Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Jukka Tohu
Opintojaksolla käytetään mm. seuraavia materiaaleja:
Työtehoseuran julkaisut metsäalan toimijoiden ammattiosaamisesta
Laajasti metsäalan eri julkaisuja
Opetus- ja ryhmäkeskusteluja, erilaisiin materiaaleihin tutustumista, vierailijoita/vierailuja, ryhmä- ja yksilötehtäviä
Osa opetustunneista pidetään verkossa
Arviointi ja hyväksytty suorittaminen perustuu opiskelijan tekemiin tehtäviin. Opintojakson tapahtumiin osallistumisen ja tehtävien tekemisen avulla hän pystyy tuomaan esille käsityksensä metsäalan toimihenkilön osaamisvaateista ja pystyy osoittamaan ammatillista kasvuaan reflektoimalla oman osaamisen kehittymistä.
Suomi
01.09.2020 - 31.03.2021
27.05.2020 - 24.08.2020
3 op
18IM
Jukka Tohu
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Vierailijoita ja vierailuja metsäalan organisaatioissa
Tutustuminen eri metsäorganisaatioiden "pelisääntöihin"
Ei tenttiä, vaan opintojakso suoritetaan tekemällä oppimistehtäviä sekä osallistumalla keskusteluihin.
Oppimistehtävät ovat pakollisia, joten uusiminen tarkoittaa tehtävien tekemistä tarvittaessa uudelleen.
Kontaktitunteja noin joka toinen/kolmas viikko.
Lisäksi harjoitteluseminaarit, harjoitteluun liittyviä vierailijoita, mahdollisesti verkkokeskusteluja
Kontaktitunteja n. 30 h, harjoituksia ja lukemista noin 50 h.
Syyslukukaudella keskitytään erityisesti harjoitteluasioihin (harjoitteluseminaarit ja harjoitteluinfo, osaamistarpeet, töihin metsäalalle). Kevätlukukaudella katsotaan metsäalalla toimimiseen ja ja työelämän pelisääntöihin liittyvää sisältöä.
Opiskelija ei osallistu opintojakson tapahtumiin (alle 50 %) tai ei ei palauta riittävää määrää minimi (70 %) annettuista tehtävistä
Opiskelija osallistuu yli 50 % opintojakson tapahtumiin ja palauttaa yli 70 % opintojakson tehtävistä ja osoittaa tehtävien vastauksissa tutustuneensa tehtävien aihepiireihin.
Opiskelija osallistuu yli 70 % opintojakson tapahtumiin ja palauttaa yli 80 % opintojakson tehtävistä pääsääntöisesti annetussa aikataulussa ja osoittaa tehtävien vastauksissa paneutumista tehtävien aihepiireihin.
Opiskelija osallistuu yli 90 % opintojakson tapahtumiin ja palauttaa kaikki opintojakson tehtävät annetussa aikataulussa ja osoittaa tehtävien vastauksissa syvällistä paneutumista tehtävien aihepiireihin.
Opiskelija tuntee metsäalan työtehtävät ja niissä tarvittavan osaamisen.
Hän tuntee OPSin ja laatii omien osaamistavoitteidensa mukaisesti HOPSin ja ylläpitää sitä.
Opiskelija osaa analysoida omaa osaamistaan, oppimistaan ja kehittää opiskelutaitojaan.
Opiskelija ymmärtää ryhmän vaikutuksen opiskeluun
Opiskelija tietää yleiset työelämävalmiudet ja osoittaa toiminnallaan osaamisensa näissä.
Hän osaa toimia ryhmässä edistäen ryhmän toimintaa.
Jukka Tohu
Opintojaksolla käytetään mm. seuraavia materiaaleja:
- Ruohotie (2000) Oppiminen ja ammatillinen kasvu
- Työtehoseuran julkaisut metsäalan toimijoiden ammattiosaamisesta
Lisäksi käytetään metsäalan eri julkaisuja tehtäväantojen mukaan
Pääosin verkkototeutus.
Opetus- ja ryhmäkeskusteluja verkossa, erilaisiin materiaaleihin tutustumista, mahdollisia vierailijoita, ryhmä- ja yksilötehtäviä
Arviointi ja hyväksytty suorittaminen perustuu opiskelijan tekemiin tehtäviin. Tehtävien avulla hän pystyy tuomaan selkeästi esille käsityksensä metsäalan toimihenkilön osaamisvaateista ja pystyy osoittamaan ammatillista kasvuaan reflektoimalla oman osaamisen kehittymistä. Hän myös laatii oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) huomioiden oman kiinnostuksensa metsäalan eri tehtäviin.
Suomi
07.08.2020 - 12.12.2020
27.05.2020 - 16.08.2020
3 op
19AIM
Jukka Tohu
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
0-5
Vierailijoita, vierailuja, metsäalan toimijoiden haastatteluja
Ei tenttiä, vaan opintojakso suoritetaan tekemällä oppimistehtäviä.
Oppimistehtävät ovat pakollisia, joten uusiminen tarkoittaa tehtävien tekemistä tarvittaessa uudelleen.
Aloitus lähijaksolla 7.8. Tällöin sovitaan verkkotapaamiskerrat (1-3 h kerralla, 1-2 * kuukaudessa)
Tarvittaessa yksilötapaamisia verkossa (HOPS asiat). Tapaamisiin käytetään arviolta 25 h.
Paljon oman metsäosaamisen tunnistamiseen ja osaamisen arviointiin liittyviä tehtäviä (arviolta 50 h).
Opintojakson aiheet käsitellään pääsääntöisesti ennakkotehtävien avulla. Tehtävän tekemisen ja palauttamisen jälkeen käsitellään aihetta verkkotapaamisissa.
Aiheet ovat:
1. OPS ja HOPS sekä opiskeluvalmiudet
2. Oma "metsäosaaminen" ja metsätoimihenkilön ammattiosaaminen tutkimusten valossa
3. Metsäalan eri organisaatiot ja metsätoimihenkilöiden erilaiset työtehtävät
4. Metsäalan uutisointi
5. Oppiminen ja ammatillinen kasvu, persoonallisuus, ryhmässä toimiminen
6. Harjoittelijana metsäalalla - METO ryn edustajan puheenvuoro
7. Vaihto-opiskelun mahdollisuudet (haluttaessa)
Opiskelija ei osallistu opintojakson tapahtumiin (alle 50 %) tai ei palauta riittävää määrää (yli 70 %) annettuista tehtävistä
Opiskelija osallistuu opintojakson tapahtumiin yli 50 % ja palauttaa yli 70 % opintojakson tehtävistä ja osoittaa tehtävien vastauksissa tutustuneensa tehtävien aihepiireihin.
Opiskelija osallistuu yli 70 % opintojakson tapahtumiin ja palauttaa yli 80 % opintojakson tehtävistä pääsääntöisesti annetussa aikataulussa ja osoittaa tehtävien vastauksissa paneutumista tehtävien aihepiireihin.
Opiskelija osallistuu opintojakson tapahtumiin yli 90 % ja palauttaa kaikki opintojakson tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa ja osoittaa tehtävien vastauksissa syvällistä paneutumista tehtävien aihepiireihin.
Perttu Arminen
Suomi
03.05.2021 - 03.09.2021
22.10.2020 - 28.05.2021
17 op
18IM
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa, Mari Oja, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija
-toimittaa harjoittelusopimuksen metsätalouden koulutusohjelman harjoitteluvastaavalle ennen harjoittelun alkua
-suorittaa opintopisteitä vastaavan tuntimäärän harjoittelua työpaikassa
-tekee vaaditut harjoittelun oppimistehtävät
-toimittaa vaaditut todistukset harjoittelun päätyttyä
Perttu Arminen
Suomi
02.03.2021 - 27.08.2021
01.12.2020 - 14.05.2021
10 op
19IM
Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Pirjo Puustjärvi
Englanti
01.08.2020 - 18.12.2020
02.07.2020 - 31.07.2020
6 op
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Suomi
11.01.2021 - 29.04.2021
12.11.2020 - 04.01.2021
5 op
18IM
Taru Owston, Anne Kopperoinen
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Hän tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija tuntee useimmat keskeiset metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Hän osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna erilaisia kirjallisia lähteitä. Opiskelija on hyvin perillä erilaisista metsätuholaisista ja -taudeista sekä muista metsänkasvatuksen riskeistä.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Hän osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja kuvata metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija hallitsee metsänhoitosuositukset ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Hän on myös perehtynyt hyvin uusimpaan erirakenteiskasvatusta koskevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää em. tietoja metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa
Petri Keto-Tokoi
Suomi
15.02.2021 - 30.04.2021
01.12.2020 - 04.01.2021
4 op
19IM
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Hän tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija tuntee useimmat keskeiset metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Hän osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna erilaisia kirjallisia lähteitä. Opiskelija on hyvin perillä erilaisista metsätuholaisista ja -taudeista sekä muista metsänkasvatuksen riskeistä.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Hän osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja kuvata metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija hallitsee metsänhoitosuositukset ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Hän on myös perehtynyt hyvin uusimpaan erirakenteiskasvatusta koskevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää em. tietoja metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa
Ari Vanamo
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Huuskonen, S., Hynynen, J. & Valkonen, S. 2014. Metsänkasvatus. Menetelmät ja kannattavuus. Metla. Metsäkustannus.
Hynynen, J., Valkonen, S. & Rantala, S. 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus. Metla.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. 2014. Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/06/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019.pdf
Valkonen, S., Siren, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuille. Metsäkustannus Metla.
Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus.
Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Consulting. Bookwell.
Laki metsälain muuttamisesta
Luennot, opetuskeskustelut, maastoharjoitukset ja -retkeilyt, itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvät tehtävät.
Tentti 100 %
Itseopiskelutehtävt pitää olla tehtynä ajoissa. Ne arviodaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Itseopiskelutehtävien ajoissa palauttamatta jättäminen alentaa arvosanaa yhdellä numerolla per palauttamaton tehtävä.
Läsnäsolovelvollisuus lähiopetuksessa 23.-24.10. ja 13.11.2020.
Suomi
07.08.2020 - 31.12.2020
08.07.2020 - 31.10.2020
4 op
19AIM
Petri Keto-Tokoi
Vastuuopettaja Petri Keto-Tokoi
Läsnäsolovelvollisuus lähiopetuksessa 23.-24.10. ja 13.11.2020.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
23.10..2020 Vierailu LUKEn Vesijaon tutkimusalueelle LUKEn tutkijan Sauli Valkosen johdolla,
Tentti 21.11.2020
1. uusintatentti 5.12.2020
2. uusintatentti 19.12.2020
Ei ole
Maastoretkeilyt ja -harjoitukset 24 h
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten teko 100 h
Itseopiskelutehtävä 1: Harvennustavat ja harvennusreaktio
Itseopiskelutehtävä 2: Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus
Lähijakso 1. 23.-24.10. Harvennustavat ja harvennusreaktio, eri-ikäisrakenteisten metsien kasvattaminen poiminta- ja pienaukkohakkuin,
Itseopiskelutehtävä 3: Sekametsien kasvatus
sItseopiskelutehtävä 4: Metsänkasvatuksen riskit ja niiden hallinta
Lähijakso 2. 13.11. Sekametsien kasvatus, kaksijaksoisten metsien kasvatus, alikasvosten hyväksikäyttö metsänuudistamisessa, metsänkasvatuksen riskit ja merkittävimmät metsätuhoriskit ja niiden hallitsemisen keinot.
Opiskelija ei ole tehnyt ja palauttanut tabulaan kaikkia annettuja tehtäviä tai niitä ei ole hyväksytty. Opiskelija ei ole osallistunut lähiopetukseen. Opiskelijan osaamisessa on huomattavia puutteita tai virheitä käsitteiden käytössä että metsänhoitomenetelmiä koskevissa perustiedoissa. Opiskelija ei ole osallistunut tenttiin tais aanut siitä hylätyn arvosanan.
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat. Opiskelija on jättänyt palauttamatta osan itseopiskelutehtävistä tai osaa ei ole hyväksytty. Opiskelijan tentissä osoittama osaaminen on tyydyttävän tasolla. Opiskelija on jättänyt palauttamatta yhden itseopiskelutehtävän ja hänen osaamisensa on muuten hyvä (3).
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien vaikutuksia, riskejä, soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkaisun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia. Opiskelija osaa tehdä vaikutusten, riskien ja kannattavuuden vertailuja erilaisten metsänhoidollisten menetelmien välillä. Opiskelija on jättänyt palauttamatta yhden itseopiskelutehtävän tai yksi on hylätty, ja hänen osaamisensa on muuten kiitettävä (5) tai oikein hyvä (4).
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta, riskejä ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja selostaa metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija tuntee metsänhoitosuositukset hyvin ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää tätä tietoa metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja retkeilyillä. Opiskelija on palauttanut hyväksytysti kaikki itseopiskelutehtävät.
Petri Keto-Tokoi
Toteutuksen TUNIMoodle -pohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/yopas
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
harjoitukset
tentti
raportti/työselostus leimikonsuunnitteluharjoituksesta
retkeilyt ja niillä tehtävät harjoitukset
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 50%
Maastoharjoitus 30%
Tutoriaalit 20 %
Itseopiskelutehtävien suorittamista seurataan ja niiden tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa yhdellä arvosanayksiköllä per tekemättä jätetty tehtävä.
Suomi
21.09.2020 - 13.11.2020
15.04.2020 - 28.08.2020
5 op
18IM
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Opiskelijoiden on osallistuttava opintojakson lähiopetuspäiviin ja maastoharjoituksen tekoon ja purkuun. opiskelijoiden on suoritettava itseopiskelutehtävät, mutta niitä ei arvioida. Niiden tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa yhdellä arvosanayksiköllä per tekemättä jätetty tehtävä.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Kurssilla tehdään itseopiskeluharjoituksia osoitettuun aineistoon perehtymällä ja vastaamalla asetettuihin kysymyksiin.
Luennoilla käsiteltäviin aineistoihin voi perehtyä itsenäisesti tabulan kautta.
Maastoretkeilylle ja harjoituksille ei korvaavaa toteutustapaa ole.
Ei ole
Tentti 29.10.2020 klo 9.15-12.00.
1. Uusintatentti 26.11.2020 klo 13.15 - 16.00
2. Uusintatentti 18.12.2020 klo 12.15-15.00
Ei ole
Lähiopetus 51 h
Maastoharjoitusken teko 8 h ja purku 8 h
Itsenäistä tiedon hankintaa 80 h
Ensimmäinen lähijakso 4.-5.10. painottuu erityiskohteiden erilaisiin tyyppeihin ja niitä koskeviin säädöksiin ja toimintakäytäntöihin. Toinen jakso, 5.-26.10., painottuu puunkorjuun toteutukseen näillä kohteilla. Toisen jakson aikana tehdään leimikonsuunnitteluharjoitus, joka puretaan maastossa.
