Opiskelija
-osaa toimia oma-aloitteisesti ja antaa ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen
Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
-osaa kuvailla, miten annetaan ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen
-on suorittanut hyväksytysti elvytysnäytön
-osaa perustellen selittää, miten annetaan ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen
-osaa antaa ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen
-on suorittanut hyväksytysti elvytysnäytön
-osaa soveltaa monipuolisesti tietoaan ensiavusta sairaus- ja onnettomuustilanteissa ja tarkastella ensiavun antamistaan useista eri näkökulmista ja antaa ensiapua perustellen omaa toimintaansa
-huomioi ensiapua antaessaan turvallisuuden ja henkisen ensiavun
-on suorittanut hyväksytysti elvytysnäytön
Hylätty
-poissaoloja tunneilta, ei ole osallistunut ryhmässä tehtävien suorittamiseen
-ei ole saavuttanut 50% ensiapukokeen pisteistä
-ei ole hyväksytysti suorittanut ensiavun osaamisen näyttöä
Maire Petäjäjärvi
Luennoilla läpi käydyt asiat, luennolla jaettava materiaali, 2017. Ensiapu. SPR.
Teorialuennot, harjoitukset, välitehtävä ryhmätyönä + esitys, verkko-opiskelu (itsenäiset tehtävät), tentti
Ensiaputeoria 0 op, 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Elvytysharjoitukset 0 op , 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Tapaturmaharjoitukset 0 op, 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Ensiavun osaamisen näyttö 0op, 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Ensiapukoe ( ensiapuvälitehtävä) . 2 op, arviointi numeraalinen
Suomi
19.10.2020 - 18.12.2020
01.08.2020 - 19.10.2020
2 op
20RH
0 - 37
Mervi Juntunen
rennot sisävaatteet päälle
Opiskelijalle on mahdollisuus saada osittainen hyväksiluku seuraavin kriteerein:
-Opiskelijalla on Ensiapu 1 tai Ensiapu 2 käytynä alle kolmeen vuoteen ja tästä todistus olemassa (SPR:n voimassa oleva kortti)
TAI
- Ensiapu 1 tai Ensiapu 2 on käyty aiemman koulutuksen yhteydessä alle kolmen vuoden sisällä ja EA-kurssista on tutkintotodistuksessa oma erillinen arvosana 2 op suoritetusta ensiavusta
TAI
-Ensihoidon työkokemusta vähintään 1 vuosi (päivystyspoliklinikka / sairaalan ulkopuolinen ensihoito)
Opiskelijan tulee tehdä HyväHot – järjestelmässä hyväksilukuhakemus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina todistus suoritetusta ensiapukurssista tai työkokemuksesta. Hyväksiluvut osoitetaan ensiavunvastaavalle opettajalle Mervi Juntuselle.
Ensiavun vastaavan hyväksyttyä hakemuksesi. Aikaa tämän tekemiseen on kaksi viikkoa. Hän arvioi tehtävän asteikolla hyväksytty - hylätty. Kirjallisen tehtävän voi tehdä vain kerran, sitä ei voi täydentää. Tarkista aina viimeisimmät ensiapu ohjeet ja tee tehtävä niiden perusteella. Jos kirjallinen tehtäväsi on hyväksytty, tämän jälkeen sinun tarvitsee sopia elvytysnäyttöaika. Jos et saa kirjallista tehtävää hyväksytysti suoritettua, niin sinun pitää käydä koko EA-kurssi kokonaisuudessaan. Elvytysnäyttö tulee suorittaa hyväksytysti, puhallusten- ja painallusten osalta 85% oikein. Jos et saa elvytysnäyttöä hyväksytysti suoritettua, niin sinun pitää käydä koko EA-kurssi kokonaisuudessaan.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole
Tentti ilmoitetaan kurssin alussa, uusinnat sovitaan opettajan kanssa.
Ensiaputeoria Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 0
Elvytysharjoitukset Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 0
Tapaturmaharjoitukset Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 0
Ensiavun osaamisen näyttö Peppiin suoritettu/hylätty Luujuus: 0
Ensiapukoe ( ensiavun välitehtävä) Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 2
Poissoloja tunnilta ja harjoituksista
Ei ole osallistunut ryhmässä tehtävien tekemiseen
Alle puolet koe pisteistä
Osallistunut kaikille tunneille
Osallistunut aktiivisesti tehtävien tekemiseen ja harjoituksiin
Kokeessa osoittanut ensiaputietojen olevan tyydyttävät
Osallistunut aktiivisesti kaikille tunneille
Osallistunut aktiivisesti tehtävien tekemiseen ja harjoituksiin
Kokeessa osoittanut ensiaputietojen olevan hyvät
Osallistunut erittäin aktiivisesti kaikille tunneille ja harjoituksiin
Osallistunut aktiivisesti tehtävien tekemiseen, osittanut reflektoivaa työnotetta harjoituksissa
Kokeessa osoittanut ensiaputietojen olevan kiitettävät
-osaa kuvailla, miten annetaan ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen
-on suorittanut hyväksytysti elvytysnäytön
-osaa perustellen selittää, miten annetaan ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen
-osaa antaa ensiapua tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa huomioiden turvallisuuden ja henkisen ensiavun tarpeen
-on suorittanut hyväksytysti elvytysnäytön
-osaa soveltaa monipuolisesti tietoaan ensiavusta sairaus- ja onnettomuustilanteissa ja tarkastella ensiavun antamistaan useista eri näkökulmista ja antaa ensiapua perustellen omaa toimintaansa
-huomioi ensiapua antaessaan turvallisuuden ja henkisen ensiavun
-on suorittanut hyväksytysti elvytysnäytön
Hylätty
-poissaoloja tunneilta, ei ole osallistunut ryhmässä tehtävien suorittamiseen
-ei ole saavuttanut 50% ensiapukokeen pisteistä
-ei ole hyväksytysti suorittanut ensiavun osaamisen näyttöä
Maire Petäjäjärvi
Luennoilla läpi käydyt asiat, luennolla jaettava materiaali, 2017. Ensiapu. SPR.
Teorialuennot, harjoitukset, välitehtävä ryhmätyönä + esitys, verkko-opiskelu (itsenäiset tehtävät)
Ensiaputeoria 0 op, 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Elvytysharjoitukset 0 op , 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Tapaturmaharjoitukset 0 op, 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Ensiavun osaamisen näyttö 0op, 100% osallistuminen, arviointi suoritettu/hylätty
Ensiapukoe ( Välitehtävä) 2 op, arviointi numeraalinen
Suomi
19.10.2020 - 18.12.2020
27.04.2020 - 12.10.2020
2 op
20RHSJ
0 - 24
Mervi Juntunen
rennot sisävaatteet päälle
Opiskelijalle on mahdollisuus saada osittainen hyväksiluku seuraavin kriteerein:
-Opiskelijalla on Ensiapu 1 tai Ensiapu 2 käytynä alle kolmeen vuoteen ja tästä todistus olemassa (SPR:n voimassa oleva kortti)
TAI
- Ensiapu 1 tai Ensiapu 2 on käyty aiemman koulutuksen yhteydessä alle kolmen vuoden sisällä ja EA-kurssista on tutkintotodistuksessa oma erillinen arvosana 2 op suoritetusta ensiavusta
TAI
-Ensihoidon työkokemusta vähintään 1 vuosi (päivystyspoliklinikka / sairaalan ulkopuolinen ensihoito)
Opiskelijan tulee tehdä HyväHot – järjestelmässä hyväksilukuhakemus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina todistus suoritetusta ensiapukurssista tai työkokemuksesta. Hyväksiluvut osoitetaan ensiavunvastaavalle opettajalle Mervi Juntuselle.
Ensiavun vastaavan hyväksyttyä hakemuksesi. Aikaa tämän tekemiseen on kaksi viikkoa. Hän arvioi tehtävän asteikolla hyväksytty - hylätty. Kirjallisen tehtävän voi tehdä vain kerran, sitä ei voi täydentää. Tarkista aina viimeisimmät ensiapu ohjeet ja tee tehtävä niiden perusteella. Jos kirjallinen tehtäväsi on hyväksytty, tämän jälkeen sinun tarvitsee sopia elvytysnäyttöaika. Jos et saa kirjallista tehtävää hyväksytysti suoritettua, niin sinun pitää käydä koko EA-kurssi kokonaisuudessaan. Elvytysnäyttö tulee suorittaa hyväksytysti, puhallusten- ja painallusten osalta 85% oikein. Jos et saa elvytysnäyttöä hyväksytysti suoritettua, niin sinun pitää käydä koko EA-kurssi kokonaisuudessaan.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole
Välitehtävä ilmoitetaan kurssin alussa, uusinnat sovitaan opettajan kanssa.
Ensiaputeoria Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 0
Elvytysharjoitukset Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 0
Tapaturmaharjoitukset Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 0
Ensiavun osaamisen näyttö Peppiin suoritettu/hylätty Luujuus: 0
Ensiapukoe (Välitehtävä) Peppiin suoritettu/hylätty Laajuus: 2
Poissoloja tunnilta ja harjoituksista
Ei ole osallistunut ryhmässä tehtävien tekemiseen
Alle puolet koe pisteistä
Osallistunut kaikille tunneille
Osallistunut aktiivisesti tehtävien tekemiseen ja harjoituksiin
Kokeessa osoittanut ensiaputietojen olevan tyydyttävät
Osallistunut aktiivisesti kaikille tunneille
Osallistunut aktiivisesti tehtävien tekemiseen ja harjoituksiin
Kokeessa osoittanut ensiaputietojen olevan hyvät
Osallistunut erittäin aktiivisesti kaikille tunneille ja harjoituksiin
Osallistunut aktiivisesti tehtävien tekemiseen, osittanut reflektoivaa työnotetta harjoituksissa
Kokeessa osoittanut ensiaputietojen olevan kiitettävät
-osaa nimetä ihmiselimistön anatomisia kohteita ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa luetella ihmiselimistön rakenteita
-osaa kuvailla ihmiskehon toiminnallisen kokonaisuuden osia ja niiden merkityksiä
-osaa nimetä ihmiselimistön anatomiset kohteet ja käyttää fysiologian termejä
-osaa kuvailla ihmiselimistön rakenteen
-osaa kuvailla ihmiskehon toiminnallisen kokonaisuuden ja sen merkityksen
-osaa nimetä pääsääntöisesti kaikki ihmiselimistön anatomiset kohteet ja käyttää monipuolisesti fysiologian termejä
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmiselimistön rakenteen
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmiskehon toiminnallisen kokonaisuuden ja sen merkityksen
Maire Petäjäjärvi
Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. 2016 tai vanhempi. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Tortora & Derrickson. Principles of anatomy and physiology. Harper Collins Publishers
3. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
ANATOMIAN opiskeluun suosittelen: Gilroy’s Atlas of Anatomy 3rd edition.
Moodlessa oleva materiaali: 7R00DV11-3002 Ihmisen anatomia ja fysiologia OSA 1. Avain: AF2020
Luennot, itsenäiseen opiskeluun kuuluvat tehtävät, pienryhmätoiminta, verkkosovellusten ja kirjojen käyttö.
Anatomian ja fysiologian (3 op) arviointi tapahtuu kahden (OSA 1 ja OSA 2) kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5.
OSA 1: Sydän, verenkierto ja hengityselimistö (1,5 op)
OSA 2: Ruuansulatus, virtsaneritys, hormonitoiminta ja lisääntyminen (1,5 op)
Arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella.
Tavoitteet: Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena. Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit. Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa. Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.
Suomi
17.08.2020 - 31.03.2021
18.07.2020 - 19.10.2020
3 op
20RH
0 - 37
Kaisa Rajakylä, Riika Riihelä
SISÄLLÖT JA SISÄLTÖKOHTAISET TAVOITTEET:
OSA 1
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.
OSA 2
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Anatomian ja fysiologian syksyn osuuden (vitaalielintoiminnot) loppukoe on auki moodlessa 9.11.-15.11.2020.
Anatomian ja fysiologian vitaaliosuuden uusinnat järjestetään seuraavasti:
-Uusinta 1: 7.12 - 13.12.2020 (moodle)
-Uusinta 2: 11.1. - 17.1.2021 (moodle)
Anatomian ja fysiologian kevään osuuden (ruuansulatus, virtsaneritys hormonit, lisääntyminen) loppukoe järjestetään Examissa xxxx.
Anatomian ja fysiologian kevään osuuden uusinnat järjestetään tenttiterraariossa seuraavasti:
-xxxx
-xxxx
Ilmoittaudu ja varaa paikka oman toteutuksesi (oikea toteutusnumero!) uusintatenttiin. Löydät oikean tentin Examista toteutusnumerolla.
Sinulla on kaksi mahdollisuutta uusia tentti.
Jos suoritus on kauttaaltaan puutteellinen tai sisältää paljon tai vakavia virheitä.
Tyydyttävässä suorituksessa (T-taso) suurin osa vaadituista asioista on esitetty oikein.
Hyvässä suorituksessa (H-taso) kaikki keskeiset asiat ovat mukana ja ne ovat oikein.
Kiitettävässä suorituksessa (K-taso) kaikki asiat on esitetty loogisesti ja syvällisesti sekä osoittaen kokonaisuuden hallintaa.
-osaa nimetä ihmiselimistön anatomisia kohteita ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa luetella ihmiselimistön rakenteita
-osaa kuvailla ihmiskehon toiminnallisen kokonaisuuden osia ja niiden merkityksiä
-osaa nimetä ihmiselimistön anatomiset kohteet ja käyttää fysiologian termejä
-osaa kuvailla ihmiselimistön rakenteen
-osaa kuvailla ihmiskehon toiminnallisen kokonaisuuden ja sen merkityksen
-osaa nimetä pääsääntöisesti kaikki ihmiselimistön anatomiset kohteet ja käyttää monipuolisesti fysiologian termejä
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmiselimistön rakenteen
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmiskehon toiminnallisen kokonaisuuden ja sen merkityksen
Maire Petäjäjärvi
Kirjat, verkkomateriaali, verkkosovellukset
Suositellut kirjat.
Valitse näistä yksi tai useampi:
1. Bjålie, J.G. Haug, E. Sand, O. Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. 2016 tai vanhempi. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2. Tortora & Derrickson. Principles of anatomy and physiology. Harper Collins Publishers
3. Leppäluoto Juhani – Kettunen Raimo – Rintamäki Hannu – Vakkuri Olli. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY.
ANATOMIAN opiskeluun suosittelen: Gilroy’s Atlas of Anatomy 3rd edition.
Luennot, itsenäiseen opiskeluun kuuluvat tehtävät, pienryhmätoiminta, verkkosovellusten ja kirjojen käyttö.
Anatomian ja fysiologian (3 op) arviointi tapahtuu kahden (OSA 1 ja OSA 2) kirjallisen kuulustelun perusteella. Arviointi 0-5.
OSA 1: Sydän, verenkierto ja hengityselimistö (1,5 op)
OSA 2: Ruuansulatus, virtsaneritys, hormonitoiminta ja lisääntyminen (1,5 op)
Arviointi tapahtuu kirjallisen kuulustelun perusteella.
Tavoitteet: Opiskelija tuntee ihmisen elinjärjestelmien rakenteen ja toiminnan sekä osaa muodostaa kuvan ihmisestä fyysisenä toiminnallisena kokonaisuutena. Hän tuntee anatomian ja fysiologian keskeisimmät termit. Opiskelija osaa soveltaa edellä mainittua tietoa sekä opiskellessaan että toteuttaessaan hoitotyötä.
Opiskelija oppii käyttämään hyödyksi eri lähteitä tiedonhankinnassa sekä omatoimisesti että yhdessä opiskelijatovereidensa kanssa. Opiskelija oppii käyttämään tehokkaasti itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua aikaa.
Suomi
17.08.2020 - 31.03.2021
01.08.2020 - 09.11.2020
3 op
20RHSJ
0 - 24
Riika Riihelä
SISÄLLÖT JA SISÄLTÖKOHTAISET TAVOITTEET:
OSA 1
-veri ja verenkiertoelimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa veren koostumuksen, tuntee sen merkityksen homeostasian ylläpidossa ja erilaisten aineiden ja lämmön kuljetuksessa. Opiskelija ymmärtää veren osuuden elimistön puolustuksessa sekä tuntee veren hyytymistapahtuman. Opiskelija osaa sydämen rakenteen ja sen toimintakierron sekä tuntee suuret verisuonet ja niiden rakenteen. Opiskelija ymmärtää verenpaineen muodostukseen vaikuttavat perustekijät sekä verenpaineen merkityksen hemodynamiikalle. Opiskelija osaa verenpaineeseen liittyvän terminologian sekä ymmärtää verenkierron säätelyn.
-hengityselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija tuntee hengitystiet sekä keuhkojen rakenteen. Opiskelija osaa selittää keuhkotuuletuksen, keuhkorakkuloissa tapahtuvan kaasujenvaihdon, kaasujen kuljetuksen veressä sekä ymmärtää soluhengityksen merkityksen. Opiskelija ymmärtää ventilaation merkityksen homeostasian ylläpidossa, tuntee ventilaation säätelyn ja hengitystilavuudet.
OSA 2
-ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta: Opiskelija osaa ruuansulatuselimistön osat sekä niiden rakenteen. Hän osaa selittää ravintoaineiden pilkkoutumisen, imeytymisen, kuljetuksen ja varastoinnin. Opiskelija tuntee maksan toiminnan. Opiskelija tietää autonomisen hermoston ja hormonien vaikutuksen ruuansulatuselimistön toimintaan.
-virtsanerityselimistön rakenne ja toiminta, elimistön nestetasapaino, happo-emästasapaino: Opiskelija tunnistaa virtsanerityselimistön osat ja tuntee niiden rakenteen. Hän osaa selittää nefronin toiminnan sekä ymmärtää virtsanerityksen merkityksen neste- ja elektrolyyttitasapainolle sekä pH:lle. Opiskelija tuntee elimistön nestetilavuudet ja nestekierron.
-aineenvaihdunnan säätely: Opiskelija tuntee elimistön tärkeimmät endokriiniset rauhaset, niiden tuottamat hormonit sekä näiden vasteen. Opiskelija ymmärtää endokriinisten rauhasten välisen vaikutuksen ja biologisen takaisinkytkennän, joka pitää hormonitasapainoa yllä.
- lisääntymiselimistö: Opiskelija osaa miehen ja naisen lisääntymiselimistön rakenteen ja toiminnan, pystyy selvittämään kuukautiskierron, hedelmöitymisen, kiinnittymisen ja gastrulaation. Osaa istukan rakenteen ja toiminnan.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Anatomian ja fysiologian syksyn osuuden (vitaalielintoiminnot) loppukoe järjestetään 30.11.-3.12.2020 Examissa.
Anatomian ja fysiologian vitaaliosuuden uusinnat järjestetään Examissa seuraavasti:
-Uusinta 1: 11.1.-15.1.2021 Examissa
-Uusinta 2: keväällä 2021
Anatomian ja fysiologian kevään osuuden (ruuansulatus, virtsaneritys hormonit, lisääntyminen) loppukoe järjestetään xxxx.
