Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Opiskelija tunnistaa teollisen 3D-tulostuksen (AM, ainetta lisäävä menetelmä) perusteet, teknologiat, käsitteet ja vaiheet. Opiskelija osaa suunnitella ja tulostaa tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija hallitsee teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija tunnistaa 3D-tulostuksen mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Opiskelija osaa suunnitella ottaen huomioon tulostettavuuden, 3D-tulostuksen tarjoamat mahdollisuudet ja tulostaa kappale.
Opiskelija hallitsee hyvin teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija kykenee selvittämään ja kehittämään yrityksen 3D-tulostuksen merkityksen, mahdollisuudet ja rajoitukset, tuotteiden valmistamisessa ja liiketoiminnassa.
Mikko Ukonaho
kaikki alan materiaali
harjoitusten ja luentojen materiaali
Luennot (lähi- ja etäopetus)
Harjoitustehtävät
koe
harjoitukset
Suomi
Englanti
30.08.2021 - 17.12.2021
02.07.2021 - 31.08.2021
3 op
20I112A
0 - 2
Mikko Ukonaho, Harri Laaksonen
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
mahdolliset muut totetustavat on sovittava erikseen
-
ei korotus- tai uusintatenttejä
luennot 20%
ohjatut harjoitukset 20%
itsenäinen ja ryhmätyöskentely 60%
Luennot: AM tekniikat ja teolliset sovellutukset
Harjoitukset: AM suunnittelu ja tulostus
Harjoitustehtävät
Koe
Opiskelija tunnistaa teollisen 3D-tulostuksen (AM, ainetta lisäävä menetelmä) perusteet, teknologiat, käsitteet ja vaiheet. Opiskelija osaa suunnitella ja tulostaa tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija hallitsee teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija tunnistaa 3D-tulostuksen mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Opiskelija osaa suunnitella ottaen huomioon tulostettavuuden, 3D-tulostuksen tarjoamat mahdollisuudet ja tulostaa kappale.
Opiskelija hallitsee hyvin teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija kykenee selvittämään ja kehittämään yrityksen 3D-tulostuksen merkityksen, mahdollisuudet ja rajoitukset, tuotteiden valmistamisessa ja liiketoiminnassa.
Mikko Ukonaho
kaikki alan materiaali
harjoitusten ja luentojen materiaali
Luennot (lähi- ja etäopetus)
Harjoitustehtävät
koe
harjoitukset
Suomi
Englanti
30.08.2021 - 18.12.2021
02.07.2021 - 31.08.2021
3 op
20I112B
0 - 50
Mikko Ukonaho, Harri Laaksonen
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
mahdolliset muut totetustavat on sovittava erikseen
-
ei korotus- tai uusintatenttejä
luennot 20%
ohjatut harjoitukset 20%
itsenäinen ja ryhmätyöskentely 60%
Luennot: AM tekniikat ja teolliset sovellutukset
Harjoitukset: AM suunnittelu ja tulostus
Harjoitustehtävät
Koe
Opiskelija tunnistaa teollisen 3D-tulostuksen (AM, ainetta lisäävä menetelmä) perusteet, teknologiat, käsitteet ja vaiheet. Opiskelija osaa suunnitella ja tulostaa tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija hallitsee teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija tunnistaa 3D-tulostuksen mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Opiskelija osaa suunnitella ottaen huomioon tulostettavuuden, 3D-tulostuksen tarjoamat mahdollisuudet ja tulostaa kappale.
Opiskelija hallitsee hyvin teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija kykenee selvittämään ja kehittämään yrityksen 3D-tulostuksen merkityksen, mahdollisuudet ja rajoitukset, tuotteiden valmistamisessa ja liiketoiminnassa.
Mikko Ukonaho
kaikki alan materiaali
harjoitusten ja luentojen materiaali
Luennot (lähi- ja etäopetus)
Harjoitustehtävät
koe
harjoitukset
Suomi
Englanti
30.08.2021 - 18.12.2021
02.07.2021 - 31.08.2021
3 op
20I112C
Mikko Ukonaho, Harri Laaksonen
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
mahdolliset muut totetustavat on sovittava erikseen
-
ei korotus- tai uusintatenttejä
luennot 20%
ohjatut harjoitukset 20%
itsenäinen ja ryhmätyöskentely 60%
Luennot: AM tekniikat ja teolliset sovellutukset
Harjoitukset: AM suunnittelu ja tulostus
Harjoitustehtävät
Koe
Opiskelija tunnistaa teollisen 3D-tulostuksen (AM, ainetta lisäävä menetelmä) perusteet, teknologiat, käsitteet ja vaiheet. Opiskelija osaa suunnitella ja tulostaa tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija hallitsee teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija tunnistaa 3D-tulostuksen mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Opiskelija osaa suunnitella ottaen huomioon tulostettavuuden, 3D-tulostuksen tarjoamat mahdollisuudet ja tulostaa kappale.
Opiskelija hallitsee hyvin teollisen 3D-tulostuksen osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitojaan suunniteltaessa uusia tuotteita. Opiskelija kykenee selvittämään ja kehittämään yrityksen 3D-tulostuksen merkityksen, mahdollisuudet ja rajoitukset, tuotteiden valmistamisessa ja liiketoiminnassa.
Mikko Ukonaho
kaikki alan materiaali
harjoitusten ja luentojen materiaali
Luennot (lähi- ja etäopetus)
Harjoitustehtävät
koe
harjoitukset
Suomi
01.01.2022 - 15.04.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21AI112
0 - 30
Mikko Ukonaho, Harri Laaksonen
osa opetusmateriaaleista on englanniksi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
mahdolliset muut totetustavat on sovittava erikseen
-
ei korotus- tai uusintatenttejä
luennot 20%
ohjatut harjoitukset 20%
itsenäinen ja ryhmätyöskentely 60%
Luennot: AM tekniikat ja teolliset sovellutukset
Harjoitukset: AM suunnittelu ja tulostus
Harjoitustehtävät
Koe
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Ville Jouppila
Kurssimateriaali
WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Introduction to mechatronics and measurements systems, David Alciatore
Teoriaopetus lähi-/etäopetuksena
Käytännön harjoituksia ja laboratoriotyöskentely pienryhmissä
Itsenäinen opiskelu
Koe, laboratorioharjoitukset, näyttökokeet.
Opiskelija tuntee koneautomaation kannalta oleelliset anturit ja niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee käytännön sähköiset ja sähkömekaaniset komponentit ja niiden kytkennät ohjauslaitteisiin kuten logiikkaan ja mikrotietokoneeseen. Opiskelija osaa paikantaa anturoinnista aiheutuvat järjestelmäviat. Opiskelija osaa valita ja hankkia kustannustehokkaan, laadukkaan ja käyttökohteeseen sopivan anturin koneautomaation tavallisimpiin sovelluksiin. Opiskelija osaa hyödyntää konenäköä koneautomaation sovelluksissa. Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen suunniteltaessa koneautomaation sovelluksia.
Suomi
01.08.2021 - 20.12.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
5 op
20AI112
0 - 40
Tero Haapakoski, Ville Jouppila
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Teoriaopetus 20h/opiskelija, laboratoriotyöskentely ja raportointi y, 60h/opiskelija, itsenäinen työskentely 50h
Opiskelija ei hallitse anturitekniikkaan liittyviä keskeisiä asioita eikä suoriudu annetuista tehtävistä. Opiskelija ei osaa toimia ryhmässä
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Ville Jouppila
Kurssimateriaali
WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Introduction to mechatronics and measurements systems, David Alciatore
Teoriaopetus lähi-/etäopetuksena
Käytännön harjoituksia ja laboratoriotyöskentely pienryhmissä
Itsenäinen opiskelu
Koe, laboratorioharjoitukset, näyttökokeet.
Opiskelija tuntee koneautomaation kannalta oleelliset anturit ja niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee käytännön sähköiset ja sähkömekaaniset komponentit ja niiden kytkennät ohjauslaitteisiin kuten logiikkaan ja mikrotietokoneeseen. Opiskelija osaa paikantaa anturoinnista aiheutuvat järjestelmäviat. Opiskelija osaa valita ja hankkia kustannustehokkaan, laadukkaan ja käyttökohteeseen sopivan anturin koneautomaation tavallisimpiin sovelluksiin. Opiskelija osaa hyödyntää konenäköä koneautomaation sovelluksissa. Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen suunniteltaessa koneautomaation sovelluksia.
Suomi
10.01.2022 - 01.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
5 op
20I112A
Ville Jouppila, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Teoriaopetus 20h/opiskelija, laboratoriotyöskentely ja raportointi y, 60h/opiskelija, itsenäinen työskentely 50h
Opiskelija ei hallitse anturitekniikkaan liittyviä keskeisiä asioita eikä suoriudu annetuista tehtävistä. Opiskelija ei osaa toimia ryhmässä
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Ville Jouppila
Kurssimateriaali
WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Introduction to mechatronics and measurements systems, David Alciatore
Teoriaopetus lähi-/etäopetuksena
Käytännön harjoituksia ja laboratoriotyöskentely pienryhmissä
Itsenäinen opiskelu
Koe, laboratorioharjoitukset, näyttökokeet.
Opiskelija tuntee koneautomaation kannalta oleelliset anturit ja niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee käytännön sähköiset ja sähkömekaaniset komponentit ja niiden kytkennät ohjauslaitteisiin kuten logiikkaan ja mikrotietokoneeseen. Opiskelija osaa paikantaa anturoinnista aiheutuvat järjestelmäviat. Opiskelija osaa valita ja hankkia kustannustehokkaan, laadukkaan ja käyttökohteeseen sopivan anturin koneautomaation tavallisimpiin sovelluksiin. Opiskelija osaa hyödyntää konenäköä koneautomaation sovelluksissa. Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen suunniteltaessa koneautomaation sovelluksia.
Suomi
10.01.2022 - 01.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
5 op
20I112B
Ville Jouppila, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Teoriaopetus 20h/opiskelija, laboratoriotyöskentely ja raportointi y, 60h/opiskelija, itsenäinen työskentely 50h
Opiskelija ei hallitse anturitekniikkaan liittyviä keskeisiä asioita eikä suoriudu annetuista tehtävistä. Opiskelija ei osaa toimia ryhmässä
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Ville Jouppila
Kurssimateriaali
WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Introduction to mechatronics and measurements systems, David Alciatore
Teoriaopetus lähi-/etäopetuksena
Käytännön harjoituksia ja laboratoriotyöskentely pienryhmissä
Itsenäinen opiskelu
Koe, laboratorioharjoitukset, näyttökokeet.
Opiskelija tuntee koneautomaation kannalta oleelliset anturit ja niiden toimintaperiaatteet. Opiskelija hallitsee käytännön sähköiset ja sähkömekaaniset komponentit ja niiden kytkennät ohjauslaitteisiin kuten logiikkaan ja mikrotietokoneeseen. Opiskelija osaa paikantaa anturoinnista aiheutuvat järjestelmäviat. Opiskelija osaa valita ja hankkia kustannustehokkaan, laadukkaan ja käyttökohteeseen sopivan anturin koneautomaation tavallisimpiin sovelluksiin. Opiskelija osaa hyödyntää konenäköä koneautomaation sovelluksissa. Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen suunniteltaessa koneautomaation sovelluksia.
Suomi
10.01.2022 - 01.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
5 op
20I112C
Ville Jouppila, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Teoriaopetus 20h/opiskelija, laboratoriotyöskentely ja raportointi y, 60h/opiskelija, itsenäinen työskentely 50h
Opiskelija ei hallitse anturitekniikkaan liittyviä keskeisiä asioita eikä suoriudu annetuista tehtävistä. Opiskelija ei osaa toimia ryhmässä
Opiskelija hallitsee välttävästi anturitekniikan perusteet ja osaa valita avustetusti anturoinnin yksinkertaiseen koneautomaatiosovellukseen. Selviytyy yksinkertaisista tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin tyypillisiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy tyypillisistä anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti anturitekniikan perusteet ja osaa valita itsenäisesti ja perustellusti anturoinnin laajempiin koneautomaation sovelluksiin. Selviytyy haastavista anturitekniikkaan liittyvistä tehtävistä itsenäisesti. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja ryhmän toimintaa kehittävästi.
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä.
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa.
Mika Ijas
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
- WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Arviointiperusteet
- Koe
- Harjoitustyöt
- Näyttökoe
Suomi
06.09.2021 - 20.12.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
5 op
20I112A
Konetekniikka Virtuaalihenkilö, Mika Ijas, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
huhtikuun lopussa, ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin
luentoja noin 3h/viikko ja lisäksi itsenpisesti tehtävät harjoitustyöt
Opiskelija ei hallitse automaatiotekniikan peruskäsitteitä ja termejä. Opiskelija ei osaa valita ja mitoittaa automaatio peruslaitteita. Opiskelija ei suoriudu automaation yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija ei osaa ammatillisen raportoinnin perusteita
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija osaa ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee erittäin hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä.
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa.
Mika Ijas
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
- WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Arviointiperusteet
- Koe
- Harjoitustyöt
- Näyttökoe
Suomi
06.09.2021 - 20.12.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
5 op
20I112B
Konetekniikka Virtuaalihenkilö, Mika Ijas, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
huhtikuun lopussa, ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin
luentoja noin 3h/viikko ja lisäksi itsenpisesti tehtävät harjoitustyöt
Opiskelija ei hallitse automaatiotekniikan peruskäsitteitä ja termejä. Opiskelija ei osaa valita ja mitoittaa automaatio peruslaitteita. Opiskelija ei suoriudu automaation yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija ei osaa ammatillisen raportoinnin perusteita
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija osaa ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee erittäin hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä.
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa.
Mika Ijas
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
- WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Arviointiperusteet
- Koe
- Harjoitustyöt
- Näyttökoe
Suomi
06.09.2021 - 20.12.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
5 op
20I112C
Konetekniikka Virtuaalihenkilö, Mika Ijas, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
huhtikuun lopussa, ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin
luentoja noin 3h/viikko ja lisäksi itsenpisesti tehtävät harjoitustyöt
Opiskelija ei hallitse automaatiotekniikan peruskäsitteitä ja termejä. Opiskelija ei osaa valita ja mitoittaa automaatio peruslaitteita. Opiskelija ei suoriudu automaation yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija ei osaa ammatillisen raportoinnin perusteita
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija osaa ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee erittäin hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä.
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa.
Mika Ijas
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- WSOY: Automaatiojärjestelmien ohjauslaitteet
- WSOY: Automaatiojärjestelmien pneumatiikka ja hydrauliikka
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Arviointiperusteet
- Koe
- Harjoitustyöt
- Näyttökoe
Suomi
10.01.2022 - 31.07.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
5 op
21AI112
Konetekniikka Virtuaalihenkilö, Mika Ijas, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
huhtikuun lopussa, ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin
luentoja noin 3h/viikko ja lisäksi itsenpisesti tehtävät harjoitustyöt
Opiskelija ei hallitse automaatiotekniikan peruskäsitteitä ja termejä. Opiskelija ei osaa valita ja mitoittaa automaatio peruslaitteita. Opiskelija ei suoriudu automaation yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija ei osaa ammatillisen raportoinnin perusteita
Opiskelija hallitsee automaatiotekniikan perustiedot, osaa valita avustetusti sopivimmat komponentit tyypilliseen automaatiojärjestelmään. Hallitsee automaation peruskäsitteet ja suoriutuu avustettuna yksinkertaisista tehtävistä. Opiskelija osaa ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija osaa valita itsenäisesti ja perustellusti sovelluskohteeseen sopivimman toimilaite-, anturi-, ja ohjausratkaisun vaihtoehtojen joukosta. Suoriutuu itsenäisesti yksinkertaisista alan suunnittelutehtävistä. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija esittää perusteltuja toimilaite-, anturi- ja ohjausratkaisuja haastavampiin automaatiojärjestelmiin sekä osaa analysoida valintojen vaikutuksia monipuolisesti. Osaa suunnitella laajempia automaatiojärjestelmiä itsenäisesti. Suoriutuu itsenäisesti haastavista alan tehtävistä. Osaa kehittää ryhmän toimintaa. Opiskelija osaa raportoida opiskelija hallitsee erittäin hyvin ammatillisen raportoinnin perusteet
Opiskelija tunnistaa 3D-suunnittelussa käytetyt tärkeimmät peruskäsitteet ja komennot. Opiskelija tiedostaa tavat tuottaa suunnitteluohjelmalla 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä, tarvittaessa avustettuna. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt suunnitteluprosessissa ja pystyy käyttämään järjestelmää. Opiskelija tunnistaa perushitsaus- ja koneistusmerkit ja osaa lisätä niitä piirustuksiin.