Opiskelija ei osallistu lähiopetukseen eikä tee niistä korvaavaa suoritusta.
Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja retkeilyillä. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti retkeilyihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja retkeilyillä sekä tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät,
Opiskelija ei osallistu 70% maastoretkeilyistä. Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun tai saa hylätyn arvosanan maastoharjoituksesta.. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Opiskelijalla on orastava käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee listaamaan henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita, mutta ei kykene soveltamaan niitä omaan työhönsä tai aikaisempiin kokemuksiinsa eikä haastavien esimiestilanteiden ratkaisemiseen.
Opiskelijalla on selkeä käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee listaamaan henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita, kykenee jossain määrin soveltamaan niitä omaan työhönsä tai aikaisempiin kokemuksiinsa ja haastavien esimiestilanteiden ratkaisemiseen.
Opiskelijalla on erinomainen käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee soveltamaan ja edelleen kehittämään henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita sekä omaan työhönsä että ratkaisemaan haastavia esimiestilanteita yhdessä muiden kanssa. Osallistuja kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa ja osaamistaan monipuolisesti, sekä kehittämään omaa toimintaansa.
Päivi Mayor
Materiaalit ja kirjallisuuslista löytyvät totetuksen Moodlesta
- johdantoluennot
- interaktiiviset "läsnäkerrat"
- osaamisen jakaminen
- ryhmäkeskustelut
- tiimityöskentely
- yksilöllinen lukeminen ja kirjoittaminen
Henkilöstövoimavarojen johtamisen käsikirjan laatiminen, 50 %, arviointi 0-5
Ryhmätentin suorittaminen, 50 %, arviointi 0-5
Suomi
01.01.2021 - 22.03.2021
01.12.2020 - 18.01.2021
5 op
21YAMK
0 - 40
Päivi Mayor, Mira Grönvall
Huomiothan, että lähikerroilla kurssin sisällöt rikastuvat kurssilaisten vuorovaikutuksessa. Arvo tulee siitä työkokemuksesta, jota te kaikki tuotte mukananne kurssille. Kurssin alussa tiimit sopivat pelisäännöt, mm. siihen, miten mahdollisiin poissaoloihin suhteudutaan.Lähtökohtaisesti on tärkeää, että jokainen voi osallistua jokaiselle "läsnäkerralle".
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
4 op
5 op
0-5
Opiskelija laatii työelämän tarpeiden mukaan räätälöidyn Henkilöstövoimavarojen Johtamisen Käsikirjan esimiehenä toimimisen apuvälineeksi ja oman organisaationsa hyödyksi
- Viimeisellä lähikerralla on ryhmätentti , joka arvioidaan asteikolla 0-5, ja joka muodostaa 50 % kurssin arvosanasta
- Henkilöstövoimavarojen Johtamisen Käsikirja, joka arvioidaan asteikolla 0-5, ja joka muodostaa 50 % kurssin arvosanasta
5 opintopistettä vastaa noin 135 tunnin työtä
Sisältö jaksottuu lähikertojen teemojen mukaan. Lähikertojen välillä työstetään johtamiskäiskirjaa, ja se viimeistellään viimeisen lähikerran jälkeen.
Opiskelija ei ole osallistunut kaikille lähikerroille
Johtamisen käsikirja on vaillinainen tai puuttuu
Ryhmätenttiin ei ole osallistuttu
Johtamisen käsikirjassa on hyödynnetty vähempää kuin kolmea lähdettä. Omat esimerkit ja pohdinta puuttuvat tai on hyvin heikkoa. Käsikirja ei ole selkeä eikä ymmärrettävä.
Ryhmätentin arvosana on 1-2.
Johtamisen käsikirjassa on hyödynnetty vähintään 4-9 lähdettä. Omat esimerkit ja pohdinta ovat kohtalaiset. Käsikirja ei ole selkeä eikä kovin ymmärrettävä.
Ryhmätentin arvosana on 3-4.
Johtamisen käsikirjassa on erinomaisesti hyödynnetty vähintään 10 lähdettä. Omat esimerkit ja pohdinta ovat hyvät ja perustellut. Käsikirja on selkeä ja ymmärrettävä.
Ryhmätentin arvosana on 4-5.
Opiskelijalla on orastava käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee listaamaan henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita, mutta ei kykene soveltamaan niitä omaan työhönsä tai aikaisempiin kokemuksiinsa eikä haastavien esimiestilanteiden ratkaisemiseen.
Opiskelijalla on selkeä käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee listaamaan henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita, kykenee jossain määrin soveltamaan niitä omaan työhönsä tai aikaisempiin kokemuksiinsa ja haastavien esimiestilanteiden ratkaisemiseen.
Opiskelijalla on erinomainen käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee soveltamaan ja edelleen kehittämään henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita sekä omaan työhönsä että ratkaisemaan haastavia esimiestilanteita yhdessä muiden kanssa. Osallistuja kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa ja osaamistaan monipuolisesti, sekä kehittämään omaa toimintaansa.
Päivi Mayor
Materiaalit ja kirjallisuuslista löytyvät totetuksen Moodlesta
- johdantoluennot
- interaktiiviset "läsnäkerrat"
- osaamisen jakaminen
- ryhmäkeskustelut
- tiimityöskentely
- yksilöllinen lukeminen ja kirjoittaminen
Henkilöstövoimavarojen johtamisen käsikirjan laatiminen, 50 %, arviointi 0-5
Ryhmätentin suorittaminen, 50 %, arviointi 0-5
Suomi
08.03.2021 - 27.05.2021
01.12.2020 - 15.03.2021
5 op
21YAMK
0 - 40
Päivi Mayor, Liiketoiminta ja palvelut Virtuaalihenkilö
Huomiothan, että lähikerroilla kurssin sisällöt rikastuvat kurssilaisten vuorovaikutuksessa. Arvo tulee siitä työkokemuksesta, jota te kaikki tuotte mukananne kurssille. Kurssin alussa tiimit sopivat pelisäännöt, mm. siihen, miten mahdollisiin poissaoloihin suhteudutaan.Lähtökohtaisesti on tärkeää, että jokainen voi osallistua jokaiselle "läsnäkerralle".
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
4 op
5 op
0-5
Opiskelija laatii työelämän tarpeiden mukaan räätälöidyn Henkilöstövoimavarojen Johtamisen Käsikirjan esimiehenä toimimisen apuvälineeksi ja oman organisaationsa hyödyksi
- Viimeisellä lähikerralla on ryhmätentti , joka arvioidaan asteikolla 0-5, ja joka muodostaa 50 % kurssin arvosanasta
- Henkilöstövoimavarojen Johtamisen Käsikirja, joka arvioidaan asteikolla 0-5, ja joka muodostaa 50 % kurssin arvosanasta
5 opintopistettä vastaa noin 135 tunnin työtä
Sisältö jaksottuu lähikertojen teemojen mukaan. Lähikertojen välillä työstetään johtamiskäiskirjaa, ja se viimeistellään viimeisen lähikerran jälkeen.
Opiskelija ei ole osallistunut kaikille lähikerroille
Johtamisen käsikirja on vaillinainen tai puuttuu
Ryhmätenttiin ei ole osallistuttu
Johtamisen käsikirjassa on hyödynnetty vähempää kuin kolmea lähdettä. Omat esimerkit ja pohdinta puuttuvat tai on hyvin heikkoa. Käsikirja ei ole selkeä eikä ymmärrettävä.
Ryhmätentin arvosana on 1-2.
Johtamisen käsikirjassa on hyödynnetty vähintään 4-9 lähdettä. Omat esimerkit ja pohdinta ovat kohtalaiset. Käsikirja ei ole selkeä eikä kovin ymmärrettävä.
Ryhmätentin arvosana on 3-4.
Johtamisen käsikirjassa on erinomaisesti hyödynnetty vähintään 10 lähdettä. Omat esimerkit ja pohdinta ovat hyvät ja perustellut. Käsikirja on selkeä ja ymmärrettävä.
Ryhmätentin arvosana on 4-5.
Opiskelija osaa ohjatusti tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä melko tottuneesti ja ergonomisesti Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Tai Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Metsänhoitosuositukset: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi (taimikonhoidon, harvennusten, pystykarsinnan ja lannoitusten osalta)
Metsälaki (1093/1996) (kasvatusmetsien käsittelyä koskevin osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) ((kasvatusmetsien käsittelyä koskevin osin)
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
PBL, sisältäen luentoja, maastoretkeilyjä, maastossa tehtäviä ryhmäharjoituksia ja taimikonhoidon käytännön työviikon.
Taimikonhoidon työviikko (30 %) - aktiivinen osallistuminen, asenne, kehittyminen suhteessa omaan lähtötasoon
Lopputentti 50%
Ravinnetalousesitys ja aktiivinen osallistuminen 20 %. Ravinnetalousesityksen valmistelussa ja esityksessä oltava kaikkien ryhmän jäsenten mukana. Maastoharjoituksiin ja retkeilyihin on osallistuttava vähintään 80 %:sti. Suurempi läsnäoloprosentti merkitsee suurempaa aktiivisuutta.
Suomi
05.10.2020 - 27.11.2020
18.08.2020 - 09.10.2020
5 op
20IM
Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Käytännön työjaksoille (taimikonhoito raivaussahalla, viikko 42 tai 43) ei tarvitse osallistua, jos opiskelijalla on metsätalouden perustutkinto tai muuten hankittuna vastaava osaaminen. Osaaminen on todennettava ulkopuolisen tahon antamalla todistuksella ja haettava hyväksilukumenettelyn kautta HyväHot -palvelussa.
Maastokohteita eri toimijoiden mailla. Mikon Metsäpalvelu Oy järjestää taimikonhoitotyön koulutuksen
Lopputentti 27.11. klo 9.15-12
1. uusinta 18.12. klo 12.15-15
2. uusinta - tammi-helmikuussa, sovitaan erikseen
Luento-opetusta n. 10 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n. 50 tuntia
Ryhmissä työskentelyä 8 tuntia
Tutoriaalit 6 tuntia
Itsenäistä opiskelua n. 50 tuntia
Taimikonhoitoasiat välillä 12.10.-29.10.
Harvennuksiin liittyvät asiat 3.11.-12.11.
Ravinnetalous välillä 17.-19.11.
Loppututoriaalit ja tentti valmistautumisineen välillä 23.11.-27.11
Opintojakso on hylätty, mikäli yksikin alla olevista ehdoista täyttyy:
-opiskelija ei osallistu tentteihin tai ei saa niistä hyväksyttyä arvosanaa
-opiskelija ei osallistu taimikonhoitoviikolle eikä myöskään toimita vaihtoehtoisen suoritustavan edellyttämää todistusta
-opiskelija ei osallistu ryhmänsä mukana ravinnetalousharjoituksen tekoon eikä harjoituksen esittämiseen
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa kuvata johtamisviestinnän ilmiöitä ja analysoida niitä, mutta analyysi jää hyvin pinnalliseksi. Hän ehdottaa joitakin yksinkertaisia kehittämisehdotuksia havaitsemiinsa johtamisviestinnän ongelmiin. Hän ei kuitenkaan juurikaan osaa arvioida viestinnän merkitystä johtamisen ja organisaation toiminnan kannalta. Opiskelija osaa vain heikosti soveltaa johtamisviestinnän keskeisiä periaatteita omassa viestinnässään, mutta ei juurikaan tiedosta kehittymiskohteitaan vuorovaikutteisen ja vaikuttavan johtamisviestinnän parantamiseksi työelämän näkökulmasta.
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa melko hyvin havainnoida johtamisviestinnän ilmiöitä ja analysoida niitä. Hän osaa esittää joitakin kehittämisehdotuksia havaitsemiinsa johtamisviestinnän ongelmiin. Hän osaa jossain määrin arvioida viestinnän merkitystä johtamisen ja organisaation toiminnan kannalta. Opiskelija osaa jonkin verran soveltaa johtamisviestinnän keskeisiä periaatteita omassa viestinnässään ja tiedostaa joitakin kehittymiskohteitaan vuorovaikutteisen ja vaikuttavan johtamisviestinnän parantamiseksi työelämän näkökulmasta.
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa havainnoida johtamisviestinnän ilmiöitä ja analysoida niitä syvällisesti. Hän osaa esittää kehittämisehdotuksia havaitsemiinsa johtamisviestinnän ongelmiin ja perustella ne johdonmukaisesti. Hän osaa arvioida viestinnän merkitystä johtamisen ja organisaation toiminnan kannalta. Opiskelija osaa soveltaa johtamisviestinnän keskeisiä periaatteita omassa viestinnässään ja tiedostaa tärkeimmät kehittymiskohteensa vuorovaikutteisen ja vaikuttavan johtamisviestinnän parantamiseksi työelämän näkökulmasta.
Päivi Mayor
Kurssille pääsemisen edellytyksenä on verkkokurssin "Organisaaatioviestintä" tekeminen.
Kurssilla opiskelijat toimivat 4-5 hengen sekaryhmissä, joissa toimeksiantona on perehtyä johonkin konkreettiseen olemassaolevaan tai menneeseen, aitoon johtamisviestinnän ”probleemaan” tai caseen. Tätä tutkitaan ongelmaperustaisen oppimisen (problem-based learning) menetelmän avulla. Mahdollisia teemoja esim. muutosjohtamisviestintä, diversiteetti, kriisiviestintä.
Kurssin alussa ryhmien muodostamisen jälkeen opiskelijoille opetetaan ongelmaperustaisen oppimisen ja tutkimisen perusteet ja prosessi. Ryhmätyökerroilla fasilitoidaan tätä prosessia.
Ryhmätyönä tehdään kirjallinen analyysi, jossa hyödynnetään laajasti alan kirjallisuutta mm. aikaisemmilta kursseilta ja hyviä käytäntöja ja videoita. Kirjallinen työ voi esimerkiksi kuvat sitä, miten viestintä tietyssä tilanteessa toteutettiin ja miten se olisi pitänyt tehdä.
Lisäksi kurssin lopussa kukin ryhmän jäsen tekee pareittain, ryhmissä tai yksin mahdollisesti kirjallisen työn caseen pohjautuen lyhyen esityksen, joka videoidaan ja josta saa palautetta strandardin arviointimallin mukaisesti. Viestinnässä arvioidaan mm. uskottavuutta ja asia- ja tunneviestinnän tasapainoa, ja tavoitteena on oman (johtamis)viestinnän kehittäminen.
Kirjallinen tuotos arvioidaan asteikolla 0-5. Muodostaa 70 % arvosanasta.
Viestintävideo arvioidaan asteikolla 0-5. Muodostaa 30 % arvosanasta.
Suomi
08.03.2021 - 27.05.2021
15.02.2021 - 22.03.2021
5 op
21YAMK
0 - 100
Päivi Mayor, Kai Hintsanen, Marjo Räsänen, Päivi Hautaviita
Kurssille pääsemisen edellytyksenä on verkkokurssin "Organisaaatioviestintä" tekeminen.