Anatomian ja fysiologian kevään osuuden uusinnat järjestetään seuraavasti:
-xxxx
-xxxx
Ilmoittaudu ja varaa paikka oman toteutuksesi (oikea toteutusnumero!) uusintatenttiin. Löydät oikean tentin Examista toteutusnumerolla.
Sinulla on kaksi mahdollisuutta uusia tentti.
Jos suoritus on kauttaaltaan puutteellinen tai sisältää paljon tai vakavia virheitä.
Tyydyttävässä suorituksessa (T-taso) suurin osa vaadituista asioista on esitetty oikein.
Hyvässä suorituksessa (H-taso) kaikki keskeiset asiat ovat mukana ja ne ovat oikein.
Kiitettävässä suorituksessa (K-taso) kaikki asiat on esitetty loogisesti ja syvällisesti sekä osoittaen kokonaisuuden hallintaa.
Maire Petäjäjärvi
Suomi
01.08.2020 - 10.12.2021
27.04.2020 - 06.09.2019
8 op
18RH
0 - 36
Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-osaa tunnistaa ja nimetä turvalliseen säteilyn lääketieteelliseen käyttöön vaadittavat fysiikan perusteet
-osaa tunnistaa ja nimetä isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa kuvailla isotooppilääketieteessä käytettävien laitteiden rakennetta ja toimintaperiaatetta
-osaa kuvailla turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteita
-osaa nimetä, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-osaa selittää turvalliseen säteilyn lääketieteelliseen käyttöön vaadittavat fysiikan perusteet
-osaa selittää isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa selittää isotooppilääketieteessä käytettävien laitteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen
-osaa selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-osaa perustellen selittää turvalliseen säteilyn lääketieteelliseen käyttöön vaadittavat fysiikan perusteet
-osaa perustellen selittää isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa perustellen selittää isotooppilääketieteessä käytettävien laitteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen
-osaa perustellen selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa perustellen ja laaja-alaisesti selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
Maire Petäjäjärvi
Annetaan kunkin osan ensimmäisellä luentokerralla
Luento-opetusta (80 - 100 % läsnäolovaatimus), mahdollisesti opintokäynti
Tentit erikseen kustakin toteutusosasta
Suomi
10.08.2020 - 28.05.2021
27.04.2020 - 30.08.2020
3 op
19RH
0 - 36
Tiina Säilä, Tiina Jylhä, RADIO Luennoitsija, Sami Suhonen, Julia Kritz
Opintojakso koostuu useasta toteutusosasta: Säteilyfysiikka (radioaktiivisuus), Isotooppilääketieteen laitteet, Isotooppilääketiede
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Mikäli opiskelija on sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi pois teoriatunneilta (80% tai 100 % läsnäolovaatimus), voi opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tunnilla käsiteltyyn asiaan kirjoittamalla tiivistelmän lähdeviitteineen kyseisellä kerralla käsitellyistä asioita perustuen uusimpaan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen kirjaan: Anssi Sovijärvi, Jaakko Hartiala, Juhani Knuuti, Tomi Laitinen, Pekka Malmberg (toim.): Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet, 1. painos 2018, ja/tai tieteellisiin artikkeleihin.
Yksi poissaolotunti / yksi tekstisivu (A4 paperi, riviväli 1.15, fontti 12, reunukset 2 cm kaikilla sivuilla) + lähdeluettelo.
Korvaava tehtävä on palautettava ennen kyseisen osan koetta.
Muita vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
-
säteilyfysiikan koe (radioaktiivisuus): aika tarkentuu jakson alussa
isotooppilääketieteen koe: aika tarkentuu jakson alussa
isotooppilaitetekniikan koe: aika tarkentuu jakson alussa
Uusintakokeet sovitaan opintojakson alussa.
1op vastaa 27h opiskelijan työtä, 1op on noin 8-10 h kontaktiopetusta, loput itsenäistä työtä.
Isotooppilaiteopin ja isotooppilääketieteen teoriatunneilla on 100 % läsnäolovaatimus.
teoriatiedoissa selviä puutteita ja väärinymmärryksiä
-osaa kuvailla ne radioaktiivisuuden peruskäsitteet, joita hyödynnetään ammattialan opinnoissa
-osaa kuvailla isotooppilääketieteessä käytettävien laitteiden rakennetta ja toimintaperiaatetta
-osaa kuvailla turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteita
-osaa nimetä, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-osaa selittää, ne radioaktiivisuuden peruskäsitteet, joita hyödynnetään ammattialan opinnoissa
-osaa selittää isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa selittää isotooppilääketieteessä käytettävien laitteiden rakenteen ja toimintaperiaatteen
-osaa selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen ja osaa perustella asioita
-osaa selittää, kuinka isotooppilääketieteen menetelmiä hyödynnetään tavallisempien tautien diagnosoinnissa, arvioinnissa ja seurannassa
-osaa perustelle selittää, ne radioaktiivisuuden peruskäsitteet, joita hyödynnetään ammattialan opinnoissa
-osaa perustellen selittää isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa perustellen selittää isotooppilääketieteessä käytettävien laitteiden rakenteen ja
toimintaperiaatteen
-osaa perustellen selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa perustellen ja laaja-alaisesti selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa
radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-osaa selittää, kuinka isotooppilääketieteen menetelmiä hyödynnetään tavallisempien tautien diagnosoinnissa, arvioinnissa ja seurannassa ja osaa perustella asioita monipuolisesti
-osaa kuvailla isotooppitutkimuksia ohjaavat EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräykset
-osaa nimetä, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-osaa kuvailla turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteita
-osaa kuvailla luuntiheysmittauksen periaatteita
-osaa kuvailla isotooppitutkimusten kannalta tärkeimpien kliinisen fysiologian tutkimusten perusteita
-osaa laskea radioaktiivisten lääkkeiden aktiivisuuksia
-osaa oppimistilanteessa saattaa käyttökuntoon radioaktiivisen lääkkeen
-osaa toimia työpajan oppimistilanteissa turvallisesti
-osaa kuvailla puhdastilatyöskentelyn periaatteita
-osaa selittää isotooppitutkimuksia ohjaavat EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräysten sisällön
-osaa selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen ja osaa perustella asioita
-osaa selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa selittää luutiheysmittauksen periaatteet
-osaa isotooppitutkimusten kannalta tärkeimpien kliinisen fysiologian tutkimusten perusteet
-osaa oppimistilanteessa saattaa käyttökuntoon radioaktiivisen lääkkeen
-osaa laskea radioaktiivisten lääkkeiden aktiivisuuksia ja osaa soveltaa taitoaan erilaisiin tilanteisiin
-osaa toimia ja soveltaa teoriatietoja erilaissa oppimistilanteissa
-osaa selittää puhdastilatyöskentelyn periaatteet
-tietää isotooppitutkimuksia koskevat EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräykset niin, että pystyy tarvittaessa perustellen selittämään niiden sisällön potilaalle, potilaan omaisille ja muulle henkilökunnalle
-osaa perustellen selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-osaa perustellen selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa perustellen selittää luuntiheysmittauksen periaatteet
-osaa perustellen selittää isotooppitutkimusten kannalta tärkeimpien kliinisen fysiologian tutkimusten perusteet
-osaa oppimistilanteessa saattaa käyttökuntoon radioaktiivisen lääkkeen
-osaa laskea radioaktiivisten lääkkeiden aktiivisuuksia ja osaa soveltaa taitoaan monipuolisesti erilaisiin tilanteisiin
-osaa toimia ja perustella toimintansa teoriatiedolla työpajan oppimistilanteissa
-osaa perustellen selittää puhdastilatyöskentelyn periaatteet
Maire Petäjäjärvi
Annetaan kunkin osan ensimmäisellä luentokerralla
Luento-opetusta (80 % läsnäolovaatimus), työpajaharjoituksia (100 % läsnäolovaatimus), opintokäynti (100 % läsnäolovaatimus)
Tentit erikseen
isotooppitutkimukset ja lääkesädehoidot (sisältää kysymyksen kliinisen fysiologian osuudesta),
säteilysuojelu isotooppitutkimuksissa (jokaisesta kysymyksestä 50 % oikein)
isotooppilaskut (100 % oikein)
Suomi
04.01.2021 - 28.05.2021
19.10.2020 - 05.01.2021
5 op
19RH
0 - 36
Röntgenhoitaja Virtuaalihenkilö, Bioanalytiikka Virtuaalihenkilö
Opintojakso koostuu useasta toteutusosasta: Säteilysuojelu isotooppitutkimuksissa, Isotooppitutkimukset ja lääkesädehoidot (sisältää luuntiheydenmittauksen), Kliininen fysiologia
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Mikäli opiskelija on sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi pois teoriatunneilta (80 % läsnäolovaatimus), voi opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä tunnilla käsiteltyyn asiaan kirjoittamalla tiivistelmän lähdeviitteineen kyseisellä kerralla käsitellyistä asioita perustuen uusimpaan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen kirjaan: Anssi Sovijärvi, Jaakko Hartiala, Juhani Knuuti, Tomi Laitinen, Pekka Malmberg (toim.): Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen perusteet, 1. painos 2018, ja/tai tieteellisiin artikkeleihin.
Yksi poissaolotunti / yksi tekstisivu (A4 paperi, riviväli 1.15, fontti 12, reunukset 2 cm kaikilla sivuilla) + lähdeluettelo.
Korvaava tehtävä on palautettava ennen opintojakson koetta.
Muita vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
Isotooppitutkimukset ja lääkesädehoidot -osuuteen kuuluu opintokäynti/laboraatiokerta TAYS:n isotooppilaboratoriossa.
isotooppilaskut (HYV/HYL) suoritetaan työpajojen yhteydessä keväällä 2021
isotooppitutkimukset ja säteilysuojelu isotooppitutkimuksissa koe (sisältää kysymyksen kliinisen fysiologian osuudesta): aika tarkentuu jakson alussa
Uusintakokeet sovitaan opintojakson alussa.
kv-vaihto-opiskelija pitää yhden luennon englannin kielellä.
1 op vastaa 27h opiskelijan työtä, 1 op on keskimäärin 8-12 h kontaktiopetusta, loput itsenäistä työtä.
Isotooppitutkimusten työpajoissa on 100 % läsnäolovaatimus
Opintokäynnillä/TAYSin laboraatiossa on 100 % läsnäolovaatimus
Isotooppitutkimusten ja säteilysuojelun (sis. kl.fysiologia) teoriatunneilla on 80 % läsnäolovaatimus.
teoriatiedoissa selviä puutteita ja väärinymmärryksiä, opiskelija ei osallistu työpajaan, opintokäynnille ja/tai TAYSin laboraatiokerralle.
-osaa tunnistaa ja nimetä isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa kuvailla turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteita
-osaa nimetä, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-osaa kuvailla isotooppitutkimuksia ohjaavat EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräykset
-osaa kuvailla luuntiheysmittauksen periaatteita
-osaa kuvailla isotooppitutkimusten kannalta tärkeimpien kliinisen fysiologian tutkimusten perusteita
-osaa laskea radioaktiivisten lääkkeiden aktiivisuuksia
-osaa oppimistilanteessa saattaa käyttökuntoon radioaktiivisen lääkkeen
-osaa toimia työpajan oppimistilanteissa turvallisesti
-osaa kuvailla puhdastilatyöskentelyn periaatteita
-osaa selittää isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa radioaktiivisia isotooppeja käyttäen ja osaa perustella asioita
-osaa selittää isotooppitutkimuksia ohjaavat EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräysten sisällön
-osaa selittää luutiheysmittauksen periaatteet
-osaa isotooppitutkimusten kannalta tärkeimpien kliinisen fysiologian tutkimusten perusteet
-osaa oppimistilanteessa saattaa käyttökuntoon radioaktiivisen lääkkeen
-osaa laskea radioaktiivisten lääkkeiden aktiivisuuksia ja osaa soveltaa taitoaan erilaisiin tilanteisiin
-osaa toimia ja soveltaa teoriatietoja erilaissa oppimistilanteissa
-osaa selittää puhdastilatyöskentelyn periaatteet
-osaa perustellen selittää isotooppitutkimuksiin ja –hoitoihin liittyvät tärkeimmät käsitteet
-osaa perustellen selittää turvallisen isotooppityöskentelyn periaatteet
-osaa perustellen ja laaja-alaisesti selittää, millä menetelmillä potilaita voidaan tutkia ja hoitaa
radioaktiivisia isotooppeja käyttäen
-tietää isotooppitutkimuksia koskevat EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja
viranomaismääräykset niin, että pystyy tarvittaessa perustellen selittämään niiden sisällön potilaalle, potilaan omaisille ja muulle henkilökunnalle
-osaa perustellen selittää luuntiheysmittauksen periaatteet
-osaa perustellen selittää isotooppitutkimusten kannalta tärkeimpien kliinisen fysiologian tutkimusten perusteet
-osaa oppimistilanteessa saattaa käyttökuntoon radioaktiivisen lääkkeen
-osaa laskea radioaktiivisten lääkkeiden aktiivisuuksia ja osaa soveltaa taitoaan monipuolisesti
erilaisiin tilanteisiin
-osaa toimia ja perustella toimintansa teoriatiedolla työpajan oppimistilanteissa
-osaa perustellen selittää puhdastilatyöskentelyn periaatteet
-osaa nimetä kuvantamisen ja röntgenkuvan muodostumisen perusteita
-osaa kuvailla säteilyturvallisen toiminnan periaatteet röntgentutkimustilanteissa
-osaa pääsääntöisesti käyttää röntgenluokkien röntgenlaitteita
-osaa selittää kuvantamisen perusteet, röntgenkuvan muodostumiseen ja laatuun vaikuttavat tekijät
-osaa selittää säteilyturvallisen toiminnan periaatteet röntgentutkimustilanteissa
-osaa käyttää röntgenluokkien röntgenlaitteita turvallisesti
-tietää ja osaa perustellen selittää kuvantamisen perusteet ja röntgenkuvan muodostumiseen ja laatuun vaikuttavat tekijät
-tietää ja osaa perustella, miten kuvantamistutkimuksissa voidaan vaikuttaa röntgenkuvan muodostumiseen ja kuvan laatuun sekä potilaan säteilyannokseen
-tietää ja osaa soveltaa säteilyturvallisen toiminnan periaatteita
-osaa käyttää röntgenluokkien röntgenlaitteita turvallisesti
Maire Petäjäjärvi
Suositeltava kirjallisuus Moodlessa
Luennot, Flipped Learning ja ryhmätyöskentely, harjoitustunnit
Koe, arviointiasteikko 0-5; orientoiva harjoittelu: aktiivinen osallistuminen, jatkuva arviointi hyväksytty/hylätty
Suomi
28.09.2020 - 19.11.2020
25.07.2020 - 31.08.2020
4 op
20RH
0 - 37
Röntgenhoitaja Virtuaalihenkilö, Pirita Markkula, Tiina Jylhä, Marja Jaronen, Anna-Riikka Keihäs
Teoria ja orientoiva harjoittelu menevät limittäin. Osallistuminen orientoivaan harjoitteluun edellyttää teoriassa käsiteltyjen asioiden hallintaa.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole, harjoitustunneilla 100% läsnäolo
Opintojakson tentti 19.11. Ensimmäinen uusinta xx, toinen uusinta xx
4 op = 108h. 20h ryhmätyöskentelyä/luentoja, 16h harjoitustunteja. Itsenäisen työn osuus 72h
-osaa nimetä kuvantamisen ja röntgenkuvan muodostumisen perusteita
-osaa kuvailla säteilyturvallisen toiminnan periaatteet röntgentutkimustilanteissa
-osaa pääsääntöisesti käyttää röntgenluokkien röntgenlaitteita
-osaa selittää kuvantamisen perusteet, röntgenkuvan muodostumiseen ja laatuun vaikuttavat tekijät
-osaa selittää säteilyturvallisen toiminnan periaatteet röntgentutkimustilanteissa
-osaa käyttää röntgenluokkien röntgenlaitteita turvallisesti
-tietää ja osaa perustellen selittää kuvantamisen perusteet ja röntgenkuvan muodostumiseen ja laatuun vaikuttavat tekijät
-tietää ja osaa perustella, miten kuvantamistutkimuksissa voidaan vaikuttaa röntgenkuvan muodostumiseen ja kuvan laatuun sekä potilaan säteilyannokseen
-tietää ja osaa soveltaa säteilyturvallisen toiminnan periaatteita
-osaa käyttää röntgenluokkien röntgenlaitteita turvallisesti
Maire Petäjäjärvi
Suositeltava kirjallisuus Moodlessa
Luennot, Flipped Learning ja ryhmätyöskentely, harjoitustunnit
Koe, arviointiasteikko 0-5; orientoiva harjoittelu: aktiivinen osallistuminen, jatkuva arviointi hyväksytty/hylätty
Suomi
28.09.2020 - 19.11.2020
10.08.2020 - 27.09.2020
4 op
20RHSJ
0 - 26
Röntgenhoitaja Virtuaalihenkilö, Pirita Markkula, Tiina Jylhä, Marja Jaronen, Anna-Riikka Keihäs
Teoria ja orientoiva harjoittelu menevät limittäin. Osallistuminen orientoivaan harjoitteluun edellyttää teoriassa käsiteltyjen asioiden hallintaa.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Ei ole, harjoitustunneilla 100% läsnäolo
Opintojakson tentti 19.11. Ensimmäinen uusinta xx, toinen uusinta xx
4 op = 108h. 20h ryhmätyöskentelyä/luentoja, 16h harjoitustunteja. Itsenäisen työn osuus 72h
Hyväksytty
-toimii röntgenhoitajan eettisten ohjeiden mukaisesti
-on oma-aloitteinen ja yhteistyökykyinen
-osaa ohjata potilasta ja tehdä itsenäisesti lähetteen mukaiset yleisimmät natiiviröntgentutkimukset ja ohjattuna muut kuvantamistutkimukset
-osaa ohjata potilasta ja toimia työryhmän jäsenenä säteilysuojeluun liittyvissä tilanteissa (potilas, tukihenkilö, henkilökunta, saattaja ja työympäristö)
-osaa käyttää kuvantamislaitteita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti
-pystyy luomaan luottamuksellisia hoito- ja vuorovaikutussuhteita potilaiden kanssa
-kykenee realistiseen itsearviointiin, vastaanottaa palautetta ja ohjeita
Hylätty
-ei noudata sovittuja työaikoja
-vetäytyy toistuvasti oppimistilanteista
-ei suoriudu ohjattuna yleisimmistä kuvantamistutkimuksista
-vaarantaa toistuvasti potilasturvallisuutta
-ei noudata tietosuojakäytäntöjä
-ei noudata aseptista toimintatapaa
-kuvantamislaitteiden käytössä on turvallisuutta vaarantavia tekijöitä
-säteilysuojeluun liittyvissä tilanteissa toistuvasti puutteita
-ei osoita kiinnostusta kuvantamistutkimuksiin liittyvään oppimiseensa
Maire Petäjäjärvi
Suomi
10.08.2020 - 18.12.2020
11.07.2020 - 30.08.2020
8 op
19RH
0 - 37
Pirita Markkula, Tiina Jylhä, Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Maire Petäjäjärvi
Ammattitaitoa edistävä harjoittelu terveydenhuollon eri kuvantamisyksiköissä
Ohjauskeskustelu harjoittelun puolessavälissä ja lopussa yhdessä ohjaajan opettajan ja opiskelijan kanssa. Opiskelija tekee harjoitteluun liittyvän tehtävän ohjeiden mukaisesti.