Opiskelija osaa tuottaa hyvää 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt ja käyttää järjestelmää hyväksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Opiskelija kykenee tuottamaan kokoonpanon joka on mallinnusteknisesti ja valmistusteknillisesti toimiva. Opiskelija osaa käyttää ja mitoittaa tasalujia hitsaussaumoja, sekä tuottaa valmistettavia koneistuspiirustuksia.
Opiskelija tuottaa virheetöntä 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija käyttää PDM-järjestelmää tehokkaasti hyväkseen ja opiskelija tunnistaa tuoterakenteen merkityksen ja pystyy tuottamaan mm. virheetöntä suunnittelu- ja attribuuttidataa. Opiskelijan tuottama suunnitteludata on valmistusteknillisesti erinomainen ja valmistettavissa tehokkaasti. Opiskelijan tuottamat piirustukset ovat merkintöineen lähes virheettömiä.
Juuso Huhtiniemi
Materiaali jaetaan Moodlessa. Intrasta löytyy ohje SolidWorksin lataaamisesta omalle koneelle.
Ohjattu opetus toteutetaan pääsääntöisesti tietokoneluokkaympäristössä. Tilanteen vaatiessa joitakin osuuksia pidetään mahdollisesti etänä.
Harjoitustehtävät tehdään omatoimisesti koulun tietokoneilla tai omilla laitteilla.
Suomi
30.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 25.08.2021
3 op
21I112A
Pienryhmä 1 (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Pienryhmä 2 (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole
Kurssin arviointi tehdyn palautuksen perusteella. Korotustilanteessa erillinen koe.Korotustilanteessa koeaika katsotaan kurssin aikana.
Ei ole
Kurssin suorittaminen ei ole aikaan sidottua, vaan opiskelija voi tehdä harjoitukset parhaaksi katsomalla tavalla. Luento-osuuksissa ei ole läsnäolovelvollisuutta.
Luentokertoja on 1+8. Aloituksessa käsitellään suoritustapaaa ja käydään läpi tarvittavaa teoriaa. Luentokertoja CAD-luokassa 8x3h. Loppuaika (noin 50h) omaehtoista työskentelyä.
Sisältö on jaksotettu 8. opetuskertaan. Jokaisella kerralla on oma painopiste (esim. hitsauskuva), ja osin myös jatkumoa edelliskerroista.Jokaiselta opetuskerralta tulee lisäksi ns. kotitehtäviä, joiden suorittaminen parantaa arvosanaa.
Opiskelija tunnistaa 3D-suunnittelussa käytetyt tärkeimmät peruskäsitteet ja komennot. Opiskelija tiedostaa tavat tuottaa suunnitteluohjelmalla 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä, tarvittaessa avustettuna. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt suunnitteluprosessissa ja pystyy käyttämään järjestelmää. Opiskelija tunnistaa perushitsaus- ja koneistusmerkit ja osaa lisätä niitä piirustuksiin.
Opiskelija osaa tuottaa hyvää 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt ja käyttää järjestelmää hyväksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Opiskelija kykenee tuottamaan kokoonpanon joka on mallinnusteknisesti ja valmistusteknillisesti toimiva. Opiskelija osaa käyttää ja mitoittaa tasalujia hitsaussaumoja, sekä tuottaa valmistettavia koneistuspiirustuksia
Opiskelija tuottaa virheetöntä 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija käyttää PDM-järjestelmää tehokkaasti hyväkseen ja opiskelija tunnistaa tuoterakenteen merkityksen ja pystyy tuottamaan mm. virheetöntä suunnittelu- ja attribuuttidataa. Opiskelijan tuottama suunnitteludata on valmistusteknillisesti erinomainen ja valmistettavissa tehokkaasti. Opiskelijan tuottamat piirustukset ovat merkintöineen lähes virheettömiä.
Opiskelija tunnistaa 3D-suunnittelussa käytetyt tärkeimmät peruskäsitteet ja komennot. Opiskelija tiedostaa tavat tuottaa suunnitteluohjelmalla 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä, tarvittaessa avustettuna. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt suunnitteluprosessissa ja pystyy käyttämään järjestelmää. Opiskelija tunnistaa perushitsaus- ja koneistusmerkit ja osaa lisätä niitä piirustuksiin.
Opiskelija osaa tuottaa hyvää 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt ja käyttää järjestelmää hyväksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Opiskelija kykenee tuottamaan kokoonpanon joka on mallinnusteknisesti ja valmistusteknillisesti toimiva. Opiskelija osaa käyttää ja mitoittaa tasalujia hitsaussaumoja, sekä tuottaa valmistettavia koneistuspiirustuksia.
Opiskelija tuottaa virheetöntä 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija käyttää PDM-järjestelmää tehokkaasti hyväkseen ja opiskelija tunnistaa tuoterakenteen merkityksen ja pystyy tuottamaan mm. virheetöntä suunnittelu- ja attribuuttidataa. Opiskelijan tuottama suunnitteludata on valmistusteknillisesti erinomainen ja valmistettavissa tehokkaasti. Opiskelijan tuottamat piirustukset ovat merkintöineen lähes virheettömiä.
Juuso Huhtiniemi
Materiaali jaetaan Moodlessa. Intrasta löytyy ohje SolidWorksin lataaamisesta omalle koneelle.
Ohjattu opetus toteutetaan pääsääntöisesti tietokoneluokkaympäristössä. Tilanteen vaatiessa joitakin osuuksia pidetään mahdollisesti etänä.
Harjoitustehtävät tehdään omatoimisesti koulun tietokoneilla tai omilla laitteilla.
Suomi
30.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 25.08.2021
3 op
21I112B
Pienryhmä 1 (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Pienryhmä 2 (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole
Kurssin arviointi tehdyn palautuksen perusteella. Korotustilanteessa erillinen koe.Korotustilanteessa koeaika katsotaan kurssin aikana.
Ei ole
Kurssin suorittaminen ei ole aikaan sidottua, vaan opiskelija voi tehdä harjoitukset parhaaksi katsomalla tavalla. Luento-osuuksissa ei ole läsnäolovelvollisuutta.
Luentokertoja on 1+8. Aloituksessa käsitellään suoritustapaaa ja käydään läpi tarvittavaa teoriaa. Luentokertoja CAD-luokassa 8x3h. Loppuaika (noin 50h) omaehtoista työskentelyä.
Sisältö on jaksotettu 8. opetuskertaan. Jokaisella kerralla on oma painopiste (esim. hitsauskuva), ja osin myös jatkumoa edelliskerroista.Jokaiselta opetuskerralta tulee lisäksi ns. kotitehtäviä, joiden suorittaminen parantaa arvosanaa.
Opiskelija tunnistaa 3D-suunnittelussa käytetyt tärkeimmät peruskäsitteet ja komennot. Opiskelija tiedostaa tavat tuottaa suunnitteluohjelmalla 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä, tarvittaessa avustettuna. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt suunnitteluprosessissa ja pystyy käyttämään järjestelmää. Opiskelija tunnistaa perushitsaus- ja koneistusmerkit ja osaa lisätä niitä piirustuksiin.
Opiskelija osaa tuottaa hyvää 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt ja käyttää järjestelmää hyväksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Opiskelija kykenee tuottamaan kokoonpanon joka on mallinnusteknisesti ja valmistusteknillisesti toimiva. Opiskelija osaa käyttää ja mitoittaa tasalujia hitsaussaumoja, sekä tuottaa valmistettavia koneistuspiirustuksia
Opiskelija tuottaa virheetöntä 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija käyttää PDM-järjestelmää tehokkaasti hyväkseen ja opiskelija tunnistaa tuoterakenteen merkityksen ja pystyy tuottamaan mm. virheetöntä suunnittelu- ja attribuuttidataa. Opiskelijan tuottama suunnitteludata on valmistusteknillisesti erinomainen ja valmistettavissa tehokkaasti. Opiskelijan tuottamat piirustukset ovat merkintöineen lähes virheettömiä.
Opiskelija tunnistaa 3D-suunnittelussa käytetyt tärkeimmät peruskäsitteet ja komennot. Opiskelija tiedostaa tavat tuottaa suunnitteluohjelmalla 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä, tarvittaessa avustettuna. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt suunnitteluprosessissa ja pystyy käyttämään järjestelmää. Opiskelija tunnistaa perushitsaus- ja koneistusmerkit ja osaa lisätä niitä piirustuksiin.
Opiskelija osaa tuottaa hyvää 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt ja käyttää järjestelmää hyväksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Opiskelija kykenee tuottamaan kokoonpanon joka on mallinnusteknisesti ja valmistusteknillisesti toimiva. Opiskelija osaa käyttää ja mitoittaa tasalujia hitsaussaumoja, sekä tuottaa valmistettavia koneistuspiirustuksia.
Opiskelija tuottaa virheetöntä 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija käyttää PDM-järjestelmää tehokkaasti hyväkseen ja opiskelija tunnistaa tuoterakenteen merkityksen ja pystyy tuottamaan mm. virheetöntä suunnittelu- ja attribuuttidataa. Opiskelijan tuottama suunnitteludata on valmistusteknillisesti erinomainen ja valmistettavissa tehokkaasti. Opiskelijan tuottamat piirustukset ovat merkintöineen lähes virheettömiä.
Juuso Huhtiniemi
Materiaali jaetaan Moodlessa. Intrasta löytyy ohje SolidWorksin lataaamisesta omalle koneelle.
Ohjattu opetus toteutetaan pääsääntöisesti tietokoneluokkaympäristössä. Tilanteen vaatiessa joitakin osuuksia pidetään mahdollisesti etänä.
Harjoitustehtävät tehdään omatoimisesti koulun tietokoneilla tai omilla laitteilla.
Suomi
30.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 25.08.2021
3 op
21I112C
Pienryhmä 1 (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Pienryhmä 2 (Koko: 20. Avoin amk: 0.)
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole
Kurssin arviointi tehdyn palautuksen perusteella. Korotustilanteessa erillinen koe.Korotustilanteessa koeaika katsotaan kurssin aikana.
Ei ole
Kurssin suorittaminen ei ole aikaan sidottua, vaan opiskelija voi tehdä harjoitukset parhaaksi katsomalla tavalla. Luento-osuuksissa ei ole läsnäolovelvollisuutta.
Luentokertoja on 1+8. Aloituksessa käsitellään suoritustapaaa ja käydään läpi tarvittavaa teoriaa. Luentokertoja CAD-luokassa 8x3h. Loppuaika (noin 50h) omaehtoista työskentelyä.
Sisältö on jaksotettu 8. opetuskertaan. Jokaisella kerralla on oma painopiste (esim. hitsauskuva), ja osin myös jatkumoa edelliskerroista.Jokaiselta opetuskerralta tulee lisäksi ns. kotitehtäviä, joiden suorittaminen parantaa arvosanaa.
Opiskelija tunnistaa 3D-suunnittelussa käytetyt tärkeimmät peruskäsitteet ja komennot. Opiskelija tiedostaa tavat tuottaa suunnitteluohjelmalla 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä, tarvittaessa avustettuna. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt suunnitteluprosessissa ja pystyy käyttämään järjestelmää. Opiskelija tunnistaa perushitsaus- ja koneistusmerkit ja osaa lisätä niitä piirustuksiin.
Opiskelija osaa tuottaa hyvää 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt ja käyttää järjestelmää hyväksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Opiskelija kykenee tuottamaan kokoonpanon joka on mallinnusteknisesti ja valmistusteknillisesti toimiva. Opiskelija osaa käyttää ja mitoittaa tasalujia hitsaussaumoja, sekä tuottaa valmistettavia koneistuspiirustuksia
Opiskelija tuottaa virheetöntä 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija käyttää PDM-järjestelmää tehokkaasti hyväkseen ja opiskelija tunnistaa tuoterakenteen merkityksen ja pystyy tuottamaan mm. virheetöntä suunnittelu- ja attribuuttidataa. Opiskelijan tuottama suunnitteludata on valmistusteknillisesti erinomainen ja valmistettavissa tehokkaasti. Opiskelijan tuottamat piirustukset ovat merkintöineen lähes virheettömiä.
Opiskelija tunnistaa 3D-suunnittelussa käytetyt tärkeimmät peruskäsitteet ja komennot. Opiskelija tiedostaa tavat tuottaa suunnitteluohjelmalla 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä, tarvittaessa avustettuna. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt suunnitteluprosessissa ja pystyy käyttämään järjestelmää. Opiskelija tunnistaa perushitsaus- ja koneistusmerkit ja osaa lisätä niitä piirustuksiin.
Opiskelija osaa tuottaa hyvää 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu pääsääntöisesti itsenäisesti annetuista mallinnus- ja piirustustehtävistä. Opiskelija tunnistaa PDM-järjestelmän tarjoamat hyödyt ja käyttää järjestelmää hyväksi suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Opiskelija kykenee tuottamaan kokoonpanon joka on mallinnusteknisesti ja valmistusteknillisesti toimiva. Opiskelija osaa käyttää ja mitoittaa tasalujia hitsaussaumoja, sekä tuottaa valmistettavia koneistuspiirustuksia.
Opiskelija tuottaa virheetöntä 3-uloitteista geometriaa ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija käyttää PDM-järjestelmää tehokkaasti hyväkseen ja opiskelija tunnistaa tuoterakenteen merkityksen ja pystyy tuottamaan mm. virheetöntä suunnittelu- ja attribuuttidataa. Opiskelijan tuottama suunnitteludata on valmistusteknillisesti erinomainen ja valmistettavissa tehokkaasti. Opiskelijan tuottamat piirustukset ovat merkintöineen lähes virheettömiä.
Juuso Huhtiniemi
Suomi
01.01.2022 - 31.07.2022
02.12.2021 - 30.05.2022
3 op
22AI112P
Pienryhmä 1 (Koko: 15. Avoin amk: 0.)
Pienryhmä 2 (Koko: 15. Avoin amk: 0.)
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa itsenäisesti, ja toimivaa tuoterakennetta attribuuttitietoineen tarvittaessa avustettuna. Opiskelija osaa käyttää ja tunnistaa kirjastokomponenttien tarjoaman hyödyn ja osaa avustettuna rakentaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa lisätä yleisempiä käytössä olevia piirustusmerkkejä, ja tuottaa ohjatusti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia. Opiskelija tunnistaa avustettuna virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja toimivaa tuoterakennetta alikokoonpanoineen ja attribuuttitietoineen itsenäisesti. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tuottaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. hyvää suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oletuksia ja päätöksiä konstruktion muuttamiseksi. Opiskelija tunnistaa virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa suunnitteluprosessin aikana.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja virheettömästi. Opiskelija tunnistaa ja käyttää eri alikokoonpanoja tehokkaasti täydellisen tuoterakenteen attribuutttitietoineen saavuttamiseksi. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tarvittaessa valitsee ja etsii uusia kirjastokomponentteja optimaalisen konstruktion saavuttamiseksi. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. erinomaista suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oikeita ja toimivia oletuksia ja päätöksiä. Opiskelija ymmärtää virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa tehokkaasti suunnitteluprosessin aikana.
Juuso Huhtiniemi
Oppimateriaali Moodlessa. SolidWorks-suunnitteluohjelman lautausohjeet Moodlessa.
Luennot, videot, omatoiminen opiskelu
Suomi
16.08.2021 - 31.12.2021
14.04.2021 - 11.08.2021
4 op
21AI112
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja
Ei työelämäyhteistyötä
Kurssin arviointi tehdyn palautuksen perusteella. Korotustilanteessa erillinen koe
Ei KV-yhteyksiä
Kurssin suorittaminen ei ole aikaan sidottua, vaan opiskelija voi tehdä harjoitukset parhaaksi katsomalla tavalla. Luento-osuuksissa ei ole läsnäolovelvollisuutta.