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
4 op
4 op
0-5
Caset pohjautuvat työelämän johtamisviestinnän tapauksiin.
Ei tenttejä. Ryhmässä tehtävä kirjallinen tuotos ja pareittain tehtävä viestintävideo arvioidaan.
Tämä on viiden opintopisteen kurssi, joka edellyttää noin 135 tuntia työskentelyä.
to 11.3. klo 12.30 – 15.30
Kurssin esittely, ryhmät ja PBL-menetelmän esittely
pe 26.3. klo 12.30 – 15.30
Ryhmätyötä PBL-menetelmällä
pe 9.4. klo 12.30 – 15.30
Ryhmätyötä PBL-menetelmällä
pe 23.4. klo 12.30 – 15.30
Kirjallisten analyysien esittely ja palaute
pe 7.5. klo 12.30 – 15.30
Johtamisviestinnän videot - analyysi ja palaute
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa kuvata johtamisviestinnän ilmiöitä ja analysoida niitä, mutta analyysi jää hyvin pinnalliseksi. Hän ehdottaa joitakin yksinkertaisia kehittämisehdotuksia havaitsemiinsa johtamisviestinnän ongelmiin. Hän ei kuitenkaan juurikaan osaa arvioida viestinnän merkitystä johtamisen ja organisaation toiminnan kannalta. Opiskelija osaa vain heikosti soveltaa johtamisviestinnän keskeisiä periaatteita omassa viestinnässään, mutta ei juurikaan tiedosta kehittymiskohteitaan vuorovaikutteisen ja vaikuttavan johtamisviestinnän parantamiseksi työelämän näkökulmasta.
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa melko hyvin havainnoida johtamisviestinnän ilmiöitä ja analysoida niitä. Hän osaa esittää joitakin kehittämisehdotuksia havaitsemiinsa johtamisviestinnän ongelmiin. Hän osaa jossain määrin arvioida viestinnän merkitystä johtamisen ja organisaation toiminnan kannalta. Opiskelija osaa jonkin verran soveltaa johtamisviestinnän keskeisiä periaatteita omassa viestinnässään ja tiedostaa joitakin kehittymiskohteitaan vuorovaikutteisen ja vaikuttavan johtamisviestinnän parantamiseksi työelämän näkökulmasta.
Opintojakson jälkeen opiskelija osaa havainnoida johtamisviestinnän ilmiöitä ja analysoida niitä syvällisesti. Hän osaa esittää kehittämisehdotuksia havaitsemiinsa johtamisviestinnän ongelmiin ja perustella ne johdonmukaisesti. Hän osaa arvioida viestinnän merkitystä johtamisen ja organisaation toiminnan kannalta. Opiskelija osaa soveltaa johtamisviestinnän keskeisiä periaatteita omassa viestinnässään ja tiedostaa tärkeimmät kehittymiskohteensa vuorovaikutteisen ja vaikuttavan johtamisviestinnän parantamiseksi työelämän näkökulmasta.
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit ja tuntee maalajien luokittelun perusasiat.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Osaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa.
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J. 2008 Metsätyypit, -opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus
Laine,J. 2012 Suotyypit ja turvekankaat, opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsälehti Kustannus.
Tabulassa olevat materiaalit
Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) sisältäen luennot,parityön,maasto-opetuksen, maasto/ luokkaharjoitukset sekä itsenäisen opiskelun
Erinomainen tutoriaalityöskentely sekä erinomainen parityö voivat nostaa opintojakson arvosanaa yhdellä pykälällä
Verkkotentti 20%
Maastotentti 30%
Lopputentti 20%
OMAmetsä raportti 30%
Maasto-opetuksessa vaaditaan 70 % läsnäoloa.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista ja annettujen tehtävien suorittamista.
Suomi
31.08.2020 - 18.10.2020
01.08.2020 - 30.08.2020
10 op
20IM
Larix (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Acer (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Eeva Sundström, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Opintojakso sisältää pakollisia maasto-opetus osioita.
Tutoriaalityöskentelyyn osallistuminen on 100% pakollista.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Maastotentti ja verkkotentti tiistaina 24.9. 2020 välillä klo 8.30 -17. Maastotentin lähtöaika on välillä 8.30 -12 ja verkkotentti järjestetään kahdessa ryhmässä
Opintojakson lopputentti perjantaina 9.10.2019 klo 10.15 -13. Mikäli tarvitset tentin suorittamiseen lisäaikaa ( esim. lukivaikeus) niin sovi siitä etukäteen Pirjo Puustjärven kanssa.
Uusintatentti maasto-osuus 28.9. klo 16 ja kirjallinen lopputentti maanantaina 26.10 klo 16.15 -19
Maasto-opetuksessa mukana satunnaisesti kansainvälisiä opiskelijoita
Retkeilyt n. 25 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) n 25 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 20 h
Tutoriaalit 10 h
Tentit 6 h
Omatoiminen opiskelu, valmistautuminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 140 h
PBL- syklejä on kaksi
Metsämaa ja kasvupaikat
Kartat ja ilmakuvat
Muu ajoitus kts. lukujärjestys ja tabula
Puutteellinen läsnäolo maasto-opetuksesta ja teoriatiedon minimitavoitteita ei tentissä saavutettu.
Opiskelija tunnistaa metsä- ja suotyyppejä ja tuntee olennaiset puiden kasvuun vaikuttavat tekijät. Tunnistaa maalajeja.
Osaa tehdä puustoon liittyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää ilmakuvaa ja maastokarttaa apuna maastossa työskentelyssä.Tunnistaa kotimaiset puulajit.
Edellisen lisäksi osaa määrittää maaalajit maastossa ja osaa käyttää kasvillisuutta apuna metsä- ja suotyyppien tunnistamisessa. Osaa tulkita ilmakuvaa ja suunnistaa maastossa vaivattomasti.Tietää puiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja osaa analysoida näiden tekijöiden välisiä suhteita..
Edellisten lisäksi osaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietojaan kasvupaikan ominaisuuksien määrittelyssä.
Eeva Sundström
Suomi
11.01.2021 - 07.03.2021
12.11.2020 - 08.01.2021
5 op
18IM
Eeva Sundström, Mari Oja, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa, alueeellisessa kehityksessä. Hän tietää tärkeimmät suomalaisen metsätalouden instituutiot ja tuntee niiden kehityksen pääpiirteissään. Opiskelija osaa esittää näkemyksiä metsäalan tulevaisuudesta. Opiskelijan käsitykset edellä mainitusta asioista ovat kuitenkin suppeita tai perustuvat yksipuoliseen tietoon.
Opiskelija osaa esittää perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta ja sen kehityksestä. Hän tuntee metsätaloutta ohjaavat instituutiot, niiden tehtävät ja instituutioiden väliset suhteet. Opiskelija osaa esittää perusteltuja arvioita metsäalan tulevaisuuskuvista.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen ja kulttuurisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa hahmottaa metsäpolitiikan ja suurempien kehityskulkujen yhteyksiä - yhdistää käsitteellistä, kokemuksellista, yleistä ja paikallista tietoa, Opiskelija osoittaa avoimuutta erilaisia tulkintoja kohtaan ja osaa hahmottaa luovasti metsäalan tulevaisuuskuvia.
Ari Vanamo
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen kirjalista. Keskeisiä lähteitä ovat
- Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
- Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2). Metsäkustannus.
- Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
- Hetemäki, Lauri ym. 2011 Murroksen jälkeen.
Kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suhteista eri aikoina, ajankohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu tutoriaalityöskentelyyn (20%), oppimispäiväkirjaan (35%), parityöhön ja ryhmätyöhön (45%). Opiskelijan pitää olla mukana molemmissa 2 lukupiireissä sekä osallistuttava ohjeistuksen mukaisesti ajankohtaisen metsäkeskustelun seurantaan (Tabulassa). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
16.11.2020 - 18.12.2020
17.10.2020 - 19.11.2020
5 op
19IM
Pirjo Puustjärvi, Mari Oja, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojaksolla ei ole tenttiä. Arviointi perustuu muihin suorituksiin.
Tutoriaali-istunnot ja niihin liittyvät elokuvaesitykset 15 h
Teemaluennot 15 h
Lukupiirit ja opiskelijoiden muut esitykset 25 h
Itsenäinen opiskelu 75 h
Aloitusluento 17.11.
Tutoriaaliin liittyvä elokuvaesitys Metsäjätti 18.11.
Aloitustutoriaalit 20.11.
Lukupiiri 1 25.11. (valmistautumista sitä ennen) + luento lukupiirin jälkeen
Lukupiiri 2 30.11. (valmistautumista sitä ennen) + luento lukupiirin jälkeen
Paikkakuntaparityön tekoa 2.12.- 7.12. Välitarkistus 4.12. ja esitykset 7.12. ja 9.12.
Metsäalan organisaatiot 11.12.-14.12. (esitykset 14.12.)
Loppututoriaali 16.12.
Kaikkien tehtävien palautusten takaraja 17.12.
Kuvattu opsissa
Kuvattu opsissa
Kuvattu opsissa
Kuvattu opsissa
Opiskelija tuntee metsäenergian hankintaprosessin perusteet ja metsäenergian hankintaa ohjaavat suositukset. Hän osaa ohjattuna suunnitella energiapuuhakkuun ottaen huomioon polttoaineen laadun.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut. Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun ottaen huomioon polttoaineen laadun. Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus. Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Rantala S., (toim) 2018. Tapion taskukirja. Metsäkustannus. Luku 6.7. Energiapuu Antti Asikainen
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 30%
Hankintaketjujen kustannusrakenne (S)
Biopolttoaineiden ominaisuudet (10%)
Tapion suositukset ja niitä taustoittava tutkimus (20%)
Tentti 50 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Tentti tulee suorittaa hyväksytysti.
Suomi
Englanti
19.10.2020 - 20.11.2020
19.09.2020 - 18.10.2020
5 op
19IM
Petri Keto-Tokoi, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailu korjuutyömaalla. Lämpöyrittäjän yritystoiminnan esittely. Vierailu lämpölaitoksilla.
Tentti 16.11.2020.
Uusintatentti tarvittaessa.
Lähiopetusta noin 48h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 10h ja omatoimista opiskelua 87h.
Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Metsäenergian hankintaprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Opiskelija ei tunne metsäenergian hankintaa ohjaavia suosituksia.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun huomioiden polttoaineen laadun.
Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus.
Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Opiskelija tuntee metsäenergian hankintaprosessin perusteet ja metsäenergian hankintaa ohjaavat suositukset. Hän osaa ohjattuna suunnitella energiapuuhakkuun ottaen huomioon polttoaineen laadun.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut. Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun ottaen huomioon polttoaineen laadun. Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus. Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Rantala S., (toim) 2018. Tapion taskukirja. Metsäkustannus. Luku 6.7. Energiapuu Antti Asikainen
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Lähi- ja verkko-opetus, ennakko- ja etätehtävät, harjoitustyöt, itseopiskelu.
Tehtävä 1, Ennakkotehtävä. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle 10
Tehtävä 2, Energiapuutavaralajit 10
Tehtävä 3, Korjuun kustannusrakenne
Tehtävä 4, Metsäenergian korjuun suunnitteluharjoitus 40
Tehtävä 5, Energiapuun mittaus 10
Yhteensä 80 pistettä.
Suomi
14.09.2020 - 31.10.2020
15.08.2020 - 13.09.2020
5 op
19AIM
Petri Keto-Tokoi, Perttu Arminen
Lähiopetuspäivien teemat moodlessa.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Opiskelijat hankkivat itsenäisesti harjoituskohteita puunhankinta-organisaatiolta.
Kurssista ei järjestetä tenttiä.
Kurssi arvioidaan tehtävien ja harjoitusten perusteella.
Lähiopetusta noin 24h, josta lämpöyrittäjän vierailu ja käynti lämpölaitoksella noin 2-3 h ja omatoimista opiskelua 110h.
Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko, alle 50% tehtävien pisteistä (alle 40 pistettä).
Metsäenergian hankintaprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Opiskelija ei tunne metsäenergian hankintaa ohjaavia suosituksia.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 50-69%
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun huomioiden polttoaineen laadun.
Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 70-89%
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus.
Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 90%
Petri Keto-Tokoi
Kangas, J & Kokko, A. 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800.
Metsänhoidon suositukset -etätehtävään:
Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtonen, H. & Tolonen, A. (toim.): Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67. 162 s.
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/ymparistoopas2011.pdf
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
http://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/metsanhoidon-suositukset/
Lindén, M., Lilja-Rothsten, S, Saaristo. L. & Keto-Tokoi, P. 2014. (toim.) Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
http://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2016/08/Metsanhoidon_suositukset_riistametsanhoitoon_Tapio_2014.pdf
Keto-Tokoi, P., Saaristo, L. & Valkeapää, A. 2016. WWF:n metsänhoito-opas. Metsänhoitoa sinun ja luonnon ehdoilla. WWF Suomi. https://wwf.fi/mediabank/8468.pdf
Monimetsähankkeen tarkistuslista ja neuvontatyökalut: https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden-tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu
Muu materiaali osoitetaan Tabulassa.
Luennot, retkeilyt ja harjoitukset, monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen, etätehtävät, kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen
Arvioitavat suoritukset: kirjallisuuskatsaus (30 %), monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen (40 %), monitavoitteisen metsänhoidon kirjallinen etätehtävä (30 %).
Suomi
07.09.2020 - 18.12.2020
08.06.2020 - 06.09.2020
10 op
17IM
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström
• Vierailijaluennot ja retkeilyt
* Monitavoitteinen metsien käytön suunnittelu ja metsänhoito 3 op (Petri), mukaanlukien monitavoitteisen metsänhoidon suositusten etätehtävä. Etätehtävän palautus viimeistään 4.10.2020.
Kirjallisuuskatsaus 3 op (n. 10 sivua) ja sen tärkeimmät asiat esittellään 8.12.2020 Jokainen myös lukee yhden toisen tekemän kirjallisuuskatsauksen ja valmistautuu esittämään kysymyksiä siitä, kun ko. katsauksesta pidetään esitys.
Kirjallisuuskatsauksen suunnitelma palautetaan Tabulaan viimeistään XXXX
Kirjallisuuskatsauksen lopullinen versio palautetaan Tabulaan viimeistään XXXX
• Monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen 4 op (Eeva)
•
• Loppuseminaari 8.-9.12.2020 (kaikille pakollinen)
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole. Maastoretkeilyissä läsnäolovelvollisuus.
Ei ole.
