaan tentin perusteella 100 %
Itseopiskelutehtävien oltava tehty palautuspäivään mennessä. Puuttuvat tehtävät alentavat arvosanaa yhdellä numerolla per puuttuva tehtävä.
Suomi
15.08.2022 - 16.09.2022
01.04.2022 - 14.08.2022
5 op
21IM
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Päivi Tiiva
Opiskeltavat sisällöt:
Arvokkaat elinympäristöt (luontotyypit), niitä koskeva lainsäädäntö, sertifiointikriteerit ja suositukset, tunnistaminen ja rajaaminen.
Talousmetsien luonnonhoitosuositukset
Metsätalouden vesiensuojelusuositukset
Talousmetsien riistanhoitosuositukset
PEFC- ja FSC- metsäsertifiointistandardien luonnonhoitoon- ja vesiensuojeluun liittyvät kriteerit.
Itseopiskelutehtävät oltavat tehty = vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Itseopiskelutehtäviä ei arvioida, mutta ne täytyy olla tehtyinä, että kurssista voi saada suoritusmerkinnän.
Läsnäolovelvollisuus maasto-opetuspäivinä.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Maastoretkeilyt käytännön metsätaloustoimijoiden kohteille, vierailu Riistakeskuksen kohteille
Tentti 9.9. klo 12.15-15.00
Uusinattentti 1
Uusintatatentti 2
Ei ole.
Verkkoluennot 14 h
Maastoretkeilyt 56 h
Itseopiskelua 50 h
Yhteensä 120 h
Kurssin aloitus ma 15.8.2022 klo 10.15-16.00 läsnäolovelvollisuus
Luennot 4 kpl: ma 15.8. klo 10.15-16.00, pe 19.8. klo 8.15-11.00, ti 23.8. klo 9,15-12.00,
Maastoretkeilyt: ti 16.8., ke 17.8. to 18.8., ma 22.8. ke 24.8., to 25.8., ma 29.8., ke 31.8.
Opiskelijalla on huomattavia puutteita arvokkaiden luontokohteiden tunniatamisessa ja niitä koskevien säädösten ja sertifiointikriteerien tuntemuksessa. Opiskelijalla on vain hajanaista tietoa talousmetsien luonnonhoidon, vesiensuojelun ja riistanhoidon suosituksisat sekä metsäsertifioinnista. Opiskeijan kyky soveltaa edellä mainittua tietoa metsätalouden käytännön tilanteisiin on heikko. Opiskelija on poissa maasto-opetuspäivistä. Opiskelijan saama pistemäärä opintojakson tentissä on alle 50 % maksimipistemäärästä tai opiskelija ei osallistu tenttiin.
Opiskelijalla on melko hajanaista perustason tietoa arvokkaista luontokohteista ja talousmetsien luonnonhoidosta sekä niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelijan kyky tunnistaa tillanteita, joihin liittyy lainsäädännöstä tai serifioinnista aiheutuvia käytön rajoituksia, on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja retkeilyillä. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät. Opiskelijaa saa tentissä 50-70 % maksimispistemäärästä.
Opiskelija tuntee arvokkaisiin luontokohteisiin, talousmetsien luonnonhoitoon ja metsäsertifiointiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija osaa tunnistaa arvokkaat luontokohteet ja tuntee niiden rajausperusteet. Opiskelija osaa valita kohteelle talousmetsien luonnonhoitosuositusten ja metsäsertifioinnin kriteerien mukaisen ratkaisun ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti retkeilyihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät. Opiskelija saa 70-90 % opintojakson tentin maksimispistemäärästä.
Opiskelija tuntee arvokkaisiin luontokohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija osaa tunnistaa tilanteita, joissa talousmetsien luonnonhoitosuosituksia tulee soveltaa. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija osaa arvioida talousmetsien luonnonhoidon menetelmien ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja retkeilyillä sekä tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät. Opiskelija saa opintojakson tentissä 90-100 % maksimipistemäärästä.
Opiskelija tunnistaa useimmat metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt maastossa ja osaa ohjattuna rajata ne metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Hän tuntee pääpiirteissään metsätalouden luonnonhoitosuositukset ja vesiensuojelusuositukset, mutta käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa hänellä on vielä puutteita suositusten soveltamisessa.
Opiskelija tunnistaa metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt maastossa ja osaa rajata ne metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Hän tuntee metsätalouden luonnonhoitosuositukset ja vesiensuojelusuositukset ja osaa soveltaa niitä käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa perustella arvokkaiden elinympäristöjen säästämisen ja luonnonhoidon toimenpiteet metsänomistajalle.