-Modaliteettikohtaiset tavoitteet
Suomi
03.08.2020 - 18.12.2020
27.04.2020 - 06.09.2019
8 op
18RH
0 - 36
Pirita Markkula, Tiina Jylhä, Julia Kritz, Marja Jaronen, Anna-Riikka Keihäs
Eri modaliteeteilla harjoittelu edellyttää kyseisen modaliteetin teoriaopintojen hyväksyttyä suoritusta
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
8 op = 216 tuntia, josta harjoittelua 190h ja 26h varattu kirjallisen työn tekemiseen
Hyväksytty:
•Noudattaa toiminnassaan salassapitovelvollisuutta
•Toimii röntgenhoitajan eettisten ohjeiden mukaisesti
•Toimii potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti
•Osoittaa kiinnostusta ammatillista kehittymistään kohtaan
•Toiminta on aktiivista, on oma-aloitteinen ja yhteistyökykyinen
•Kykenee realistiseen itsearviointiin, vastaanottaa palautetta ja ohjeita
•Opiskelija hyödyntää saamansa palautteen ja pystyy muuttamaan omaa toimintaansa
•Suoriutuu kuvantamisprosessista. Konsultoi radiografiatyön ja muiden ammattiryhmien asiantuntijoita kuvantamistutkimuksen aikana
Hylätty:
•Ei noudata salassapitovelvollisuutta
•Ei kunnioita potilasta tai työtovereita
•Vaarantaa potilasturvallisuuden toistuvasti
•Ei tunne eikä noudata potilaiden oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä
•Ei osoita kiinnostusta ammatillista kehittymistään kohtaan
•Oma-aloitteisuus puuttuu, ei opi, yhteistyötaidot ovat heikot
•Ei pysty itsearviointiin tai itsearviointi on epärealistista, palautteen vastaanotto vaikeaa
•Ei noudata sovittuja työaikoja
•Kuvantamisprosessin toteutuksessa toistuvasti virheitä. Esim. päästää potilaan pois kuvantamistutkimuksista konsultoimatta radiografiatyön tai muiden ammattiryhmien asiantuntijoita
-osaa nimetä MRI kuvasta anatomisia kohteita
-osaa kuvailla turvallisen työskentelyn perusteita MRI-tutkimuksissa
-osaa kuvailla MRI tutkimusprosessin ja potilaan ohjauksen
-osaa kuvailla ensiapukäytänteet magneettitutkimuksissa
-osaa kuvailla tehosteaineiden käytön perusteita
-osaa soveltaa topografisen anatomian perustietoja ja nimetä MRI kuvasta anatomisia kohteita
-osaa selittää turvallisen työskentelyn perusteet MRI tutkimuksissa
-osaa selittää MRI tutkimuksen tutkimusprosessin ja eri-ikäisten potilaiden ohjauksen
-alkaa tunnistaa radiologisia löydöksiä MRI kuvista
-osaa selittää tehosteaineiden käyttötarkoituksen, vaikutusmekanismit, sivuvaikutukset ja tehosteaineesta aiheutuneiden reaktioiden hoidon
-osaa selittää ensiapukäytänteet magneettitutkimuksissa
-osaa soveltaa monipuolisesti topografisen anatomian tietoja ja nimetä MRI kuvasta anatomisia kohteita
-osaa selittää kohteenmukaiset leikesuunnat
-osaa selittää monipuolisesti turvallisen työskentelyn perusteet MRI tutkimuksissa ja toiminnan poikkeustilanteissa
-osaa selittää laaja-alaisesti MRI tutkimuksen tutkimusprosessin ja eri-ikäisten potilaiden ohjauksen erityispiirteet
-osaa selittää, miten MRI-kuvan laatuun voidaan vaikuttaa kuvausparametrien valinnalla
-osaa kuvailla tavallisimmat artefaktat
-osaa selittää laaja-alaisesti tehosteaineiden käyttötarkoituksen, vaikutusmekanismit ja sivuvaikutukset ja miten hoidetaan tehosteaineesta aiheutuneita reaktioita
-osaa perustellen selittää ensiapukäytänteet magneettitutkimuksissa
Maire Petäjäjärvi
Blanco Sequeiros, R., Koskinen, S., Aronen, H., Lundbom, N., Vanninen, R., Tervonen, O. (toim.) Kliininen radiologia, 1. painos. Kustannus Oy Duodecim. Osio: Lammentausta, E.: Magneettikuvaus. Saatavilla https://tuni.finna.fi/ -palvelimen kautta e-kirjana. https://www.oppiportti.fi/op/opk04610 (vaatii kirjautumistunnukset)
Westbrook C. 2014. Handbook of MRI technique: John Wiley & Sons
(myös e-kirjana), sivut 48 – 80, 138 – 171, 269 – 356
Moolen materiaali, luentomateriaali
Luennot, itsenäiset tehtävät, ryhmätehtävät
Laitetekniikan ja radiologian luennoilla 100 % läsnäolovelvoite
Magneettitutkimusten opetuksessa 80 % läsnäolovelvoite
Laitetekniikan opetuksessa järjestetään luennot ja tentti.
Magneettitutktimusten opetuksessa järjestetään luentoja ja ryhmäkeskusteluita. Oppimisalusta Moodlessa suoritetaan itsenäistä ja ryhmätyöskentelyä sekä testejä erillisten ohjeiden mukaan.
Tarkemmat tiedot annetaan orientaatio-opetuskerralla 11.12.2020 (etäyhteys).
Opintokäynti pienryhmissä.
Suomi
01.12.2020 - 31.03.2021
16.09.2020 - 06.11.2020
3 op
19RH
0 - 36
Röntgenhoitaja Virtuaalihenkilö, RADIO Luennoitsija, Julia Kritz, Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
Magneetin laiteopista tentti (ajankohta ilmoitetaan myöhemmin)
Magneettitutkimuksista testit ja tehtävät Moodlessa erikseen ilmoitettavana ajankohtana
3 op = 81 h opiskelijan työskentelyä
-osaa hyödyntää matemaattisia perusteita ammatissa vaadittavissa laskutoimituksissa
-osaa nimetä mekaniikan, aaltoliikeopin, ääniopin, magnetismin ja sähköopin peruskäsitteitä
-osaa nimetä fysiikan suure- ja mittajärjestelmän
-osaa kuvailla sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön liittyvät perusperiaatteet
-osaa kuvailla säteily- ja ydinfysiikan keskeiset perusperiaatteet
-osaa kuvailla säteilyn mittayksiköt ja tärkeimmät säteilyn mittausmenetelmät
-osaa kuvailla natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimuksissa käytettävien laitteiden ja oheislaitteiden toimintaperiaatteet
-osaa laskea ammatissa vaadittavia peruslaskutoimituksia
-osaa nimetä mekaniikan, aaltoliikeopin, ääniopin, magnetismin ja sähköopin peruskäsitteitä
-osaa nimetä fysiikan suure- ja mittajärjestelmän
-osaa selittää sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön liittyvät perusperiaatteet
-osaa selittää säteily- ja ydinfysiikan keskeiset perusperiaatteet
-osaa selittää säteilyn mittayksiköt ja tärkeimmät säteilyn mittausmenetelmät
-osaa selittää natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimuksissa käytettävien laitteiden ja oheislaitteiden toimintaperiaatteet
-osaa laskea ammatissa vaadittavat laskutoimitukset
-osaa nimetä mekaniikan, aaltoliikeopin, ääniopin, magnetismin ja sähköopin peruskäsitteitä
-osaa nimetä fysiikan suure- ja mittajärjestelmän
-osaa perustellen selittää sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön liittyvät perusperiaatteet
-osaa perustellen selittää säteily- ja ydinfysiikan keskeiset perusperiaatteet
-osaa perustellen selittää säteilyn mittayksiköt ja tärkeimmät säteilyn mittausmenetelmät
-osaa perustellen selittää natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimuksissa käytettävien laitteiden ja oheislaitteiden toimintaperiaatteet
Maire Petäjäjärvi
Materiaali Tabulassa + muu opettajan määrittelemä materiaali
Lähiopetus
Opetusvideot
Laskuharjoitukset
Opetuskeskustelu
Kolme kirjallista koetta. Kaikkiin kokeisiin on osallistuttava. Osien 1 (matematiikka) ja 2 (yleinen fysiikka) suorituksen voi tehdä etukäteen näyttökokeella, jolloin niiden osien tunneille ei tarvitse osallistua. Jos näyttökokeesta saa arvosanan 1 tai 2, niin näiden osien tunneille osallistuminen on suositeltavaa. Kolmannen osan tunneille ja kokeeseen osallistuvat kaikki. Kolmannen osan (säteilyfysiikka ja laitetekniikka) kokeesta on saatava vähintään 1/2 pisteistä, jotta STUKin pätevyysvaatimuksen täyttyisivät. Opintojakson arvosana määräytyy osien arvosanojen painotettuna keskiarvona. Painokertoimet:
Osa 1, matematiikka, 1 op: painokerroin 25 %
Osa 2, yleinen fysiikka, 1 op: painokerroin 25 %
Osa 3, säteilyfysiikka ja laitetekniikka, 2 op: 50 %
Suomi
17.08.2020 - 30.10.2020
18.07.2020 - 16.08.2020
4 op
20RH
0 - 37
RADIO Luennoitsija, Sami Suhonen
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ilmoitettu aikataulussa Tabulassa
Opiskelijan laskennallinen työmäärä: 4 op = 108 h
Matematiikka 1 op
Fysiikka 1 op
Säteilyfysiikka ja laitetekniikka 2 op
-osaa hyödyntää matemaattisia perusteita ammatissa vaadittavissa laskutoimituksissa
-osaa nimetä mekaniikan, aaltoliikeopin, ääniopin, magnetismin ja sähköopin peruskäsitteitä
-osaa nimetä fysiikan suure- ja mittajärjestelmän
-osaa kuvailla sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön liittyvät perusperiaatteet
-osaa kuvailla säteily- ja ydinfysiikan keskeiset perusperiaatteet
-osaa kuvailla säteilyn mittayksiköt ja tärkeimmät säteilyn mittausmenetelmät
-osaa kuvailla natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimuksissa käytettävien laitteiden ja oheislaitteiden toimintaperiaatteet
-osaa laskea ammatissa vaadittavia peruslaskutoimituksia
-osaa nimetä mekaniikan, aaltoliikeopin, ääniopin, magnetismin ja sähköopin peruskäsitteitä
-osaa nimetä fysiikan suure- ja mittajärjestelmän
-osaa selittää sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön liittyvät perusperiaatteet
-osaa selittää säteily- ja ydinfysiikan keskeiset perusperiaatteet
-osaa selittää säteilyn mittayksiköt ja tärkeimmät säteilyn mittausmenetelmät
-osaa selittää natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimuksissa käytettävien laitteiden ja oheislaitteiden toimintaperiaatteet
-osaa laskea ammatissa vaadittavat laskutoimitukset
-osaa nimetä mekaniikan, aaltoliikeopin, ääniopin, magnetismin ja sähköopin peruskäsitteitä
-osaa nimetä fysiikan suure- ja mittajärjestelmän
-osaa perustellen selittää sähkölaitteiden turvalliseen käyttöön liittyvät perusperiaatteet
-osaa perustellen selittää säteily- ja ydinfysiikan keskeiset perusperiaatteet
-osaa perustellen selittää säteilyn mittayksiköt ja tärkeimmät säteilyn mittausmenetelmät
-osaa perustellen selittää natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimuksissa käytettävien laitteiden ja oheislaitteiden toimintaperiaatteet
Maire Petäjäjärvi
Materiaali Tabulassa + muu opettajan määrittelemä materiaali
Lähiopetus
Opetusvideot
Laskuharjoitukset
Opetuskeskustelu
Kolme kirjallista koetta. Kaikkiin kokeisiin on osallistuttava. Osien 1 (matematiikka) ja 2 (yleinen fysiikka) suorituksen voi tehdä etukäteen näyttökokeella, jolloin niiden osien tunneille ei tarvitse osallistua. Jos näyttökokeesta saa arvosanan 1 tai 2, niin näiden osien tunneille osallistuminen on suositeltavaa. Kolmannen osan tunneille ja kokeeseen osallistuvat kaikki. Kolmannen osan (säteilyfysiikka ja laitetekniikka) kokeesta on saatava vähintään 1/2 pisteistä, jotta STUKin pätevyysvaatimuksen täyttyisivät. Opintojakson arvosana määräytyy osien arvosanojen painotettuna keskiarvona. Painokertoimet:
Osa 1, matematiikka, 1 op: painokerroin 25 %
Osa 2, yleinen fysiikka, 1 op: painokerroin 25 %
Osa 3, säteilyfysiikka ja laitetekniikka, 2 op: 50 %
Suomi
17.08.2020 - 30.10.2020
27.04.2020 - 06.09.2020
4 op
20RHSJ
0 - 24
Tiina Jylhä, RADIO Luennoitsija, Sami Suhonen, VirtuaaliRASA Seinäjoki
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ilmoitettu aikataulussa Tabulassa
Opiskelijan laskennallinen työmäärä: 4 op = 108 h
Matematiikka 1 op
Fysiikka 1 op
Säteilyfysiikka ja laitetekniikka 2 op
-osaa nimetä natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimusprosessin vaiheita
-osaa luetella, miten eri-ikäisten potilaiden kanssa toimitaan kuvantamistutkimuksissa
-osaa nimetä yleisimpien natiiviröntgentutkimusten hyvän kuvan kriteerit
-osaa nimetä eri-ikäisten potilaiden luuston ja rintakehän alueen normaaleja ja patologisia tiloja
-osaa selittää natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimusprosessin vaiheet
-osaa selittää, miten eri-ikäisten potilaiden kanssa toimitaan kuvantamistutkimuksissa
-osaa nimetä natiiviröntgentutkimusten hyvän kuvan kriteerit yksityiskohtaisesti ja osoittaa röntgenkuvasta anatomisia kohteita
-osaa selittää eri-ikäisten potilaiden luuston ja vartalon alueen normaaleja ja patologisia tiloja
-osaa perustellen selittää natiiviröntgen- ja ultraäänitutkimusprosessin vaiheet
-osaa perustellen selittää, miten eri-ikäisten potilaiden kanssa toimitaan kuvantamistutkimuksissa
-osaa nimetä natiiviröntgentutkimusten kaikki tai lähes kaikki hyvän kuvan kriteerit ja osoittaa röntgenkuvasta anatomisia kohteita
-osaa perustellen selittää eri-ikäisten potilaiden luuston ja rintakehän alueen normaaleja ja patologisia tiloja
Maire Petäjäjärvi
Suomi
24.08.2020 - 19.02.2021
02.07.2020 - 05.09.2020
4 op
20RH
Tiina Jylhä, RADIO Luennoitsija, Julia Kritz
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-osaa laatia tuntisuunnitelman osana opetustilanteen suunnittelua
-osaa toteuttaa opetustilanteen
-osallistuu pienryhmätyöskentelyyn
-itsearviointi ja vertaisarviointi on niukka
-osaa laatia monipuolisen tuntisuunnitelman osana opetustilanteen suunnittelua
-osaa toteuttaa opetustilanteen standardiratkaisuja noudattaen huomioiden kohderyhmän
-osallistuu pienryhmätyöskentelyyn
-osaa työskennellä muita opiskelijoita innostaen
-osaa arvioida osaamistaan, mutta itsearviointi ja vertaisarviointi jää kuvailevalle tasolle
-osaa teoriaan pohjautuen laatia monipuolisen tuntisuunnitelman osana opetustilanteen suunnittelua
-osaa toteuttaa innovatiivisen opetustilanteen huomioiden kohderyhmän
-osallistuu pienryhmätyöskentelyyn
-osaa työskennellä innovatiivisesti muita opiskelijoita innostaen
-osaa arvioida omaa osaamistaan monipuolisesti
-osaa antaa palautetta pienryhmän muille opiskelijoille rakentavasti
Hylätty
-ei osallistu pienryhmätyöskentelyyn
Maire Petäjäjärvi
Oppimateriaali kerrotaan ensimmäisellä tunnilla
Luennot, pienryhmätyöskentely, itsenäinen työskentely
Suomi
14.09.2020 - 25.11.2020
15.08.2020 - 13.09.2020
2 op
19RH
0 - 36
Tiina Jylhä
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Osallistuminen opetukseen ja laboraatioihin. Ei valinnaisia suoritustapoja.
Tenttiajankohdat kerrotaan ensimmäisellä tunnilla.
1op = 27h opiskelijan työtä.
Maire Petäjäjärvi
Opinnäytetyöseminaariesitys ja vertaisarviointi, kypsyysnäyte, posteri. OPinnäyteyön tallentaminen theseukseen
Suomi
01.09.2020 - 20.11.2020
27.04.2020 - 30.10.2020
3 op
17RH
0 - 32
Tiina Säilä, Tiina Jylhä, Maire Petäjäjärvi, Julia Kritz, Annina Korpela, Marianna Leikomaa, Marja Jaronen, Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
Hyväksytty/hylätty
Oma esitys, vertaisarviointi, puheenjohtajuus. Osallistuminen seminaareihin.
Hyväksytty:
-osaa hakea tietoa ohjeistetusti
-osaa kirjoittaa omaan alaan liittyvää asiatyylistä tekstiä
-osallistuu opetukseen ja tekee annetut tehtävät
Hylätty:
-ei osallistu opetukseen
-ei tee annettuja tehtäviä hyväksytysti
Maire Petäjäjärvi
Suositeltavaa kerrata word, exel, power point, muut luennoitsijan osoittamat materiaalit.
Luennoitsijoiden osoittamat materiaalit.
Luennot, pakolliset infot, osallistuminen informaatiotekniikan lähtötasotestiin, oppimistehtävä
Suomi
17.08.2020 - 18.12.2020
18.07.2020 - 01.09.2020
3 op
20RH
0 - 37
Pirita Markkula, Tapio Yrjölä, Päivi Lukin, Annina Korpela, Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Opiskelijalle 3 op, sisältää luennot, infot sekä itsenäisen työskentelyn.
Kokonaisuuteen kuuluu useita osia
Kurssi on hyväksytty kun opiskelija on suorittanut kaikki osiot.
Hyväksytty:
-osaa hakea tietoa ohjeistetusti
-osaa kirjoittaa omaan alaan liittyvää asiatyylistä tekstiä
-osallistuu opetukseen ja tekee annetut tehtävät
Hylätty:
-ei osallistu opetukseen
-ei tee annettuja tehtäviä hyväksytysti
Maire Petäjäjärvi
Luennoitsijoiden osoittamat materiaalit. Suositeltavaa kerrata Word, Excel, PowerPoint.