Ei tenttejä
Ei kv yhteyksiä
Retkeilyt 24 h, monitavoitteisen metsänhoidon ja metsäsuunnittelun teoriaopetus (Petri) 20 h, Paikkatietolähiopetus (Eeva) 12 h, itsenäinen työskentely 60 h, loppuseminaari 8 h
7.9.-2.10.2020, Monitavoitteisen metsänhoidon ja metsäsuunnittelun perusteet. Luentoja ja maastoretkeilyjä. Monitavoitteisen metsänhoidon suosituksiin liittyvän etätehtävän tekeminen. Tehtävänvänanto kirjallisuuskatsauksen tekemisestä itse valitusta metsän eri käyttömuotoihin ja niiden yhteensovittamiseen liittyvästä aiheesta (PK-T).
5.10.-9.10 ja 19.10.-23.10. Tehtävänanto monitavoitteisen metsäsuunnittelun tekemisestä (ES) Monitavoitteisen metsäsuunnittelun maastotyöt ja suunnitelman koostamisen aloittaminen.
26.10.-11.12. 2020 Monitavoitteinen metsänhoito ja metsäsuunnittelu yhteensovittamisen keinonina jatkuu. Luentoja ja maastoretkeilyjä. Monitavoitteisen metsäsuunnitelman koostamista. Kirjallisuuskatsauksen tekemistä. Loppuseminaari 8.-9.12., jossa opiskelija esittelevät kirjallisuuskatsaustensa ja metsasuunnitelmatyönsä päätulokset ja keskustellaan niistä.
Opiskelija ei hahmota metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen problematiikkaa, eikä hallitse opintojaksolla opiskeltuja yhteensovittamisen välineitä. Monitavoitteisen metsänhoidon suositusten etätehtävä, kirjallisuuskatsaus tai monitavoitteinen metsäsuunnitelma on jäänyt tekemättä/palauttamatta.
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoritumisessa paljon apua. Kirjallisuuskatsaus on sirpaleinen, teoreettinen tieto ei kytkeydy esimerkkeihin.
Monitavoitteisen metsänhoidon suosituksiin on perehdytty puutteellisesti ja niiden vaikutuksia on arvioitu puutteellisesti.
Monitavoitteinen metsäsuunnitelma sisältää joitain eri lähteistä saatuja paikkatietoaineistoja lähtötietona olevan metsävaratiedon lisäksi. Metsäsuunnitelman toimenpiteet palvelevat suunnitelmassa asetettua tavoitetta mutta niiden vaikutuksia sekä kuvio- että tilatasolla on analysoitu kevyesti tai ei ollenkaan. Metsien yleinen kehittyminen kohti asetettua tavoitetta jää hyvin puutteelliseksi.
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaisuuden, jossa teoria ja esimerkit kytkeytyvät toisiinsa.Opiskelija osaa arvioida monitavoitteisen metsänhoidon menetelmien myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia metsän eri käyttömuotojen ja käytön tavoitteiden kannalta.
Monitavoitteinen metsäsuunnitelma sisältää eri lähteistä saatuja paikkatietoaineistoja hyödyntäen. Aineistojen käytön hyöty on vaillinaisesti perusteltu. Metsäsuunnitelmaan on sisällytetty asetettuihin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet ja niiden vaikutuksia sekä kuvio- että tilatasolla on tarkasteltu. Metsien yleistä kehittymistä kohti asetettua tavoitetta on kuvattu kohtalaisen hyvin.
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhtenäisen, perustellusti rajautuvan kokonaisuuden. Opiskelija osaa arvioida monipuolisesti ja syvällisesti monitavoitteisen metsänhoidon menetelmien myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia metsän eri käyttömuotojen ja käytön tavoitteiden kannalta.
Monitavoitteinen metsäsuunnitelma on laadittu monipuolisesti ja perustellen eri lähteistä saatuja paikkatietoaineistoja hyödyntäen. Metsäsuunnitelmaan on sisällytetty asetettuihin tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet ja niiden vaikutuksia sekä kuvio- että tilatasolla on analysoitu kattavasti ja perustellusti. Metsien yleistä kehittymistä kohti asetettua tavoitetta on osattu kuvata selkeästi perustellen.
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa.
Eeva Sundström
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2018) s. 248-273 ( ei arvokasvua) ja 279-284 (metsäalueen inventointiin asti)
Auvinen, P. Metsänmittaus. Opetushallitus. 1997 (kopio Moodlessa, painos loppu)
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali.
Luennot, harjoitustehtävät, maastoharjoitukset, itsenäinen opiskelu
Tentti 70%. Tentissä soveltavia Excel- tehtäviä.
Mittauslaskennat suoritusten kattavuus: 1 - 5 ( 30 %)
Maasto-opetuksessa 70 %:n läsnäolovelvoite
Suomi
26.10.2020 - 20.11.2020
19.09.2020 - 25.10.2020
5 op
20IM
Eeva Sundström, Mari Oja
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Verkkotentti 25.11.2020
Verkkotentin uusinta 18.12.2020. Tarvittaessa toinen uusinta tammikuun loppupuolella 2021.
Luento-opetusta 21 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n.30 tuntia
Mittauksiin perustuvien tulosten laskentaa n. 30 tuntia
Tentti 3 h (+ uusinta 3 h)
Itsenäistä opiskelua n. 50 tuntia
Yksittäisen puun mittaus ja tilavuuden laskenta
Relaskooppiarviointi
Metsikkökoealamittaus
Tulevan kasvun ja harvennusajankohdan arviointi
Menneen kasvun määrittäminen (mittaukset maastossa ja kasvun laskenta erotusmenetelmällä)
Opiskelijalla on puutteelliset tiedot ja taidot metsännmittauksen perusasioista. Opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa kaikista opintojakson osa-arvioinneista. Opiskelija ei ole riittävästi osallistunut pakollisiin maasto-opetusosioihin.
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia. Opiskelija osaa ohjatusti laskea puu- ja metsikkötunnuksia, ja laskelmissa on huomattavia puutteellisuuksia.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä laskea yksittäisten puiden ja metsikön puustotunnuksia.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa ja osaa perustella niiden käyttöä. Opiskelija osaa itsenäisesti laskea puiden ja metsikön tunnuksia sekä ymmärtää laskemiensa tulosten oikeellisuutta.
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa.
Eeva Sundström
Suomi
07.05.2021 - 09.10.2021
16.01.2021 - 09.04.2021
5 op
21AIM
Eeva Sundström, Mari Oja
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Suomi
11.01.2021 - 31.07.2021
12.11.2020 - 04.01.2021
6 op
18IM
Mari Oja, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa ohjatusti tehdä kannattavuusvertailuja tavanomaisten metsänhoidollisten ratkaisujen välillä
Opiskelija osaa itsenäisesti tehdä nykyarvolaskentaa hyödyntäen kannattavuusvertailuja erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen välillä.
Opiskelija osaa tehdä erilaisia kannattavuusvertailuja metsänhoidollisten vaihtoehtojen välillä, tulkita tutkimuksissa esitettyjä kannattavuuslaskelmia ja kertoa myös laskelmiin liittyvät riskit ja epävarmuustekijät.
Ari Vanamo
Suomi
01.01.2021 - 19.03.2021
01.12.2020 - 04.01.2021
5 op
19IM
Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä, opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää maastotallenninta tiedon keruussa. Hän osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
Opiskelija osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, tarkistaa käsittelyehdotukset, laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman. Hän tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet
Opiskelija osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat. Hän osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa. Opiskelija osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon, siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon , muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle. Hän osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman. Opiskelija ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta ja tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, Hän osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen.
Opiskelija osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat. Hän osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen. Opiskelija osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustella ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä. Hän osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon. Opiskelija osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet sekä laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
Eeva Sundström
Luentomateriaali ja videoaineisto Tabulassa
Kurttila ym. 2010: Näkökulmia tilakohtaisen metsäsuunnittelun kehitykseen
HujalaT. ym. 2014. Metsävaratiedon vaikuttava hyödyntäminen – lunastuvatko lupaukset?
Weckström, P.2014. Uusia menetelmiä metsävaratietojen hyödyntämiseen: linkki
http://www.theseus.fi/handle/10024/79627
Kangas, A. Packalen, T. 2018. Metsävaratieto metsäalan toimijoiden päätöksenteossa – käyttötilanteet ja hyötyyn vaikuttavat tekijät
ForestKIT- metsäsuunnitteluohjelmisto
Metsäsuunnittelun verkko- ja mobiilisovellukset: Trestima.fi,
Niemi M., Mäkinen, A., Viitala, R., Lumperoinen, M. 2020. Metsäsuunnittelun laskennan periaatteet - arvoja yhteensovittamassa. Tapio Oy. Otavan Kirjapaino, Keuruu. Sivut 35-41, 47-50.
luennot
harjoitukset
maastoharjoitukset
metsäsuunnittelun maastotyöt
metsävaratietotehtävä: hyväksytty/hylätty
metsäsuunnitelman palautus ja suunnitelman raportointi 60%
tentti 40% (sisältää myös metsävaratietoon liittyviä kysymyksiä)
Suomi
01.08.2020 - 18.10.2020
02.07.2020 - 04.09.2020
5 op
19IM
Jukka Tohu, Eeva Sundström, Mari Oja
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Suunnittelun kohteena olevat kiinteistöt ovat Tampereen kaupungin omistuksessa.
Verkkotentti 9.10.2020.
Kokonaisajankäyttö 145 h, josta
- etäopetuksena, noin 10 h
- syksyn lähiopetus noin 20 h
- pienryhmätyöskentelyä noin 30 h
- itsenäistä työtä 85 h
metsäsuunnitelma, rakenne ja käsitteet
kuviotietojen rakenne
kaukokartoituspohjainen metsävaratieto,Aarni
maastotietojen keruun periaate maastossa
metsäsuunnitteluohjelmiston toiminnot (ForestKIT)
suunnittelualueen siirto tallentimelle
kuviotietojen keruu pienryhmissä maastossa
verkkometsäsuunnitelmat
kuviotietojen siirto suunnittelujärjestelmän (ForestKIT, Metsäpaikka)
laskentapuuston ja käsittelyvaihtoehtojen laskenta (SIMO)
puustotietojen tarkistaminen Trestimalla
hakkuusuunnitteen määrittäminen
metsäsuunnitelman koostaminen ja metsäsuunnitelmatulosteiden tulkinta
Opiskelija ei saavuta tyydyttävän tason (1) kriteereitä.
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä
- osaa opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa tarkistaa käsittelyehdotukset, laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon , osaa muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle, osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat, osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustelee ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä
- osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
- tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
Manne Viljamaa
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
Pertti Hourunranta, Ari Nieminen, Simo Jaakkola, Ville Manner ja Timo Makkonen
OSAAVA YRITTÄJÄ METSÄKONEALALLA
PBL, pienryhmätyöskentely, luennot, vierailijaesitelmät, kirjallisuuskatsaus, laskentaharjoitukset,
Tutoriaalit 30 % Yritysidean kehittämistehtävä 50% Yritystoiminnan perusteet -verkkotentti 20%
Kirjaessee ym. tehtävät (S)
Kustannuslaskelmat (S)
Suomi
07.09.2020 - 18.12.2020
08.08.2020 - 06.09.2020
10 op
18IM
Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Pakollisia ovat erikseen osoitetut tehtävät mm.
- Konekustannuslaskelma, ja yritysidea -tehtävän yrityksen kassavirtalaskelma
- Kirjaessee -tehtävä
- Asiakaspalvelun arviointi /mystery shopping
- vierailijaluennot sekä
- yritysideatehtävän esittäminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
0-5
AHOT -menettelyllä
Vierailijaluennoitsijat mm. metsäpalvelu- ja/tai -metsäkoneyrityksestä.
Yritystoiminnan perusteita -verkkotentti viikolla 48
Kontaktiopetusta n. 135 h.
Innosprint -tapahtuma viikolla 47 (n 30h)
Itsenäinen tiedonhankinta ja tehtävien laatiminen n. 130 h
Kurssi on jaettu kahteen PBL -sykliin.
- yrittäjyys metsäalalla
- yritystoiminnan kehittäminen, talous ja riskit
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti. Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet pintapuolisesti. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteitä ja malleja.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin liiketoimintasuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä yritystoiminnasta. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelman tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida yritystoimintaa sujuvasti ja perustellusti ja osaa kiteyttää olennaiset asiat yritystoiminnasta Busines Model Canvas -taulun avulla. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Suomi
15.01.2021 - 31.12.2021
02.11.2020 - 31.12.2020
60 op
0 - 3
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Suomi
18.08.2020 - 31.07.2021
03.08.2020 - 05.08.2020
60 op
AVOINAMK
0 - 2
Avoin AMK
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Suomi
01.01.2021 - 31.07.2021
12.11.2020 - 31.12.2020
10 op
19AIM
Tuula Niemi
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista kaikkiin lähipäiviin, pienryhmän toimintaan, raportointiin sekä itse- ja vertaisarviointeihin sekä itsenäisen tehtävän tekemistä.
Opintojakson aikana opiskelija on osallistunut aktiivisesti lähijaksoille ja edistänyt toiminnallaan pienryhmän tavoitteiden saavuttamista. Henkilökohtainen tehtävä ja ryhmän raportti osoittavat, että teoreettinen lähestymistapa on sisäistetty ja kirjallisuuskatsauksen analyysin toteuttaminen hallitaan. Ryhmän raportti noudattaa TAMKin raportointiohjetta ja opintojaksolla annettuja ohjeita.
Hyväksytty
Opiskelija
- on osallistunut lähipäiviin, raportointiin sekä itse- ja vertaisarviointeihin sekä tehnyt itsenäisen tehtävän
- on osallistunut aktiivisesti lähijaksoille
- on sisäistänyt teoreettisen lähestymistavan ja hallitsee kirjallisuuskatsauksen laatimisprosessin ja sen analyysin toteuttamisen.
- on noudattanut TAMKin raportointiohjetta ja opintojaksolla oppimiaan ohjeita
Hylätty
Opiskelija
- ei saavuta hyväksytyn kriteereitä
Sari Räisänen
Korhonen ym. (2018) Näyttöön perustuva toiminta - Tarpeesta tuloksiin
https://www.hotus.fi/julkaisut-ja-raportit/
Kontaktiopetus verkon kautta, yksilö- ja ryhmätehtävät verkossa ja kirjalliset oppimistehtävät.
Suomi
01.01.2021 - 28.05.2021
01.12.2020 - 17.01.2021
5 op
21YAMK
0 - 40
Sari Räisänen
Terveys
Metsätalouden tutkinto-ohjelma, Terveyden edistämisen ylempi tutkinto-ohjelma, Kliinisen asiantuntijan ylempi tutkinto-ohjelma, Hyvinvointiteknologian ylempi tutkinto-ohjelma (sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
4 op
Hyväksytty/hylätty
-
Oppimistehtävät voi tehdä oman työpaikan tai muun yksikön tarpeesta.
5 opintopisteen työmäärä opiskelijalle 135 tuntia, josta orientaatio 2 tuntia.
Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista kontaktiopetukseen (verkossa), pienryhmän toimintaan, raportointiin sekä itse- ja vertaisarviointeihin sekä itsenäisen tehtävän tekemistä.