Sisältö jaksotettu 11x3h opetuskertaan. Joka opetuskerran alussa/tai lopussa on 30min ns. HelpDesk jolloin voi kysyä aiheeseen liittyvistä ongelmista jne. Loppuosuus omatoimiopiskelua ja harjoitustehtävien tekemistä.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa itsenäisesti, ja toimivaa tuoterakennetta attribuuttitietoineen tarvittaessa avustettuna. Opiskelija osaa käyttää ja tunnistaa kirjastokomponenttien tarjoaman hyödyn ja osaa avustettuna rakentaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa lisätä yleisempiä käytössä olevia piirustusmerkkejä, ja tuottaa ohjatusti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia. Opiskelija tunnistaa avustettuna virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja toimivaa tuoterakennetta alikokoonpanoineen ja attribuuttitietoineen itsenäisesti. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tuottaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. hyvää suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oletuksia ja päätöksiä konstruktion muuttamiseksi. Opiskelija tunnistaa virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa suunnitteluprosessin aikana.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja virheettömästi. Opiskelija tunnistaa ja käyttää eri alikokoonpanoja tehokkaasti täydellisen tuoterakenteen attribuutttitietoineen saavuttamiseksi. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tarvittaessa valitsee ja etsii uusia kirjastokomponentteja optimaalisen konstruktion saavuttamiseksi. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. erinomaista suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oikeita ja toimivia oletuksia ja päätöksiä. Opiskelija ymmärtää virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa tehokkaasti suunnitteluprosessin aikana
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa itsenäisesti, ja toimivaa tuoterakennetta attribuuttitietoineen tarvittaessa avustettuna. Opiskelija osaa käyttää ja tunnistaa kirjastokomponenttien tarjoaman hyödyn ja osaa avustettuna rakentaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa lisätä yleisempiä käytössä olevia piirustusmerkkejä, ja tuottaa ohjatusti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia. Opiskelija tunnistaa avustettuna virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja toimivaa tuoterakennetta alikokoonpanoineen ja attribuuttitietoineen itsenäisesti. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tuottaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. hyvää suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oletuksia ja päätöksiä konstruktion muuttamiseksi. Opiskelija tunnistaa virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa suunnitteluprosessin aikana.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja virheettömästi. Opiskelija tunnistaa ja käyttää eri alikokoonpanoja tehokkaasti täydellisen tuoterakenteen attribuutttitietoineen saavuttamiseksi. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tarvittaessa valitsee ja etsii uusia kirjastokomponentteja optimaalisen konstruktion saavuttamiseksi. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. erinomaista suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oikeita ja toimivia oletuksia ja päätöksiä. Opiskelija ymmärtää virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa tehokkaasti suunnitteluprosessin aikana.
Juuso Huhtiniemi
Materiaali Moodlessa
Luennot+ harjoitukset luokkaympäristössä.
Harjoitus/ suunnittelutehtävä pienryhmissä
Itsenäistä opiskelua videoiden ja muiden materiaalien avulla
Laboratorio-opetusta laserkannerin ja virtuaalilasien avulla
Suomi
01.01.2022 - 30.04.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
4 op
21I112A
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja
Ei aktiivista työelämäyhteistöytä
Kurssin arviointi perustuu PDM-järjestelmään tehtyjen harjoitusten perusteella.
Korotustilanteessa koe. Tästä aika sovitaan kurssin loppuvaiheessa.
Kurssin laskennallinen ajankäyttö, 108h.
Luokkaopetusta 10kertaa x 3h.
Harjoitukset ja omatoimityöskentely 108h-30h --> 78h
Sisällön jaksotus esitelty tarkemmin Moodlessa.
Opetuskertoja 10x 3h.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa itsenäisesti, ja toimivaa tuoterakennetta attribuuttitietoineen tarvittaessa avustettuna. Opiskelija osaa käyttää ja tunnistaa kirjastokomponenttien tarjoaman hyödyn ja osaa avustettuna rakentaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa lisätä yleisempiä käytössä olevia piirustusmerkkejä, ja tuottaa ohjatusti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia. Opiskelija tunnistaa avustettuna virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja toimivaa tuoterakennetta alikokoonpanoineen ja attribuuttitietoineen itsenäisesti. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tuottaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. hyvää suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oletuksia ja päätöksiä konstruktion muuttamiseksi. Opiskelija tunnistaa virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa suunnitteluprosessin aikana.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja virheettömästi. Opiskelija tunnistaa ja käyttää eri alikokoonpanoja tehokkaasti täydellisen tuoterakenteen attribuutttitietoineen saavuttamiseksi. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tarvittaessa valitsee ja etsii uusia kirjastokomponentteja optimaalisen konstruktion saavuttamiseksi. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. erinomaista suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oikeita ja toimivia oletuksia ja päätöksiä. Opiskelija ymmärtää virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa tehokkaasti suunnitteluprosessin aikana.
Juuso Huhtiniemi
Suomi
01.01.2022 - 30.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
4 op
21I112B
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa itsenäisesti, ja toimivaa tuoterakennetta attribuuttitietoineen tarvittaessa avustettuna. Opiskelija osaa käyttää ja tunnistaa kirjastokomponenttien tarjoaman hyödyn ja osaa avustettuna rakentaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa lisätä yleisempiä käytössä olevia piirustusmerkkejä, ja tuottaa ohjatusti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia. Opiskelija tunnistaa avustettuna virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja toimivaa tuoterakennetta alikokoonpanoineen ja attribuuttitietoineen itsenäisesti. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tuottaa niistä toimivia konstruktioita. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. hyvää suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oletuksia ja päätöksiä konstruktion muuttamiseksi. Opiskelija tunnistaa virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa suunnitteluprosessin aikana.
Opiskelija tuottaa 3-uloitteista geometriaa tehokkaasti ja virheettömästi. Opiskelija tunnistaa ja käyttää eri alikokoonpanoja tehokkaasti täydellisen tuoterakenteen attribuutttitietoineen saavuttamiseksi. Opiskelija käyttää kirjastokomponentteja itsenäisesti ja tarvittaessa valitsee ja etsii uusia kirjastokomponentteja optimaalisen konstruktion saavuttamiseksi. Opiskelija osaa käyttää lähes kaikkia käytössä olevia piirustusmerkkejä ns. erinomaista suunnittelua noudattaen, ja tuottaa itsenäisesti lujuuslaskentadataa ja visualisointikuvia ja tehdä niiden pohjalta oikeita ja toimivia oletuksia ja päätöksiä. Opiskelija ymmärtää virtuaalitodellisuuden ja laserskannauksen tarjoamat hyödyt ja osaa käyttää saatua dataa tehokkaasti suunnitteluprosessin aikana.
Juuso Huhtiniemi
Suomi
01.01.2022 - 20.04.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
4 op
21I112C
Pienryhmä 1 (Koko: 16. Avoin amk: 0.)
Pienryhmä 2 (Koko: 16. Avoin amk: 0.)
Juuso Huhtiniemi
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen CAD/CAM-mallinnuksessa. Opiskelija osaa tehdä CAD-ohjelmistolla toimivan 3D-mallin, aihioinnin ja kokoonpanon kiinnittimeen. Opiskelija ymmärtää mallin rakenteen ja selkeyden merkityksen.
Opiskelija tuntee hyvin ja osaa käyttää eri menetelmiä kappaleen piirteiden mallinnuksessa. Opiskelija osaa hyödyntää apugeometrioita ja referenssielementtejä piirteiden välisten relaatioiden välttämiseksi. Opiskelija osaa huomioida valmistusmenetelmän tuomat vaatimukset mallinnuksessa. Opiskelija osaa hyödyntää monipuolisesti CAD-ohjelman ominaisuuksia.
Opiskelija hallitsee mallinnuksen ja kokoonpanon erinomaisesti ja luoda mallin, joka helposti päivitettävissä ja muokattavissa. Opiskelija osaa rakentaa selkeärakenteisen mallin ja kokoonpanon CAM-ohjelmoinnissa tarvittavien kiinnittimien kanssa. Opiskelija osaa soveltaa vaihtoehtoisia piirteiden mallinnustapoja ongelmakohtien mallintamiseen. Opiskelija pystyy soveltamaan taitojaan erilaisten ongelmien selvittämisessä ja ratkaisemisessa itsenäisesti.
Joni Nieminen
Opettajan kurssilla jakama materiaali
Siemens Learning Advantage portaalin materiaali
Lähi- ja/tai etäopetus (laboratorioopetus/-harjoitus)
Itsenäinen opiskelu
Harjoutustyöt
Arviointikriteerit OPS:sta
Arviointiin vaikuttaa:
- läsnäolo
- tehdyt harjoitukset
- tentti
Suomi
16.08.2021 - 19.12.2021
02.07.2021 - 23.08.2021
3 op
19I160
Ryhmä 1 (Koko: 14. Avoin amk: 0.)
Ryhmä 2 (Koko: 14. Avoin amk: 0.)
Tomi-Pekka Nieminen, Joni Nieminen
Opetus pohjautuu laboratorio opetustapaan, jossa opiskelija tutustuu ja harjoittelee itsenäisesti ja opettaja tukee ja auttaa ongelma tilanteissa, Opiskelijalta odotetaan kykyä kysyä ongelmakohdista ja kysyä lisätietoa töiden tekemisestä.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
2 op
0-5
Näyttö
Lukujärjestyksen mukaan (marras-/joulukuu 2021)
Tarkentuu kurssin alussa
Kurssin laajuus: 3 op (81 tuntia)
Kontaktitunnit (aloitus): 2 h
Kontaktitunnit (ryhmä): 30 h ( 10 x 3 h )
Tentti: 3 h
Itsenäinen opiskelu ("omalla ajalla"): 46 h
Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen CAD/CAM-ohjelmoinnissa. Opiskelija osaa tehdä CAM-ohjelmistolla toimivan CNC-ohjelman. Opiskelija osaa vaiheistaa kappaleen valmistuksen ja valita siihen sopivat työkalut. Opiskelija osaa luoda uuden työkalun ja lisätä sen työkalukirjastoon.
Opiskelija tuntee hyvin ja osaa käyttää eri työstömenetelmiä kappaleen piirteiden ohjelmoinnissa. Opiskelija osaa hakea ohjelmointivirheet ja korjata ne. Opiskelija osaa huomioida kustannustehokuuden merkityksen ohjelmoinnissa ja osaa minimoida materiaalihukan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija kykenee selvittämään ja ratkaisemaan valmistukseen liittyviä ongelmia itsenäisesti yksinkertaisissa tapauksissa.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti ja osaa siirtää ohjelmat digitaalisesti verkon läpi työstökoneille. Opiskelija osaa hyödyntää ja soveltaa suunnittelussa digitaalista mallia (digitaalinen kaksonen = digital twin). Opiskelija pystyy soveltamaan taitojaan erilaisten ongelmien selvittämisessä ja ratkaisemisessa itsenäisesti.
Tomi-Pekka Nieminen
Suomi
01.01.2022 - 30.04.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
4 op
19I160
Tomi-Pekka Nieminen, Joni Nieminen
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
The student masters the use of modern tools in the design and development tasks of mechanical products with modern assistance. The students understands the significance of the high-quality design.
The student masters the use of modern tools in the design and development tasks of mechanical products and understands the significance of the high-quality design. The student masters the 3D modelling, the creation of the product structure which is in accordance with the demands.
The student masters excellent the use of modern tools in the design and development tasks of mechanical products and understands the significance of the high-quality design. The student masters excellent the 3D modelling, the creation of the product structure which is in accordance with the demands.
Aki Martikainen
Materiaalit julkaistaan Moodlessa.
Lähi- ja etäopetus. Ei läsnäolovelvoitetta, harjoitukset voi myös tehdä täysin itsenäisesti omalla tietokoneella.
Harjoitustehtävät arvioidaan asteikolla 0-5. Kurssin arvosana muodostuu harjoitustehtävien keskiarvosta. Laajimmat tehtävät voidaan jakaa useampiin arviointiosiin.
Suomi
01.09.2021 - 10.12.2021
02.07.2021 - 12.09.2021
5 op
20AI112
Aki Martikainen
Opintojaksolla käytetään Siemens NX -ohjelmistoa, jonka voi asentaa omalle koneelle. Asennusohjeet annetaan opintojakson alussa.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Ei ole.
Ei ole.
Ei ole.
Luennot/ohjatut harjoitukset 44 h, itsenäinen työskentely 91 h.
Opetuskerrat on jaettu aihepiireittäin, alussa käydään teoria ja mahdolliset esimerkit läpi. Tämän jälkeen mahdollisuus jatkaa harjoitusten tekoa ja saada ohjausta (oma tietokone mukaan, mikäli opetuskerta ei ole CAD-luokassa).
The student masters the use of modern tools in the design and development tasks of mechanical products with modern assistance. The students understands the significance of the high-quality design.
The student masters the use of modern tools in the design and development tasks of mechanical products and understands the significance of the high-quality design. The student masters the 3D modelling, the creation of the product structure which is in accordance with the demands.
The student masters excellent the use of modern tools in the design and development tasks of mechanical products and understands the significance of the high-quality design. The student masters excellent the 3D modelling, the creation of the product structure which is in accordance with the demands.
Aki Martikainen
Materiaalit julkaistaan Moodlessa.
Lähiopetus. Ei läsnäolovelvoitetta, harjoitukset voi myös tehdä täysin itsenäisesti omalla tietokoneella.
Harjoitustehtävät arvioidaan asteikolla 0-5. Kurssin arvosana muodostuu harjoitustehtävien keskiarvosta. Laajimmat tehtävät voidaan jakaa useampiin arviointiosiin.
Suomi
Englanti
31.08.2021 - 17.12.2021
02.07.2021 - 12.09.2021
5 op
19I111
0 - 50
Aki Martikainen
Opintojaksolla käytetään Siemens NX -ohjelmistoa, jonka voi asentaa omalle koneelle. Asennusohjeet annetaan opintojakson alussa.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
0-5
Ei ole.
Ei ole.
Ei ole.
Ei ole.
Luennot/ohjatut harjoitukset 45 h, itsenäinen työskentely 90 h.
Opetuskerrat on jaettu aihepiireittäin. Jokaisen kerran alussa käydään teoria ja mahdolliset esimerkit läpi. Tämän jälkeen mahdollisuus jatkaa harjoitusten tekoa ja saada ohjausta (oma tietokone mukaan, mikäli opetuskerta ei ole CAD-luokassa).
Opiskelija ymmärtää derivaatan funktion muutosnopeutena ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia derivaatan käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaatan käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Markus Aho
Opettajan jakama materiaali
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS-laskin.
- lähiopetus ja etäopetus
- tuntitehtävät, kotitehtävät
- etäkoe
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Kotitehtävistä on mahdollista saada 1 piste / palautuskerta, yhteensä 7 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä 33 pistettä. Yhteispistemäärä on täten 40 pistettä.
Arvosana määräytyy kotitehtävien ja kokeen yhteispistemäärän perusteella seuraavasti:
0 pistettä, arvosana 0
10 pistettä, arvosana 1
16 pistettä, arvosana 2
22 pistettä, arvosana 3
28 pistettä, arvosana 4
34 pistettä, arvosana 5
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 31.08.2021
3 op
21AI112
Jukka Suominen
Opetus alkaa 03.09.2021 lukujärjestyksen mukaisesti.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-
-
Opintojakson koe pidetään 27.10.2021.
1. uusinta / korotus 10.11.2021 klo 18.00-21.00.
(1. uusinta / korotus 08.12.2021 klo 18.00-21.00.)
2. uusinta / korotus 10.01.2022 klo 18.00-21.00
Ilmoittautuminen uusintakokeisiin viimeistään 2 vuorokautta ennen kokeen alkamista. sähköpostitse.
Hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
-
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 81 h, joka koostuu:
-lähi/etäopetuksesta
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, opetusvideot)
-kokeesta
Opettajan pitämiä lähitunteja koe mukaan lukien on 27 h.