Luennot, pakolliset infot, osallistuminen informaatiotekniikan lähtötasotestiin, röntgenhoitajan ammattiin tutustuminen (2 päivää), oppimistehtävä
Suomi
17.08.2020 - 18.12.2020
27.04.2020 - 04.09.2020
3 op
20RHSJ
0 - 24
Tapio Yrjölä, Annina Korpela, Julia Kritz, VirtuaaliRASA Seinäjoki
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
2 päivän tutustuminen röntgenhoitajan työhön (pakollinen)
Opiskelijalle 5 op, sisältää luennot, infot, tutustumiset työelämässä sekä itsenäisen työskentelyn
Kokonaisuuteen kuuluu useita osia
Kurssi on hyväksytty kun opiskelija on suorittanut kaikki osiot
Hyväksytty:
-aktiivinen osallistuminen ryhmäkeskusteluihin
-tutustumisjakso on suoritettu täysimääräisesti ja annetut tehtävät tehty hyväksytysti
Hylätty
-ei osallistu opetukseen eikä ryhmätehtävien tekemiseen
-ei suorita tutustumisjaksoa täysimääräisesti eikä tee annettuja tehtäviä hyväksytysti
Maire Petäjäjärvi
Suomi
17.08.2020 - 05.02.2021
18.07.2020 - 06.09.2020
3 op
20RH
0 - 37
Pirita Markkula, PEDA Virtuaalihenkilö
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytty:
-aktiivinen osallistuminen ryhmäkeskusteluihin
-tutustumisjakso on suoritettu täysimääräisesti ja annetut tehtävät tehty hyväksytysti
Hylätty
-ei osallistu opetukseen eikä ryhmätehtävien tekemiseen
-ei suorita tutustumisjaksoa täysimääräisesti eikä tee annettuja tehtäviä hyväksytysti
Maire Petäjäjärvi
Luennoitsijoiden osoittamat materiaalit
Luennot, ryhmätehtävät, tutustumisjakso kuvantamis- ja/tai sädehoito-osastolla
Suomi
17.08.2020 - 18.02.2021
27.04.2020 - 06.09.2020
3 op
20RHSJ
0 - 24
RADIO Luennoitsija, Julia Kritz
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Tutustumisjakso kuvantamis- ja/tai sädehoito-osastolla
Opiskelijalle 3 op
Kokonaisuuteen kuuluu useita osia
Kurssi on hyväksytty kun opiskelija on suorittanut kaikki osiot
-osaa määritellä hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa nimetä, mitä monikulttuurisuus on tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa nimetä ihmisen perustarpeet
-osaa nimetä hoitotyön auttamismenetelmiä
-osaa kuvailla aseptisen työskentelyn periaatteet potilaan hoidossa
-osaa kuvailla aikuisen potilaan hoitotyön periaatteita
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
-osaa selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa selittää, mitä monikulttuurisuus tarkoittaa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa kuvailla ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
-osaa perustellen selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet sekä hahmottaa niiden yhteyden röntgenhoitajan ammattiin
-osaa perustella erilaiset toimintatavat monikulttuurisissa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa perustellen selittää ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa perustellen selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa laaja-alaisesti selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-hallitsee keskeiset asiat loogisesti ilman virheitä osoittaen kokonaisuuden hallintaa ja asioiden yhdistelykykyä
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
Hylätty
-koesuoritus on hylätty, mikäli tenttivastauksen perusteella opiskelija aiheuttaa potilaalle haittaa, vahinkoa tai kuolemanvaaran
Maire Petäjäjärvi
-Abdelhamid P, Juntunen A & Koskinen L. 2010. Monikulttuurinen hoitotyö. WsoyPro. Soveltuvin osin.
-Ahonen O, Blek-Vehkaluoto M, Buure T, Ekola S, Partamies S & Sulosaari V. 2019. Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro. Soveltuvin osin.
-Iivanainen I & Syväoja P. 2016. Hoida ja kirjaa. Sanoma Pro. soveltuvin osin.
-Rautava-Nurmi H, Westergård A, Henttonen T, Ojala M & Vuorinen S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. SanomaPro. Soveltuvin osin.
-Saano S & Taam-Ukkonen M. 2020. Lääkehoidon käsikirja. Osa 1: Luku 7 Laskimoon annettava lääke- ja nestehoito. Sanoma Pro.
-Muu opettajan osoittama materiaali.
Teoriaopetus tapahtuu etäopetuksena verkossa. Kurssilla tehdään tehtäviä/harjoituksia itsenäisesti ja pareittain/ryhmissä.
Laboratoriotyöskentely / työpajatyöskentely tapahtuu koululla.
Kirjallinen tentti (keväällä 2021)
Osa 1 Hoitotyö; Tentti (numeraalinen arviointi) ja annettujen tehtävien tekeminen hyväksytysti
Osa 2 Orientoiva harjoittelu: Aktiivinen osallistuminen, hyväksytty/täydennettävä/ hylätty
Orientaatiotunnilla ja orientoivan harjoittelujen tunneilla pakollinen läsnäolo. Orientoiva harjoittelu 100% läsnäolo.
Suomi
17.08.2020 - 12.03.2021
01.06.2020 - 20.08.2020
5 op
20RH
0 - 37
Nora Hakio, Laura Hilden
Opintojakson orientaatiotunti pidetään 20.8.2020 ja sillä edellytetään läsnäoloa.
HOITOTYÖN OSUUDEN TARKENNETUT SISÄLLÖT:
- Hoitotyön perusteet (keskeiset käsitteet, hoitotyön periaatteet, hoitotyön prosessi, hoitotyön monikulttuurinen ympäristö)
- Aseptiikka hoitotyössä, suojainten käyttö
- Ravitsemus (sis. nenämahaletkun laitto)
- Erittäminen (virtsaaminen, katetrointi)
- Hengitys ja sen tukeminen & tarkkailu (sis. trakeostomiapotilaan hoito)
- Verenkierto ja sen tukeminen & tarkkailu
- Sisätauti-kirurgisen potilaan hoitotyö:
o sydän- ja verisuonisairauksia sairastavan hoitotyö
o Neurologisen potilaan hoitotyö (tajunnan tason tarkkailu, AVH, GCS)
o Syöpä- ja diabetespotilaan hoitotyö
o Leikkauspotilaan hoitotyö (pre- ja postoperatiivinen hoito)
o Murtuma- ja traumapotilaan hoitotyö
- Kipu ja sen hoito
- Rakenteinen kirjaaminen ja digitalisaatio hoitotyössä
- Periferisen laskimon kanylointi ja laskimonsisäinen lääke- ja nestehoito
- ABCDE ja NEWS sekä ISBAR
ORIENTOIVAN HARJOITTELUN SISÄLLÖT:
Orha 1: Aseptiikka ja suojainten pukeminen, hoitoympäristö
Orha 2. Katetrointi ja nenämahaletkun laitto
Orha 3: Verenkierto ja hengitys (mm. RR-mittaus, hapenanto, limaimut)
Orha 4: Perifeerisen laskimon kanylointi ja laskimonsisäinen lääke- ja nestehoito
Orha 5: Potilaan tarkkailu (ABCDE, NEWS)
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-
-
Kirjallinen teoriakoe keväällä 2021, tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Hylätyn suorituksen voi uusia Examissa yhteensä 2 kertaa. Uusintakokeiden ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.
Opintojaksoa voi yrittää korottaa yhden kerran. Korottaminen tapahtuu TAMKin yleisillä korotustenttiviikoilla 44-45 syksyllä 2021. Halutessasi ilmoittautua korotustenttiin, ota yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan (Nora Hakio).
-
5 op = 135 h opiskelijan työtä. Sisältää kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä. Orientoivan harjoittelun osuus 22 h/pienryhmä ja tunneilla 100 % läsnäolovelvollisuus. Osa orientoivasta harjoittelusta toteutuu syksyllä 2020 (Orhat 1-3) ja osa keväällä 2021 (Orhat 4 ja 5).
Osa 1 Hoitotyö
Osa 2 Orientoiva harjoittelu
Osa 3 Ergonomia
Hyväksytty /Hylätty arviointi orientoivasta harjoittelusta:
Hyväksytty:
Opiskelija on osoittanut aktiivista osallistumista (100% läsnäolo) ja motivoituneisuutta harjoituksiin ja harjoiteltavien hoitotyön perustoimintojen osaamista/hallintaa.
Opiskelija osaa harjoiteltavat auttamismenetelmät ja toiminnot. Hän osaa opiskeltavat asiat/sisällöt ja hoitotyön toiminnoissa käytettävien välineiden turvallisen käytön. Opiskelija tietää välineiden ja auttamismenetelmien käyttöindikaatiot sekä osaa toteuttaa hoitoa turvallisesti. Hän osaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi hoitotilanteissa.
Täydennettävä/Hylätty:
Opiskelija ei saavuta jaksolle asetettuja tavoitteita.
Hylätty arviointi hoitotyön teoriaosuudessa:
Opiskelija ei saavuta 50% maksimipistemäärästä tai tuo esille osaamista/toimintaa, mikä aiheuttaa vahinkoa, haittaa tai kuolemanvaaran potilaalle.
Opiskelija:
-osaa määritellä hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa nimetä, mitä monikulttuurisuus on tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa nimetä ihmisen perustarpeet
-osaa nimetä hoitotyön auttamismenetelmiä
-osaa kuvailla aseptisen työskentelyn periaatteet potilaan hoidossa
-osaa kuvailla aikuisen potilaan hoitotyön periaatteita
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
Opiskelija:
-osaa selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa selittää, mitä monikulttuurisuus tarkoittaa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa kuvailla ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
Opiskelija:
-osaa perustellen selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet sekä hahmottaa niiden yhteyden röntgenhoitajan ammattiin
-osaa perustella erilaiset toimintatavat monikulttuurisissa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa perustellen selittää ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa perustellen selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa laaja-alaisesti selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-hallitsee keskeiset asiat loogisesti ilman virheitä osoittaen kokonaisuuden hallintaa ja asioiden yhdistelykykyä
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
-osaa määritellä hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa nimetä, mitä monikulttuurisuus on tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa nimetä ihmisen perustarpeet
-osaa nimetä hoitotyön auttamismenetelmiä
-osaa kuvailla aseptisen työskentelyn periaatteet potilaan hoidossa
-osaa kuvailla aikuisen potilaan hoitotyön periaatteita
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
-osaa selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa selittää, mitä monikulttuurisuus tarkoittaa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa kuvailla ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
-osaa perustellen selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet sekä hahmottaa niiden yhteyden röntgenhoitajan ammattiin
-osaa perustella erilaiset toimintatavat monikulttuurisissa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa perustellen selittää ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa perustellen selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa laaja-alaisesti selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-hallitsee keskeiset asiat loogisesti ilman virheitä osoittaen kokonaisuuden hallintaa ja asioiden yhdistelykykyä
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
Hylätty
-koesuoritus on hylätty, mikäli tenttivastauksen perusteella opiskelija aiheuttaa potilaalle haittaa, vahinkoa tai kuolemanvaaran
Maire Petäjäjärvi
-Abdelhamid P, Juntunen A & Koskinen L. 2010. Monikulttuurinen hoitotyö. WsoyPro. Soveltuvin osin.
-Ahonen O, Blek-Vehkaluoto M, Buure T, Ekola S, Partamies S & Sulosaari V. 2019. Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro. Soveltuvin osin.
-Iivanainen I & Syväoja P. 2016. Hoida ja kirjaa. Sanoma Pro. soveltuvin osin.
-Rautava-Nurmi H, Westergård A, Henttonen T, Ojala M & Vuorinen S. 2019. Hoitotyön taidot ja toiminnot. SanomaPro. Soveltuvin osin.
-Saano S & Taam-Ukkonen M. 2020. Lääkehoidon käsikirja. Osa 1: Luku 7 Laskimoon annettava lääke- ja nestehoito. Sanoma Pro.
-Muu opettajan osoittama materiaali.
Lähi- ja etäopetus
Verkkotyöskentely
Tehtävät / Harjoitukset yksin/pienryhmissä
Laboratoriotyöskentely / työpajatyöskentely
Tentti
Itsenäinen työskentely
Osa 1 Hoitotyö; Tentti (numeraalinen arviointi) ja annettujen tehtävien tekeminen hyväksytysti
Osa 2 Orientoiva harjoittelu: Aktiivinen osallistuminen, hyväksytty/täydennettävä/ hylätty
Orientaatiotunnilla ja orientoivan harjoittelujen tunneilla pakollinen läsnäolo. Orientoiva harjoittelu 100% läsnäolo.
Suomi
17.08.2020 - 19.02.2021
27.04.2020 - 27.08.2020
5 op
20RHSJ
0 - 24
Nora Hakio, VirtuaaliRASA Seinäjoki
Opintojakson orientaatiotunti pidetään etäyhteydellä 3.9.2020 ja sillä edellytetään läsnäoloa.
Toteutussuunnitelma päivitetään myöhemmin ja muutokset ovat mahdollisia.
HOITOTYÖN OSUUDEN TARKENNETUT SISÄLLÖT:
- Hoitotyön perusteet (keskeiset käsitteet, hoitotyön periaatteet, hoitotyön prosessi, hoitotyön monikulttuurinen ympäristö)
- Aseptiikka hoitotyössä, suojainten käyttö
- Ravitsemus (sis. nenämahaletkun laitto)
- Erittäminen (virtsaaminen, katetrointi)
- Hengitys ja sen tukeminen & tarkkailu (sis. trakeostomiapotilaan hoito)
- Verenkierto ja sen tukeminen & tarkkailu
- Kipu ja sen hoito
- Rakenteinen kirjaaminen hoitotyössä
- Periferisen laskimon kanylointi ja laskimonsisäinen lääke- ja nestehoito
- ABCDE ja NEWS sekä ISBAR
- Sisätauti-kirurgisen potilaan hoitotyö:
o sydän- ja verisuonisairauksia sairastavan hoitotyö
o Neurologisen potilaan hoitotyö (tajunnan tason tarkkailu, AVH, GCS)
o Syöpä- ja diabetespotilaan hoitotyö
o Leikkauspotilaan hoitotyö (pre- ja postoperatiivinen hoito)
o Murtuma- ja traumapotilaan hoitotyö
ORIENTOIVAN HARJOITTELUN SISÄLLÖT:
Orha 1: Aseptiikka ja suojainten pukeminen, hoitoympäristö
Orha 2. Katetrointi ja nenämahaletkun laitto
Orha 3: Verenkierto ja hengitys (mm. RR-mittaus, hapenanto, limaimut)
Orha 4: Perifeerisen laskimon kanylointi ja laskimonsisäinen lääke- ja nestehoito
Orha 5: Potilaan tarkkailu (ABCDE, NEWS)
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
2 op
0-5
-
-
Kirjallinen teoriakoe keväällä 2021, tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin
Hylättyä suoritusta voi yrittää uusia yhteensä 2 kertaa TAMKin tutkintosäännön mukaisesti.
1. uusinta: ilmoitetaan myöhemmin
2. uusinta: ilmoitetaan myöhemmin
Opintojaksoa voi yrittää korottaa yhden kerran. Korottaminen tapahtuu TAMKin yleisillä korotustenttiviikoilla sen jälkeen, kun kaikki uusintakokeet ovat olleet. Halutessasi ilmoittautua korotustenttiin, ota yhteyttä opintojakson vastuuopettajaan (Nora Hakio).
-
5 op = 135 h opiskelijan työtä. Sisältää kontaktiopetusta ja itsenäistä työskentelyä.
Hoitotyön teoriaosuudesta 2 op toteutuu syksyllä 2020 ja 1 op keväällä 2021.
Orientoivan harjoittelun osuus 22 h/pienryhmä ja tunneilla 100 % läsnäolovelvollisuus. Osa orientoivasta harjoittelusta toteutuu syksyllä 2020 (orhat 1-3) ja osa keväällä 2021 (Orhat 4 ja 5).
Osa 1 Hoitotyö
Osa 2 Orientoiva harjoittelu
Osa 3 Ergonomia
Hyväksytty /Hylätty arviointi orientoivasta harjoittelusta:
Hyväksytty:
Opiskelija on osoittanut aktiivista osallistumista (100% läsnäolo) ja motivoituneisuutta harjoituksiin ja harjoiteltavien hoitotyön perustoimintojen osaamista/hallintaa.
Opiskelija osaa harjoiteltavat auttamismenetelmät ja toiminnot. Hän osaa opiskeltavat asiat/sisällöt ja hoitotyön toiminnoissa käytettävien välineiden turvallisen käytön. Opiskelija tietää välineiden ja auttamismenetelmien käyttöindikaatiot sekä osaa toteuttaa hoitoa turvallisesti. Hän osaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi hoitotilanteissa.
Täydennettävä/Hylätty:
Opiskelija ei saavuta jaksolle asetettuja tavoitteita.
Hylätty arviointi hoitotyön teoriaosuudessa:
Opiskelija ei saavuta 50% maksimipistemäärästä tai tuo esille osaamista/toimintaa, mikä aiheuttaa vahinkoa, haittaa tai kuolemanvaaran potilaalle.