Opintojakson aikana opiskelija on osallistunut aktiivisesti keskusteluun ja edistänyt toiminnallaan pienryhmän tavoitteiden saavuttamista. Henkilökohtainen tehtävä ja ryhmän raportti osoittavat, että teoreettinen lähestymistapa on sisäistetty ja kirjallisuuskatsauksen analyysin toteuttaminen hallitaan. Ryhmän raportti noudattaa TAMKin raportointiohjetta ja hyvää tieteellistä käytäntöä sekä opintojaksolla annettuja ohjeita.
Hyväksytty
Opiskelija
- on osallistunut opintojakson orientaatioon ja tehnyt yksilö- ja ryhmätehtävät
- on osallistunut aktiivisesti keskusteluun ja osaamisen arviointiin
- on sisäistänyt teoreettisen lähestymistavan ja hallitsee kirjallisuuskatsauksen laatimisprosessin ja sen analyysin toteuttamisen.
- on noudattanut TAMKin raportointiohjetta ja opintojaksolla oppimiaan ohjeita sekä toiminut hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti
Hylätty
Opiskelija
- ei saavuta hyväksytyn kriteereitä
Eveliina Asikainen
Suomi
07.09.2020 - 28.05.2021
17.04.2020 - 06.09.2020
15 op
17IM
Taru Owston, Jukka Tohu, Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Manne Viljamaa, Rakennusalan työnjohto Virtuaalihenkilö, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
15 op
0-5
Hyväksytty suoritus edellyttää opiskelijan osallistumista opintojakson opetukseen ja yhteisiin ohjaustilaisuuksiin
Ari Vanamo
Keskeinen materiaali opintojakson Moodle -pohjassa
lähiopetus,opetuskeskustelut,
harjoitukset,
ongelmalähtöinen opiskelu, vierailevien luennoitsijoiden esitykset
Suomi
17.08.2020 - 18.12.2020
18.08.2020 - 21.08.2020
5 op
20IM
Jukka Tohu, Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Harri Saarinen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Osittainen hyväksiluku mahdollista (tietokniset perustaidot). Näyttökoe pe 28.8. klo 12.15-14
METo- metsäalan asiantuntijat ry:n Jani Akkanen TAMKilla 25.8. klo 13-16
Metsäalan organisaatioiden edustajien vierailut TAMKilla 26.8. klo 9-16
Opintojaksolla ei ole tenttiä
n. 30 h kontaktiopetusta viikolla 35, osin viikolla 36
n. 30 h tietotekniikan opetusta syys-joulukuussa
75 h itsenäistä opiskelua
Yleiset opiskelutaidot 24-28.8 , osin orientoivalla viikolla 18.8.-21.8.
Tietotekniset perustaidot syys-joulukuussa
HYLÄTTY suoritus: Opiskelija on perusteettomasti poissa opetuksesta eikä korvaa poissaoloa mitenkään.
Hyväksytty suoritus edellyttää opiskelijan osallistumista opintojakson opetukseen ja yhteisiin ohjaustilaisuuksiin
Opiskelija osaa ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan. Hän osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja sekä erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan. Opiskelija osaa muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja, - etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen. Hän osaa tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa, tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa, oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon, luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella sekä laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa, yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen sekä hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin.
Eeva Sundström
Opettajan opintojaksolla jakama materiaali.
QGIS User Guide: https://docs.qgis.org/3.4/en/docs/user_manual/index.html
www.paikkaoppi.fi
www.karttapaikka.fi
www.retkikartta.fi
www.paikkatietoikkuna.fi
http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Kirjallisuutta:
Nimeke:Globus. GIS / Markku Löytönen, Tuuli Toivonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta ; [kartat ja graafit: Kauko Kyöstiö].
Osa: GIS /
Julkaistu:Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2003.
Ulkoasu:193 s. : kuv., kartt. ; 24 cm + CD-ROM
Tekijä:Heywood, Ian.
Nimeke:An introduction to geographical information systems / Ian Heywood, Sarah Cornelius and Steve Carver.
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Harlow : Prentice Hall, 2002.
Tekijä:Burrough, Peter A.
Nimeke:Principles of geographical information systems / Peter A. Burrough and Rachael A. McDonnell.
Painos:Repr.
Julkaistu:Oxford : Oxford University Press, 1998
Nimeke:Geographical information systems and science / Paul A. Longley ... [et al.].
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Chichester : John Wiley & Sons Inc., 2005.
lähiopetus
tunneilla tehtävät harjoitukset
harjoitustyö,sisältää myös gps:n käyttöä maastossa sekä tiedonsiirtoa.
paikkatiedon keruu puhelinsovelluksella ja siirto paikkatietojärjestelmään (QGIS)
puhelinsovellusten vertailu
laserkeilausprojektin esittely, välineet ja sovellukset
tentti tehdään tietokoneella QGIS- ohjelmistoa hyödyntäen, vastaus palautetaan Moodleen.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Paikkatietoharjoituksen arviointi:1-5
Satelliittipaikannukseen liittyvä harjoitustyö: hyväksytty/hylätty
Tentti: arvioidaan asteikolla 1-5 sisältäen kysymyksiä myös satelliittipaikannuksesta. Tehtävät ovat soveltavia.
Suomi
05.10.2020 - 18.12.2020
11.05.2020 - 02.10.2020
7 op
19IM
Eeva Sundström, Manne Viljamaa, Mari Oja
Opintojaksolla käytetään QGIS- ohjelmistoa, joka ladataan internetistä osoitteesta:
https://qgis.org/en/site/forusers/download.html
Käytetään versiota: 3.10.5 (sama versio on asennettu myös campuksen tietokoneluokkiin).
Osa opetuksesta pidetään etänä ja tietokoneluokassa pidettävistä tunneista puoliluokittain ryhmiin jaettuna.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Paikkatietojärjestelmät ovat metsäalan organisaatioissa yleisesti käytetty työkalu ja metsätietojärjestelmän osa. QGIS- ohjelmistoa käytetään myös metsäorganisaatioissa oman metsätietojärjestelmän ohessa.
Tentti 15.12. 2020
Uusinta tammikuussa 2021.
Lähiopetusta n. 70 tuntia, opiskelijan omaa työtä n. 110 tuntia.
- Koordinaattijärjestelmät
- Satelliittipaikannus (teoria + maasto)
- Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät käsitteenä
- Paikkatietoaineistot
- Paikkatiedon hallinta (rasteri, vektori, ominaisuustieto)
- Leikkausanalyysi ja vyöhykkeiden muodostaminen
- Karttatulosteen laatiminen
- Kohteiden paikantaminen maastossa gps-laitteella ja tiedonsiirto paikkatietojärjestelmään
Opiskelija ei läpäise tenttiä eikä palauta vaadittavia harjoitustehtäviä.
Opiskelija osaa:
- ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan, osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja, erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan
- muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja
- etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen
- tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa
- tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa
- oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon
- luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella
- laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa
- yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen
- hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin
Opiskelija tietää ja tunnistaa rasteri- ja vektorigeometriat ja osaa tuoda valmista aineistoa paikkatietojärjestelmään. Opiskelija osaa tehdä aineistolle koordinaatistomäärityksen.
Opiskelija osaa muokata vektorigeometrioita, etstiä kohteita ominaisuustiedon perusteella sekä tallettaa edellisten perusteella uusia aineistoja.
Opiskelija osaa muuttaa karttakohteiden ulkoasua.
Opiskelija osaa tallentaa sijaititietoa gps- laitteella.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa tuottaa itse paikkatietoa sekä hallitsee yleisimmät tavat tuoda aineistoa paikkatietojärjestelmään. Opiskelija osaa ylläpitää ja tuottaa uutta ominaisuustietoa. Opiskelija osaa laatia karttatulosteita.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa hallita koordinaattijärjestelmiä ja tehdä tarvittaessa muunnoksia, osaa rajata tarvitsemiaan aineistoja suuremmasta aineistokokonaisuudesta sekä osaa hyödyntää yksinkertaisia leikkaus- ja naapuruusanalyysejä pienissä ongelmanratkaisutilanteissa.
Eeva Sundström
Opettajan opintojaksolla jakama materiaali.
www.karttapaikka.fi
www.paikkatietoikkuna.fi
youtube- videoita löytyy runsaasti
Kirjallisuutta:
Nimeke:Globus. GIS / Markku Löytönen, Tuuli Toivonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta ; [kartat ja graafit: Kauko Kyöstiö].
Osa: GIS /
Julkaistu:Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2003.
Holopainen, M,Tokola, T.,Vastaranta, M., Heikkilä, J., Huitu, H., Laamanen, R., Alho, P.2015. Geoinformatiikka Luonnonvarojen hallinanssa. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 7.
Englanninkielisiä E-kirjoja saatavilla.
QGIS- ohjelman help.
lähiopetus
tunneilla tehtävät harjoitukset
harjoitustehtävät
verkkotetissä soveltavat tehtävät tehdään QGIS- ohjelmistoa hyödyntäen, vastaus palautetaan Tabulaan.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Harjoitustyö: hyväksytty, hylätty
Tentti: asteikolla 1-5. Tentti on soveltava tentti ja se toteutetaan verkkotenttinä.
Tenttiä varten opiskelijat saavat paikkatietoaineistoa, mutta kysymykset löytyvät Moodlen verkkotentistä. Tentti tehdään annetulla aineistolla QGIS:llä ja vastaukset palautetaan verkkotenttiin. Tentissä saa hyödyntää omia muistiinpanojaan, luentomateriaalia, internettiä, oppituntien aikana käytettyjä paikkatietoaineistoja ja harjoituksia. Tentissä mitataan myös satelliittipaikannuksen osaamista. Tenttiin sisältyy myös teoriakysymyksiä.
Suomi
14.11.2020 - 19.12.2020
15.11.2019 - 09.11.2020
7 op
19AIM
Eeva Sundström, Mari Oja
QGIS- ohjelmisto on vapaasti ladattavissa internetistä.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Paikkatietojärjestelmät ovat metsäalan organisaatioissa yleisesti käytetty työkalu ja metsätietojärjestelmän osa. ArcMap- pohjaiset metsätietojärjestelmät ovat käytössä ainakin Metsähallituksella ja Metsäkeskuksella, mutta kurssilla käytettävä QGIS- ohjelmistoa käytetään monessa metsäorganisaatiossa.
Verkkotentti 18.12.2020. Tentissä käytetään QGIS-paikkatieto-ohjelmaa ja tentin tehtävät ovat soveltavia, paikkatiedon hallintaan liittyviä. Osa kysymyksistä voi olla monivalintoja tai väittämiä.
Uusintatentti tammikuussa 2021, sekin verkkotentti.
Lähiopetusta Virroilla 40 h. Tunteja voidaan pitää samalla myös etänä.
Koordinaattijärjestelmät
Satelliittipaikannus
Paikkatiedon hallinta (rasteri, vektori, ominaisuustieto)
Paikkatietoaineistojen käyttöä
Leikkausanalyysi ja vyöhykkeiden muodostaminen
Karttatulosteen laatiminen
Kohteiden paikantaminen maastossa gps-laitteella ja tiedonsiirto paikkatietojärjestelmään
Opiskelija ei saavuta suurinta osaa tyydyttävän tason kriteereistä eikä hän palauta opintojakson totetuttamiseen sisällytettyjä tehtäviä hyväksytysti.
Opiskelija osaa:
- ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan, osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja, erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan
- muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja
- etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen
- tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa
- tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa
- oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon
- luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella
- laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa
- yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen
- hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin
Opiskelija
- osaa soveltaa projektinhallinnan käsitteitä projektin eri vaiheissa.
- osaa toimia omassa roolissaan projektiryhmän jäsenenä.
- tietää sidosryhmäyhteistyön merkityksen osana projektijohtamista
- suoriutuu omassa roolissaan organisaation projektitoiminnan ja -kulttuurin kehittämistyössä.
- tunnistaa projektitoiminnan mahdollisuudet muutosten toteuttamisessa.
- tietää oman projektinsa merkityksen organisaation strategian toteuttamisessa ja uudistamisessa.
Opiskelija
- osaa toimia vastuullisesti projektiryhmän asiantuntijajäsenenä sekä projektipäällikkönä.
- tietää sydosryhmäyhteistyön merkityksen ja osaa hyödyntää sitä osana projektijohtamista
- toimii aktiivisesti omassa roolissaan organisaation projektitoiminnan ja -kulttuurin kehittämistyössä
- hyödyntää projektitoiminnan mahdollisuuksia muutosten toteuttamisessa
- tietää ja osaa kuvata oman projektinsa merkityksen organisaation strategian toteuttamisessa ja uudistamisessa
Opiskelija
- osaa toimia vastuullisesti projektiryhmän asiantuntijajäsenenä sekä projektipäällikkönä kehittäen laajemmin koko organisaatiota ja sen projektikulttuuria
- osaa kehittää sidosryhmäyhteistyötä osana projektijohtamista ja –toimintaa.
- toimii aktiivisesti organisaation projektitoiminnan ja -kulttuurin kehittämistyössä yhteisön ja oman alan vaatimukset ja tarpeet huomioon ottaen.
- hyödyntää strategialähtöisesti projektitoiminnan mahdollisuuksia muutosten tai uudistusten toteuttamisessa
- osaa analysoida ja perustella oman projektinsa merkityksen organisaation strategian toteuttamisessa ja uudistamisessa
Jussi Ylänen
Löytyy opintojakson Moodlesta
Luennot
Käytännön projektityö
Tiimityöt
Kirjallisuus
Tentti 50%
Projektityö 50%
Pandemian vuoksi tentti saattaa korvautua itsenäisellä reflektoivalla artikkeleihin perustuvalla oppimistehtävällä.
Suomi
01.01.2021 - 22.03.2021
01.12.2020 - 18.01.2021
5 op
21YAMK
0 - 30
Anne Cumini, Jussi Ylänen
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
0-5
Itse toteutus pitää sisällään valinnaisuutta mm. projektin valinnan kautta
Aitoja TAMKin tki-projekteja
Ilmoitettu Moodlessa opintojakson alkuun mennessä
Hyödynnetään PRY/IPMA-verkostoja
Opiskelija tuntee projektitoiminnan tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja työkalut.
Opiskelija tuntee hyvin projektitoiminnan tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja työkalut, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti projektitoiminnan tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja työkalut. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan.
Ari Vanamo
Suomi
11.01.2021 - 26.03.2021
01.12.2020 - 04.01.2021
3 op
19IM
Jukka Tohu
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tietää metsäteollisuuden jalostusalat sekä niissä syntyvät päätuoteryhmät.
Hän tietää eri puutavaralajien käytön mahdollisuudet eri jalostusaloilla.
Hän tietää Suomessa käytettävät tärkeimmät puutavaralajit ja osaa katsoa puut puutavaralajeiksi huomioiden eri jalostuslaitosten asettamat laatutekijät.