-erotusosamäärä ja derivaatta
-derivaatta funktion ominaisuuksien kuvaajana
-muutosnopeustulkinta ja graafinen tulkinta
-derivaatan laskeminen numeerisesti ja derivointikaavojen avulla
-derivaatan sovelluksia mm. virhearviot ja ääriarvotehtävät
-regressio
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Opiskelija ymmärtää derivaatan funktion muutosnopeutena ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia derivaatan käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaatan käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Kirsi-Maria Rinneheimo
Opettajan Moodlessa jakama materiaali (sähköinen PLUSSA-materiaali, videot, interaktiiviset tehtävät, pdf-materiaalit)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS/ TI-nspire CX II CAS -laskin.
Lähiopetus/ etäopetus zoomin kautta, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, nettitehtävät (STACK-tehtävät), välikokeet, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan välikokeilla, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä,
Arviointiin vaikuttavat nettitehtävät 15 %, kotitehtävät 10 % ja välikokeet 75 % . Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja kotitehtävien tekoa sekä välikokeisiin osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Arvosanan 1 saa pistemäärällä, joka on 30 % kurssin eri arviointimuotojen yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50% : 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).
Uusinta- ja korotus:
Kurssin uusinta- ja korotustentti on täysin erillinen koe, johon ei vaikuta enää kotitehtävä-, nettitehtävä- eikä välikoepisteet.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja sen työmuotoihin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
10.01.2022 - 06.03.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112A
Kirsi-Maria Rinneheimo
Opetus alkaa viikolla 2 lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon on Moodle-toteutus. Opettaja lähettää Moodle-avaimen kurssille ilmoittautuneille ennen kurssia alkua sähköpostilla .
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella, joiden ajat ilmoitetaan kurssin aikana.
Uusintakokeet:
1. uusintakoe 30.3.2022 klo 17-20 ( paikka tarkentuu myöhemmin)
2. uusintakoe/ korotus 13.4.2022 klo 17-20 (paikka tarkentuu myöhemmin)
Uusinnat ja korotukset ovat vain ja ainoastaan tässä ilmoitettuna aikana, ei siis myöhemmin esim. seuraavana vuonna.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan opettajan ilmoittamalla tavalla.
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Yleiseti kokeesta:
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
-opetuksesta, jossa opettajaja mukana
-ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana)
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, nettitehtävät, opetusvideot)
-kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 30 h
-regressio
-raja-arvo ja jatkuvuus
-derivaatta funktion ominaisuuksien kuvaajana
-muutosnopeustulkinta ja graafinen tulkinta
-derivaatan laskeminen numeerisesti ja derivointikaavojen avulla
-derivaatan sovelluksia mm. virhearviot ja ääriarvotehtävät
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin sekä suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Opiskelija ymmärtää derivaatan funktion muutosnopeutena ja osaa laskea sen graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia derivaatan käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä on vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaatan käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut sekä käyttää oikeita matemaattisia merkintöjä. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Opiskelija ymmärtää derivaatan funktion muutosnopeutena ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia derivaatan käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaatan käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Ulla Miekkala
Opettajan Moodlessa jakama materiaali (sähköinen PLUSSA-materiaali, videot, interaktiiviset tehtävät, pdf-materiaalit, STACK-tehtävät)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS/ TI-nspire CX II CAS -laskin.
Lähiopetus (aloitus etäopetuksena zoomin avulla), itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, nettitehtävät, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan kokeilla, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä, joiden tekeminen vaikuttaa arvosanaan. Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).Opintojaksoon saattaa sisältyä myös ryhmässä tehtäviä osioita. Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja kotitehtävien tekoa sekä kurssikokeisiin osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Varma läpipääsyraja on 1/3 kurssikokeen ja nettitehtävien yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50%: 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Harjoitustehtäväpisteet eivät vaikuta kurssin läpipääsyyn vaan niillä voi korottaa arvosanaa. Lopullinen arvosana määräytyy koepisteiden, nettitehtävien ja harjoitustehtäväpisteiden yhteismäärästä sekä osallistumisaktiivisuudesta. Harjoitustehtäväpisteitä ei huomioida enää uusinta- ja korotustenttien yhteydessä.
Arviointikriteeri -hylätty(0):
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin sekä suorittaa opintojakson kokeisiin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
10.01.2022 - 27.02.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112B
Ulla Miekkala
Opetus alkaa viikolla 2 lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon on Moodle-toteutus.
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson koe pidetään 2x.2.2022 tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia).
Uusintaan osallistuminen edlyttää arvosanaa nolla.
1. uusinta 30.3.2022 klo 17.00-20.00 (paikka ilmoitetaan ennen tenttiä)
2. uusinta/ korotus 13.4.2022 klo 17.00-20.00 (paikka ilmoitetaan ennen tenttiä)
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa 2. uusintakokeessa.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
-opetuksesta, jossa opettajaja mukana (Zoom-tunnit)
-ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana)
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, nettitehtävät, opetusvideot)
-kokeesta
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 30 h
-raja-arvo ja jatkuvuus
-derivaatta funktion ominaisuuksien kuvaajana
-muutosnopeustulkinta ja graafinen tulkinta
-derivaatan laskeminen numeerisesti ja derivointikaavojen avulla
-derivaatan sovelluksia mm. virhearviot ja ääriarvotehtävät
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin sekä suorittaa opintojakson kokeisiin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Opiskelija ymmärtää derivaatan funktion muutosnopeutena ja osaa laskea sen graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia derivaatan käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia.Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä on vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaatan käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut sekä käyttää oikeita matemaattisia merkintöjä. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Opiskelija ymmärtää derivaatan funktion muutosnopeutena ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia derivaatan käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaatan käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Hari Nortunen
Opettajan jakama materiaali
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS-laskin.
lähiopetus
etäopetus
ryhmätyö
harjoitukset
viikkokokeet
loppukoe
uusintatentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan kokeilla ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä, joiden tekeminen vaikuttaa arvosanaan. Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa). Opintojaksoon saattaa sisätyä myös ryhmässä tehtäviä osioita. Kokeen arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, kotitehtävien aktiivista tekemistä (vähintään 30%) sekä kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50%: 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Harjoitustehtäväpisteet eivät vaikuta kurssin läpipääsyyn vaan niillä voi korottaa arvosanaa. Lopullinen arvosana määräytyy koepisteiden (viikkokokeet ja loppukoe) ja harjoitustehtäväpisteiden yhteismäärästä sekä osallistumisaktiivisuudesta. Harjoitustehtäväpisteitä ei huomioida enää uusinta- ja korotustenttien yhteydessä.
Arviointikriteeri -hylätty(0):
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin sekä suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
10.01.2022 - 26.02.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112C
Hari Nortunen
Opetus alkaa to 13.1. lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon on Moodle-toteutus. Oppitunnit pidetään kurssin alussa etäopetuksena (linkki Moodle-sivulla), jatkossa mahdollisesti lähiopetuksena.
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson koe pidetään 24.2.2022 tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa nolla.
1. uusinta alustavasti 30.3.2022 klo 16.00-19.00 luokassa x.
2. uusinta/korotus alustavasti 13.4.2022 klo 16.00-19.00 luokassa x.
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa 2. uusintakokeessa.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
-lähi/etäopetuksesta, jossa opettajaja mukana
-ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana)
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, STACK-tehtävät, opetusvideot)
-kokeesta
Opettajan pitämiä oppitunteja on n. 28 h
-regressio
-raja-arvo ja jatkuvuus
-derivaatta funktion ominaisuuksien kuvaajana
-muutosnopeustulkinta ja graafinen tulkinta
-derivaatan laskeminen numeerisesti ja derivointikaavojen avulla
-derivaatan sovelluksia mm. virhearviot ja ääriarvotehtävät
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin sekä suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Opiskelija ymmärtää derivaatan funktion muutosnopeutena ja osaa laskea sen graafisesti, numeerisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia derivaatan käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä on vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa derivaatan käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut sekä käyttää oikeita matemaattisia merkintöjä. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Opiskelija tunnistaa liikkeessä olevan kappaleen mekaanista käyttäytymistä hallitsevat Dynamiikan tärkeimmät peruskäsitteet ja suureet. Opiskelija tiedostaa Dynaamista liiketilaa hallitsevat lait ja suoriutuu annetuista laskutehtävistä, tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija tuntee dynaamista käyttäytymistä hallitsevat lait ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija kykenee selvittämään yksinkertaisen koneen osan tai rakenteen dynaamisen liiketilan sekä Newtonin mekaniikan liiketilan ja sekä laskemaan osaan kohdistuvat dynaamiset kuormitukset ja rasitukset.
Opiskelija hallitsee hyvin kaikki Dynamiikan osa-alueet ja pystyy itsenäisesti soveltamaan taitoaan erilaisten rakenteiden kuormitustilanteiden selvittämisessä, voimien ja rasitusten määrittämisessä sekä perustapausten yhdenvapausasteen vapaan- ja pakkovärähtelyn laskennassa.
Matti Peltola
Matti Lähteenmäen luentomonisteet.
Osittain myös Tapio Salmi: Dynamiikka.
Myös Beer & Johnston: Mechanics for Engineers - Dynamics.
Tunneilla lakettavat harjoitustehtävät löytyvät opintojakson Moodlesta.
luennot
laskuharjoitukset
harjoitustyöt
tentti
Arviointi perustuu opintojakson lopussa suoritettavaan tenttiin. Opintojakson aikana suoritettavat harjoitustyöt voivat parantaa arvosanaa.
Suomi
30.08.2021 - 18.12.2021
02.07.2021 - 28.08.2021
5 op
20AI112
Matti Peltola
Opettaja: Matti Peltola
Huone: F1-08
p. 050 432 22 54
Oletettu ennakko-osaaminen: Statiikka, vektorilaskenta, trigonometria, differentiaali- ja matriisilaskenta sekä dynamiikan alkeet.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
Toteutuksen aikainen tentti on perjantaina joulukuun 10. päivänä.
Uuusinta- ja korotusmahdollisuudet: Tammi- ja helmikuussa 2021. Tarkat ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin.
Suoritus koostuu yhteensä yhdeksästä opetuskerrasta. Näistä neljä tapahtuu etänä ja neljä lähiopetuksena. Yhdeksännellä kerralla on tentti. Ensimmäisellä tunnilla esitellään opintojakson viikkoaikataulu.
Harjoitustehtävät: Opintojakson kuluessa jaetaan kaksi harjoitustyötä, jotka koostuvat eri osa-alueiden laskutehtävistä. Ratkaisut on luovutettava arvioitavaksi tehtäväpaperissa ilmoitettuun päivämäärään mennessä, jonka jälkeen luovutettuja ratkaisuja ei arvioida. Harjoitustyöt ovat opintojakson pakollinen osasuoritus.
Tentti: Opintojaksosta pidetään vain tentti, välikokeita ei ole. Tenttiin voi osallistua vasta suoritettuaan harjoitustehtävät hyväksytysti. Laskimen käyttö on tentissä sallittua, ja kirjallisuus sekä muistiinpanot saavat olla esillä. Tentin maksimipistemäärä on 25 p. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa tentistä vähintään 5 p.
Jokin tai jotkin harjoitustyöt ovat tekemättä tai tentin pistemäärä on alle 8.
Opiskelija halllitsee yksinkertaiset perustehtävät sekä partikkelin tasokinematiikasta että -kinetiikasta.
Opiskelija hallitsee jäykän kappaleen tasokinematiikan ja -kinetiikan perustehtävät.
Opiskelija hallitsee dynamiikan peruskäsitteet ja -lait. Partikkelin kinematiikka ja kinetiikka. Partikkelin työ- ja impulssilauseet. Jäykän kappaleen kinematiikka ja kinetiikka. Jäykän kappaleen työ- ja impulssilauseet. Opiskelija pystyy soveltamaan opittuja taitoja monipuolisesti erilaisissa teknisissä ongelmatilanteissa.
Opiskelija tunnistaa liikkeessä olevan kappaleen mekaanista käyttäytymistä hallitsevat Dynamiikan tärkeimmät peruskäsitteet ja suureet. Opiskelija tiedostaa Dynaamista liiketilaa hallitsevat lait ja suoriutuu annetuista laskutehtävistä, tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija tuntee dynaamista käyttäytymistä hallitsevat lait ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija kykenee selvittämään yksinkertaisen koneen osan tai rakenteen dynaamisen liiketilan sekä Newtonin mekaniikan liiketilan ja sekä laskemaan osaan kohdistuvat dynaamiset kuormitukset ja rasitukset.
Opiskelija hallitsee hyvin kaikki Dynamiikan osa-alueet ja pystyy itsenäisesti soveltamaan taitoaan erilaisten rakenteiden kuormitustilanteiden selvittämisessä, voimien ja rasitusten määrittämisessä sekä perustapausten yhdenvapausasteen vapaan- ja pakkovärähtelyn laskennassa.
Matti Peltola
Matti Lähteenmäen luentomonisteet.
Osittain myös Tapio Salmi: Dynamiikka.
Myös Beer & Johnston: Mechanics for Engineers - Dynamics.
Viikoittaiset harjoitustehtävät löytyvät opintojakson Moodlesta.
luennot
laskuharjoitukset
harjoitustyöt
tentti
Arviointi perustuu opintojakson lopussa suoritettavaan tenttiin. Opintojakson aikana suoritettavat harjoitustyöt voivat parantaa arvosanaa.
Suomi
10.01.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 10.01.2022
5 op
20I112A
Matti Peltola
Opettaja: Matti Peltola
Huone: F1-08
p. 050 432 22 54
Oletettu ennakko-osaaminen: Statiikka, vektorilaskenta, trigonometria, differentiaali- ja matriisilaskenta sekä dynamiikan alkeet.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
Toteutuksen aikainen tentti on huhtikuun lopulla 27.4.2022.
Uuusinta- ja korotusmahdollisuudet: Touko- ja kesäkuussa 2022. Tarkat ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin.
Lähiopetusta ja/tai etäopetusta yhteensä 55h. Oman työn osuus 75h.
Suoritus koostuu yhteisistä etäluennoista (2h/viikko) rinnakkaisten luokkien kanssa ja harjoitustunneista (2h/vk), jotka ovat kullakin toteutuksella erikseen. Huhtikuussa on tentti (3 h) samana päivänä kaikille ryhmille. Yhteensä opetusta on 55h. Itsenäistä opiskelua on 75h. Ensimmäisellä tunnilla esitellään opintojakson viikkoaikataulu.
Harjoitustyöt: Viikoittaisten harjoitustehtävien lisäksi opintojakson kuluessa jaetaan kaksi harjoitustyötä, joihin kuuluu eri osa-alueiden laskutehtäviä. Kyseessä ovat ns. Stack-tehtävät, jotka tehdään Moodlessa. Tehtävistä ei kirjoiteta raporttia. Nämä harjoitustyöt ovat opintojakson pakollinen osasuoritus, joten ne on hyvä tehdä heti, kun ne on julkaistu. Harjoitustöistä täytyy saada yhteensä vähintään 6p. Hyvin tehdyt harjoitustyöt voivat parhaimmillaan tuottaa kolme lisäpistettä tenttiin.
Tentti: Opintojaksosta pidetään vain tentti, välikokeita ei ole. Tenttiin voi osallistua vasta suoritettuaan harjoitustehtävät hyväksytysti. Tentin maksimipistemäärä on 25 p. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa tentistä ja harjoituksista yhteensä vähintään 12 p.
Jokin tai jotkin harjoitustyöt ovat tekemättä tai tentin pistemäärä on alle 8.
Opiskelija halllitsee yksinkertaiset perustehtävät sekä partikkelin tasokinematiikasta että -kinetiikasta.
Opiskelija hallitsee jäykän kappaleen tasokinematiikan ja -kinetiikan perustehtävät.
Opiskelija hallitsee dynamiikan peruskäsitteet ja -lait. Partikkelin kinematiikka ja kinetiikka. Partikkelin työ- ja impulssilauseet. Jäykän kappaleen kinematiikka ja kinetiikka. Jäykän kappaleen työ- ja impulssilauseet. Opiskelija pystyy soveltamaan opittuja taitoja monipuolisesti erilaisissa teknisissä ongelmatilanteissa.