Opiskelija:
-osaa määritellä hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa nimetä, mitä monikulttuurisuus on tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa nimetä ihmisen perustarpeet
-osaa nimetä hoitotyön auttamismenetelmiä
-osaa kuvailla aseptisen työskentelyn periaatteet potilaan hoidossa
-osaa kuvailla aikuisen potilaan hoitotyön periaatteita
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
Opiskelija:
-osaa selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet
-osaa selittää, mitä monikulttuurisuus tarkoittaa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa kuvailla ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
Opiskelija:
-osaa perustellen selittää hoitotyön prosessin ja peruskäsitteet sekä hahmottaa niiden yhteyden röntgenhoitajan ammattiin
-osaa perustella erilaiset toimintatavat monikulttuurisissa tutkimus- ja hoitotilanteissa
-osaa perustellen selittää ihmisen perustarpeet ja sen, miten niihin voidaan vastata hoitotyön auttamismenetelmien avulla
-osaa perustellen selittää, miten aseptiikkaa toteutetaan potilaan hoidossa
-osaa laaja-alaisesti selittää, miten aikuista potilasta voidaan hoitaa hoitotyön periaatteiden mukaisesti
-hallitsee keskeiset asiat loogisesti ilman virheitä osoittaen kokonaisuuden hallintaa ja asioiden yhdistelykykyä
-osaa toimia ryhmässä ja osallistuu aktiivisesti orientoivaan harjoitteluun
-on motivoitunut ja ottaa vastuun omasta kehittymisestään
Sisätaudit:
-osaa kuvailla sairauden syntyperusteet, yleisyyden, oireet, tutkimukset ja niiden löydökset
-osaa kuvailla keskeisimpien sisätautien hoitomenetelmät ja sairauden seurannan
Kirurgia:
-osaa nimetä keskeisimmät kirurgiset sairaudet ja vammat
-osaa kuvailla keskeisimpien kirurgisten sairauksien ja vammojen tutkimusten ja hoidon periaatteet
Mikrobiologia:
-osaa tunnistaa keskeisiä laboratoriotutkimuksia ja näytteiden käsittelytapoja
Laboratoriotutkimukset ja lepo-EKG:
-osaa nimetä keskeiset laboratoriotutkimukset ja näytteiden käsittelytavat
-osaa lepo-EKG-rekisteröinnin perusteet
-osallistuu aktiivisesti lepo-EKG harjoitteluun
Sisätaudit:
-osaa selittää yhteyden sairauden syntyperusteiden, oireiden, tutkimusten ja niiden löydösten sekä hoitomenetelmien ja seurannan välillä keskeisimmistä sisätautien erikoisalan sairauksista
Kirurgia:
-osaa selittää keskeisimpien kirurgisten sairauksien ja vammojen tutkimusten ja hoidon periaatteet
-osaa selittää hätätilanteiden hoidon periaatteet
Mikrobiologia:
-osaa soveltaa tietojaan keskeisistä laboratoriotutkimuksista ja näytteiden käsittelytapoista ja perustella valintojaan
Laboratoriotutkimukset ja lepo-EKG:
-osaa kuvailla keskeiset laboratoriotutkimukset ja näytteiden käsittelytavat
-osaa lepo-EKG-rekisteröinnin perusteet
-osallistuu aktiivisesti lepo-EKG harjoitteluun
Sisätaudit:
-osaa laaja-alaisesti selittää sairauden syntyperusteiden, oireiden, tutkimusten ja niiden löydösten sekä hoitomenetelmien ja seurannan välisen yhteyden keskeisimpien sisätautien erikoisalan sairauksista
Kirurgia:
-osaa laaja-alaisesti selittää keskeisimpien kirurgisten sairauksien ja vammojen tutkimusten ja hoidon välistä yhteyttä
-osaa laaja-alaisesti selittää hätätilanteiden hoidon periaatteet
Mikrobiologia:
-osaa selittää mikrobiologian perusteita ja elimistön puolustusjärjelmän toimintaa
-osaa yhdistää osaamisensa ammatilliseen osaamiseensa
Laboratoriotutkimukset ja lepo-EKG:
-osaa arvioida keskeisten laboratoriotutkimusten käyttöaiheita ja näytteiden käsittelytapojen vaikutuksia sekä etsiä lisää tietoa ratkaisujensa perustaksi
-osaa soveltaa keskeisimpien laboratoriotutkimusten tuloksia röntgenhoitajan osaamisalueella
-osaa näytteiden käsittelytavat röntgenhoitajan osaamisalueella
-osaa lepo-EKG-rekisteröinnin perusteet
-osallistuu aktiivisesti lepo-EKG harjoitteluun
Hylätty:
Sisätaudit ja kirurgia: Opiskelija osoittaa tietämättömyyttä jättämällä vastaamatta yhteenkin kysymykseen tai vastauksensa mukaisella toiminnalla voisi aiheuttaa vaaraa, haittaa tai potilaan menehtymisen
Maire Petäjäjärvi
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Lähiopetuskertojen materiaalit Tabulassa: Potilaan hoitoa tukevat opinnot, sisätaudit ja kirurgia, kurssiavain PHTO2020
Oppikirjat:
Vauhkonen I, Holmström P: Sisätaudit
Hammar A-M: Kirurgian perusteet.
Molemmista oppikirjoista listat luettavista asioista löytyvät Tabulan materiaaleista.
---
LABORATORIOTUTKIMUKSET
Tuokko, S. , Rautajoki, A. & Lehto, L. 2008-2009. Kliiniset laboratorionäytteet – opas näytteiden ottoa varten. Tammi. Luvut: 2, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 12, 13. Lisäksi luennot.
---
MIKROBIOLOGIA
Mikrobiologian koekirjallisuus
Eliisa Karhumäki; Anne Jonsson; Marita Saros, 2016. Mikrobit hoitotyön haasteena. Edita Publishing Oy sivut 11-63, 104-175
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Lähiopetus, jota voidaan täydentää verkkokursseilla ja itsenäisillä tehtävillä. Flipped classroom -menetelmä, jossa opiskelija tutustuu lähiopetustunnin materiaaleihin ennen opetukseen tuloaan. Toisena oppimismetodina on konstruktiivinen oppiminen, jossa opiskelija hyödyntää aikaisemmin hankittuja tietojaa esim. anatomiasta ja fysiologiasta. Kolmantena on käytössä soveltuvin osin Case Based Constitutional Learning, jossa asioita käsitellään käytännön tilanne-esimerkkien kautta. Oppimiseen ja osaamiseen vaikuttaa suuresti on itsenäinen opiskelu Tabulassa olevien keskeisimpien asioiden kysymysten pohjalta.
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Arviointimenetelmänä on kirjallinen: kaksi kirjallista tenttiä (yksi siätaudeista ja yksi kirurgiasta) joissa opiskelija vastaa kysymyksenasettelun mukaan joko esseenä, lyhyenä selityksenä, luettelona tai valitsemalla oikean / oikeat vaihtoehdot kysymyksessä esitetyistä väittämistä.
Vastausaika on molemmissa 90 minuuttia (arviointi 0-5).
Hyväksytyn suorituksen edellytykset:
Suorituksen perusedellytys on, ettei opiskelija aiheuta kuvaamallaan toiminnalla, muulla vastauksellaan tai tietämättömyydellä kenellekään haittaa, vaaraa, vammaa tai kuolemaa tai käytä virheellistä terminologiaa, joka voisi johtaa edellä mainittuihin tilanteisiin.
Hyväksytyn suorituksen pistemäärä on 50% kirjallisen tentin maksimipistemäärästä, arvosanat lasketaan prosentteina maksimipistemäärästä seuraavasti: arvosana 1 = 50-59% arvosana 2 = 60-69%, arvosana 3 = 70-79%, arvosana 4 = 80-89% ja arvosana 5 = 90-100% maksimipistemäärästä. Kaikkien kysymysten vastauksista on saatava vähintään 50 % kysymyksen maksimipistemäärästä.
-----
Laboratoriotutkimukset ja mikrobiologia
Tuntee keskeiset kliiniset ja mikrobiologiset tutkimukset. Rekisteröi harjoitustunnilla hyväksytysti laadukkaan EKG:n.
----
OPINTOJAKSON KOKONAISARVOSANA ON TENTTIEN KESKIARVO.
Suomi
24.08.2020 - 18.12.2020
18.05.2020 - 17.08.2020
4 op
20RH
0 - 37
Anne-Marja Hammar, Tarja Friman
Info, pakollinen läsnäolo: 2.9.2020 klo 8.30-10.00
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Muista oppilaitoksista siirtyneille voidaan järjestää sovellettu kurssi.
Tukiseteliopiskelijoille materiaali voidaan jakaa pienempiin osiin.
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Kirurgian tentti on 19.10.2020 klo 10.15-11.45
Sisätautitentti on 8.12.2020 klo 8.30-10.00
Molempien osien uusintamahdollisuus (2 mahdollista) on syyslukukauden 2020 ja kevätlukukauden 2021 aikana sähköisessä tenttijärjestelmässä.
----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
1. tentti
Uusinnat yleisinä uusintatenttipäivinä (2 mahdollista, ilmoitetaan myöhemmin)
----
MIKROBIOLOGIA
1. tentti
Uusinnat yleisinä uusintatenttipäivinä (2 mahdollista, ilmoitetaan myöhemmin)
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA: Opintojakson osan laajuus on 2 opintopistettä eli 54 tuntia opiskelijan työtä.
----
LABORATORIOTUTKIMUKSET: Opintojakson osan laajuus on 1 opintopistettä eli 27 tuntia opiskelijan työtä.
----
MIKROBIOLOGIA: Opintojakson osan laajuus on 1 opintopistettä eli 27 tuntia opiskelijan työtä.
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA: Kirurgia opiskellaan kurssin aluksi ja kurssin loppuosa on sisätauteja.
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Pistemäärä jostakin vastauksesta tai kaikista yhteensä on alle 50 % maksimipistemäärästä.
Vastauksessaan kuvaamallaan toiminnalla käytännön tilanteessa opiskelija voisi aiheuttaa hoitamalleen henkilölle haittaa, vaaraa, vamman tai henkilön menehtymisen. Opiskelija jättää vastaamatta johonkin kysymykseen ja osoittaa siten tietämättömyyttä ko. aiheesta. Opiskelija ei saavuta 50% rajaa tentin kokonaispistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
----
MIKROBIOLOGIA
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Opiskelija tietää sairauden syntyperusteet, yleisyyden, oireet, tutkimukset ja niiden löydökset sekä hoitomenetelmät ja sairauden seurannan keskeisimmistä sisätautien ja erikoisalan sairauksista. T1-tasolla opiskelijan pistemäärä tentissä on 50-59% tentin maksimipistemäärästä. T2-tasolla opiskelijan pistemäärä on 60-69% tentin maksimipistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
----
MIKROBIOLOGIA
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Opiskelija osaa selittää yhteyden sairauden syntyperusteiden, oireiden, tutkimusten ja niiden löydösten sekä hoitomenetelmien ja seurannan välillä keskeisimmistä sisätautien ja kirurgian erikoisalan sairauksista. Opiskelija osaa jo jonkin verran myös soveltaa tietojaan edellä olevista seikoista potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. T3-tasolla opiskelijan pistemäärä on 70-79% tentin maksimipistemäärästä. T4-tasolla opiskelijan pistemäärä on 80-89% tentin maksimipistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
-----
MIKROBIOLOGIA
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Opiskelija osaa soveltaa tietojaan sairauden syntyperusteista, yleisyydestä, oireista, tutkimuksista ja niiden löydöksistä sekä hoitomenetelmistä ja sairauden seurannasta keskeisimmissä sisätautien ja kirurgian erikoisalan sairauksissa potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa opintojensa vaiheen edellyttämällä tasolla. T5-tasolla opiskelijan pistemäärä on 90-100% tentin maksimipistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
----
MIKROBIOLOGIA
Sisätaudit:
-osaa kuvailla sairauden syntyperusteet, yleisyyden, oireet, tutkimukset ja niiden löydökset
-osaa kuvailla keskeisimpien sisätautien hoitomenetelmät ja sairauden seurannan
Kirurgia:
-osaa nimetä keskeisimmät kirurgiset sairaudet ja vammat
-osaa kuvailla keskeisimpien kirurgisten sairauksien ja vammojen tutkimusten ja hoidon periaatteet
Mikrobiologia:
-osaa tunnistaa keskeisiä laboratoriotutkimuksia ja näytteiden käsittelytapoja
Laboratoriotutkimukset ja lepo-EKG:
-osaa nimetä keskeiset laboratoriotutkimukset ja näytteiden käsittelytavat
-osaa lepo-EKG-rekisteröinnin perusteet
-osallistuu aktiivisesti lepo-EKG harjoitteluun
Sisätaudit:
-osaa selittää yhteyden sairauden syntyperusteiden, oireiden, tutkimusten ja niiden löydösten sekä hoitomenetelmien ja seurannan välillä keskeisimmistä sisätautien erikoisalan sairauksista
Kirurgia:
-osaa selittää keskeisimpien kirurgisten sairauksien ja vammojen tutkimusten ja hoidon periaatteet
-osaa selittää hätätilanteiden hoidon periaatteet
Mikrobiologia:
-osaa soveltaa tietojaan keskeisistä laboratoriotutkimuksista ja näytteiden käsittelytapoista ja perustella valintojaan
Laboratoriotutkimukset ja lepo-EKG:
-osaa kuvailla keskeiset laboratoriotutkimukset ja näytteiden käsittelytavat
-osaa lepo-EKG-rekisteröinnin perusteet
-osallistuu aktiivisesti lepo-EKG harjoitteluun
Sisätaudit:
-osaa laaja-alaisesti selittää sairauden syntyperusteiden, oireiden, tutkimusten ja niiden löydösten sekä hoitomenetelmien ja seurannan välisen yhteyden keskeisimpien sisätautien erikoisalan sairauksista
Kirurgia:
-osaa laaja-alaisesti selittää keskeisimpien kirurgisten sairauksien ja vammojen tutkimusten ja hoidon välistä yhteyttä
-osaa laaja-alaisesti selittää hätätilanteiden hoidon periaatteet
Mikrobiologia:
-osaa selittää mikrobiologian perusteita ja elimistön puolustusjärjelmän toimintaa
-osaa yhdistää osaamisensa ammatilliseen osaamiseensa
Laboratoriotutkimukset ja lepo-EKG:
-osaa arvioida keskeisten laboratoriotutkimusten käyttöaiheita ja näytteiden käsittelytapojen vaikutuksia sekä etsiä lisää tietoa ratkaisujensa perustaksi
-osaa soveltaa keskeisimpien laboratoriotutkimusten tuloksia röntgenhoitajan osaamisalueella
-osaa näytteiden käsittelytavat röntgenhoitajan osaamisalueella
-osaa lepo-EKG-rekisteröinnin perusteet
-osallistuu aktiivisesti lepo-EKG harjoitteluun
Hylätty:
Sisätaudit ja kirurgia: Opiskelija osoittaa tietämättömyyttä jättämällä vastaamatta yhteenkin kysymykseen tai vastauksensa mukaisella toiminnalla voisi aiheuttaa vaaraa, haittaa tai potilaan menehtymisen
Maire Petäjäjärvi
SISÄTAUDIT A KIRURGIA
Etäopetuskertojen materiaalit ovat Moodlessa: Potilaan hoitoa tukevat opinnot, sisätaudit ja kirurgia, kurssiavain PHTO2020
Oppikirjat:
Vauhkonen I, Holmström P: Sisätaudit
Hammar A-M: Kirurgian perusteet.
Jaatinen T, Raudasoja J: Suomalaisten sairaudet, WsoyPro 2016
Listat oppikirjoista luettavista asioista löytyvät Tabulan materiaaleista.
---
LABORATORIOTUTKIMUKSET
Tuokko, S. , Rautajoki, A. & Lehto, L. 2008-2009. Kliiniset laboratorionäytteet – opas näytteiden ottoa varten. Tammi. Luvut: 2, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 12, 13. Lisäksi luennot.
---
MIKROBIOLOGIA
Mikrobiologian koekirjallisuus
Eliisa Karhumäki; Anne Jonsson; Marita Saros, 2016. Mikrobit hoitotyön haasteena. Edita Publishing Oy sivut 11-63, 104-175
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Vallitsevan pandemiatilanteen takia koko opetus toteutteaan etäluentoina, jota voidaan täydentää itsenäisillä tehtävillä. Flipped classroom -menetelmä, jossa opiskelija tutustuu lähiopetustunnin materiaaleihin ennen opetukseen tuloaan. Toisena oppimismetodina on konstruktiivinen oppiminen, jossa opiskelija hyödyntää aikaisemmin hankittuja tietojaa esim. anatomiasta ja fysiologiasta. Kolmantena on käytössä soveltuvin osin Case Based Collaborative Learning, jossa asioita käsitellään käytännön tilanne-esimerkkien kautta. Oppimiseen ja osaamiseen vaikuttaa suuresti on itsenäinen opiskelu Tabulassa olevien keskeisimpien asioiden kysymysten pohjalta.
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Arviointimenetelmänä on kirjallinen: kaksi kirjallista tenttiä (yksi sisätaudeista ja yksi kirurgiasta) joissa opiskelija vastaa kysymyksenasettelun mukaan joko esseenä, lyhyenä selityksenä, luettelona tai valitsemalla oikean / oikeat vaihtoehdot kysymyksessä esitetyistä väittämistä.
Vastausaika on molemmissa 90 minuuttia (arviointi 0-5).
Hyväksytyn suorituksen edellytykset:
Suorituksen perusedellytys on, ettei opiskelija aiheuta kuvaamallaan toiminnalla, muulla vastauksellaan tai tietämättömyydellä kenellekään haittaa, vaaraa, vammaa tai kuolemaa tai käytä virheellistä terminologiaa, joka voisi johtaa edellä mainittuihin tilanteisiin.
Hyväksytyn suorituksen pistemäärä on 50% kirjallisen tentin maksimipistemäärästä, arvosanat lasketaan prosentteina maksimipistemäärästä seuraavasti: arvosana 1 = 50-59% arvosana 2 = 60-69%, arvosana 3 = 70-79%, arvosana 4 = 80-89% ja arvosana 5 = 90-100% maksimipistemäärästä. Kaikkien kysymysten vastauksista on saatava vähintään 50 % kysymyksen maksimipistemäärästä.
-----
Laboratoriotutkimukset ja mikrobiologia
Tuntee keskeiset kliiniset ja mikrobiologiset tutkimukset. Rekisteröi harjoitustunnilla hyväksytysti laadukkaan EKG:n.
----
OPINTOJAKSON KOKONAISARVOSANA ON TENTTIEN KESKIARVO.
Suomi
31.08.2020 - 18.12.2020
27.04.2020 - 24.08.2020
4 op
20RHSJ
0 - 24
Anne-Marja Hammar, Tiina Jylhä, Bioanalytiikka Virtuaalihenkilö, Tarja Friman, VirtuaaliRASA Seinäjoki
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Muista oppilaitoksista siirtyneille voidaan järjestää sovellettu kurssi.
Tukiseteliopiskelijoille materiaali voidaan jakaa pienempiin osiin.
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Kirurgian tentti on 27.10.2020 klo 8.30-10.00
Sisätautitentti on 8.12.2020 klo 8.30-10.00
Molempien osien uusintamahdollisuusajankohdat sovitaan erikseen.
----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
1. tentti
Uusinnat yleisinä uusintatenttipäivinä (2 mahdollista, ilmoitetaan myöhemmin)
----
MIKROBIOLOGIA
1. tentti
Uusinnat yleisinä uusintatenttipäivinä (2 mahdollista, ilmoitetaan myöhemmin)
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA: Opintojakson osan laajuus on 2 opintopistettä eli 54 tuntia opiskelijan työtä.
----
LABORATORIOTUTKIMUKSET: Opintojakson osan laajuus on 1 opintopistettä eli 27 tuntia opiskelijan työtä.
----
MIKROBIOLOGIA: Opintojakson osan laajuus on 1 opintopistettä eli 27 tuntia opiskelijan työtä.
Info, pakollinen läsnäolo: 1.9.2020 klo 12.30-13.45, toteutetaan Zoom-etäyhteydellä
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Pistemäärä jostakin vastauksesta tai kaikista yhteensä on alle 50 % maksimipistemäärästä.
Vastauksessaan kuvaamallaan toiminnalla käytännön tilanteessa opiskelija voisi aiheuttaa hoitamalleen henkilölle haittaa, vaaraa, vamman tai henkilön menehtymisen. Opiskelija jättää vastaamatta johonkin kysymykseen ja osoittaa siten tietämättömyyttä ko. aiheesta. Opiskelija ei saavuta 50% rajaa tentin kokonaispistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
----
MIKROBIOLOGIA
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Opiskelija tietää sairauden syntyperusteet, yleisyyden, oireet, tutkimukset ja niiden löydökset sekä hoitomenetelmät ja sairauden seurannan keskeisimmistä sisätautien ja erikoisalan sairauksista. T1-tasolla opiskelijan pistemäärä tentissä on 50-59% tentin maksimipistemäärästä. T2-tasolla opiskelijan pistemäärä on 60-69% tentin maksimipistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
----
MIKROBIOLOGIA
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Opiskelija osaa selittää yhteyden sairauden syntyperusteiden, oireiden, tutkimusten ja niiden löydösten sekä hoitomenetelmien ja seurannan välillä keskeisimmistä sisätautien ja kirurgian erikoisalan sairauksista. Opiskelija osaa jo jonkin verran myös soveltaa tietojaan edellä olevista seikoista potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. T3-tasolla opiskelijan pistemäärä on 70-79% tentin maksimipistemäärästä. T4-tasolla opiskelijan pistemäärä on 80-89% tentin maksimipistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
-----
MIKROBIOLOGIA
SISÄTAUDIT JA KIRURGIA
Opiskelija osaa soveltaa tietojaan sairauden syntyperusteista, yleisyydestä, oireista, tutkimuksista ja niiden löydöksistä sekä hoitomenetelmistä ja sairauden seurannasta keskeisimmissä sisätautien ja kirurgian erikoisalan sairauksissa potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa opintojensa vaiheen edellyttämällä tasolla. T5-tasolla opiskelijan pistemäärä on 90-100% tentin maksimipistemäärästä.