Hän osaa hakea ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää tärkeimmät puun teolliset jalostusprosessit sekä niissä syntyvät tuotteet ja sivutuotteet.
Hän tietää tärkeimpien puunjalostusprosessien vaatimukset puuraaka-aineille.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialan tietoa laatiessaan raportteja.
Opiskelija osaa laskea puuraaka-aineen käytön hyötysuhteet tärkeimpien jalostusprosessien osalta, tuotteiden ja sivutuotteiden osalta.
Opiskelija tuntee puuraaka-aineen olennaisimmat fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistaa miten nämä vaikuttavat puun teolliseen käyttöön, ja ymmärtää miten eri tekijät vaikuttavat puutavaran käyttöön eri jalostusprosesseissa.
Opiskelija tietää eri puuraaka-aineen ominaisuuksien vaikutukset lopputuotteisiin tärkeimpien jalostusprosessien osalta.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialansa tietoa laatiessaan raportteja huomioiden lähdekritiikin ja osaa tehdä lähdeviittaukset ja lähdeluettelon.
Jukka Tohu
Oppimateriaali:
- Moodlen oppimateriaalit
- E-oppimisympäristöt KNOWPaper ja KNOWPulp (saatavissa TAMK kirjaston kautta)
- Sahateollisuuskirja (https://sahateollisuuskirja.fi) - vaatii rekisteröitymisen
- Puulevyteollisuuskirja (https://www.puulevyteollisuuskirja.fi/) - vaatii rekisteröitymisen
- Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta (saatavissa http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537476/luke-luobio_59_2016.pdf?sequence=8)
- Puun monet mahdollisuudet (https://smy.fi/materiaali/puun-monet-mahdollisuudet/)
Suositeltava kirjallisuus
- Kärkkäinen 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet
- Inkinen, Tuohi 2003. Momentti 1 Insinöörifysiikka (ei pakollinen, toimii hyvänä taustamateriaalina)
- Opetushallitus 2002. Puutuoteteollisuus osat 1 – 5 ja/tai verkkosivusto http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutuoteteollisuus/index.html
- Jääskeläinen, Sundqvist 2007. Puun rakenne ja kemia
Pbl, johon sisältyy mm. luentoja, harjoituksia, laboraatioita, tentit sekä mahdollisesti vierailuja
Vierailuiden tilanne selviää opintojakson aikana
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiin vaikuttavat
- tentit (50 %)
- biotalouden lukupiiri (20 %)
- fysiikan teoria ja laboratoriotyöt (20 %)
- tutoriaalityöskentely (10 %)
Opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoituksien tekemisen annetussa aikataulussa sekä osallistumisen pakollisiin osuuksiin, joita ovat harjoitukset, vierailut/retkeilyt ja vierailijaluennot. Harjoituksiin osallistuminen vaikuttaa arvosanaan, yli 90 % osallistuminen ja ajoissa palautetut harjoitukset voi korottaa arvosanaa ja alle 60 % osallistuminen alentaa arvosanaa tai myöhässä palautetut harjoitukset laskevat arvosanaa).
Jokaisesta tentistä ja kirjallisesta harjoitustyöstä tulee saada arvosanaksi vähintään 1. Laboratoriotyöt ja tiedonhankinnan opetustunnit ovat pakollisia.
Tiedonhankinta arvioidaan arvosanalla S (suoritettu)
Jos pakollisia harjoituksia ei palauteta annetussa aikataulussa, niin opintojakson arvosanaa pudotetaan 0,5 yksikköä/palauttamaton harjoitus. Jos opintojakson arvosana tästä syystä menee hylätyksi, niin opintojakso on suoritettava uudelleen, ellei arvioitavien osien (tenttien) arvosanan korotus onnistu uusintatenteissä.
Suomi
11.01.2021 - 12.03.2021
25.11.2020 - 04.01.2021
7 op
20IM
Jukka Tohu, Reijo Manninen, Arto Nikkilä, Marja-Liisa Timperi, Manne Viljamaa, Perttu Arminen, Pasi Arvela
Opintojaksolla on käytössä erilaisia ryhmiä, joille on osittain omat opetuskerrat.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Tuotantolaitosvierailut (Puutuoteteollisuus: sahavierailu ja Kemiallinen metsäteollisuus: vierailu sellu- ja/tai paperitehtaalla - jos mahdollista. Todennäköisesti tässä toteutuksessa vierailuille ei päästä)
Sahausharjoitus piensahalla
Verkkotentti 1 (aiheena lähinnä puutuoteteollisuus) - 12.2. (uusinnat 10.3. ja 26.3.)
Verkkotentti 2 (aiheena lähinnä kemiallinen metsäteollisuus, mutta myös muut opintojakson aiheet) - 12.3. (uusinnat 26.3. ja 12.4.) - ilmoittautuminen uusintoihin s-postilla Jukka Tohulle viikkoa ennen uusintapäivää
Fysiikan tentti 17.2. tunneilla - (uusinnat 15.3. ja 12.4) - ilmoittautuminen uusintoihin s-postilla Reijo Manniselle viikkoa ennen uusintapäivää
Kontaktiopetus ~ 100 h, josta
- fysiikan teoriaa ja fysiikan labrat ~20 h
- tiedonhankinta ~6 h
- paperilabrat ~6 h
- muut luennot ja harjoitukset ~70 h
Vierailut ~15 h (jäänee pois 2021 toteutukselta)
Itsenäinen opiskelu ~90 h
Opintojakson tutoriaalisyklit ovat seuraavat:
1. Puutuoteteollisuus (vko 2-5)
2. Kemiallinen metsäteollisuus (vko 5-8)
Lisäksi viikoilla 8 ja 10 on erillinen jakso jossa käsitellään biotalouden merkitystä Suomelle.
Opintojaksoon on integroitu fysiikan ja tiedonhankinnan opetusta. Fysiikassa on puuraaka-aineeseen ja sen ominaisuuksiin liittyvää fysiikkaa, sekä teoriaa, että laboraatioita.
Tiedonhankinta on jaksotettu tutoriaalisykleihin.
Samanaikaisesti on myös kirjoitusviestinnän opetusta - kirjoitusviestinnän harjoitustyönä käytetään tämän opintojakson raporttia (biotalouden merkitys).
Kun seuraavista osioista on tullut hylätty suoritus:
- Tentistä on tullut hylätty eli alle 50% maksimipisteistä.
- Palauttamattomien harjoitusten johdosta arvosana laskee nollaan
Opiskelija tietää metsäteollisuuden jalostusalat sekä niissä syntyvät päätuoteryhmät, ja tietää metsäsektorin roolin Suomen kansantaloudessa.
Hän tietää Suomessa käytettävät tärkeimmät puutavaralajit, niiden tärkeimmät mitta- ja laatuvaatimukset ja eri puutavaralajien käytön eri jalostusaloilla.
Hän osaa hakea ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää tärkeimmät puun teolliset jalostusprosessit sekä niissä syntyvät tuotteet ja sivutuotteet.
Opiskelija tietää tärkeimpien puunjalostusprosessien vaatimukset puuraaka-aineille, ja ymmärtää miten vaatimukset näkyvät puutavaran- mitta ja laatuvaatimuksissa.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialan tietoa.
Opiskelija osaa laskea puuraaka-aineen käytön hyötysuhteet tärkeimpien jalostusprosessien osalta, tuotteiden ja sivutuotteiden osalta.
Opiskelija tuntee puuraaka-aineen olennaisimmat fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistaa miten nämä vaikuttavat puun teolliseen käyttöön, ja ymmärtää miten eri tekijät vaikuttavat puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksiin.
Opiskelija tietää eri puuraaka-aineen ominaisuuksien vaikutukset lopputuotteisiin tärkeimpien jalostusprosessien osalta.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää pääpiirteissään puukauppatavat, ymmärtää puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa. Hän tietää, miten puukaupan tarjouslaskenta, leimikon hinnoittelu ja puukaupan asiakirjat tehdään ja osaa osin avustettuna laatia kyseiset asiakirjat. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä ja tietää metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa.
Opiskelija tuntee puukauppatavat, puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa. Hän osaa hyödyntää puustotietoja ja avoimia lähtöaineistoja tarjouslaskennassa, hinnoitella leimikoita ja tehdä puukauppaan liittyvät asiakirjat. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä sekä asiakkuuden hallinnan perusteita sekä tuntee metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa.
Opiskelija tuntee puukauppatavat, puumarkkinoiden olosuhteet Suomessa sekä niiden merkityksen puunhankinnassa ja osaa hyödyntää mahdollisuuksia monipuolisesti puukaupassa. Hän osaa hyödyntää puustotietoja ja monipuolisia avoimia lähtöaineistoja tarjouslaskennassa, hinnoitella erilaisia leimikoita ja tehdä puukauppaan liittyvät asiakirjat omatoimisesti. Hän tuntee puun ostajan metsänomistajille kohdennettuja markkinointimenetelmiä sekä asiakkuuden hallinnan perusteita sekä tuntee metsäsertifioinnin merkityksen puukaupassa ja osaa kertoa ja perustella niistä puukauppatilanteissa.
Opiskelija ei saavuta tyydyttävän osaamisen tasoa eikä palauta opintojaksoon sisältyviä tehtäviä.
Manne Viljamaa
Suomi
08.03.2021 - 30.04.2021
01.12.2020 - 04.01.2021
4 op
19IM
Manne Viljamaa
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tuntee puunhankinnan vaiheet pääpiiteittäin. Opiskelija tietää leimikkosuunnitelman. Hän osaa valita poistettavia puita harvennushakkuilla.
Opiskelija tuntee puunhankinnan prosessin vaiheineen ja ymmärtää kuinka puunhankinnan kustannukset muodostuvat. Opiskelija tietää kuinka leimikkosuunnitelmaa käytetään puunhankinnan työvälineenä.
Opiskelija hallitsee hyvin puunhankinnan kokonaisprosessin vaiheineen ja tietää kuinka kustannukset hankintaketjussa muodostuvat. Opiskelija osaa tehdä leimikkosuunnitelman hakkuutyömaalle. Opiskelija osaa valita poistettavat puut harvennushakkuilla huomioiden laaja-alaisesti puuston ominaisuudet.
Perttu Arminen
Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.)2005. Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003. Hyvän metsänhoidon suositukset / [julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio], 2007.
Verkkoaineistot:
Metsätehon puuhuolto-opaat
Työturvallisuus http://puuhuolto.fi/tyoturvallisuusopas/
Koneellinen puunkorjuu http://puuhuolto.fi/koneellinen-puunkorjuu/ kurssilla osoitetut osat
Moottorisahan käyttö: http://www.jonsered.com/fi/chainsaws/safety-first/
Muu kursseilla osoitettava materiaali
Puunhankinta: Tutoriaalityöskentely, teorialuennot, harjoitukset, käytännön hakkuuharjoitus, vierailu hakkuutyömaalla.
Ensiapu: 100% läsnäolo tunneilla ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Ensiavun arviointi hyväksytty / hylätty.
Puunhankinnan arviointiin vaikuttavat kirjallisuustentti (70 %), tutoriaalityöskentely korottavasti, ja hakkuuharjoitus (30%). Muita pakollisia osasuorituksia (S) ovat Puuvirta -harjoitus ja terminologiatehtävä. Maasto-opetuksessa vaaditaan läsnäoloa neljänä päivänä, hakkuuharjoituksessa on oltava aloituspäivänä sekä kolmena muuna päivänä. Hakkuuharjoitukseen osallistuminen vaatii turvallisuuskoulutukseen osallistumista ja voimassa olevan esiapukortin. Työturvallisuuden vaarantaminen hakkuulla alentaa kurssin arvosanaa.
Suomi
07.09.2020 - 18.12.2020
08.08.2020 - 06.09.2020
5 op
20IM
Mervi Juntunen, Mari Oja, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Kurssin osasuorituksia voi saada aiemmin hankitun osaamisen perusteella mm. hakkuuharjoituksesta (osoitus todistuksella).
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Puunhankinnan kirjallisuustentti 16.12.
Luennot: n. 20 h
Ohjatut harjoitukset n. 20 h
Hakkuuharjoitus 40 h
Itsenäinen opiskelu 35 h
Ajankäyttö yhteensä n. 135 h.
Aikataulu julkaistaan lukkarikoneesa. Hakkuujakso 2.-11.12. Ryhmä jaetaan kahteen osaan. Jokaisen opiskelijan tulee osallistua neljään hakkuupäivään.
Opiskelija ei osallistu vaadittavaa määrää kurssilla, hänellä on puuttuvia osasuorituksia tai hänen kirjallisuustenttinsä on hylätty. Kirjallisuustentissä on saatava vähintään 50 % maksimipistemäärästä. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ohjeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada vähintään 50 - 60 % pistemäärästä. Hakkuuharjoituksen arvioinnissa hyväksytyn saa, kun osallistuu vaaditun määrän ja osaa käynnistää sahan ja kaataa, karsia ja katkoa puun ohjatusti. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Opiskelija joka vaarantaa oman tai muiden työturvallisuuden hakkuukurssilla saa kurssiarvosanaksi tyydyttävän.
Kirjallisuustentistä tulee saada 70-80% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada 90% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja ergonomisesti oikeisiin puutavaralajeihin ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista ja sujuvaa.
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 30 % (välitentti 10 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 40 % (esitys 5 %, kirjallisuuskatsaus 20 %, excel-, katkonnanohjaus ja Puuvirta harjoitukset 15 %)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Jos pakollisia harjoituksia ei tee ilmoitetussa aikataulussa, niin tämä laskee opintojakson arvosanaa.
Suomi
07.09.2020 - 11.12.2020
27.05.2020 - 01.09.2020
10 op
17IM
Jukka Tohu, Perttu Arminen
1. syklin harjoitukset ovat seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
2. Syklin harjoitukset ovat seuraavat:
- Puutase ja vuosisuunnittelu harjoitukset (Puuvirta)
- Vuosisuunnittelu kuukausiksi harjoitus (Excel)
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 22.10. (uusintatentit 27.11 ja 16.12.)
Lopputentti 9.12. (uusintatentit 22.1. ja 19.2.)
Ilmoittautuminen uusintatentteihin viikkoa ennen tenttitilaisutta s-postilla Jukalle
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 37~44
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 44~50
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus annetussa aikataulussa
Kirjallisuuskatsausta tehdään opintojakson aikana
Lukupiiri ensimmäisen syklin aikana
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään toisen syklin aikana.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Opiskelija tietää perusasiat kuljetusmuodoista ja kuljetusväylistä sekä puun varastointitavoista. Hän tietää pääpiirtein puutavaran korjuussa ja kuljetuksessa käytettävän kaluston. Opiskelija on selvillä hakkuukonemittauksen ja katkonnanohjauksen periaatteista.