Opiskelija tunnistaa liikkeessä olevan kappaleen mekaanista käyttäytymistä hallitsevat Dynamiikan tärkeimmät peruskäsitteet ja suureet. Opiskelija tiedostaa Dynaamista liiketilaa hallitsevat lait ja suoriutuu annetuista laskutehtävistä, tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija tuntee dynaamista käyttäytymistä hallitsevat lait ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija kykenee selvittämään yksinkertaisen koneen osan tai rakenteen dynaamisen liiketilan sekä Newtonin mekaniikan liiketilan ja sekä laskemaan osaan kohdistuvat dynaamiset kuormitukset ja rasitukset.
Opiskelija hallitsee hyvin kaikki Dynamiikan osa-alueet ja pystyy itsenäisesti soveltamaan taitoaan erilaisten rakenteiden kuormitustilanteiden selvittämisessä, voimien ja rasitusten määrittämisessä sekä perustapausten yhdenvapausasteen vapaan- ja pakkovärähtelyn laskennassa.
Matti Peltola
Matti Lähteenmäen luentomonisteet.
Osittain myös Tapio Salmi: Dynamiikka.
Myös Beer & Johnston: Mechanics for Engineers - Dynamics.
Viikoittaiset harjoitustehtävät löytyvät opintojakson Moodlesta.
luennot
laskuharjoitukset
harjoitustyöt
tentti
Arviointi perustuu opintojakson lopussa suoritettavaan tenttiin. Opintojakson aikana suoritettavat harjoitustyöt voivat parantaa arvosanaa.
Suomi
10.01.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 10.01.2022
5 op
20I112B
Matti Peltola
Opettaja: Matti Peltola
Huone: F1-08
p. 050 432 22 54
Oletettu ennakko-osaaminen: Statiikka, vektorilaskenta, trigonometria, differentiaali- ja matriisilaskenta sekä dynamiikan alkeet.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
Toteutuksen aikainen tentti on huhtikuun lopulla 27.4.2022.
Uuusinta- ja korotusmahdollisuudet: Touko- ja kesäkuussa 2022. Tarkat ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin.
Lähiopetusta ja/tai etäopetusta yhteensä 55h. Oman työn osuus 75h.
Suoritus koostuu yhteisistä etäluennoista (2h/viikko) rinnakkaisten luokkien kanssa ja harjoitustunneista (2h/vk), jotka ovat kullakin toteutuksella erikseen. Huhtikuussa on tentti (3 h) samana päivänä kaikille ryhmille. Yhteensä opetusta on 55h. Itsenäistä opiskelua on 75h. Ensimmäisellä tunnilla esitellään opintojakson viikkoaikataulu.
Harjoitustyöt: Viikoittaisten harjoitustehtävien lisäksi opintojakson kuluessa jaetaan kaksi harjoitustyötä, joihin kuuluu eri osa-alueiden laskutehtäviä. Kyseessä ovat ns. Stack-tehtävät, jotka tehdään Moodlessa. Tehtävistä ei kirjoiteta raporttia. Nämä harjoitustyöt ovat opintojakson pakollinen osasuoritus, joten ne on hyvä tehdä heti, kun ne on julkaistu. Harjoitustöistä täytyy saada yhteensä vähintään 6p. Hyvin tehdyt harjoitustyöt voivat parhaimmillaan tuottaa kolme lisäpistettä tenttiin.
Tentti: Opintojaksosta pidetään vain tentti, välikokeita ei ole. Tenttiin voi osallistua vasta suoritettuaan harjoitustehtävät hyväksytysti. Tentin maksimipistemäärä on 25 p. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa tentistä ja harjoituksista yhteensä vähintään 12 p.
Jokin tai jotkin harjoitustyöt ovat tekemättä tai tentin pistemäärä on alle 8.
Opiskelija halllitsee yksinkertaiset perustehtävät sekä partikkelin tasokinematiikasta että -kinetiikasta.
Opiskelija hallitsee jäykän kappaleen tasokinematiikan ja -kinetiikan perustehtävät.
Opiskelija hallitsee dynamiikan peruskäsitteet ja -lait. Partikkelin kinematiikka ja kinetiikka. Partikkelin työ- ja impulssilauseet. Jäykän kappaleen kinematiikka ja kinetiikka. Jäykän kappaleen työ- ja impulssilauseet. Opiskelija pystyy soveltamaan opittuja taitoja monipuolisesti erilaisissa teknisissä ongelmatilanteissa.
Opiskelija tunnistaa liikkeessä olevan kappaleen mekaanista käyttäytymistä hallitsevat Dynamiikan tärkeimmät peruskäsitteet ja suureet. Opiskelija tiedostaa Dynaamista liiketilaa hallitsevat lait ja suoriutuu annetuista laskutehtävistä, tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija tuntee dynaamista käyttäytymistä hallitsevat lait ja suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä. Opiskelija kykenee selvittämään yksinkertaisen koneen osan tai rakenteen dynaamisen liiketilan sekä Newtonin mekaniikan liiketilan ja sekä laskemaan osaan kohdistuvat dynaamiset kuormitukset ja rasitukset.
Opiskelija hallitsee hyvin kaikki Dynamiikan osa-alueet ja pystyy itsenäisesti soveltamaan taitoaan erilaisten rakenteiden kuormitustilanteiden selvittämisessä, voimien ja rasitusten määrittämisessä sekä perustapausten yhdenvapausasteen vapaan- ja pakkovärähtelyn laskennassa.
Matti Peltola
Matti Lähteenmäen luentomonisteet.
Osittain myös Tapio Salmi: Dynamiikka.
Myös Beer & Johnston: Mechanics for Engineers - Dynamics.
Viikoittaiset harjoitustehtävät löytyvät opintojakson Moodlesta.
luennot
laskuharjoitukset
harjoitustyöt
tentti
Arviointi perustuu opintojakson lopussa suoritettavaan tenttiin. Opintojakson aikana suoritettavat harjoitustyöt voivat parantaa arvosanaa.
Suomi
10.01.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 10.01.2022
5 op
20I112C
Matti Peltola
Opettaja: Matti Peltola
Huone: F1-08
p. 050 432 22 54
Oletettu ennakko-osaaminen: Statiikka, vektorilaskenta, trigonometria, differentiaali- ja matriisilaskenta sekä dynamiikan alkeet.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
ei ole
Toteutuksen aikainen tentti on huhtikuun lopulla 27.4.2022.
Uuusinta- ja korotusmahdollisuudet: Touko- ja kesäkuussa 2022. Tarkat ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin.
Lähiopetusta ja/tai etäopetusta yhteensä 55h. Oman työn osuus 75h.
Suoritus koostuu yhteisistä etäluennoista (2h/viikko) rinnakkaisten luokkien kanssa ja harjoitustunneista (2h/vk), jotka ovat kullakin toteutuksella erikseen. Huhtikuussa on tentti (3 h) samana päivänä kaikille ryhmille. Yhteensä opetusta on 55h. Itsenäistä opiskelua on 75h. Ensimmäisellä tunnilla esitellään opintojakson viikkoaikataulu.
Harjoitustyöt: Viikoittaisten harjoitustehtävien lisäksi opintojakson kuluessa jaetaan kaksi harjoitustyötä, joihin kuuluu eri osa-alueiden laskutehtäviä. Kyseessä ovat ns. Stack-tehtävät, jotka tehdään Moodlessa. Tehtävistä ei kirjoiteta raporttia. Nämä harjoitustyöt ovat opintojakson pakollinen osasuoritus, joten ne on hyvä tehdä heti, kun ne on julkaistu. Harjoitustöistä täytyy saada yhteensä vähintään 6p. Hyvin tehdyt harjoitustyöt voivat parhaimmillaan tuottaa kolme lisäpistettä tenttiin.
Tentti: Opintojaksosta pidetään vain tentti, välikokeita ei ole. Tenttiin voi osallistua vasta suoritettuaan harjoitustehtävät hyväksytysti. Tentin maksimipistemäärä on 25 p. Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa tentistä ja harjoituksista yhteensä vähintään 12 p.
Jokin tai jotkin harjoitustyöt ovat tekemättä tai tentin pistemäärä on alle 8.
Opiskelija halllitsee yksinkertaiset perustehtävät sekä partikkelin tasokinematiikasta että -kinetiikasta.
Opiskelija hallitsee jäykän kappaleen tasokinematiikan ja -kinetiikan perustehtävät.
Opiskelija hallitsee dynamiikan peruskäsitteet ja -lait. Partikkelin kinematiikka ja kinetiikka. Partikkelin työ- ja impulssilauseet. Jäykän kappaleen kinematiikka ja kinetiikka. Jäykän kappaleen työ- ja impulssilauseet. Opiskelija pystyy soveltamaan opittuja taitoja monipuolisesti erilaisissa teknisissä ongelmatilanteissa.
Mikko Ukonaho
Luentomoniste.
Materiaalit Tabulassa
J.N. Reddy: An Introdustion to Finite Element Method
D.V. Hutton: Fundamentals of Finite Element Analysis
Lähiopetus
Oppimistehtävät
Kotitehtävät
Suomi
27.08.2021 - 02.12.2021
02.07.2021 - 10.09.2021
6 op
19AI112S
Mikko Ukonaho, Jani Katajisto
Teollisuusteknologia
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelijakohtainen
Tentti korvataan kotitehtävillä.
Suoritus koostuu luennoista , oppimistehtävitä ja kotitehtävistä.
Luennot: Yleisen lujuusopin elementtimenetelmän perusyhtälöt. Interpolointi. Numeerinen integrointi. Levy- ja solidirakenteiden elementtimenetelmä.
Harjoitustyöt: Opintojaksoon sisältyy oppimistehtäviä, jotka ovat FEM-ohjelmalla suoritettavia analyyseja. Tehtävät tehdään kahden opiskelijan ryhmissä. Harjoitustöistä laaditaan työselostukset, jotka palautetaan arvioitavaksi sovittuun päivämäärään mennessä. Harjoitustyöt arvioidaan työselostuksien perusteella maksimiyhteispistemäärän ollessa 30 p . Hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa oppimistetävistä vähintään 10 p.
Kotitehtävät: Kotitehtävien maksimipistemäärä on 15 p. Hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa kotitehtävistä vähintään 5 p.
Tunnistaa yleisen elementtimenetelmän peruskäsitteet ja suoriutuu annetuista tehtävistä ohjattuna. Hallitsee FEM-ohjelmiston peruskäytön.
Osaa hyödyntää elementtimenetelmän teoriaa FEM-laskennassa ja suorittaa FEM-ohjelmistolla dynaamisia ja epälineaarisia analyyseja itsenäisesti. Osaa arvioida laskennan tuloksia.
Ymmärtää yleisen elementtimenetelmän teorian rakenteen. Osaa käyttää FEM-ohjelmistoa luovasti löytäen erilaisia toimintatapoja.
Mikko Ukonaho
Luentomoniste.
Materiaalit Moodle
J.N. Reddy: An Introduction to Finite Element Method
D.V. Hutton: Fundamentals of Finite Element Analysis
Lähiopetus
Oppimistehtävät
Kotitehtävät
Suomi
Englanti
06.09.2021 - 07.12.2021
02.07.2021 - 05.09.2021
6 op
18I111
Mikko Ukonaho, Jani Katajisto
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
2 op
0-5
Opiskelijakohtainen
Tentti korvataan kotitehtävillä.
Suoritus koostuu luennoista , oppimistehtävitä ja kotitehtävistä.
Luennot: Yleisen lujuusopin elementtimenetelmän perusyhtälöt. Interpolointi. Numeerinen integrointi. Levy- ja solidirakenteiden elementtimenetelmä.
Harjoitustyöt: Opintojaksoon sisältyy oppimistehtäviä, jotka ovat FEM-ohjelmalla suoritettavia analyyseja. Tehtävät tehdään kahden opiskelijan ryhmissä. Harjoitustöistä laaditaan työselostukset, jotka palautetaan arvioitavaksi sovittuun päivämäärään mennessä. Harjoitustyöt arvioidaan työselostuksien perusteella maksimiyhteispistemäärän ollessa 30 p . Hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa oppimistehtävistä vähintään 10 p.
Kotitehtävät: Kotitehtävien maksimipistemäärä on 25 p. Hyväksytty suoritus edellyttää, että opiskelija saa kotitehtävistä vähintään 10 p.
Tunnistaa yleisen elementtimenetelmän peruskäsitteet ja suoriutuu annetuista tehtävistä ohjattuna. Hallitsee FEM-ohjelmiston peruskäytön.
Osaa hyödyntää elementtimenetelmän teoriaa FEM-laskennassa ja suorittaa FEM-ohjelmistolla dynaamisia ja epälineaarisia analyyseja itsenäisesti. Osaa arvioida laskennan tuloksia.
Ymmärtää yleisen elementtimenetelmän teorian rakenteen. Osaa käyttää FEM-ohjelmistoa luovasti löytäen erilaisia toimintatapoja.
Opiskelija tuntee elementtimenetelmän perusajatukset. Opiskelija tuntee ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmän teorian. Opiskelija osaa ohjatusti ratkaista rakenteiden ja koneenosien laskentatehtäviä lineaarisen statiikan elementtimenetelmällä. Opiskelija tunnistaa elementtimenetelmän rajoitteet ja niiden vaikutuksen. Opiskelija on jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin elementtimenetelmän perusajatukset. Opiskelija ymmärtää ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmän teorian. Opiskelija osaa itsenäisesti ratkaista rakenteiden ja koneenosien laskentatehtäviä lineaarisen statiikan elementtimenetelmällä. Opiskelija ymmärtää elementtimenetelmän rajoitteet ja osaa kuvata niiden vaikutuksen. Opiskelija on motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija osaa elementtimenetelmän perusajatukset. Opiskelija osaa ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmän teorian ja osaa soveltaa sitä käytäntöön. Opiskelija osaa itsenäisesti ratkaista rakenteiden ja koneenosien laskentatehtäviä lineaarisen statiikan elementtimenetelmällä. Opiskelija ymmärtää elementtimenetelmän rajoitteet ja osaa perustellusti kuvata niiden vaikutuksen. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.
Mikko Ukonaho
Luentomonisteet: Moodle
Salmi, Kuula: Rakenteiden mekaniikka, 2012
lähiopetus
harjoitukset
harjoitustyö
Oppimistehtävät: Opintojaksoon sisältyy kolme elementtimenetelmän ohjelmistolla tehtävää oppimistehtävää, joista maksimi yhteispistemäärä on 30 p.
Tentti: Opintojaksolla ei järjestetä tenttiä. Tentin/välikokeet korvaavat Moodle-tehtävät. Tehtäviä on yhteensä 6 kpl.
Minimisuoritus:
Oppimistehtävät 10p
Moodletehtävät 8p
Suomi
10.01.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 25.01.2022
5 op
20AI112
Mikko Ukonaho
mikko.ukonaho@tuni.fi
050-4314020
F2-12
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
0-5
iikottain on teoriatunnit ja tietokoneella tehtävät harjoitukset.
Teoriatunnit: Elementtimenetelmän perusajatukset. Ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmä.
Harjoitukset: FEM-ohjelmiston rakenne, toimintatapa ja käyttö lujuuslaskentaan.
Opiskelija tuntee elementtimenetelmän perusajatukset. Opiskelija tuntee ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmän teorian. Opiskelija osaa ohjatusti ratkaista rakenteiden ja koneenosien laskentatehtäviä lineaarisen statiikan elementtimenetelmällä. Opiskelija tunnistaa elementtimenetelmän rajoitteet ja niiden vaikutuksen. Opiskelija on jonkin verran motivoitunut, ottaa vastuun suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin elementtimenetelmän perusajatukset. Opiskelija ymmärtää ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmän teorian. Opiskelija osaa itsenäisesti ratkaista rakenteiden ja koneenosien laskentatehtäviä lineaarisen statiikan elementtimenetelmällä. Opiskelija ymmärtää elementtimenetelmän rajoitteet ja osaa kuvata niiden vaikutuksen. Opiskelija on motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija osaa elementtimenetelmän perusajatukset. Opiskelija osaa ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmän teorian ja osaa soveltaa sitä käytäntöön. Opiskelija osaa itsenäisesti ratkaista rakenteiden ja koneenosien laskentatehtäviä lineaarisen statiikan elementtimenetelmällä. Opiskelija ymmärtää elementtimenetelmän rajoitteet ja osaa perustellusti kuvata niiden vaikutuksen. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.