-----
LABORATORIOTUTKIMUKSET
----
MIKROBIOLOGIA
-osaa nimetä tavallisimmat lääkeaineet ja lääkkeet
-osaa kuvailla lääkkeiden säilytyksen ja hävittämisen
-osaa nimetä tavallisimpien lääkkeiden antotavat, yleisimmät käyttötarkoitukset ja
haittavaikutukset
-osaa nimetä lääkeainereaktioiden hoitotavat
-osaa antaa lääkkeen p.o., s.c, i.m.
-osaa laskea lääkelaskut oikein
-osaa selittää tavallisimpien lääkeaineiden ja lääkkeiden vaikutusmekanismit
-osaa selittää lääkkeiden säilytyksen ja hävittämisen
-osaa selittää tavallisimpien lääkkeiden antotavat, yleisimmät käyttötarkoitukset ja
haittavaikutukset
-osaa selittää lääkeainereaktioiden hoitotavat
-osaa antaa lääkkeen p.o., s.c, i.m.
-osaa laskea lääkelaskut oikein
-osaa laaja-alaisesti selittää tavallisimpien lääkeaineiden ja lääkkeiden vaikutusmekanismit
-osaa laaja-alaisesti selittää lääkkeiden säilytyksen ja hävittämisen
-osaa perustellen selittää tavallisimpien lääkkeiden antotavat, yleisimmät käyttötarkoitukset ja
haittavaikutukset
-osaa perustellen selittää, miten tavallisimpia lääkeainereaktioita hoidetaan
-osaa antaa lääkkeen p.o., s.c, i.m.
-osaa laskea lääkelaskut oikein
Maire Petäjäjärvi
LÄÄKEHOITO:
Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. Lääkehoidon käsikirja. 2013. (sisältöä vastaavat kappaleet)
Inkinen, R., Volmanen, P. & amp, Hakoinen, S. (toim.) Turvallinen läkkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Saatavilla osoitteessa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence=1 (kappaleet 1, 2, 3, 4, 5 ja 13)
Luentomateriaalit
LÄÄKELASKUT:
Ernvall, S., Pulli, A., Salonen, A-M., Nurminen, M-L. & Kaukkila H-S. Lääkelaskenta. Kaikki painokset käyvät.
FARMAKOLOGIA:Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. Lääkehoidon käsikirja. 2013. (sisältöä vastaavat kappaleet)
Lähiopetus
Opetuskeskustelut
Harjoitukset
Tehtävät
Laboratoriotyöskentely / työpajatyöskentely
Tentti
Itsenäinen työskentely
Potilaan lääkehoito 4op -opintojakso koostuu neljästä eri osasta: lääkehoidosta, lääkelaskuista, farmakologiasta.
Lääkehoidon ja farmakologian kokeiden keskiarvosta muodostuu opintojakson numeraalinen kokonaisarvosana.
Opintojakson kokonaisarvosana voidaan muodostaa sitten, kun kaikki kolme osaa on hyväksytysti suoritettu. Ellei opiskelija saa opettajan osoittamina uusintatenttipäivinä hyväksytysti suoritettua opintojakson eri tenttejä, tulee hänen osallistua tutkintosäännön mukaisesti uudelleen opetukseen.
Lääkehoito: Hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan 50% oikein kokonaispistemäärästä. Tentin arviointi 0-5.
Lääkelaskut: Hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan kaikkien laskujen laskemista oikein ilman laskinta. Tentin arviointi hyväksytty / hylätty.
Farmakologia: hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan 50% kokonaispistemäärästä. Tentin arviointi 0-5.
Suomi
24.08.2020 - 03.11.2020
25.07.2020 - 31.08.2020
3 op
20RH
0 - 37
Kirsi Toljamo, Tiina Jylhä, Riikka Lehtinen
Opintojakson orientaatiotunnilla velvoitetaan läsnäoloa. Poissaolevia ei hyväksytä opintojaksolle mukaan.
Opintojakson osien sisältö:
LÄÄKEHOITO:
- lääkehoidon peruskäsitteet
- lääkemuodot ja -antotavat
- lääkehoitoprosessi sairaalaosastolla
- anafylaktisen reaktion tunnistaminen ja akuuttihoito
- lääketurvallisuus ja vaaratapahtumien ennaltaehkäisy
LÄÄKELASKUT:
- yksikön muunnokset
- annoslaskut
- infuusiolaskut
- liuosten valmistaminen ja laimentaminen
- kaasulaskut
FARMAKOLOGIA:
- farmakologian peruskäsitteet
- farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka
- lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
- sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet
- keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet +allergialääkkeet
- diabeteksen lääkehoito
- kipulääkkeet
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Lääkelaskut joko alkukokeen hyväksytyllä suorituksella tai osallistumalla opetukseen.
Tentit sovitaan erikseen. Farmakologian tentti Moodlessa 5.-6.11.2020
Opiskelija osaa lääkehoitoon liittyviä asioita osittain puutteellisesti. Opiskelija hallitsee lääkelaskut. Opiskelija hallitsee perusteet farmakologiasta. Opiskelija osaa lääkeaineiden käyttöindikaatioita sekä tunnistaa jonkin verran lääkeryhmille tyypillisiä haittavaikutuksia.
Opiskelija osaa lääkehoitoon liittyviä keskeisiä asioita olennaisilta osiltaan vailla puutteita ja virheitä. Opiskelija hallitsee lääkelaskut. Opiskelija hallitsee farmakologian perusteet. Opiskelija tietää lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tunnistaa lääkeryhmille tyypilliset haittavaikutukset.
Opiskelija hallitsee lääkehoitoon liittyvät keskeiset asiat loogisesti ilman puutteita ja virheitä osoittaen kokonaisuuden hallintaa ja yhdistelykykyä. Opiskelija hallitsee lääkelaskut. Opiskelija hallitsee farmakologian perusteet. Opiskelija tietää lääkeaineiden käyttöindikaatiot, osaa jonkin verran vaikutusmekanismeja sekä tunnistaa lääkeryhmille tyypilliset haittavaikutukset ja joitakin yhteisvaikutuksia. Opiskelija osaa soveltaa hallitsemaansa tietoa.
-osaa nimetä tavallisimmat lääkeaineet ja lääkkeet
-osaa kuvailla lääkkeiden säilytyksen ja hävittämisen
-osaa nimetä tavallisimpien lääkkeiden antotavat, yleisimmät käyttötarkoitukset ja
haittavaikutukset
-osaa nimetä lääkeainereaktioiden hoitotavat
-osaa antaa lääkkeen p.o., s.c, i.m.
-osaa laskea lääkelaskut oikein
-osaa selittää tavallisimpien lääkeaineiden ja lääkkeiden vaikutusmekanismit
-osaa selittää lääkkeiden säilytyksen ja hävittämisen
-osaa selittää tavallisimpien lääkkeiden antotavat, yleisimmät käyttötarkoitukset ja
haittavaikutukset
-osaa selittää lääkeainereaktioiden hoitotavat
-osaa antaa lääkkeen p.o., s.c, i.m.
-osaa laskea lääkelaskut oikein
-osaa laaja-alaisesti selittää tavallisimpien lääkeaineiden ja lääkkeiden vaikutusmekanismit
-osaa laaja-alaisesti selittää lääkkeiden säilytyksen ja hävittämisen
-osaa perustellen selittää tavallisimpien lääkkeiden antotavat, yleisimmät käyttötarkoitukset ja
haittavaikutukset
-osaa perustellen selittää, miten tavallisimpia lääkeainereaktioita hoidetaan
-osaa antaa lääkkeen p.o., s.c, i.m.
-osaa laskea lääkelaskut oikein
Maire Petäjäjärvi
LÄÄKEHOITO:
Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. Lääkehoidon käsikirja. 2013. (sisältöä vastaavat kappaleet)
Inkinen, R., Volmanen, P. & amp, Hakoinen, S. (toim.) Turvallinen läkkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Saatavilla osoitteessa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129969/URN_ISBN_978-952-302-577-6.pdf?sequence=1 (kappaleet 1, 2, 3, 4, 5 ja 13)
Luentomateriaalit
LÄÄKELASKUT:
Ernvall, S., Pulli, A., Salonen, A-M., Nurminen, M-L. & Kaukkila H-S. Lääkelaskenta. Kaikki painokset käyvät.
FARMAKOLOGIA:Saano, S. & Taam-Ukkonen, M. Lääkehoidon käsikirja. 2013. (sisältöä vastaavat kappaleet)
Lähiopetus
Opetuskeskustelut
Harjoitukset
Tehtävät
Laboratoriotyöskentely / työpajatyöskentely
Tentti
Itsenäinen työskentely
Potilaan lääkehoito 4op -opintojakso koostuu neljästä eri osasta: lääkehoidosta, lääkelaskuista, farmakologiasta.
Lääkehoidon ja farmakologian kokeiden keskiarvosta muodostuu opintojakson numeraalinen kokonaisarvosana.
Opintojakson kokonaisarvosana voidaan muodostaa sitten, kun kaikki kolme osaa on hyväksytysti suoritettu. Ellei opiskelija saa opettajan osoittamina uusintatenttipäivinä hyväksytysti suoritettua opintojakson eri tenttejä, tulee hänen osallistua tutkintosäännön mukaisesti uudelleen opetukseen.
Lääkehoito: Hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan 50% oikein kokonaispistemäärästä. Tentin arviointi 0-5.
Lääkelaskut: Hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan kaikkien laskujen laskemista oikein ilman laskinta. Tentin arviointi hyväksytty / hylätty.
Farmakologia: hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan 50% kokonaispistemäärästä. Tentin arviointi 0-5.
Suomi
24.08.2020 - 30.11.2020
27.04.2020 - 04.09.2020
3 op
20RHSJ
0 - 24
Kirsi Toljamo, Tiina Jylhä, Riika Riihelä, Riikka Lehtinen, Marja Jaronen, VirtuaaliRASA Seinäjoki
Opintojakson orientaatiotunnilla velvoitetaan läsnäoloa. Poissaolevia ei hyväksytä opintojaksolle mukaan.
Opintojakson osien sisältö:
LÄÄKEHOITO:
- lääkehoidon peruskäsitteet
- lääkemuodot ja -antotavat
- lääkehoitoprosessi sairaalaosastolla
- anafylaktisen reaktion tunnistaminen ja akuuttihoito
- lääketurvallisuus ja vaaratapahtumien ennaltaehkäisy
LÄÄKELASKUT:
- yksikön muunnokset
- annoslaskut
- infuusiolaskut
- liuosten valmistaminen ja laimentaminen
- kaasulaskut
FARMAKOLOGIA:
- farmakologian peruskäsitteet
- farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka
- lääkeaineiden aiheuttamat haittavaikutukset ja haitalliset yhteisvaikutukset
- sydän- ja verenkiertoelimistön lääkkeet
- keuhkosairauksien lääkkeet: astma- ja COPD-lääkkeet +allergialääkkeet
- diabeteksen lääkehoito
- kipulääkkeet
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Lääkelaskut joko alkukokeen hyväksytyllä suorituksella tai osallistumalla opetukseen.
Tentit sovitaan erikseen. Farmakologian tentti Moodlessa 5.-6.11.2020
Opiskelija osaa lääkehoitoon liittyviä asioita osittain puutteellisesti. Opiskelija hallitsee lääkelaskut. Opiskelija hallitsee perusteet farmakologiasta. Opiskelija osaa lääkeaineiden käyttöindikaatioita sekä tunnistaa jonkin verran lääkeryhmille tyypillisiä haittavaikutuksia.
Opiskelija osaa lääkehoitoon liittyviä keskeisiä asioita olennaisilta osiltaan vailla puutteita ja virheitä. Opiskelija hallitsee lääkelaskut. Opiskelija hallitsee farmakologian perusteet. Opiskelija tietää lääkeaineiden käyttöindikaatiot sekä tunnistaa lääkeryhmille tyypilliset haittavaikutukset.
Opiskelija hallitsee lääkehoitoon liittyvät keskeiset asiat loogisesti ilman puutteita ja virheitä osoittaen kokonaisuuden hallintaa ja yhdistelykykyä. Opiskelija hallitsee lääkelaskut. Opiskelija hallitsee farmakologian perusteet. Opiskelija tietää lääkeaineiden käyttöindikaatiot, osaa jonkin verran vaikutusmekanismeja sekä tunnistaa lääkeryhmille tyypilliset haittavaikutukset ja joitakin yhteisvaikutuksia. Opiskelija osaa soveltaa hallitsemaansa tietoa.
Maire Petäjäjärvi
Ilmoitetaan jokaisen opintojakson osan alussa orientaatiotunnella, joissa opiskeljan tulee olla läsnä
luennot, itsenäinen työskentely/pari/pienryhmätyöskentely, opetuskeskustelut, laboraatiot, annosten määrittäminen (mm. PCXMC), esitysseminaarit
OSA1: Potilaan säteilyaltistuksen optimointi 4 op (tentti,raportti ja laboraatiot, ja laboraatioihin liittyvät tehtävät)
OSA2: Taulukkolaskennan hyödyntäminen säteilyannosten laskemisessa 1 op (raportti)
OSA3: Tilastitiede 1 op (tehtävät)
Suomi
04.08.2020 - 28.05.2021
27.04.2020 - 04.08.2020
6 op
18RH
0 - 36
Tapio Yrjölä, Sami Suhonen, Julia Kritz, Maire Petäjäjärvi
Esitietovaatimukset:
-säteilyturvallisuus
-kuvantamisen tekniikka ja orientoiva harjoittelu
-säteilyfysiikka ja tekninen laadunvarmistus
-kuvantamistutkimukset, harjoittelut I-III
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
5 op
0-5
Tietojen kerääminen säteilyaltistuksen määrittämistä varten syksyn 2020 ammattitatitoa edistävässä harjoittelussa
syksy 2020 tilastotiede
kevät 2021, säteilyaltistuksen optimointi
OSA1: Potilaan säteilyannoksen optimointi 4 op = 106h, josta noin 85h itsenäistä työtä
OSA2: Taulukkolaskennan hyödyntäminen säteilyannosten laskemisessa 1 op = 27h, josta noin 19h itsenäistä työtä
OSA3: Tilastotiede 1 op= 27h, josta noin 19 h itsenäistä työtä
3 op syksy 2020
3 op kevät 2021
-Teoriatiedoissa selviä puutteita, väärinymmärryksiä ja asiavirheitä
-Harjoitustyö/raportti on joko kokonaan palauttamatta tai täydennettäväksi ja korjattavaksi osoitettuja kohtia ei ole muutettu.
-Osaa laskea ilmakerma pinnalla, määrittää elinannoksen ja raportoida ne
-Osaa laskea ilmakerma pinnalla, määrittää elinannoksen ja raportoida ne hyvää tieteellisetä käytäntöä noudattaen
-Osaa laskea ilmakerma pinnalla, määrittää elinannoksen ja analysoida tulokset laaja-alaisesti hyvää tieteellisetä käytäntöä noudattaen
-Osaa yhdistää oppimansa ammatilliseen kontekstiin
Maire Petäjäjärvi
Teoriaopinnot ja tentti verkossa. Harjoitukset AMkissa.
Aloitusluento verkossa 7.9.2020 klo 16.30-18
Opintoihin kuuluu Säteilyturvallisuusvastaavan 5 op opinto. 2 op tulee vaihtoehtoiset ammattiopinnot, projektiopoinnot opintojaksosta. Toteutus verkossa sekä harjoitukset AMKissa. Säteilylain uudistuksen myötä vastaavan johtajan kuulustelu on muuttunut Säteilyturvallisuusvastaavan opinnoiksi.
Tavoitteet STV opinnoille:
Opiskelija
-osaa määritellä säteilysuojeluun liittyvät käsitteet ja periaatteet sekä soveltaa niitä käytännössä
-osaa tunnistaa, arvioida ja minimoida säteilyn käytön riskejä ja varautua säteilyturvallisuuspoikkeamiin ja toimia niiden sattuessa
-osaa soveltaa säteilyn käyttöä koskevat säädökset ja määräykset hammas-, natiivi- ja eläinröntgentoiminnassa
-osaa toteuttaa ja valvoa osaamisalansa toimintaan liittyvät säteilysuojelujärjestelyt, mukaan lukien työntekijän ja väestön suojelu
-osaa opastaa säteilyn turvallisessa käytössä, uusien menetelmien ja optimoinnin käyttöön otossa
-kehittää omalta osaltaan säteilyn käytön turvallisuuskulttuuria yhteistyössä STA:n kanssa
Sisältö:
-säteilyfysiikan perusteet
-mittaustekniikka ja laskennalliset menetelmät säteilyaltistuksen määrittämisessä natiiviröntgentoiminnassa
-säteilysuojelu natiiviröntgentoiminnassa
-röntgenlaitteiden vaatimukset, hankinta ja huolto natiiviröntgentoiminnassa
Suomi
10.08.2020 - 30.11.2020
27.04.2020 - 31.07.2020
3 op
17RH
0 - 36
Julia Kritz, Maire Petäjäjärvi, Marja Jaronen
Opintojakson suorittamiseksi opiskelijan tietoja (etunimi, sukunimi ja sähköpostiosoite) siirretään suojatulle, vain opintojakson opettajille näkyvälle alueelle Oamkin Moodleen käyttäjätunnuksen saamista varten. Tiedot poistetaan puolen vuoden kuluttua suorituksesta (arviointiin liittyvä 6 kk:n valitusaika). Mikäli opiskelija haluaa keskeyttää suorituksen, tiedot voidaan poistaa jo aikaisemmin.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
Hyväksytty/hylätty
Ei valinnaisia toteutustapoja
Tentit ovat samaan aikaan kaikkien AMKien rh opiskelijoille.
Tentit:
3.11. 2020 klo 8.30-10.45
1.uusintatentti 17.11.klo 16-18.15
2.uusintatentti 24.11.klo 16-18.15.