Opiskelija tuntee puunkorjuun ja kuljetuksen ohjauksen periaatteet ja tietojärjestelmät . Hän tietää kuljetusmuodot ja kuljetusväylät sekä puun varastointitavat ja niiden vaikutukset raaka-aineen laatuun ja ympäristöön . Opiskelija tuntee puutavaran korjuussa ja kuljetuksessa käytettävän kaluston ja niiden soveltuvuuden eri tilanteissa. Hän tuntee hakkuukonemittauksen ja katkonnanohjauksen periaatteet sekä osaa tulkita ohjaustiedostoja. Opiskelija osaa tehdä resurssilaskelmia ja hyödyntää paikkatietoa puunkorjuussa ja kaukokuljetuksessa
Opiskelija tietää kattavasti puunkorjuun ja kuljetuksen ohjauksen periaatteet ja tietojärjestelmät, kuljetusmuodot ja kuljetusväylät sekä puun varastointitavat. Hän ymmärtää, millainen vaikutus varastointiajalla on eri puutavaralajeihin ja osaa ottaa tämän tiedon huomioon suunnittelussa. Opiskelija osaa valita sopivimman korjuu- ja kaukokuljetuskaluston erilaisissa tilanteissa. Opiskelija osaa itsenäisesti tehdä resurssilaskelmia ja hyödyntää paikkatietoa puunkorjuun ja kaukokuljetuksen suunnittelussa ohjaustiedostoja.
Timo Parkkinen
Suomi
01.01.2021 - 07.03.2021
01.12.2020 - 18.01.2021
6 op
19IM
Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa osin avustettuna arvioida korjuukohteen puuston määrän ja ja tietää miten puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät lasketaan. Hän tietää pääosin talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuussa. Hän osaa avustettuna suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille ja laatia korjuutyön ohjeet. Hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän tuntee korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa kertoa ja perustella niistä monipuolisesti metsänmoistajille ja korjuun toteuttajille. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän osaa käyttää korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Manne Viljamaa
Talousmetsien luonnonhoito – Hyän metsähoidon suoitukset - Työopas, TAPIO 2016
Metsänhoidon suositukset - Metsänhoito, TAPIO 2019, https://www.metsanhoitosuositukset.fi/
Korjuun suunnittelu, Metsäteho 2010, http://puuhuolto.fi/korjuun-suunnittelu/
Resurssitehokas puunkorjuu, TAPIO 2015, https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/10/Resurssitehokas-puunkorjuu-raportti.pdf
Maastotarkastusohje, Metsäkeskus 2020, https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/maastotarkastusohje.pdf
PEFC Metsäsertifiointi, https://pefc.fi/pefc/pefc-suomi/
FSC Metsäsertifioinnin periaatteet ja kriteerit, https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/periaatteet-ja-kriteerit
Lähi- ja verkko-opetus, ennakko- ja etätehtävät, harjoitustyöt, itseopiskelu, maasto- ja verkkotentti.
Etätehtävät 30 %, yksittäiset etätehtävät arvioidaan suorituksina (S), tehtävän palautuksen puuttuminen tai myöhästyminen alentaa tehtävien kokonaisarvosanaa (0-5)
Maasto- ja verkkotentti 70 %
Suomi
28.08.2020 - 25.09.2020
08.06.2020 - 14.08.2020
6 op
19AIM
0 - 30
Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
Mikäli on aiempi metsäalan tutkinto ja puunkorjuun suunnittelusta kokemusta, kurssin voi suorittaa AHOT-menettelyn kautta
Maastoharjoituskohteita MHY:n ja metsäyhtiöiden kautta
Maastotentti 25.9. klo 12-18, osallistujille määritetään suoritusaika, tentin kestoaika n. 2 tuntia, maastotenttiosuuden jälkeen on verkkotentti vkl aikana
Uusintatenttimahdollisuus 8.10 tai 10.10 illalla
Lähiopetusta 30 h, itsenäistä opiskelua 160 h
1. lähijakso
- puuston mittausharjoitus ja puutavaralajikohtainen laskenta
- leimikon suunnittelu ja maastomerkinnät ohjatusti
Etätehtävät:
- Leimikon suunnitteluharjoituksen suunnitelma ja korjuuohjeet
- Metsälaki ja sertifoinnit korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa
2. lähijakso
- turvemaiden erityispiirteet - maastokohde
- leimikoiden ketjuttaminen ja resurssilaskelmat
Etätehtävät:
- korjuujälki puunkorjuussa
- resurssilaskelma
3. lähijakso
- maastotentti , 2 h suoritusaika ajoitetusti
Ei osallistumista lähijaksolle
Tehtäviä on tekemättä
Jokin osasuoritus puuttuu
Opiskelija osaa osin avustettuna arvioida korjuukohteen puuston määrän ja ja tietää miten puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät lasketaan. Hän tietää pääosin talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuussa. Hän osaa avustettuna suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille ja laatia korjuutyön ohjeet. Hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän tuntee korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa kertoa ja perustella niistä monipuolisesti metsänmoistajille ja korjuun toteuttajille. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän osaa käyttää korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa osin avustettuna arvioida korjuukohteen puuston määrän ja ja tietää miten puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät lasketaan. Hän tietää pääosin talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuussa. Hän osaa avustettuna suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille ja laatia korjuutyön ohjeet. Hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän tuntee korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija osaa arvioida korjuukohteen puuston määrän ja puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät eri hakkuutavoille. Hän osaa huomioida talousmetsien käyttöä ohjaavat lait, metsäsertifioinnin vaatimukset sekä erilaiset suositukset puunkorjuun suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa kertoa ja perustella niistä monipuolisesti metsänmoistajille ja korjuun toteuttajille. Hän osaa suunnitella puunkorjuun erilaisille hakkuukohteille, laatia korjuutyön ohjeet ja ymmärtää, miten puunkorjuun operaatioita johdetaan. Hän osaa käyttää korjuun suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmiä, ja hän osaa arvioida toteutettujen toimenpiteiden onnistumista.
Opiskelija ei saavuta tyydyttävän osaamisen tasoa eikä palauta opintojaksoon sisältyviä tehtäviä.
Manne Viljamaa
Suomi
08.03.2021 - 30.04.2021
01.12.2020 - 04.01.2021
6 op
19IM
Manne Viljamaa, Mari Oja, Perttu Arminen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Osaa tunnistaa ja määritellä strategiseen johtamiseen ja viestintään liittyvät keskeiset käsitteet ja sisällöt.
Osaa soveltaa strategisen johtamisen ja viestinnän keskeisiä sisältöjä työorganisaatioissa ja yrityksissä.
Osaa analysoida strategisen johtamisen ja viestinnän kokonaisuuksia ja yhdistää niitä ammatilliseen kontekstiin.
Kai Hintsanen
Tero Vuorinen 2014. Strategiakirja 20 työkalua. Helsinki: Talentum. KURSSIKIRJA
Harisalo, R. 2010. Organisaatioteoriat. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Sivut 237-263.
Huotari, P.2009. Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa. Neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisesta osaamisen johtamisesta. Tampereen Yliopisto. Väitöskirja.
Hämäläinen, V., Maula, H. & Suominen, K. 2016. Digiajan Strategia. E-Kirja. Alma Talent Oy.
Juholin, E. 2010. Arvioi ja paranna! Viestinnän mittaamisen opas. Vantaa: Hansaprint
Juholin, E. 2011. Communicare! Viestintä strategiasta käytäntöön. Vantaa: Hansaprint
Kamensky, M. 2014. Strateginen johtaminen. Menestyksen timantti. Helsinki:Talentum.
Kaplan, R. S., & Norton, D. P. 2009. Strategiaverkko. Helsinki: Talentum.
Kehusmaa, K. 2010. Strategiatyö - Organisaation voimanlähde. Helsinki: Kaup-pakamari.
Kortetjärvi-Nurmi, S. & Murtola, K. 2016. Areena: Yritysviestinnän käsikirja. 1.-2. painos. Helsinki: Edita. E-kirja.
Laaksonen & Ollila 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy (ilmestyy 1/2017). (e-kirja), sivut 10-29.
Lindroos, J & Lohivesi, K. 2010. Onnistu strategiassa. Juva. WS Bookwell Oy.
Mantere, S., Suominen, K. & Vaara, E. 2011. Toisinajattelua strategisesta joh-tamisesta. Helsinki: WSOYpro Oy.
Mitronen, L. & Raikaslehto, T. 2019. Voittajan strategia. Helsinki: Alma Talent.
Ritakallio, T. & Vuori, T.O. 2018. Elävä strategia. Helsinki: Alma Talent.
Strandman, K. 2009. Se vain ilmestyi - vuorovaitukseen perustuva strategian viestintä kuntaorganisaatiossa. Akateeminen väitöskirja, Lapin yliopisto. Tampere: Juvenens Print.
Valvio, T. 2010. Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. Helsinki. Hel-singin seudun kauppakamari.
Åberg, L. 2011. Yhteisöviestinnän johtaminen: Strategisen viestinnän työkalut. Viestinnän erikoiskurssi. Luentomateriaali. https://blogs.helsinki.fi/aberg/fi-les/2011/01/vj11kolmas1.pdf
Opintojakso on kokonaisuudessaan verkkokurssi. Koko työskentely orientaatiosta asti kurssin päättämiseen tapahtuun tuni.moodle oppimisalustalla.
Tämä on verkko-oppimisena toteutettava kurssi, joka sisältää itsenäistä opiskelua, tiimityöskentelyä, ryhmäkeskusteluja verkossa ja yritysvierailuja (1-2), jotka voidaan toteuttaa joko f2f tai digitaalisia etätyökaluja apuna käyttäen. Kurssilla hyödynnetään vertaisoppimista ja -arviointia.
Suomi
11.01.2021 - 28.03.2021
01.12.2020 - 06.01.2021
5 op
21YAMK
0 - 40
Kai Hintsanen, Marjo Räsänen, Tuula Niemi
Opintojakson alkuorientaatio on tuni.moodlessa. Avataan vasta kurssille hyväksymisen jälkeen.
Tämä on verkko-oppimisena toteutettava kurssi, joka sisältää itsenäistä opiskelua, tiimityöskentelyä, ryhmäkeskusteluja verkossa ja yritysvierailuja (1-2), jotka toteutuvat yksin ja ryhmässä. Kurssilla hyödynnetään vertaisoppimista ja -arviointia.
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ennakkotehtävä ennen kurssin varsinaisia tehtäivä. Vain ennakkotehtävän aikataulun mukaisesti palauttaneet jatkavat kurssilla. Ennakkotehtävä tehdään joko omasta organisaatiosta tai muusta vastaavanlaisesta organisaatiosta omalta alalta. Yritysvierailu kurssin aikana toteutetaan sekin tiimityönä. Konkreettinen vierailu voidaan toteuttaa tiimin sopimalla tavalla joko tiiminä, yhden tiimiläisen tekemänä konreettisena vierailuna tai etätyökaluja apuna käyttäen ottaen huomioon koronan mahdollisesti aiheuuttamat rajoitteet työskentelytavoissa. Tiimit valitsevat itsenäisesti yritysvierailujen kohteet: valittuun organisaatioon/yritykseen.
Kurssi suoritetaan oppimistehtävien avulla, ei sisällä tenttiä. Jatkuva näyttö osallitumalla aktiivisesti kurssin tehtäviin ja keskusteluihin.
Ennakkotehtävä ja itsenäinen työskentely yksin/tiimissä 134 h.
1. kokonaisuus: Missio, arvot, visio, strategia
2. kokonaisuus: Strategiaprosessi, Strateginen johtaminen, Strategian toimeenpano ja viestintä
3. kokonaisuus: Prosessijohtaminen, muutosjohtaminen ja viestintä
Ei osaa tunnistaa ja määritellä strategiseen johtamiseen ja viestintään liittyvät keskeisiä käsitteitä ja sisältöjä.
Osaa tunnistaa ja määritellä strategiseen johtamiseen ja viestintään liittyvät keskeiset käsitteet ja sisällöt.
Osaa soveltaa strategisen johtamisen ja viestinnän keskeisiä sisältöjä työorganisaatioissa ja yrityksissä.
Osaa analysoida strategisen johtamisen ja viestinnän kokonaisuuksia ja yhdistää niitä ammatilliseen kontekstiin.
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Vierailevat luennoitsijat Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä 1-5. Mikäli osaamisessa puutteita ( arvosana hylätty) niin kirjallinen lopputentti., josta max arvosana on tyydyttävä (2).
OMAsuometsä-projektityön vaikutus arvosanaan 50% ja ryhmäkeskusteluiden 50%.
Suomi
Englanti
24.08.2020 - 02.10.2020
15.04.2020 - 21.08.2020
5 op
18IM
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Mari Oja, Metsätalous Virtuaalihenkilö
OMAsuo raportti arvioidaan opettajan arvioinnin lisäksi vertaisarviointina.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään maanantaina 5.10.2020 klo 14 tulostettuna ja vertaisarviointi liitteenä
Pienryhmäkeskusteluissa läsnäolovaatimus on 100%
Ryhmäkeskusteluit 6-7h
Maasto-opetus 40 h
Luennot n 15h
Itsenäinen opiskelu n 80h
Opintojaksossa on kolme teemaa
1) Luonnontilaiset suot
2) Turvemaiden metsänhoito
3) Kunnostusojitus
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osalta.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityö on riittävän laaja ja opiskelija osaa esitellä alueen ja tekemänsä ratkaisut selkeästi ja luotettavasti.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityössä on eri näkökulmia esille tuova lähestymistapa.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Ari Vanamo
Materiaali Moodlessa
Etätapaamiset lukujärjestyksen mukaan
Suullisia harjoituksia ja esityksiä
Jatkuva arviointi
Suullinen tentti
Suomi
07.09.2020 - 18.12.2020
02.07.2020 - 04.09.2020
2 op
19IM
Maiju Vihonen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Näyttökoe
Sovitaan erikseen kurssin aikana
1op tarkoittaa noin 27 tuntia työtä opiskelijalle lähtötasosta riippuen
Tunnint lukujärjestyksen mukaan
Suullisia harjoituksia tunneilla
Aikataulu esitellään kurssin alussa ja muokataan tarvittaessa
Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Ari Vanamo
Materiaali Moodlessa
Etäopetusta lukujärjestyksen mukaan
Kirjallisia harjoituksia
Kurssin tehtävien suorittaminen hyväksytysti (jatkuva arviointi)
Tentti
Suomi
07.09.2020 - 18.12.2020
08.08.2020 - 15.09.2020
2 op
19IM
Maiju Vihonen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
näyttökoe
2op tarkoittaa noin 54 tuntia työtä opiskelijalle lähtötasosta riippuen
Tunnint lukujärjestyksen mukaan
Kirjallisia harjoituksia tunneilla ja kotona
Aikataulu esitellään kurssin alussa ja muokataan tarvittaessa
Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Opiskelija tunnistaa useimmat metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt maastossa ja osaa ohjattuna rajata ne metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Hän tuntee pääpiirteissään metsätalouden luonnonhoitosuositukset ja vesiensuojelusuositukset, mutta käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa hänellä on vielä puutteita suositusten soveltamisessa.