Mikko Ukonaho
Luentomonisteet: Moodle
Salmi, Kuula: Rakenteiden mekaniikka, 2012
lähiopetus
harjoitukset
harjoitustyö
Oppimistehtävät: Opintojaksoon sisältyy kolme elementtimenetelmän ohjelmistolla tehtävää oppimistehtävää, joista maksimi yhteispistemäärä on 30 p.
Tentti: Opintojaksolla ei järjestetä tenttiä. Tentin/välikokeet korvaavat Moodle-tehtävät. Tehtäviä on yhteensä 6 kpl.
Minimisuoritus:
Oppimistehtävät 10p
Moodletehtävät 8p
Suomi
10.01.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 25.01.2022
5 op
19I131
19I111
Mikko Ukonaho
mikko.ukonaho@tuni.fi
050-4314020
F2-12
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
iikottain on teoriatunnit ja tietokoneella tehtävät harjoitukset.
Teoriatunnit: Elementtimenetelmän perusajatukset. Ristikko- ja kehärakenteiden elementtimenetelmä.
Harjoitukset: FEM-ohjelmiston rakenne, toimintatapa ja käyttö lujuuslaskentaan.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on riittävän motivoitunut, että hän ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.
Sakari Lepola
Kurssilla käydyt asiat perustuvat mm. kirjoihin Energiatekniikka, Jarmo Perttula ja Voimalaitostekniikka, Markku Huhtinen et al. Kurssilla laskettavat harjoituslaskut eivät tule yleiseen jakoon, joten opettajan johdolla tehtyjen harjoitustehtävien ratkaisut saa vain osallistumalla kulloinkin meneillä olevaan opetukseen.
Kurssin TuniMoodleosisossa julkaistaan kunkin lähi/etäopetussession luentodiat, joista selviää pääpiirteissään kullakin luentokerralla käsitellyt asiat. Kyseinen aineisto ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu itseopiskeluun, aineistoa täydentävät opettajan luennoilla käsittelemät ja selventävät asiat.
Lähiopetus; teoriapohjaa taustoittavat luennot, laskentaesimerkit ja suoritetut harjoitukset sekä pienryhmissä tehdyt ja esitetyt työt.
Kurssin loppupuolella tentti kurssin opintosisällöstä, osallistuminen opetukseen ja palautetut harjoitustyöt ja/tai -tehtävät. Osallistuminen kurssilla muodostettavien pienryhmien työskentelyyn.
Suomi
01.08.2021 - 15.12.2021
01.07.2021 - 29.08.2021
3 op
20AI112
Sakari Lepola
Edellä kuvattuun jaksotukseen sisältyy kurssin aikana laskuesimerkkejä, joiden ratkaisut saa parhaiten seuraamalla opetusta.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja TAMKin toimesta, Muissa korkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettujen energiatekniikan peruskurssien mahdolliset korvaavuudet selvitetään tapauskohtaisesti opiskelijan pyynnöstä.
Luento- tai TuniMoodlen ajoitettu etätentti. Uusintamahdollisuus TAMKin normaalien käytäntöjen mukaisesti. Uusinta myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Opiskelijan ajankäyttö 27 h/op.
Lähipetusta n. 35 tuntia (päiväopiskelijat)
Lähiopetusta n. 20 tuntia (monimuoto-opiskelijat)
Opiskelija tuntee energiajärjestelmien (sähkön- ja lämmöntuotanto perusperiaatteet ja voimalaitostyypit.
- tuntee eri energiatuotantomuodot ja energian lähteet
- tuntee Suomen energiajärjestelmän sekä siihen vaikuttavat elementit (mm. EU:n energiapolitiikka, Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka, globaali energiatalous), osaa laskea energian tuotantoon liittyviä taseita ja CO2 -päästöjä
- osaa laskea ja mitoittaa energian tuotantoa ja käyttöä
- tuntee ja osaa käyttää energiatekniikan työkaluja mm. höyrynpainetaulukot
- tuntee energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ja kestävyystavoitteet
- ymmärtää energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ja keinot
- hallitsee tarvittavat perustiedot lämpöenergian tuotantoon ja jakeluun liittyvissä insinöörin työtehtävissä ja tuntee lämpöenergian jakojärjestelmien komponenttien tehtävät pumput, putkistot ja erilaiset toimilaitteet
- ymmärtää lämmönjakelujärjestelmään kuuluvien komponenttien mitoituksen perusperiaatteet.
Ei osallistu opetukseen tai osallistuminen hyvin vähäistä, joka tavallisesti johtaa heikkoon tenttisuoritukseen. Puuttuvat harjoitustehtävien palautukset estävät arvioinnin antamisen.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa jossain määrin vastuuta omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta oman ammatillisen kasvunsa tukena.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on riittävän motivoitunut, että hän ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.
Sakari Lepola
Kurssilla käydyt asiat perustuvat mm. kirjoihin Energiatekniikka, Jarmo Perttula ja Voimalaitostekniikka, Markku Huhtinen et al. Kurssilla laskettavat harjoituslaskut eivät tule yleiseen jakoon, joten opettajan johdolla tehtyjen harjoitustehtävien ratkaisut saa vain osallistumalla kulloinkin meneillä olevaan opetukseen.
Kurssin TuniMoodleosisossa julkaistaan kunkin lähi/etäopetussession luentodiat, joista selviää pääpiirteissään kullakin luentokerralla käsitellyt asiat. Kyseinen aineisto ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu itseopiskeluun, aineistoa täydentävät opettajan luennoilla käsittelemät ja selventävät asiat.
Lähiopetus; teoriapohjaa taustoittavat luennot, laskentaesimerkit ja suoritetut harjoitukset sekä pienryhmissä tehdyt ja esitetyt työt.
Kurssin loppupuolella tentti kurssin opintosisällöstä, osallistuminen opetukseen ja palautetut harjoitustyöt ja/tai -tehtävät. Osallistuminen kurssilla muodostettavien pienryhmien työskentelyyn.
Suomi
30.08.2021 - 15.12.2021
01.07.2021 - 15.08.2021
3 op
19I111
19I180
Sakari Lepola
Edellä kuvattuun jaksotukseen sisältyy kurssin aikana laskuesimerkkejä, joiden ratkaisut saa parhaiten seuraamalla opetusta.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja TAMKin toimesta, Muissa korkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettujen energiatekniikan peruskurssien mahdolliset korvaavuudet selvitetään tapauskohtaisesti opiskelijan pyynnöstä.
Luento- tai TuniMoodlen ajoitettu etätentti. Uusintamahdollisuus TAMKin normaalien käytäntöjen mukaisesti. Uusinta myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Opiskelijan ajankäyttö 27 h/op.
Lähipetusta n. 35 tuntia (päiväopiskelijat)
Lähiopetusta n. 20 tuntia (monimuoto-opiskelijat)
Opiskelija tuntee energiajärjestelmien (sähkön- ja lämmöntuotanto perusperiaatteet ja voimalaitostyypit.
- tuntee eri energiatuotantomuodot ja energian lähteet
- tuntee Suomen energiajärjestelmän sekä siihen vaikuttavat elementit (mm. EU:n energiapolitiikka, Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka, globaali energiatalous), osaa laskea energian tuotantoon liittyviä taseita ja CO2 -päästöjä
- osaa laskea ja mitoittaa energian tuotantoa ja käyttöä
- tuntee ja osaa käyttää energiatekniikan työkaluja mm. höyrynpainetaulukot
- tuntee energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ja kestävyystavoitteet
- ymmärtää energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ja keinot
- hallitsee tarvittavat perustiedot lämpöenergian tuotantoon ja jakeluun liittyvissä insinöörin työtehtävissä ja tuntee lämpöenergian jakojärjestelmien komponenttien tehtävät pumput, putkistot ja erilaiset toimilaitteet
- ymmärtää lämmönjakelujärjestelmään kuuluvien komponenttien mitoituksen perusperiaatteet.
Ei osallistu opetukseen tai osallistuminen hyvin vähäistä, joka tavallisesti johtaa heikkoon tenttisuoritukseen. Puuttuvat harjoitustehtävien palautukset estävät arvioinnin antamisen.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa jossain määrin vastuuta omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta oman ammatillisen kasvunsa tukena.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on riittävän motivoitunut, että hän ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.
Sakari Lepola
Kurssilla käydyt asiat perustuvat mm. kirjoihin Energiatekniikka, Jarmo Perttula ja Voimalaitostekniikka, Markku Huhtinen et al. Kurssilla laskettavat harjoituslaskut eivät tule yleiseen jakoon, joten opettajan johdolla tehtyjen harjoitustehtävien ratkaisut saa vain osallistumalla kulloinkin meneillä olevaan opetukseen.
Kurssin TuniMoodleosisossa julkaistaan kunkin lähi/etäopetussession luentodiat, joista selviää pääpiirteissään kullakin luentokerralla käsitellyt asiat. Kyseinen aineisto ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu itseopiskeluun, aineistoa täydentävät opettajan luennoilla käsittelemät ja selventävät asiat.
Lähiopetus; teoriapohjaa taustoittavat luennot, laskentaesimerkit ja suoritetut harjoitukset sekä pienryhmissä tehdyt ja esitetyt työt.
Kurssin loppupuolella tentti kurssin opintosisällöstä, osallistuminen opetukseen ja palautetut harjoitustyöt ja/tai -tehtävät. Osallistuminen kurssilla muodostettavien pienryhmien työskentelyyn.
Suomi
30.08.2021 - 15.12.2021
01.07.2021 - 15.08.2021
3 op
19I228K
19I160
Sakari Lepola
Edellä kuvattuun jaksotukseen sisältyy kurssin aikana laskuesimerkkejä, joiden ratkaisut saa parhaiten seuraamalla opetusta.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja TAMKin toimesta, Muissa korkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettujen energiatekniikan peruskurssien mahdolliset korvaavuudet selvitetään tapauskohtaisesti opiskelijan pyynnöstä.
Luento- tai TuniMoodlen ajoitettu etätentti. Uusintamahdollisuus TAMKin normaalien käytäntöjen mukaisesti. Uusinta myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Opiskelijan ajankäyttö 27 h/op.
Lähipetusta n. 35 tuntia (päiväopiskelijat)
Lähiopetusta n. 20 tuntia (monimuoto-opiskelijat)
Opiskelija tuntee energiajärjestelmien (sähkön- ja lämmöntuotanto perusperiaatteet ja voimalaitostyypit.
- tuntee eri energiatuotantomuodot ja energian lähteet
- tuntee Suomen energiajärjestelmän sekä siihen vaikuttavat elementit (mm. EU:n energiapolitiikka, Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka, globaali energiatalous), osaa laskea energian tuotantoon liittyviä taseita ja CO2 -päästöjä
- osaa laskea ja mitoittaa energian tuotantoa ja käyttöä
- tuntee ja osaa käyttää energiatekniikan työkaluja mm. höyrynpainetaulukot
- tuntee energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ja kestävyystavoitteet
- ymmärtää energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ja keinot
- hallitsee tarvittavat perustiedot lämpöenergian tuotantoon ja jakeluun liittyvissä insinöörin työtehtävissä ja tuntee lämpöenergian jakojärjestelmien komponenttien tehtävät pumput, putkistot ja erilaiset toimilaitteet
- ymmärtää lämmönjakelujärjestelmään kuuluvien komponenttien mitoituksen perusperiaatteet.
Ei osallistu opetukseen tai osallistuminen hyvin vähäistä, joka tavallisesti johtaa heikkoon tenttisuoritukseen. Puuttuvat harjoitustehtävien palautukset estävät arvioinnin antamisen.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa jossain määrin vastuuta omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta oman ammatillisen kasvunsa tukena.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on riittävän motivoitunut, että hän ottaa vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä.
Sakari Lepola
Kurssilla käydyt asiat perustuvat mm. kirjoihin Energiatekniikka, Jarmo Perttula ja Voimalaitostekniikka, Markku Huhtinen et al. Kurssilla laskettavat harjoituslaskut eivät tule yleiseen jakoon, joten opettajan johdolla tehtyjen harjoitustehtävien ratkaisut saa vain osallistumalla kulloinkin meneillä olevaan opetukseen.
Kurssin TuniMoodleosisossa julkaistaan kunkin lähi/etäopetussession luentodiat, joista selviää pääpiirteissään kullakin luentokerralla käsitellyt asiat. Kyseinen aineisto ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu itseopiskeluun, aineistoa täydentävät opettajan luennoilla käsittelemät ja selventävät asiat.
Lähiopetus; teoriapohjaa taustoittavat luennot, laskentaesimerkit ja suoritetut harjoitukset sekä pienryhmissä tehdyt ja esitetyt työt.
Kurssin loppupuolella tentti kurssin opintosisällöstä, osallistuminen opetukseen ja palautetut harjoitustyöt ja/tai -tehtävät. Osallistuminen kurssilla muodostettavien pienryhmien työskentelyyn.
Suomi
30.08.2021 - 15.12.2021
01.07.2021 - 15.08.2021
3 op
19I190
Sakari Lepola
Edellä kuvattuun jaksotukseen sisältyy kurssin aikana laskuesimerkkejä, joiden ratkaisut saa parhaiten seuraamalla opetusta.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja TAMKin toimesta, Muissa korkeakouluissa ja yliopistoissa suoritettujen energiatekniikan peruskurssien mahdolliset korvaavuudet selvitetään tapauskohtaisesti opiskelijan pyynnöstä.
Luento- tai TuniMoodlen ajoitettu etätentti. Uusintamahdollisuus TAMKin normaalien käytäntöjen mukaisesti. Uusinta myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Opiskelijan ajankäyttö 27 h/op.
Lähipetusta n. 35 tuntia (päiväopiskelijat)
Lähiopetusta n. 20 tuntia (monimuoto-opiskelijat)
Opiskelija tuntee energiajärjestelmien (sähkön- ja lämmöntuotanto perusperiaatteet ja voimalaitostyypit.
- tuntee eri energiatuotantomuodot ja energian lähteet
- tuntee Suomen energiajärjestelmän sekä siihen vaikuttavat elementit (mm. EU:n energiapolitiikka, Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka, globaali energiatalous), osaa laskea energian tuotantoon liittyviä taseita ja CO2 -päästöjä
- osaa laskea ja mitoittaa energian tuotantoa ja käyttöä
- tuntee ja osaa käyttää energiatekniikan työkaluja mm. höyrynpainetaulukot
- tuntee energian tuotannon ja käytön ympäristövaikutukset ja kestävyystavoitteet
- ymmärtää energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ja keinot
- hallitsee tarvittavat perustiedot lämpöenergian tuotantoon ja jakeluun liittyvissä insinöörin työtehtävissä ja tuntee lämpöenergian jakojärjestelmien komponenttien tehtävät pumput, putkistot ja erilaiset toimilaitteet
- ymmärtää lämmönjakelujärjestelmään kuuluvien komponenttien mitoituksen perusperiaatteet.
Ei osallistu opetukseen tai osallistuminen hyvin vähäistä, joka tavallisesti johtaa heikkoon tenttisuoritukseen. Puuttuvat harjoitustehtävien palautukset estävät arvioinnin antamisen.
Opiskelija osaa tunnistaa energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on vain jonkin verran motivoitunut, ottaa jossain määrin vastuuta omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tuntee hyvin energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti energian tuotanto- ja käyttömuotojen tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta oman ammatillisen kasvunsa tukena.
Opiskelija -
- osaa pitää yksinkertaisen ja ymmärrettävän esityksen valmista materiaalia ja apuneuvoja käyttäen - selviytyy yksinkertaisista keskustelutilanteista
- ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun viesti toistetaan tarvittaessa
- ääntää useimmiten ymmärrettävästi
- kirjoittaa melko ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita ymmärrettävästi
- käyttää opintoalan perussanastoa niin, että perusviesti välittyy
- löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita
Opiskelija
- osaa pitää selkeän esityksen apuneuvoja käyttäen
- keskustelee melko sujuvasti
- ymmärtää eri korostuksilla puhuvia ihmisiä, kun keskusteluaihe on tuttu
- ääntää melko luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- käyttää kielioppirakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä, jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin
- ymmärtää ja käyttää sanastoa melko täsmällisesti
- ymmärtää lukemansa tekstin pääasiat ja useimmat yksityiskohdat
Opiskelija
- osaa valmistella ja pitää vakuuttavan, jäsennellyn esitelmän
- keskustelee sujuvasti
- ymmärtää suhteellisen vaivattomasti myös eri korostuksilla puhuvia ihmisiä
- ääntää luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- ymmärtää ja käyttää taitavasti ja täsmällisesti sanastoa
- ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat vaativastakin tekstistä
Markus Aho
- Opintojen tukena käytetään kirjaa Protocall toolkit (Kristiina Tillander - Joni Sallila).