5 op opinnot ajoittuvat 8 viikon ajanjaksolle
Hyväksytyn raja 75% jokaisessta aihealueesta erikseen
Hyväksytty
-osaa soveltaa säteilysuojeluun liittyviä käsitteitä ja keskeisiä periaatteita oikein käytännössä
-osaa selittää, miten säteilyn käytön riskejä arvioidaan ja minimoidaan hammas-, natiivi- ja eläinröntgentoiminnassa
-osaa toimia säteilyturvallisuuspoikkeama tilanteissa
-osaa toteuttaa ja valvoa lainsäädännön ja määräysten mukaiset osaamisalaansa liittyvät säteilysuojelujärjestelyt
-osaa selittää, miten säteilyä käytetään turvallisesti, miten uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja mitkä ovat optimoinnin keinot
-osaa selittää, miten säteilyn käytön turvallisuuskulttuuria kehitetään yhteistyössä STA:n kanssa
-osaa käyttää säteilyannosten määrittämisessä oikeaa mittaustekniikkaa ja laskennallisia menetelmiä
Hylätty:
-säteilysuojeluun liittyvien käsitteiden ja säteilyn käytön periaatteiden määrittelyssä on puutteita eikä siitä johtuen pysty soveltamaan niitä käytännössä
-ei osaa selittää eikä arvioida säteilyn käytön riskejä hammas-, natiivi- ja eläinröntgentoiminnassa
-ei osaa säteilyn käyttöä koskevan kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräysten sisältöä niin, että pystyisi soveltamaan niitä hammas-, natiivi- ja eläinröntgentoiminnassa
-ei osaa selittää säteilyturvallisuuspoikkeamiin varautumista eikä toimintaa niiden yhteydessä
-ei osaa selittää, miten säteilyä käytetään turvallisesti, miten uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja mitkä ovat optimoinnin keinot
-ei osaa selittää, miten säteilyn käytön turvallisuuskulttuuria kehitetään yhteistyössä STA:n kanssa
-ei osaa käyttää säteilyannosten määrittämisessä oikeaa mittaustekniikkaa ja laskennallisia menetelmiä
-osaa nimetä rintojen kuvantamistutkimustekniikoiden välisiä eroja, etuja ja haasteita
-osaa kuvailla mammografialaitteiston toimintaperiaatteita ja laadunvarmistusta
-osaa nimetä mammografian yleisimmät kuvausprojektiot ja hyvän kuvan kriteereitä THKR-mittariston mukaisesti
-tunnistaa rintojen normaaleja ja patologisia löydöksiä röntgenkuvasta
-osaa kuvailla säteilyn lääketieteelliseen käyttöön liittyvät EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräykset
-osaa asetella tavallisimmat mammografian kuvausprojektiot oppimistilanteissa pääsääntöisesti itsenäisesti
-osaa toimia oppimistilanteissa aseptisesti ja ergonomisesti
-osaa selittää rintojen kuvantamistutkimustekniikoiden välisiä eroja, etuja ja haasteita eri-ikäisten potilaiden näkökulmasta
-osaa selittää mammografialaitteiston toimintaperiaatteet ja siihen liitttyvän laadunvarmistuksen
-osaa selittää mammografian yleisimmät kuvausprojektiot ja hyvän kuvan kriteerit THKR-mittariston mukaisesti
-tunnistaa rintojen normaaleja ja patologisia löydöksiä röntgenkuvasta
-osaa selittää säteilyn lääketieteelliseen käyttöön liittyvien EU-suositusten, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräysten sisällön
-osaa asetella tavallisimmat mammografian kuvausprojektiot oppimistilanteissa pääsääntöisesti itsenäisesti
-osaa toimia oppimistilanteissa aseptisesti ja ergonomisesti
-osaa monipuolisesti selittää rintojen kuvantamistutkimustekniikoiden välisiä eroja, etuja ja haasteita eri-ikäisten potilaiden näkökulmasta
-osaa perustellen selittää mammografialaitteiston toimintaperiaatteet ja siihen liittyvän laadunvarmistuksen
-osaa monipuolisesti mammografian kuvausprojektiot ja hyvän kuvan kriteerit THKR-mittariston mukaisesti
-tunnistaa rintojen normaaleja ja patologisia löydöksiä röntgenkuvasta
-tietää säteilyn lääketieteelliseen käyttöön liittyvät EU-suositukset, kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräykset niin, että pystyy tarvittaessa perustellen selittämään niiden sisällön potilaalle, potilaan omaiselle ja muulle henkilökunnalle
-osaa asetella tavallisimmat mammografian kuvausprojektiot oppimistilanteissa pääsääntöisesti itsenäisesti
-osaa toimia oppimistilanteissa aseptisesti ja ergonomisesti
Maire Petäjäjärvi
- Suomen Röntgenhoitajaliitto ry. Suomen Radiologiyhdistys ry. 2013. Mammografian kuvausopas
- Blanco Sequeiros, R., Koskinen, S., Aronen, H., Lundbom, N., Vanninen, R., Tervonen, O. (toim.) Kliininen radiologia, 1. painos. Kustannus Oy Duodecim. Luku: Rinnat ja gynekologinen kuvantaminen: Rinnat. Saatavilla https://tuni.finna.fi/ -palvelimen kautta e-kirjana. https://www.oppiportti.fi/op/opk04610 (vaatii kirjautumistunnukset)
- luentomateriaali
- Moodlen materiaali
- luennoilla jaettava lisämateriaali
Luennot, itsenäiset tehtävät ja ryhmätehtävät, laboraatiot mammografialaitteella oppilaitoksen röntgenluokassa.
Fyysikon ja radiologin luennoilla sekä laboraatioissa 100 % läsnäolovelvoite.
Luennot, opetuskeskustelut ja harjoitukset, tentti
Suomi
10.08.2020 - 27.11.2020
27.04.2020 - 06.09.2020
3 op
19RH
0 - 36
RADIO Luennoitsija, Anna-Riikka Keihäs
Harjoitustunneille osallistuminen edellyttää teoriatunneille osallistumista / niillä käsiteltyjen asioiden tietämistä.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
Rintojen kuvantamisen laboraatiot neljässä pienryhmässä.
Tentti 26.11. klo 12.30 - 14.00
3op, 81h (kontaktiopetus, laboraatiot ja itsenäinen työskentely)
Maire Petäjäjärvi
Työ röntgenhoitajan sijaisena voidaan hyväksilukea vapaasti valittaviin opintoihin sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut röntgenhoitajan tutkinto-ohjelman opintoja vähintään 140 opintopistettä.
Suomi
10.08.2020 - 30.11.2020
27.04.2020 - 30.09.2020
5 op
17RH
0 - 36
Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-tunnistaa sosiaali- ja terveysalan eettiset periaatteet
-osaa määritellä oman ammattialansa ihmiskäsityksen sekä tietää sosiaali- ja terveydenhuollon arvot ja röntgenhoitajan eettiset periaatteet
-tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen päätöksentekoprosessin ja tunnistaa ammatillisen vastuunsa osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa
-osaa kuvata ja perustella eettistä ajattelua sosiaali- ja terveydenhuollossa
-ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon ihmiskäsityksen, osaa perustella ja tietää, miten toimitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa arvojen ja röntgenhoitajan eettisten periaatteiden mukaisesti
-ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen päätöksentekoprosessin
-osaa perustella ratkaisuja eettisen päätöksentekoprosessin mukaisesti osoittaen perusteluissa ammatillista vastuuta
-osaa kriittisesti analysoida eettistä ajattelua ja ihmiskäsityksen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollossa
-osaa soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon arvoja ja röntgenhoitajan eettisiä periaatteita eri yhteyksissä
-ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon eettisen päätöksentekoprosessin
-osaa analysoida kriittisesti ja perustella tilannekohtaisia ratkaisuja eettisen päätöksentekoprosessin mukaisesti osoittaen perusteluissa ja ajattelussa ammatillista vastuuta
Maire Petäjäjärvi
Suomi
10.08.2020 - 18.12.2020
11.07.2020 - 30.08.2020
2 op
19RH
0 - 36
Pirita Markkula
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Maire Petäjäjärvi
Seminaarit syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana, kolme kierrosta, ensimmäiset puoliryhmissä ja seuraavat pienryhmissä. Jokaisella kierroksella: Kuusi seminaaria + opponointiseminaari ja esitysseminaari = 8 seminaaria
Suomi
10.08.2020 - 19.02.2021
27.04.2020 - 07.08.2020
3 op
18RH
0 - 36
Tiina Säilä, Tiina Jylhä, Julia Kritz, Maire Petäjäjärvi, Marja Jaronen, Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
Hyväksytty/hylätty
Hyväksytty:
Aktiivinen osallistuminen 3 x yhteensä kahdeksaan seminaariin, joihin sisältyy myös opponointi ja oma esitys.
Hylätty:
Poissaoloja
Maire Petäjäjärvi
Opettajan jakamat ja ryhmän kanssa yhteisesti valmistetut materiaalit Tabulassa.
lähiopetus
itsenäinen verkko-opiskelu
yhteistoiminnallinen oppiminen
harjoitukset
suullinen tentti
Aktiivinen osallistuminen oman oppimisen suunnitteluun ja työskentelyyn opintojaksolla, suulliset tehtävät ja suullinen tentti. Läsnäolovelvoite vähintään 80% lähiopetuksesta. Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus.
Suomi
11.08.2020 - 30.09.2020
02.06.2020 - 11.08.2020
2 op
18RH
0 - 36
Sari Myllymäki
Tavoitteet:
Opiskelija osaa:
-ohjata potilaita keskeisissä tutkimuksissa ja toimenpiteissä
Sisältö:
- potilashaastattelu
- potilaan ohjaus tutkimus- ja hoitotilanteissa
- keskeinen radiografian ja sädehoidon sanasto
- keskeinen anatomian sanasto
- alakohtaiset artikkelit
Kurssi sijoittuu ajalle 11.8.-30.9.2020. Suullinen ja kirjallinen kurssi pidetään limittäin toistensa kanssa, vaikka ne ovat lukkarissa erillisinä kursseina.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Välitentti EXAM-tenttinä. Ajankohdasta sovitaan yhteisesti tunnillla.
Kirjallinen tentti ma 28.9.2020 klo 11.00-12.30.
Suullinen tentti erillisen aikataulun mukaan ti 29.9.2020 klo 12.00-16.00 tai ke 30.9.2020 klo 12.00-16.00 (tarvittaessa pidempään). Aikataulu arvotaan yhteisesti tunnilla, mutta toki "pakolliset" menot otetaan huomioon.
Lähiopetus + itsenäinen työskentely yhteensä 54 h. Jokaiselle kerralle on läksyjä ja osittain myös itsenäisiä tehtäviä.
TYYDYTTÄVÄ 1 (taitotaso B1.1)
AMMATILLISEN OSAAMISEN ESITTELY JA TIEDONHANKINTA:
- Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi ja lyhyesti koulutuksestaan, harjoittelustaan ja työkokemuksestaan.
TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ:
- Opiskelija osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi, mutta lyhyesti potilaaseen liittyvistä toimenpiteistä eri tahojen kanssa.
- Opiskelija osaa raportoida lyhyesti potilaan tilasta muistiinpanojen ja tukisanojen avulla.
- Opiskelija osaa viestiä yksinkertaisesti työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (suulliset potilasohjeet).
OHJAUS:
- Opiskelija osaa antaa yksinkertaisia ohjeita potilaan ohjaustilanteissa.
- Opiskelija osaa kysyä haastattelutilanteissa yksinkertaisia kysymyksiä, mutta vastauksen ymmärtäminen saattaa tuottaa vaikeuksia (haastattelut).
- Opiskelija osaa kertoa yksinkertaisesti omaisille potilaan tilaan liittyvistä asioista.
TYYDYTTÄVÄ 3 (taitotaso B1.2)
AMMATILLISEN OSAAMISEN ESITTELY JA TIEDONHANKINTA:
- Opiskelija osaa kertoa selkeästi koulutuksestaan, harjoittelustaan, työkokemuksestaan ja osaamisestaan.
TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ:
- Opiskelija osaa viestiä melko hyvin potilaaseen liittyvistä toimenpiteistä eri tahojen kanssa.
- Opiskelija osaa raportoida selkeästi ja ymmärrettävästi potilaan tilasta.
- Opiskelija osaa viestiä riittävän selkeästi työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (suulliset potilasohjeet).
OHJAUS:
- Opiskelija osaa kertoa keskeisimmät ohjeet potilaan ohjaustilanteissa.
- Opiskelija osaa esittää haastattelutilanteissa tarkentavia kysymyksiä ja vastata ennakoimattomiin kysymyksiin (haastattelut).
- Opiskelija osaa keskustella melko hyvin omaisten kanssa potilaan tilasta.
HYVÄ 5 (taitotaso B2.2-C1)
AMMATILLISEN OSAAMISEN ESITTELY JA TIEDONHANKINTA:
- Opiskelija osaa kertoa sujuvasti ja monipuolisesti koulutuksestaan, harjoittelustaan, työkokemuksestaan ja osaamisestaan.
TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ:
- Opiskelija osaa viestiä itsenäisesti ja monipuolisesti potilaaseen liittyvistä toimenpiteistä eri tahojen kanssa.
- Opiskelija osaa raportoida sujuvasti ja monipuolisesti potilaan tilasta.
- Opiskelija osaa viestiä sujuvasti työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (hoitoneuvottelut, suulliset potilasohjeet).
OHJAUS:
- Opiskelija osaa viestiä sujuvasti potilaan ohjaustilanteissa.
- Opiskelija osaa esittää haastattelutilanteissa laajempia vastauksia vaativia lisäkysymyksiä ja vastata tavallisiin kysymyksiin ilman suurempia vaikeuksia (haastattelut).
- Opiskelija osaa keskustella melko hyvin omaisten kanssa potilaan tilasta.
Maire Petäjäjärvi
Opettajan jakamat ja ryhmän kanssa yhteisesti valmistetut materiaalit Tabulassa.
lähiopetus
itsenäinen verkko-opiskelu
yhteistoiminnallinen oppiminen
harjoitukset
kirjallinen tentti
Aktiivinen osallistuminen oman oppimisen suunnitteluun ja työskentelyyn opintojaksolla, kirjalliset tehtävät sekä kirjallinen tentti. Läsnäolovelvoite vähintään 80% lähiopetuksesta. Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus.
Suomi
11.08.2020 - 30.09.2020
02.06.2020 - 11.08.2020
1 op
18RH
0 - 36
Sari Myllymäki
Tavoitteet:
Opiskelija osaa:
- ohjata potilaita keskeisissä tutkimuksissa ja toimenpiteissä
- osaa hyödyntää radiografiaan ja sädehoitoon liittyviä ruotsinkielisiä asiatekstejä ja artikkeleita
Sisältö:
- potilashaastattelu
- potilaan ohjaus tutkimus- ja hoitotilanteissa
- keskeinen radiografian ja sädehoidon sanasto
- keskeinen anatomian sanasto
- alakohtaiset artikkelit
Kurssi sijoittuu ajalle 11.8.-30.9.2020. Suullinen ja kirjallinen kurssi pidetään limittäin toistensa kanssa, vaikka ne ovat lukkarissa erillisinä kursseina.
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Välitentti EXAM-tenttinä. Ajankohdasta sovitaan yhteisesti tunnillla.
Kirjallinen tentti ma 28.9.2020 klo 11.00-12.30.
Suullinen tentti erillisen aikataulun mukaan ti 29.9.2020 klo 12.00-16.00 tai ke 30.9.2020 klo 12.00-16.00 (tarvittaessa pidempään). Aikataulu arvotaan yhteisesti tunnilla, mutta toki "pakolliset" menot otetaan huomioon.
Lähiopetus + itsenäinen työskentely yhteensä 27 h. Jokaiselle kerralle on läksyjä ja osittain myös itsenäisiä tehtäviä.
TYYDYTTÄVÄ 1 (taitotaso B1.1)
AMMATILLISEN OSAAMISEN ESITTELY JA TIEDONHANKINTA:
- Opiskelija osaa kirjoittaa pääosin ymmärrettävästi ja lyhyesti koulutuksestaan, harjoittelustaan ja työkokemuksestaan.
- Opiskelija osaa selvittää pääsisällön työhönsä liittyvistä helppolukuisista ammattijulkaisuista.
TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ:
- Opiskelija osaa viestiä pääosin ymmärrettävästi, mutta lyhyesti potilaaseen liittyvistä toimenpiteistä eri tahojen kanssa.
- Opiskelija osaa raportoida ja kirjata lyhyesti potilaan tilasta muistiinpanojen ja tukisanojen avulla.
- Opiskelija osaa viestiä yksinkertaisesti työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (kirjalliset potilasohjeet).
TYYDYTTÄVÄ 3 (taitotaso B1.2)
AMMATILLISEN OSAAMISEN ESITTELY JA TIEDONHANKINTA:
- Opiskelija osaa kirjoittaa selkeästi koulutuksestaan, harjoittelustaan, työkokemuksestaan ja osaamisestaan.
- Opiskelija osaa etsiä ja hyödyntää keskeisimpiä työhönsä liittyviä ammattijulkaisuja.
TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ:
- Opiskelija osaa viestiä melko hyvin potilaaseen liittyvistä toimenpiteistä eri tahojen kanssa.
- Opiskelija osaa raportoida ja kirjata selkeästi ja ymmärrettävästi potilaan tilasta.
- Opiskelija osaa viestiä riittävän selkeästi työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (kirjalliset potilasohjeet).
HYVÄ 5 (taitotaso B2.2-C1)
AMMATILLISEN OSAAMISEN ESITTELY JA TIEDONHANKINTA:
- Opiskelija osaa kirjoittaa sujuvasti ja monipuolisesti koulutuksestaan, harjoittelustaan, työkokemuksestaan ja osaamisestaan.
- Opiskelija osaa etsiä, hyödyntää ja soveltaa työhönsä liittyviä suhteellisen vaativiakin ammattijulkaisuja.
TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ:
- Opiskelija osaa viestiä itsenäisesti ja monipuolisesti potilaaseen liittyvistä toimenpiteistä eri tahojen kanssa.
- Opiskelija osaa raportoida ja kirjata sujuvasti ja monipuolisesti potilaan tilasta.
- Opiskelija osaa viestiä sujuvasti työyhteisölle tyypillisissä tilanteissa (kirjalliset potilasohjeet).