Opiskelija tunnistaa metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt maastossa ja osaa rajata ne metsätalouden toimenpiteiden yhteydessä. Hän tuntee metsätalouden luonnonhoitosuositukset ja vesiensuojelusuositukset ja osaa soveltaa niitä käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän osaa perustella arvokkaiden elinympäristöjen säästämisen ja luonnonhoidon toimenpiteet metsänomistajalle.
Opiskelija tuntee kattavasti erilaiset metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet. Hän ymmärtää myös miksi kyseiset kohteet ovat erityiskohteita ja osaa perustella kattavasti metsänomistajalle niiden säästämisen syyt. Opiskelija osaa itsenäisesti rajata elinympäristökohteet sekä kartalle että maastossa. Hän osaa soveltaa myös muita luonnonhoidon suosituksia monipuolisesti käytännön tilanteissa ja perustella metsänomistajalle kattavasti niiden merkityksen.
Petri Keto-Tokoi
Saaristo, L. & Vanhatalo, K. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset talousmetsien luonnonhoitoon, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/luonnonhoito/
Monimetsä -hankkeen luonnonhoitotoimenpiteiden tarkistuslista ja neuvontatyökalu.
https://www.metsakeskus.fi/luonnonhoitotoimenpiteiden-tarkistuslista-ja-neuvontatyokalu
Soininen, T. & Meriluoto, M. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus.
Lindén, M., Lilja-Rothsten, S, Saaristo. L. & Keto-Tokoi, P. 2019. (toim.) Metsänhoidon suositukset riistametsänhoitoon, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/riistametsanhoito/
Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T. 2019. Metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun, työopas. Tapion julkaisuja. https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/vesiensuojelu/
Miettinen, J., Rantala, M. & Svensberg, M. 2019. Riistametsänhoidon opas. Suomen Riistakeskus. https://riista.fi/wp-content/uploads/2019/02/riistametsanhoidonopas_WEB_pakattu.pdf
Suomen Riistakeskus. Kohti riistarikkaita reunoja. Opas vaihettumisvyöhykkeiden hoitoon. https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Vaihettumisvyohykkeiden-hoito-fi.pdf
Suomen Riistakeskus. 2019. Riistametsänhoidon maasto-ohjeet. https://riista.fi/wp-content/uploads/2019/02/riistametsanhoito_2019_sivut.pdf
PEFC ja FSC -metsäsertifiointistandardien luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat krteerit
Tuni-moodeen tallennetut aineistot
Etätehtävät, itseopiskelu, etäluennot, maastoretkeilyt, maastoharjoitukset.
Opintojakso arvioidaan tentin perusteella 100 %
Itseopiskelutehtävien oltava tehty palautuspäivään mennessä. Puuttuvat tehtävät alentavat arvosanaa yhdellä numerolla per puuttuva tehtävä.
Suomi
17.08.2020 - 11.09.2020
03.06.2020 - 14.08.2020
5 op
19IM
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Mari Oja
Opiskeltavat sisällöt:
Arvokkaat elinympäristöt (luontotyypit), niitä koskeva lainsäädäntö, sertifiointikriteerit ja suositukset, tunnistaminen ja rajaaminen.
Talousmetsien luonnonhoitosuositukset
Metsätalouden vesiensuojelusuositukset
Talousmetsien riistanhoitosuositukset
PEFC- ja FSC- metsäsertifiointistandardien luonnonhoitoon- ja vesiensuojeluun liittyvät kriteerit.
Itseopiskelutehtävät oltavat tehty = vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Itseopiskelutehtäviä ei arvioida, mutta ne täytyy olla tehtyinä, että kurssista voi saada suoritusmerkinnän.
Läsnäolovelvollisuus maasto-opetuspäivinä.
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole
Tentti tiistaina 8.9.2020 klo 9,15-12.00.
1. uusintatentti viikolla 41
2.uusintatentti viikolla 45
Ei ole.
Opiskelijalla on huomattavia puutteita arvokkaiden luontokohteiden tunniatamisessa ja niitä koskevien säädösten ja sertifiointikriteerien tuntemuksessa. Opiskelijalla on vain hajanaista tietoa talousmetsien luonnonhoidon, vesiensuojelun ja riistanhoidon suosituksisat sekä metsäsertifioinnista. Opiskeijan kyky soveltaa edellä mainittua tietoa metsätalouden käytännön tilanteisiin on heikko. Opiskelija on poissa maasto-opetuspäivistä. Opiskelijan saama pistemäärä opintojakson tentissä on alle 50 % maksimipistemäärästä tai opiskelija ei osallistu tenttiin.
Opiskelijalla on melko hajanaista perustason tietoa arvokkaista luontokohteista ja talousmetsien luonnonhoidosta sekä niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelijan kyky tunnistaa tillanteita, joihin liittyy lainsäädännöstä tai serifioinnista aiheutuvia käytön rajoituksia, on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja retkeilyillä. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät. Opiskelijaa saa tenstissä 50-70 % maksimispistemäärästä.
Opiskelija tuntee arvokkaisiin luontokohteisiin, talousmetsien luonnonhoitoon ja metsäsertifiointiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija osaa tunnistaa arvokkaat luontokohteet ja tuntee niiden rajausperusteet. Opieklija osaa valita kohteelle talousmetsien luonnonhoitosuositusten ja metsäsertifioinnin kriteerien mukaisen ratkaisun ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti retkeilyihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät. Opiskelija saa 70-90 % opintojakson tentin maksimispistemäärästä.
Opiskelija tuntee arvokkaisiin luontokohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija osaa tunnistaa tilanteita, joissa talousmetsien luonnonhoitosuosituksia tulee soveltaa. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija osaa arvioida talousmetsien luonnonhoidon menetelmien ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja retkeilyillä sekä tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät. Opiskelija saa opintojakson tentissä 90-100 % maksimipistemäärästä.
Harjoitustyöt on palautettu määräajan puitteissa. Harjoitustyön aihevalinnassa ja työn käsittelyssä näkyy Teknologiaosaamisen johtamisen kurssilla käsitellyt teemat osittain. Toisaalta, harjoitustyöt eivät ole tehtävänannon mukaisia. Harjoitustyö on selkeästi puutteellinen tai annettuja ohjeita ei olla noudatettu.
Harjoitustyössä käsitellään ongelmaa useilla sopivilla työkaluilla. Ratkaisussa on tunnistettu ongelman syyt ja taustat. Jokainen johtopäätös on tarkoituksenmukainen ja perusteltu. Johtopäätökset arvioidaan kriittisesti.
Harjoitustyössä on syvällistä, analyyttistä ja soveltavaa osaamista tai uusia oivalluksia. Esim. pitkän aikavälin toimenpiteitä ja seurauksia on pohdittu. Toimenpidesuositukset tuovat lisäarvoa ja eivät toista alkuperäistä ongelmaa.
Aija Paananen
Suomi
01.01.2021 - 10.06.2021
01.12.2020 - 18.01.2021
5 op
21YAMK
0 - 40
Aija Paananen
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija ymmärtää perusjoukon ja otoksen välisen eron. Opiskelija osaa laskea keski-, hajonta- ja sijaintiluvut otoksen perusteella. Opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia koeasetelmia tilastollisen tutkimuksen tekoon ja havainnollistaa saadut tulokset sekä graafisesti että numeerisesti. Opiskelija ymmärtää jakaumien perusteet.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa tilastollista ajattelua erilaisten tutkimusasetelmien ja mittausjoukkojen käsittelyssä. Opiskelija hallitsee tilastollisen päättelyn perusteet erikokoisten otosten käsittelyssä. Opiskelija ymmärtää regressioanalyysin tulosten merkityksen.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut.
Ari Vanamo
Suomi
08.03.2021 - 07.05.2021
02.12.2020 - 31.12.2020
3 op
20IM
Jukka Suominen
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Timo Parkkinen
Metsäsertifiointijärjestelmät (http://pefc.fi/ ja https://fi.fsc.org/fi-fi)
SFS-EN ISO 9000 Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/9/394307.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/394293.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14004:2016 Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä toteuttamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/413684.html.stx
(vaatii kirjautumisen Finnaan)
Forest Big Datan tulosseminaari 8.3.2016 Heurekassa aineistot, saatavissa http://www.metsateho.fi/forest-big-datan-tulosseminaari-8-3-2016-heurekassa/
Metsähyvinvointisivusto - saatavissa http://metsahyvinvointi.fi/
Muu kirjallisuus osoitetaan opintojaksolla
Pbl, jossa mukana luentoja, vierailuja/vierailijoita, harjoituksia, itsenäistä opiskelua
Tietojärjestelmän laatimisharjoitus yhteensä 20 %
Toiminta ja ympäristöjärjestelmien lukupiiri 20 %
Luentotentti 30 %
Tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisiin osuuksiin osallistuminen vaikuttaa aktiivisuuden osuuteen arvioinnissa (yli 90 % osallistuminen korottaa osion arvosanaa, alle 60 % osallistuminen alentaa sitä). Pakollisia ovat vierailut/vierailijat.
Opintojakson harjoitukset on palautettava annetussa aikataulussa. Harjoituksen palautus myöhässä laskee harjoituksen arvosanaa (viikko myöhässä arvosana laskee yhdellä, kaksi viikkoa kahdella, kuukausi kolmella, yli kuukausi maksimiarvosana on 1 koko opintojaksosta).
Suomi
11.01.2021 - 12.03.2021
19.11.2020 - 04.01.2021
7 op
17IM
Jukka Tohu, Eeva Sundström
Kontaktiopetus viikoilla 2-10
Muutokset edelliseen toteutukseen
- Vierailijoiden roolia pyritään täsmentämään
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Vierailijoita/vierailuja
Tentti 4.3.
Uusintatentit 1.4. ja 15.4.
Luennot ~25 h
Harjoitukset ~30 h
Vierailut/vierailijat ~15 h
Itsenäinen opiskelu ~100 h
Yksi Pbl-sykli
Luennot tietojärjestelmistä ja tietokantaharjoitus Jukka
Tietojärjestelmän laatimisharjoitus Eeva
Toiminta- ja ympäristöjärjestelmät Jukka
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä suorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen sekä ymmärtää näiden merkityksen metsäalan organisaatioiden toiminnassa
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden ja ymmärtää miten organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmille asetettaviin vaatimuksiin
Opiskelija on selvillä metsäalan yleisestä tietojärjestelmäkehityksestä
Edellisten lisäksi opiskelija pystyy omalla toiminnallaan osoittamaan, että kykenee hyödyntämään tehokkaasti metsäalan tietojärjestelmiä ja kykenee osallistumaan tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin
Ari Vanamo
Suomi
01.01.2021 - 31.07.2021
12.11.2020 - 31.12.2020
5 op
19AIM
Milja Valtonen
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Virrat
0-5
Ari Vanamo
Suomi
11.01.2021 - 29.04.2021
12.11.2020 - 04.01.2021
3 op
18IM
Lotta Markkula
Metsätalous
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa käsitellä dataa, analysoida ja tehdä visualisointeja. Opiskelija tuntee tekoälyn perusteet ja tärkeimmät käsitteet.
Opiskelija osaa käsitellä dataa, analysoida ja tehdä visualisointeja. Opiskelija tuntee tekoälyn perusteet, tärkeimmät käsitteet ja tietää menetelmien rajoituksia ja mahdollisuuksia.
Opiskelija osaa käsitellä monipuolisesti dataa, analysoida ja tehdä visualisointeja. Opiskelija tuntee hyvin tekoälyn perusteet, tärkeimmät käsitteet ja osaa tulkita tuloksia sekä tietää menetelmien rajoituksia ja mahdollisuuksia.
Pekka Pöyry
Suomi
01.08.2021 - 20.10.2021
01.08.2021 - 20.09.2021
5 op
21YAMK
Ossi Nykänen
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelijalla on orastava käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee listaamaan henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita, mutta ei kykene soveltamaan niitä omaan työhönsä tai aikaisempiin kokemuksiinsa eikä haastavien esimiestilanteiden ratkaisemiseen.
Opiskelijalla on selkeä käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee listaamaan henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita, kykenee jossain määrin soveltamaan niitä omaan työhönsä tai aikaisempiin kokemuksiinsa ja haastavien esimiestilanteiden ratkaisemiseen.
Opiskelijalla on erinomainen käsitys henkilöstövoimavarojen johtamisesta. Osallistuja kykenee soveltamaan ja edelleen kehittämään henkilöstövoimavarojen keskeisiä osa-alueita sekä omaan työhönsä että ratkaisemaan haastavia esimiestilanteita yhdessä muiden kanssa. Osallistuja kykenee reflektoimaan omaa toimintaansa ja osaamistaan monipuolisesti, sekä kehittämään omaa toimintaansa.
Päivi Mayor
Materials and literature will be given in the course.
- interactive lecturers
- knowledge sharing
- group discussions
- teamwork
- literature research, reading and writing
-
Handbook, 50%, evaluation 0-5
Completion of group exam, 50%, evaluation 0-5
Englanti
01.08.2021 - 20.10.2021
01.08.2021 - 20.09.2021
5 op
21YAMK
0 - 40
Päivi Mayor, Liiketoiminta ja palvelut Virtuaalihenkilö
Please note that i the content of the course will be enriched by the interaction of the course participants. The value comes from the work experience you all bring with you to the course. At the beginning of the course, the teams agree on the rules of the game, e.g. on how to deal with possible absences. In principle, it is important that everyone can attend every "presence time".
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
4 op
5 op
0-5
The student prepares a Human Resources Management Handbook tailored to the needs of working life as a tool for acting as a supervisor and for the benefit of one's own organization.
- The last time there is a group exam, which is assessed on a scale of 0-5 and which makes up 50% of the course grade
- Handbook of Human Resource Management, graded on a scale of 0-5, representing 50% of the course grade
5 credits equals about 135 hours of work
The content is grouped according to the course themes The Handbook is being worked on between the workshop times and finished after the last lecture time.
The student has not attended to all lectures or followed the agreements made in his/her study team
The handbook is incomplete or missing
No participation in the group exam
Less than three sources have been utilized in the Handbook. Own examples and reflection are missing or very weak. The manual is neither clear nor comprehensible.
The grade of the group exam is 1-2
At least 4-9 sources have been utilized in the Handbook. Own examples and reflection are moderate. The manual is neither clear nor very comprehensible.
The grade of the group exam is 3-4.
The Handbook makes excellent use of at least 10 sources. Own examples and reflection are good and justified. The manual is clear and understandable.
The grade of the group exam is 4-5.
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