- Moodlen materiaali
- Opetustunnit 6 x 3 h
- Itsenäinen työskentely
- Arvosanan määräytyminen: 60 % kirjallinen tentti, 40 % suullinen esitelmä.
- Opiskelijalla tulee olla 60 % Moodlen tehtävistä tehtynä, ja aktiivisen osallistumisen velvoite tunneilla on 80%. Kotitehtävien määrä ja laatu sekä aktiivinen osallistuminen tunneilla vaikuttavat arvosanaan erityisesti rajatapauksissa.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 15.12.2021
23.08.2021 - 24.09.2021
3 op
21AI112
Anne Kopperoinen
Tämä kurssi on valmentava kurssi. Kurssille ei voi hakea hyväksilukua eikä sitä voi suorittaa näytöllä.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Tämä kurssi on valmentava kurssi. Kurssille ei voi hakea hyväksilukua eikä sitä voi suorittaa näytöllä.
- Suullinen esitys (pakollinen)
- Kirjallinen tentti (EXAM)
Opetustunnit (6x3h). Itsenäinen työskentely viikoittain kotona. Tentti EXAM-tiloissa 29.11.-13.12.
Opiskelija
- osaa pitää yksinkertaisen ja ymmärrettävän esityksen valmista materiaalia ja apuneuvoja käyttäen
- selviytyy yksinkertaisista keskustelutilanteista
- ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun viesti toistetaan tarvittaessa
- ääntää useimmiten ymmärrettävästi
- kirjoittaa melko ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita ymmärrettävästi
- käyttää opintoalan perussanastoa niin, että perusviesti välittyy
- löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita
Opiskelija
- osaa pitää selkeän esityksen apuneuvoja käyttäen
- keskustelee melko sujuvasti
- ymmärtää eri korostuksilla puhuvia ihmisiä, kun keskusteluaihe on tuttu
- ääntää melko luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- käyttää kielioppirakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä, jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin
- ymmärtää ja käyttää sanastoa melko täsmällisesti
- ymmärtää lukemansa tekstin pääasiat ja useimmat yksityiskohdat
Opiskelija
- osaa valmistella ja pitää vakuuttavan, jäsennellyn esitelmän
- keskustelee sujuvasti
- ymmärtää suhteellisen vaivattomasti myös eri korostuksilla puhuvia ihmisiä
- ääntää luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- ymmärtää ja käyttää taitavasti ja täsmällisesti sanastoa
- ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat vaativastakin tekstistä
Opiskelija -
- osaa pitää yksinkertaisen ja ymmärrettävän esityksen valmista materiaalia ja apuneuvoja käyttäen - selviytyy yksinkertaisista keskustelutilanteista
- ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun viesti toistetaan tarvittaessa
- ääntää useimmiten ymmärrettävästi
- kirjoittaa melko ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita ymmärrettävästi
- käyttää opintoalan perussanastoa niin, että perusviesti välittyy
- löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita
Opiskelija
- osaa pitää selkeän esityksen apuneuvoja käyttäen
- keskustelee melko sujuvasti
- ymmärtää eri korostuksilla puhuvia ihmisiä, kun keskusteluaihe on tuttu
- ääntää melko luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- käyttää kielioppirakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä, jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin
- ymmärtää ja käyttää sanastoa melko täsmällisesti
- ymmärtää lukemansa tekstin pääasiat ja useimmat yksityiskohdat
Opiskelija
- osaa valmistella ja pitää vakuuttavan, jäsennellyn esitelmän
- keskustelee sujuvasti
- ymmärtää suhteellisen vaivattomasti myös eri korostuksilla puhuvia ihmisiä
- ääntää luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- ymmärtää ja käyttää taitavasti ja täsmällisesti sanastoa
- ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat vaativastakin tekstistä
Markus Aho
.
Perusoppimateriaalina
*******************************************************************
PROTOCALL TOOLKIT, Tillander-Sallila, Tammertekniikka
*******************************************************************
.
Tampereen ammattikorkeakoulu on hankkinut käyttöönsä
Promentor Web –kielikursseja.
Mm. Protocall Toolkit löytyy osoitteesta:
.
http://www.promentor.net/pmweb/login.html
.
Kirjautuessasi em. osoitteessa, jätä kohdat käyttäjätunnus- ja salasana tyhjiksi.
Valitse:
Promentor Web -kirjautuminen korkeakouluille, vetovalikosta Tampereen korkeakoulut/Tampere Universities
.
Huom!
.
Oppikirjasta Toolkit käsitellään vain alkuosa eli tälle opintojaksolle soveltuvia osioita. Mikäli käytössäsi on painettu kirja, huomioi, että eri vuosien painoksissa on eri sivunumeroita, samoin muutamia eri tehtäviä. Samat tekstit ovat Toolkitin online-versioissa luettavissa ja kuunneltavissa. Opintojaksolla tarvittavat painetun kirjan tehtävät ovat Moodlessa, joten painettua kirjaa et välttämättä tarvitse.
.
Protocall TOOLKIT
.
Unit 1
Dialogi + harj.
Date + harj.
Extra Reading: Why Engineers Travel on Business + harj.
.
Unit 2
Dialogi + harj.
Small Talk + harj. (madam and sir, please, responding to thank
you, apologizing, would you like…?, would you mind…?) + harj.
.
Unit 3
Dialogi + harj.
Time
Prepositions of Time and Place + harj.
Industrial Site + harj.
Asking the Way and Giving Directions + harj.
.
Unit 4 (ei alussa olevaa dialogiosuutta)
Small Talk: introductions + harj.
My Education harj.
Fields of Engineering
.
Edellisten lisäksi oppimateriaalia ovat tuntien yhteydessä mahdollisesti jaettu tai käsitelty materiaali ja Moodlessa julkaistavat tekstit, tehtävät ja sanat sekä opiskelijan itsenäisen tiedonhaun tulokset.
.
Kaikki kurssimateriaali tulee opiskeltavaksi tenttiin, suuri osa itsenäisesti.
.
Huomioi, että Protocall Toolkit -kirjan tekstit ja äänitteet ovat sähköisessä muodossa, mutta tehtävät ovat erilaisia kuin paperiversiossa. Sähköisen Toolkitin tehtävät (Exercies-välilehdillä) ovat lisätehtäviä, joita opiskelija voi tehdä halutessaan omien tarpeidensa ja valintansa mukaan.
.
Omatoimiseen englannin opiskeluun tarjolla olevia ohjelmia:
.
Esim. Promentorin kieliohjelmista Active Intermediate/Expert sisältävät kielioppia ja kieliopin harjoituksia.
Kirjaudu TUNI-tunnuksilla:
.
http://www.promentor.net/pmweb/login.html
.
Jätä käyttäjätunnus ja salasana -kohdat tyhjiksi.
Valitse
Promentor Web -kirjautuminen korkeakouluille. Vetovalikosta valitseTampere Universities.
.
Huomioi, että Moodlessa annettujen tehtävien palautus- tai esitysajankohdat näkyvät ko. Moodle-osiosta tehtävän otsikkoriviltä (DL = deadline). Toolkitin tehtäviä ei yleensä palauteta Moodleen. Niiden mallivastaukset (KEY = Model answers) avataan tehtävärivin alapuolelle, jotta opiskelija voi tarkastaa ko. kirjalliset tehtävät itsenäisesti.
.
.
Lähi- ja/tai etäopetus, yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitukset, kirjallinen koe, itsenäinen ja ohjattu verkko-opiskelu, esitelmä(t)
.
Arvosanat ja pisterajat
.
5 37-40 pist.
4 33-36
3 26-32
2 20-25
1 12-19
0 alle 12
.
Maksimipistemäärä 40 pist. muodostuu seur.:
.
* Kirjallinen tentti, max 30 pistettä
* Ennen kirjallista koetta suoritetut harjoitukset: aktiviteettipisteet max 10 pist. (minimi 6 pist.)
* Opintojaksopalaute TAMKin järjestelmän kautta
.
Opintojaksolla on läsnäolovelvollisuus. Jos poissaoloja kertyy pidetyistä tunneista yli 4 oppituntia (= 2 viikon tunnit) ennen kirjallista koetta, kurssin arvosana voi laskea. Poissaolojen vuoksi on myös mahdollista, ettei opiskelija voi osallistua kokeeseen ja saada kurssiarvosanaa. Poissaoloja ei voi korvata ylimääräisillä tehtävillä tms. Aktiviteettipistetehtävät tulee suorittaa ennen kirjallista koetta. Aktiviteettipisteitä ei voi kirjallisen kokeen jälkeen enää suorittaa.
.
Poissaolevan opiskelijan velvollisuus:
.
Mikäli olet poissa tunnilta, selvitä toteutuksen muilta opiskelijoilta se, mitä tunneilla tehtiin ja mitä tuli tehtäväksi.
.
Poissaoloja tai niiden syytä ei tarvitse erikseen ilmoittaa paitsi, jos olet poissa kokeesta. Kokeesta poissaolijalla tulee olla pätevä syy, lähinnä sairaus ja siitä todistus. Kokeesta poissa oltuasi ota pikimmiten yhteyttä opettajaan sähköpostitse.
.
Pakollisia osasuorituksia ovat aktiivinen oppitunneille osallistuminen ja harjoitusten tekeminen, kirjallinen koe ja Suomi-esityksen pitäminen PowerPointia apuna käyttäen. Tuntien aikana, ennen kirjallista koetta suoritetuista harjoituksista ja niistä saatavia aktiviteettipisteitä tulee olla vähintään 6 pistettä (max 10). Näistä aktiviteettipisteharjoituksista Suomi-esitys oppitunneilla on pakollinen suoritus.
.
Huomio, että aktiviteettipisteiden määrä (max 10 pistettä) vaikuttaa omalta osaltaan myös arvosanaan. Kaikki aktiviteettipisteet (ts. eräiden harjoitusten suorittamisesta opiskelijan saamat pisteet) kirjataan opiskelijan kokonaispistemäärään, jonka mukaan arvosana annetaan. Ks. edeltä kokonaispistemäärän muodostumisesta ja arvosanojen pisterajoista.
.
Huom! Mikäli koronatilanne estää TAMKin luokkatilassa järjestettävän kirjallisen kokeen pitämisen, opiskelijan tulee pitää arvosteltavan suullisen esityksen oman opintoalan aiheesta (5 min) ja se on ratkaiseva tekijä arvosanaa annettaessa. Aktiviteettipisteitä tulee olla suoritettuna em. mukaisesti myös tässä tilanteessa. Huom! Opiskelija ei voi itse valita koemuotoa (kirjallinen – suullinen).
.
Vuorovaikutustaidot ja aktiivisuus tunneilla voivat vaikuttaa positiivisesti opintojakson arvosanaan.
.
Suomi
12.01.2022 - 30.04.2022
02.12.2021 - 12.01.2022
3 op
21I112B
Mirja Kolehmainen
.
English for Engineers –opintojakso on valinnainen useiden tekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. Opiskelija suorittaa opintojakson, jos opiskelijalta puuttuu ko. osaaminen. Valinnaista opintojaksoa ei voi kuitenkaan hyväksilukea eikä siihen ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ennen English for Engineers -opintojakson alkua tee itsenäisesti suoritettava lähtötasotesti ja selvitä, onko tämä kurssi sinulle tarpeellinen. Toimi testin lopussa saamasi palautteen mukaisesti. Lähtötasotestistä lisätietoja ja linkki testiin löytyvät esim. osoitteesta https://blogs.tuni.fi/kivi/opinnot/tamkin-uusien-opiskelijoiden-kielten-lahtotasotestit/ (7.1.2021 julkaistu uutinen). Alla Intra-ote, jossa on myös asiaa lähtötasotesteistä:
.
Kielten ja viestinnän opiskelu TAMKissa
Kohta 3. Lähtötasotestit
Kaikki TAMKissa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät lähtötasotestit englannissa ja ruotsissa riippumatta heidän aikaisemmasta koulutuksestaan (pl. opiskelijat jotka hakevat vapautusta englannista tai ruotsista). Testit tehdään heti opintojen alussa, ja ne voi tehdä vain kerran. Testit ovat korkeakouluyhteisön Moodlessa, ja opiskelija voi tehdä ne missä ja milloin haluaa itsenäisesti. Testien tekemisessä ei ole sallittua käyttää apua, eikä se ole myöskään järkevää, koska muuten tulos on opiskelijalle hyödytön.
Testien tuloksena opiskelija saa tietoa omasta taitotasostaan ja suosituksen siitä, miten edetä. Jos opiskelija saa suosituksen hakeutua valmentavalle kurssille, se kannattaa käydä ennen pakollisen ammattikielen kurssin käymistä. Valmentavalle kurssille voi myös ilmoittautua, vaikka testi ei sitä suosittelisikaan. Testien tulos ei siis ole velvoittava, vaan se antaa opiskelijalle arvokasta tietoa siitä, miten hänen tulisi edetä opinnoissaan. Testien suorittamisesta ei tule merkintöjä opintosuoritusrekisteriin eikä niitä voi hyväksilukea. Testien ohjeistukset ovat suomeksi.
Linkit testeihin:
• Englanti, avain english
• Ruotsi, avain svenska
https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=15719
.
Mikäli olet epävarma siitä, onko opintojakso sinulle pakollinen vai valinnainen, tarkista asia koulutusohjelmasta, opintojen ohjaajalta tai vast.
TAMK Kielet ja viestintä
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
.
Tämän toteutuksen English for Engineers –opintojakso on valinnainen useiden tekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. Opiskelija suorittaa opintojakson, jos opiskelijalta puuttuu ko. osaaminen. Valinnaista opintojaksoa ei voi kuitenkaan hyväksilukea eikä siihen ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ennen English for Engineers -opintojakson alkua tee itsenäisesti suoritettava lähtötasotesti ja selvitä, onko tämä kurssi sinulle tarpeellinen. Toimi testin lopussa saamasi palautteen mukaisesti. Lähtötasotestistä lisätietoja ja linkki testiin löytyvät esim. osoitteesta https://blogs.tuni.fi/kivi/opinnot/tamkin-uusien-opiskelijoiden-kielten-lahtotasotestit/ (7.1.2021 julkaistu uutinen). Alla Intra-ote, jossa on myös asiaa lähtötasotesteistä:
.
Kielten ja viestinnän opiskelu TAMKissa
Kohta 3. Lähtötasotestit
Kaikki TAMKissa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät lähtötasotestit englannissa ja ruotsissa riippumatta heidän aikaisemmasta koulutuksestaan (pl. opiskelijat jotka hakevat vapautusta englannista tai ruotsista). Testit tehdään heti opintojen alussa, ja ne voi tehdä vain kerran. Testit ovat korkeakouluyhteisön Moodlessa, ja opiskelija voi tehdä ne missä ja milloin haluaa itsenäisesti. Testien tekemisessä ei ole sallittua käyttää apua, eikä se ole myöskään järkevää, koska muuten tulos on opiskelijalle hyödytön.
Testien tuloksena opiskelija saa tietoa omasta taitotasostaan ja suosituksen siitä, miten edetä. Jos opiskelija saa suosituksen hakeutua valmentavalle kurssille, se kannattaa käydä ennen pakollisen ammattikielen kurssin käymistä. Valmentavalle kurssille voi myös ilmoittautua, vaikka testi ei sitä suosittelisikaan. Testien tulos ei siis ole velvoittava, vaan se antaa opiskelijalle arvokasta tietoa siitä, miten hänen tulisi edetä opinnoissaan. Testien suorittamisesta ei tule merkintöjä opintosuoritusrekisteriin eikä niitä voi hyväksilukea. Testien ohjeistukset ovat suomeksi.