Maire Petäjäjärvi
jaetaan jokaisen opintojakson osan alkaessa, joten ensimmäisellä tunnilla tulee olla läsnä
luennot, opetuskeskutelut, itsenäinen työskentely
osa: Syöpätaudit 2 op (Luennoitsijana onkologi), tentti
osa: Kuolevan potilaan hoito 1 op, tehtävä/tentti
Suomi
03.08.2020 - 21.10.2020
27.04.2020 - 07.08.2020
3 op
18RH
0 - 36
Röntgenhoitaja Virtuaalihenkilö, Pirita Markkula, RADIO Luennoitsija, Julia Kritz
Esitietovaatimus:
-sädehoidon suunnittelu ja säteilysuojelu sädehoidossa soveltuvin osin
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
- ilmoitetaan opintojakson alkaessa
osa: Syöpätaudit 2 op: josta kontaktiopetusta 16h ja itsenäistä työskentelyä 38h
osa:kuolevan potilaan hoito 1op, josta kontaktiopetusta 10h ja itsenäistä työskentelyä 17h
-Teoriatiedoissa selviä puutteita ja väärinymmärryksiä
-tietää suomalaisten yleisimmät syöpätaudit ja niiden hoitomuodot
-tietää kuoleman prosessin ja kuolevan potilaan hoidon
-osaa selittää, miten hoidetaan eri syöpätautia sairastavia ja sädehoitoa saavia potilaita
-osaa selittää kuoleman prosessin eri vaiheet ja kuolevan potilaan hoidon
-osaa perustellusti selittää, miten hoidetaan eri syöpätautia sairastavia ja sädehoitoa saavia potilaita
-osaa perustellusti selittää kuolevan potilaan hoitoon liittyvät asiat
Hyväksytyn raja 75% jokaisessta aihealueesta erikseen
Hyväksytty
-osaa soveltaa säteilysuojeluun liittyviä käsitteitä ja keskeisiä periaatteita oikein käytännössä
-osaa selittää, miten säteilyn käytön riskejä arvioidaan ja minimoidaan hammas-, natiivi- ja eläinröntgentoiminnassa
-osaa toimia säteilyturvallisuuspoikkeama tilanteissa
-osaa toteuttaa ja valvoa lainsäädännön ja määräysten mukaiset osaamisalaansa liittyvät säteilysuojelujärjestelyt
-osaa selittää, miten säteilyä käytetään turvallisesti, miten uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja mitkä ovat optimoinnin keinot
-osaa selittää, miten säteilyn käytön turvallisuuskulttuuria kehitetään yhteistyössä STA:n kanssa
-osaa käyttää säteilyannosten määrittämisessä oikeaa mittaustekniikkaa ja laskennallisia menetelmiä
Hylätty:
-säteilysuojeluun liittyvien käsitteiden ja säteilyn käytön periaatteiden määrittelyssä on puutteita eikä siitä johtuen pysty soveltamaan niitä käytännössä
-ei osaa selittää eikä arvioida säteilyn käytön riskejä hammas-, natiivi- ja eläinröntgentoiminnassa
-ei osaa säteilyn käyttöä koskevan kansallisen säteilylainsäädännön ja viranomaismääräysten sisältöä niin, että pystyisi soveltamaan niitä hammas-, natiivi- ja eläinröntgentoiminnassa
-ei osaa selittää säteilyturvallisuuspoikkeamiin varautumista eikä toimintaa niiden yhteydessä
-ei osaa selittää, miten säteilyä käytetään turvallisesti, miten uusia menetelmiä otetaan käyttöön ja mitkä ovat optimoinnin keinot
-ei osaa selittää, miten säteilyn käytön turvallisuuskulttuuria kehitetään yhteistyössä STA:n kanssa
-ei osaa käyttää säteilyannosten määrittämisessä oikeaa mittaustekniikkaa ja laskennallisia menetelmiä
Suomi
01.09.2020 - 31.12.2020
27.07.2020 - 23.08.2020
5 op
AVOINAMK
0 - 50
Tentit TAMKissa
3.11.
Uusinnat
17.11.
24.11.
Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut (TAMK EDU)
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-tietää pääsääntöisesti säteilylainsäädännön määräämät laadunvarmistuksen menetelmät ja osaa suorittaa lakisääteiset laadunvarmistusmittaukset
-laadunvarmistusraportissa puutteita tai asiavirheitä
-laadunvarmistusraportin ulkoasu ei vastaa TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjetta
-tietää säteilylainsäädännön määräämät laadunvarmistuksen menetelmät ja osaa suorittaa ja arvioida lakisääteisiä laadunvarmistusmittauksia
-laadunvarmistusraportissa sisällöllisesti pieniä puutteita
-laadunvarmistusraportti on kirjoitettu pääsääntöisesti TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti
-tietää säteilylainsäädännön määräämät laadunvarmistuksen menetelmät ja osaa suorittaa lakisääteiset laadunvarmistusmittaukset ja perustella mittaustulokset raportissa
-laadunvarmistusraportti on kirjoitettu TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti
Maire Petäjäjärvi
Suomi
10.08.2020 - 18.12.2020
14.12.2019 - 30.04.2020
2 op
19RH
0 - 36
Tiina Jylhä, Marja Jaronen
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-osaa nimetä topografisen anatomian peruskäsitteitä
-tunnistaa leikesuunnat
-osaa nimetä leikekuvista anatomisia kohteita
-osaa kuvailla topografisen anatomian peruskäsitteet
-tunnistaa ja osaa nimetä anatomisia kohteita eri leikesuunnista
-hahmottaa anatomisten kohteiden suhteet toisiinsa
-osaa sujuvasti käyttää topografisen anatomian peruskäsitteitä
-tunnistaa ja osaa nimetä laaja-alaisesti anatomisia kohteita eri leikesuunnista
-hahmottaa laaja-alaisesti anatomisten kohteiden suhteet toisiinsa
Maire Petäjäjärvi
luentomateriaali ja muu opettajan osoittama materiaali
Imaios.com, Visible Body -tietokanta
verkkoluennot, itsenäiset tehtävät
Suomi
05.10.2020 - 19.02.2021
11.07.2020 - 30.09.2020
3 op
19RH
0 - 36
Maire Petäjäjärvi, Marja Jaronen
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
0-5
ei valinnaisia suoritustapoja
syksy 2020, lukujärjestyksen mukaan
81h opiskelijan työtä, josta 30h luentoja ja 2h tentti.
-osaa nimetä joitakin tuki- ja liikuntaelimistön anatomisia kohteita ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa kuvailla osittain ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
-osaa kuvailla osittain ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteen ja toiminnan
-osaa nimetä tuki- ja liikuntaelimistön anatomisia kohteita ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa kuvailla ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
-osaa kuvailla ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteen ja toiminnan
-osaa nimetä tuki- ja liikuntaelimistön anatomiset kohteet (myös pienet rakenteet) ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteen ja toiminnan
Maire Petäjäjärvi
1.Bjålie, J.G., Haug, E., Sand, O., Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. 2016 tai vanhempi. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2.Tortora and Derrickson. Principles of anatomy and physiology. Harper Collins Publishers. (Saatavana myös e-kirjana.)
3.Leppäluoto, J., Kettunen, R., – Rintamäki, H., & Vakkuri, O. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY. 1. painos. 2008 tai uudempi
Visible body (kirjaston tietokanta)
Lisäksi: Moeller, T.B & Reif, E. 2010 tai uudempi. Pocket Atlas of Radiographic Anatomy.
Feneis, H. Pocket Atlas of Human Anatomy
Keskusteluluennot, palpaatioharjoitukset, itsenäinen työskentely, anatomian tunnistamisen testit
Luuston anatomian osalta arviointi tapahtuu anatomian tuntien yhteydessä pidettävien anatomian välitestien/anatomian tunnistamistehtävien kautta. Välitestejä/anatomian tunnistamistehtäviä on neljä kappaletta ja jokaisesta on mahdollisuus saada 20 pistettä. Hyväksyttyyn suoritukseen aaditaan, eetä kaikista välitesteistä/anatomian tunnistamistehtävistä saa pisteitä.
Opintojaksoon kuuluu myös luurangosta tunnistaminen, jonka aikatauluista sovitaan erikseen opettajan kanssa. Luunrangosta tunnistaminen on 20 pisteen tehtävä.
0-49 pistettä: Hylätty
50-59 pistettä: Arvosana 1
60-69 pistettä: Arvosana 2
70-79 pistettä: Arvosana 3
80-89 pistettä: Arvosana 4
90-100 pistettä: Arvosana 5
Hylättyjä osiota saa yrittää kerran uusinnassa. Toinen uusinta suoritetaan kirjallisena kokeena erikseen sovittuna ajankohtana.
Suomi
06.10.2020 - 24.11.2020
25.07.2020 - 06.10.2020
3 op
20RH
0 - 37
Riika Riihelä, Marja Jaronen
Välitestit merkitty luuston anatomian Moodlen aikataulutukseen
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Lihasten ja hermoston koe 30.11.-4.12.2020 Examissa
Uusinta 1: 11.1.-15.1.2021 Examissa
Uusinta 2: keväällä 2021
3 op = 81h
Luuston anatomian opetus 24h
Ensimmäisellä luuston anatomia tunnilla läsnäolovelvollisuus.
Tukirangan ja raajojen luut sekä kallon luut. Nivelet: yläraajan suuret nivelet, alaraajan suuret nivelet suomeksi, (englanniksi) ja latinaksi.
-osaa nimetä joitakin tuki- ja liikuntaelimistön anatomisia kohteita ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa kuvailla osittain ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
-osaa kuvailla osittain ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteen ja toiminnan
-osaa nimetä tuki- ja liikuntaelimistön anatomisia kohteita ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa kuvailla ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
-osaa kuvailla ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteen ja toiminnan
-osaa nimetä tuki- ja liikuntaelimistön anatomiset kohteet (myös pienet rakenteet) ja käyttää fysiologian keskeisiä termejä
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmisen tuki- ja liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan
-osaa kuvailla monipuolisesti ihmisen keskus- ja ääreishermoston rakenteen ja toiminnan
Maire Petäjäjärvi
1.Bjålie, J.G., Haug, E., Sand, O., Sjaastad O.V. & Toverud, K.C. 2016 tai vanhempi. IHMINEN. FYSIOLOGIA JA ANATOMIA. Juva WSOY
2.Tortora and Derrickson. Principles of anatomy and physiology. Harper Collins Publishers. (Saatavana myös e-kirjana.)
3.Leppäluoto, J., Kettunen, R., – Rintamäki, H., & Vakkuri, O. ANATOMIA JA FYSIOLOGIA. RAKENTEESTA TOIMINTAAN. WSOY. 1. painos. 2008 tai uudempi
Visible body (kirjaston tietokanta)
Lisäksi: Moeller, T.B & Reif, E. 2010 tai uudempi. Pocket Atlas of Radiographic Anatomy.
Feneis, H. Pocket Atlas of Human Anatomy
Keskusteluluennot, palpaatioharjoitukset, itsenäinen työskentely, anatomian tunnistamisen testit
Luuston anatomian osalta arviointi tapahtuu anatomian tuntien yhteydessä pidettävien anatomian välitestien/anatomian tunnistamistehtävien kautta. Välitestejä/anatomian tunnistamistehtäviä on neljä kappaletta ja jokaisesta on mahdollisuus saada 20 pistettä. Hyväksyttyyn suoritukseen aaditaan, eetä kaikista välitesteistä/anatomian tunnistamistehtävistä saa pisteitä.
Opintojaksoon kuuluu myös luurangosta tunnistaminen, jonka aikatauluista sovitaan erikseen opettajan kanssa. Luunrangosta tunnistaminen on 20 pisteen tehtävä.
0-49 pistettä: Hylätty
50-59 pistettä: Arvosana 1
60-69 pistettä: Arvosana 2
70-79 pistettä: Arvosana 3
80-89 pistettä: Arvosana 4
90-100 pistettä: Arvosana 5
Hylättyjä osiota saa yrittää kerran uusinnassa. Toinen uusinta suoritetaan kirjallisena kokeena erikseen sovittuna ajankohtana.
Suomi
17.08.2020 - 18.12.2020
27.04.2020 - 04.09.2020
3 op
20RHSJ
0 - 24
Riika Riihelä, Marja Jaronen
Välitestit merkitty luuston anatomian Moodlen aikataulutukseen
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Lihasten ja hermoston koe 7.12.-11.12.2020 Examissa
Uusinta 1: 11.1.-15.1.2021 Examissa
Uusinta 2:
3 op = 81h
Luuston anatomian opetus 20h + 2h tentti
Ensimmäisellä luuston anatomia tunnilla läsnäolovelvollisuus.
Tukirangan ja raajojen luut sekä kallon luut. Nivelet: yläraajan suuret nivelet, alaraajan suuret nivelet suomeksi, (englanniksi) ja latinaksi.
Maire Petäjäjärvi
Suomi
10.08.2020 - 29.10.2021
27.04.2020 - 06.09.2019
3 op
18RH
0 - 36
Marja Jaronen, Anna-Riikka Keihäs
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Koronavirusjäljitus kurssi - hyväksytään 1 op
-osaa nimetä säteilyturvallisen työskentelyn perusteita läpivalaisututkimuksissa ja radiologisissa toimenpiteissä
-osaa nimetä läpivalaisututkimuksiin, verisuonitoimenpiteisiin ja muihin radiologisiin toimenpiteisiin liittyviä käsitteitä
-osaa luetella aseptisen työskentelyn perusteita
-osaa pukea suojavaatetuksen harjoitustunnilla ja käyttää välineistöä ohjattuna
-osaa laskea lääkelaskut oikein
-osaa selittää säteilyturvallisen työskentelyn perusteita läpivalaisututkimuksissa ja radiologisissa toimenpiteissä
-osaa selittää aseptiikan perusteet
-osaa selittää läpivalaisututkimusten, verisuonitutkimusten ja toimenpiteiden perusprosessien etenemisen ja tunnistaa perusvälineistön
-osaa pukea suojavaatetuksen harjoitustunneilla ja käyttää välineistöä lähes itsenäisesti
-osaa laskea lääkelaskut oikein
-osaa perustellen selittää säteilyturvallisen työskentelyn perusteet ja arvioida sekä soveltaa työskentelytapoja verisuonitutkimuksissa ja radiologisissa toimenpiteissä
-osaa perustellen selittää verisuonitutkimusten ja radiologisten toimenpiteiden perusprosessien etenemisen ja käyttää em. tutkimusten ja toimenpiteiden käsitteistöä asianmukaisesti
-osaa soveltaa tietojaan aseptiikan perusteista
-tunnistaa perusvälineistön ja osaa selittää niiden käyttöön liittyviä rajoituksia ja mahdollisuuksia
-osaa pukea suojavaatetuksen harjoitustunneilla ja käyttää välineistöä harjoitustunneilla asianmukaisesti
-osaa laskea lääkelaskut oikein
Maire Petäjäjärvi
Moodle
Varjoaineluennot (100% Läsnäolo)
Verisuonitutkimukset ja toimenpiteet: Luennot (80%), harjoitustunnit, itsenäinen työskentely (lääkelaskenta)
Verisuonitutkimukset ja toimenpiteet: Laiteoppi (läsnäolo) ja radiologia (läsnäolo)
Laiteoppi, radiologia läsnäolo
Lääkelaskut hyväksytty/hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää, että kaikki laskut on laskettu oikein. Laskin saa olla käytössä.
Verisuonitutkimukset ja toimenpiteet koe, arviointi 1-5, harjoitustunneilla aktiivinen osallistuminen
Suomi
10.08.2020 - 18.12.2020
27.04.2020 - 30.08.2020
3 op
19RH
0 - 36
RADIO Luennoitsija, Tiina Jylhä
Harjoitustunneilla työvaate
Röntgenhoitaja
Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Laiteoppi, varjoaineluennot, radiologia, harjoitustunnit 100% läsnäolo
3 op = 81 h opiskelijantyötä
Varjoaineet s 2020
Laiteoppi, radiologia k2021
Verisuonitutkimukset ja toimenpiteet k2021 (teoria ja harjoitukset tukevat toisiaan)
Koulutusohjelmaan ei ole liitetty toteutuksia.
Röntgenhoitaja (AMK), EQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ensimmäisen opintovuoden jälkeen opiskelija osaa toimia ammattikorkeakoulun oppimis- ja toimintaympäristössä. Hän on selvillä koulutusohjelmastaan ja tulevasta ammatistaan terveydenhuoltojärjestelmässä. Opiskelija osaa käyttää matemaattis-luonnotieteellisissä ja anatomian ja fysiologian opinnoissa hankkimiaan tietoja ja taitoja ammattiopinnoissaan. Opiskelija osaa toimia potilaan hoitoon ja ensiapuun liittyvissä hoito- ja tutkimustilanteissa. Opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä natiiviröntgentutkimustilanteissa.
Toisen opintovuoden aikana opiskelija laajentaa osaamistaan asiakaslähtöisesti kuvantamistutkimusten (sisältäen isotooppitutkimukset) ja sädehoidon alueella ja hän osaa toimia perehdytyksen jälkeen itsenäisesti tai työryhmän jäsenenä kuvantamistutkimuksissa. Hän osaa toimia arvostavasti ja kunnioittavasti asiakkaita/potilaita, heidän omaisiaan ja työtovereitaan kohtaan. Opiskelija toimii lainsäädännön ja viranomaisohjeiden mukaisesti säteilyn lääketieteellisissä käyttötilanteissa. Hän osaa käyttää turvallisesti radiologisia laitteita oheislaitteineen. Opiskelija on perehtynyt tieteellisen tutkimuksen perusteisiin ja osaa käyttää vierasta kieltä vuorovaikutustilanteissa.
Kolmannen opintovuoden jälkeen opiskelija on selvillä suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteesta, lainsäädännöstä sekä kuvantamis- ja sädehoitoyksikön johtamisesta. Opiskelija osaa optimoida potilaan säteilyaltistuksen kuvantamistutkimuksissa. Opiskelija on selvillä laadunhallintaan liittyvistä asioista radiografia- ja sädehoitotyössä. Opiskelija toimii vastuullisesti ja asiakaslähtöisesti työryhmän jäsenenä kuvantamistutkimuksissa (sisältäen isotooppitutkimukset) ja sädehoidossa. Opiskelija tekee opinnäytetyötään ohjatusti. Kolmantena vuonna opiskelijalla on mahdollisuus tehdä osa opinnoistaan kansainvälisessä vaihdossa. Ennen kansainvälliseen vaihtoon lähtöä opiskelija suorittaa opitojakson Orientation and report for studing / training abroad, 3 cu. Röntgenhoitajaopiskelija voi toimia tilapäisesti laillistetun röntgenhoitajan tehtävissä sen jälkeen, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaksi kolmasosaa röntgenhoitajakoulutuksen opinnoistaan.
Neljännen opintovuoden aikana opiskelija syventää ammatillista osaamistaan vaihtoehtoisilla ammattiopinnoilla valitsemallaan erikoisalueella. Opiskelija osaa toimia työryhmän jäsenenä hyödyntäen oman ammattialansa kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Hän toimii säteilyn lääketieteellisen käytön asiantuntijana. Opiskelija vastaa itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä lähetteen mukaisista potilaalle tehtävistä lääketieteellisistä kuvantamistutkimuksista, niihin liittyvistä toimenpiteistä sekä sädehoidoista. Opiskelija osaa kohdata työssään eri-ikäisiä, eri kulttuuritaustan omaavia ja eri tavoin sairaita asiakkaita, mikä vaatii opiskelijalta kykyä nopeaan, eettisesti ja taloudellisesti kestävään päätöksentekoon. Opiskelijalla on perustiedot yrittäjyydestä. Opinnäytetyöprosessin aikana opiskelijan tutkiva ja kriittinen työote kehittyy ja hän osaa puolustaa omaa opinnäytetyötään sekä tehdä vertaisarviointia.
Röntgenhoitaja voi toimia sekä julkisella että yksityisellä terveydenhuollon sektorilla Suomessa tai ulkomailla. Terveydenhuollon lisäksi röntgenhoitaja voi toimia yrityksissä, eläinlääkintähuollossa ja säteilyn käytön valvontatehtävissä teollisuudessa.
Tutkinto antaa hakukelpoisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai maisteriopintoihin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä
Tarkemmat arviointikriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista. Opiskelijoiden kanssa sovitaan opintojakson alussa opintojakson suoritus- ja arviointitavat. TAMKin tutkintosääntö
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.
Tutkintoon johtava röntgenhoitaja (AMK) koulutus; laajuus 210 op, kesto 3,5 vuotta. Toteutetaan kokopäiväopintoina.
Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset sekä TAMKin strategia.
Opetussuunnitelman kehittämistä toteutetaan yhteistyössä röntgenhoitajakoulutuksen neuvottelukunnan jäsenten kanssa.