Opiskelija tuntee kattavasti erilaiset metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet. Hän ymmärtää myös miksi kyseiset kohteet ovat erityiskohteita ja osaa perustella kattavasti niiden säilyttämisen syyt metsänomistajalle. Opiskelija osaa itsenäisesti elinympäristökohteet sekä kartalle että maastossa. Hän osaa soveltaa myös muita luonnonhoidon suosituksia monipuolisesti käytännön tilanteissa ja perustella metsänomistajalle kattavasti niiden merkityksen.
Petri Keto-Tokoi
Saaristo, L. & Vanhatalo, K. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset talousmetsien luonnonhoitoon, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/luonnonhoito/
Monimetsä -hankkeen luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista ja neuvontatyökalu.
https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden-tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu
Soininen, T. & Meriluoto, M. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus.
Lindén, M., Lilja-Rothsten, S, Saaristo. L. & Keto-Tokoi, P. 2019. (toim.) Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/riistametsanhoito/
Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T. 2019. Metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/vesiensuojelu/
PEFC ja FSC -metsäsertifiointistandardien luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat krteerit
Tuni-moodeen tallennetut aineistot
Etätehtävät, itseopiskelu, luennot, maastoretkeilyt, maastoharjoitukset.
Opintojakso arvioidaan tentin perusteella 100 %
Itseopiskelutehtävien oltava tehty palautuspäivään mennessä. Puuttuvat tehtävät alentavat arvosanaa yhdellä numerolla per puuttuva tehtävä.
Suomi
12.08.2022 - 02.09.2022
01.04.2022 - 15.05.2022
5 op
21AIM
Petri Keto-Tokoi, Päivi Tiiva
Opiskeltavat sisällöt:
Arvokkaat elinympäristöt (luontotyypit), niitä koskeva lainsäädäntö, sertifiointikriteerit ja suositukset, tunnistaminen ja rajaaminen.
Talousmetsien luonnonhoitosuositukset
Metsätalouden vesiensuojelusuositukset
Talousmetsien riistanhoitosuositukset
PEFC- ja FSC- metsäsetifiointistandardien luonnonhoitoon- ja vesiensuojeluun liittyvät kriteerit.
Itseopiskelutehtävät oltavat tehty = muistiinpanot + vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Itseopiskelutehtäviä ei arvioida, mutta ne täytyy olla tehtyinä, että kurssista voi saada suoritusmerkinnän.
Läsnäolovelvollisuus lähijaksoilla 12.-13.8. ja 26.-27.8.2022.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole.
Ei ole
Lähiopetusta 4 päivää, yhteensä 24 h.
Itseopiskelua 60 h.
Itseopiskelua ennakkoon. Itseopiekelutehtävä 1.
12.-13.8.2022 Ensimmäinen lähijakso.
Itseopiskelua. Itseopiskelutehtävät 2 ja 3.
26.-27.8. 2022 Toinen lähijakso.
itseopiskelua. Itseopiskelutehtävä 4.
Tentti
Opiskelijalla on huomattavia puutteita arvokkaiden luontokohteiden tunniatamisessa ja niitä koskevien säädösten ja sertifiointikriteerien tuntemuksessa. Opiskelijalla on vain hajanaista tietoa talousmetsien luonnonhoidon, vesiensuojelun ja riistanhoidon suosituksisat sekä metsäsertifioinnista. Opiskeijan kyky soveltaa edellä mainittua tietoa metsätalouden käytännön tilanteisiin on heikko. Opiskelija ei osallistu lähiopetuspäiviin. Opiskelijan saama pistemäärä opintojakson tentissä on alle 50 % maksimipistemäärästä tai opiskelija ei osallistu tenttiin.
Opiskelijalla on melko hajanaista perustason tietoa arvokkaista luontokohteista ja talousmetsien luonnonhoidosta sekä niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelijan kyky tunnistaa tillanteita, joihin liittyy lainsäädännöstä tai serifioinnista aiheutuvia käytön rajoituksia, on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja retkeilyillä. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät. Opiskelijaa saa tenstissä 50-70 % maksimispistemäärästä.
Opiskelija tuntee arvokkaisiin luontokohteisiin, talousmetsien luonnonhoitoon ja metsäsertifiointiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija osaa tunnistaa arvokkaat luontokohteet ja tuntee niiden rajausperusteet. Opieklija osaa valita kohteelle talousmetsien luonnonhoitosuositusten ja metsäsertifioinnin kriteerien mukaisen ratkaisun ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti retkeilyihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät. Opiskelija saa 70-90 % opintojakson tentin maksimispistemäärästä
Opiskelija tuntee arvokkaisiin luontokohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija osaa tunnistaa tilanteita, joissa talousmetsien luonnonhoitosuosituksia tulee soveltaa. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija osaa arvioida talousmetsien luonnonhoidon menetelmien ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja retkeilyillä sekä tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät. Opiskelija saa opintojakson tentissä 90-100 % maksimipistemäärästä.
Koulutusohjelmaan ei ole liitetty toteutuksia.
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