Linkit testeihin:
• Englanti, avain english
• Ruotsi, avain svenska
https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=15719
.
Mikäli olet epävarma siitä, onko opintojakso sinulle pakollinen vai valinnainen, tarkista asia koulutusohjelmasta, opintojen ohjaajalta tai vastaavalta.
-
.
Kirjallinen tentti: ___.4.2022 (vko 15) TAMKin pääkampuksella koronatilanteesta riippuen.
.
Tarvittaessa koronatilanteesta johtuva kirjallisen kokeen estyminen korvataan Zoomissa suoritettavalla opintoalaan liittyvällä suullisella esityksellä (5 min), josta annetaan max 30 pistettä. Tämä koskee poikkeusoloja eikä ole opiskelijan valittavissa. Myös tässä tapauksessa aktiviteettipisteitä tulee olla suoritettuna vähintään 6 (max 10) ja niistä yhden harjoituksen tulee olla Suomi-esitys PowerPointia puheen tukena käyttäen.
.
Moodle-avain tiedotetaan kurssille hyväksytyille ja osallistuville opiskelijoille opintojakson alussa. Huom! Moodleen ei ole automaattista kirjautumista opintojaksolle ilmoittautumisen yhteydessä. Opiskelijan tulee kirjautua tämän opintojakson Moodle-kurssille erillisellä Moodle-avaimella ensimmäisten oppituntien yhteydessä tai pian niiden jälkeen.
.
1. kirjallinen uusinta: hylätty arvosana tai hyväksytyn arvosanan korotus 24.5.2022 klo 16.15 alk. TAMKin pääkampuksella.
.
Uusintaan/korotukseen ilmoittautuminen opintojakson lopussa Moodle-uutisten kautta lähetettävän viestin mukaisesti.
.
2. kirjallinen uusinta: vain hylätty arvosana ____.8.2022. Tenttiaika ilmoitetaan myöhemmin Moodle-uutisten kautta, mikäli vielä 1. uusintatentin perusteella tulee hylättyjä arvosanoja.
.
Huom! Korotustentin voi suorittaa vain 1. kirjallisessa uusinnassa.
.
.
Seuraa Intra-tiedotteita ja kysy TAMKissa järjestettävistä kv-infotilaisuuksista tarkemmin TAMKin kv-palveluista.
.
More information:
.
Outgoing exchange students
Study abroad as part of your degree
https://intra.tuni.fi/content/news/33507
.
Student Mobility Services: Tarja Kononov and Johannes Paavola (outgoing.tamk@tuni.fi) and the International Coordinator of your own study programme.
.
.
Oppitunnit: pääsääntöisesti kaksoistunti/vko kirjalliseen kokeeseen saakka.
.
Itsenäinen työskentely: väh. 2 h/vko (kirjalliset tehtävät, suullisten esitysten valmistelu, kokeeseen valmistautuminen yms.), yht. 3 x 27 h (3 op).
.
.
Jaksotus ja ajankäyttö vaihtelevat ryhmän koon ja taitotason mukaan.
.
Oppitunnit pidetään kaksoistunteina ja ne alkavat lukujärjestyksen mukaan varttia yli lukujärjestyksessä olevan ensimmäisen kellonajan, ellei toisin sovita tai ilmoiteta.
.
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on alle tyydyttävän arvosanan minimipistemäärän tai häneltä puuttuu vaadittava osasuoritus.
.
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on arvosanan pisterajojen mukainen.
.
Opiskelija
- osaa pitää yksinkertaisen ja ymmärrettävän esityksen valmista
materiaalia ja apuneuvoja käyttäen
- selviytyy yksinkertaisista keskustelutilanteista
- ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun viesti
toistetaan tarvittaessa
- ääntää useimmiten ymmärrettävästi
- kirjoittaa melko ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita ymmärrettävästi
- käyttää opintoalan perussanastoa niin, että perusviesti välittyy
- löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja
aiheita
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on arvosanan pisterajojen mukainen.
.
Opiskelija
- osaa pitää suppean, mutta selkeän esityksen apuneuvoja käyttäen
- keskustelee melko sujuvasti
- ymmärtää eri korostuksilla puhuvia ihmisiä, kun keskusteluaihe
on tuttu
- ääntää melko luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- käyttää kielioppirakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä, jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin
- ymmärtää ja käyttää sanastoa melko täsmällisesti
- ymmärtää lukemansa tekstin pääasiat ja useimmat yksityiskohdat
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on arvosanan pisterajojen mukainen.
.
Opiskelija
- osaa valmistella ja pitää vakuuttavan, jäsennellyn esitelmän
- keskustelee sujuvasti
- ymmärtää suhteellisen vaivattomasti myös eri korostuksilla puhuvia ihmisiä
- ääntää luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- ymmärtää ja käyttää taitavasti ja täsmällisesti sanastoa
- ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat vaativastakin
tekstistä
Opiskelija -
- osaa pitää yksinkertaisen ja ymmärrettävän esityksen valmista materiaalia ja apuneuvoja käyttäen - selviytyy yksinkertaisista keskustelutilanteista
- ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun viesti toistetaan tarvittaessa
- ääntää useimmiten ymmärrettävästi
- kirjoittaa melko ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita ymmärrettävästi
- käyttää opintoalan perussanastoa niin, että perusviesti välittyy
- löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita
Opiskelija
- osaa pitää selkeän esityksen apuneuvoja käyttäen
- keskustelee melko sujuvasti
- ymmärtää eri korostuksilla puhuvia ihmisiä, kun keskusteluaihe on tuttu
- ääntää melko luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- käyttää kielioppirakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä, jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin
- ymmärtää ja käyttää sanastoa melko täsmällisesti
- ymmärtää lukemansa tekstin pääasiat ja useimmat yksityiskohdat
Opiskelija
- osaa valmistella ja pitää vakuuttavan, jäsennellyn esitelmän
- keskustelee sujuvasti
- ymmärtää suhteellisen vaivattomasti myös eri korostuksilla puhuvia ihmisiä
- ääntää luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- ymmärtää ja käyttää taitavasti ja täsmällisesti sanastoa
- ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat vaativastakin tekstistä
Mirja Kolehmainen
.
Perusoppimateriaalina
*******************************************************************
PROTOCALL TOOLKIT, Tillander-Sallila, Tammertekniikka
*******************************************************************
.
Tampereen ammattikorkeakoulu on hankkinut käyttöönsä
Promentor Web –kielikursseja.
Mm. Protocall Toolkit löytyy osoitteesta:
.
http://www.promentor.net/pmweb/login.html
.
Kirjautuessasi em. osoitteessa, jätä kohdat käyttäjätunnus- ja salasana tyhjiksi.
Valitse:
Promentor Web -kirjautuminen korkeakouluille, vetovalikosta Tampereen korkeakoulut/Tampere Universities
.
Huom!
.
Oppikirjasta Toolkit käsitellään vain alkuosa eli tälle opintojaksolle soveltuvia osioita. Mikäli käytössäsi on painettu kirja, huomioi, että eri vuosien painoksissa on eri sivunumeroita, samoin muutamia eri tehtäviä. Samat tekstit ovat Toolkitin online-versioissa luettavissa ja kuunneltavissa. Opintojaksolla tarvittavat painetun kirjan tehtävät ovat Moodlessa, joten painettua kirjaa et välttämättä tarvitse.
.
Protocall TOOLKIT
.
Unit 1
Dialogi + harj.
Date + harj.
Extra Reading: Why Engineers Travel on Business + harj.
.
Unit 2
Dialogi + harj.
Small Talk + harj. (madam and sir, please, responding to thank
you, apologizing, would you like…?, would you mind…?) + harj.
.
Unit 3
Dialogi + harj.
Time
Prepositions of Time and Place + harj.
Industrial Site + harj.
Asking the Way and Giving Directions + harj.
.
Unit 4 (ei alussa olevaa dialogiosuutta)
Small Talk: introductions + harj.
My Education harj.
Fields of Engineering
.
Edellisten lisäksi oppimateriaalia ovat tuntien yhteydessä mahdollisesti jaettu tai käsitelty materiaali ja Moodlessa julkaistavat tekstit, tehtävät ja sanat sekä opiskelijan itsenäisen tiedonhaun tulokset.
.
Kaikki kurssimateriaali tulee opiskeltavaksi tenttiin, suuri osa itsenäisesti.
.
Huomioi, että Protocall Toolkit -kirjan tekstit ja äänitteet ovat sähköisessä muodossa, mutta tehtävät ovat erilaisia kuin paperiversiossa. Sähköisen Toolkitin tehtävät (Exercies-välilehdillä) ovat lisätehtäviä, joita opiskelija voi tehdä halutessaan omien tarpeidensa ja valintansa mukaan.
.
Omatoimiseen englannin opiskeluun tarjolla olevia ohjelmia:
.
Esim. Promentorin kieliohjelmista Active Intermediate/Expert sisältävät kielioppia ja kieliopin harjoituksia.
Kirjaudu TUNI-tunnuksilla:
.
http://www.promentor.net/pmweb/login.html
.
Jätä käyttäjätunnus ja salasana -kohdat tyhjiksi.
Valitse
Promentor Web -kirjautuminen korkeakouluille. Vetovalikosta valitseTampere Universities.
.
Huomioi, että Moodlessa annettujen tehtävien palautus- tai esitysajankohdat näkyvät ko. Moodle-osiosta tehtävän otsikkoriviltä (DL = deadline). Toolkitin tehtäviä ei yleensä palauteta Moodleen. Niiden mallivastaukset (KEY = Model answers) avataan tehtävärivin alapuolelle, jotta opiskelija voi tarkastaa ko. kirjalliset tehtävät itsenäisesti.
.
.
Lähi- ja/tai etäopetus, yksilö-, pari- ja ryhmäharjoitukset, kirjallinen koe, itsenäinen ja ohjattu verkko-opiskelu, esitelmä(t)
.
Arvosanat ja pisterajat
.
5 37-40 pist.
4 33-36
3 26-32
2 20-25
1 12-19
0 alle 12
.
Maksimipistemäärä 40 pist. muodostuu seur.:
.
* Kirjallinen tentti, max 30 pistettä
* Ennen kirjallista koetta suoritetut harjoitukset: aktiviteettipisteet max 10 pist. (minimi 6 pist.)
* Opintojaksopalaute TAMKin järjestelmän kautta
.
Opintojaksolla on läsnäolovelvollisuus. Jos poissaoloja kertyy pidetyistä tunneista yli 4 oppituntia (= 2 viikon tunnit) ennen kirjallista koetta, kurssin arvosana voi laskea. Poissaolojen vuoksi on myös mahdollista, ettei opiskelija voi osallistua kokeeseen ja saada kurssiarvosanaa. Poissaoloja ei voi korvata ylimääräisillä tehtävillä tms. Aktiviteettipistetehtävät tulee suorittaa ennen kirjallista koetta. Aktiviteettipisteitä ei voi kirjallisen kokeen jälkeen enää suorittaa.
.
Poissaolevan opiskelijan velvollisuus:
.
Mikäli olet poissa tunnilta, selvitä toteutuksen muilta opiskelijoilta se, mitä tunneilla tehtiin ja mitä tuli tehtäväksi.
.
Poissaoloja tai niiden syytä ei tarvitse erikseen ilmoittaa paitsi, jos olet poissa kokeesta. Kokeesta poissaolijalla tulee olla pätevä syy, lähinnä sairaus ja siitä todistus. Kokeesta poissa oltuasi ota pikimmiten yhteyttä opettajaan sähköpostitse.
.
Pakollisia osasuorituksia ovat aktiivinen oppitunneille osallistuminen ja harjoitusten tekeminen, kirjallinen koe ja Suomi-esityksen pitäminen PowerPointia apuna käyttäen. Tuntien aikana, ennen kirjallista koetta suoritetuista harjoituksista ja niistä saatavia aktiviteettipisteitä tulee olla vähintään 6 pistettä (max 10). Näistä aktiviteettipisteharjoituksista Suomi-esitys oppitunneilla on pakollinen suoritus.
.
Huomio, että aktiviteettipisteiden määrä (max 10 pistettä) vaikuttaa omalta osaltaan myös arvosanaan. Kaikki aktiviteettipisteet (ts. eräiden harjoitusten suorittamisesta opiskelijan saamat pisteet) kirjataan opiskelijan kokonaispistemäärään, jonka mukaan arvosana annetaan. Ks. edeltä kokonaispistemäärän muodostumisesta ja arvosanojen pisterajoista.
.
Huom! Mikäli koronatilanne estää TAMKin luokkatilassa järjestettävän kirjallisen kokeen pitämisen, opiskelijan tulee pitää arvosteltavan suullisen esityksen oman opintoalan aiheesta (5 min) ja se on ratkaiseva tekijä arvosanaa annettaessa. Aktiviteettipisteitä tulee olla suoritettuna em. mukaisesti myös tässä tilanteessa. Huom! Opiskelija ei voi itse valita koemuotoa (kirjallinen – suullinen).
.
Vuorovaikutustaidot ja aktiivisuus tunneilla voivat vaikuttaa positiivisesti opintojakson arvosanaan.
.
Suomi
12.01.2022 - 30.04.2022
02.12.2021 - 12.01.2022
3 op
21I112C
Mirja Kolehmainen
.
English for Engineers –opintojakso on valinnainen useiden tekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. Opiskelija suorittaa opintojakson, jos opiskelijalta puuttuu ko. osaaminen. Valinnaista opintojaksoa ei voi kuitenkaan hyväksilukea eikä siihen ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ennen English for Engineers -opintojakson alkua tee itsenäisesti suoritettava lähtötasotesti ja selvitä, onko tämä kurssi sinulle tarpeellinen. Toimi testin lopussa saamasi palautteen mukaisesti. Lähtötasotestistä lisätietoja ja linkki testiin löytyvät esim. osoitteesta https://blogs.tuni.fi/kivi/opinnot/tamkin-uusien-opiskelijoiden-kielten-lahtotasotestit/ (7.1.2021 julkaistu uutinen). Alla Intra-ote, jossa on myös asiaa lähtötasotesteistä:
.
Kielten ja viestinnän opiskelu TAMKissa
Kohta 3. Lähtötasotestit
Kaikki TAMKissa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät lähtötasotestit englannissa ja ruotsissa riippumatta heidän aikaisemmasta koulutuksestaan (pl. opiskelijat jotka hakevat vapautusta englannista tai ruotsista). Testit tehdään heti opintojen alussa, ja ne voi tehdä vain kerran. Testit ovat korkeakouluyhteisön Moodlessa, ja opiskelija voi tehdä ne missä ja milloin haluaa itsenäisesti. Testien tekemisessä ei ole sallittua käyttää apua, eikä se ole myöskään järkevää, koska muuten tulos on opiskelijalle hyödytön.
Testien tuloksena opiskelija saa tietoa omasta taitotasostaan ja suosituksen siitä, miten edetä. Jos opiskelija saa suosituksen hakeutua valmentavalle kurssille, se kannattaa käydä ennen pakollisen ammattikielen kurssin käymistä. Valmentavalle kurssille voi myös ilmoittautua, vaikka testi ei sitä suosittelisikaan. Testien tulos ei siis ole velvoittava, vaan se antaa opiskelijalle arvokasta tietoa siitä, miten hänen tulisi edetä opinnoissaan. Testien suorittamisesta ei tule merkintöjä opintosuoritusrekisteriin eikä niitä voi hyväksilukea. Testien ohjeistukset ovat suomeksi.
Linkit testeihin:
• Englanti, avain english
• Ruotsi, avain svenska
https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=15719
.
Mikäli olet epävarma siitä, onko opintojakso sinulle pakollinen vai valinnainen, tarkista asia koulutusohjelmasta, opintojen ohjaajalta tai vast.
TAMK Kielet ja viestintä
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
.
Tämän toteutuksen English for Engineers –opintojakso on valinnainen useiden tekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. Opiskelija suorittaa opintojakson, jos opiskelijalta puuttuu ko. osaaminen. Valinnaista opintojaksoa ei voi kuitenkaan hyväksilukea eikä siihen ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ennen English for Engineers -opintojakson alkua tee itsenäisesti suoritettava lähtötasotesti ja selvitä, onko tämä kurssi sinulle tarpeellinen. Toimi testin lopussa saamasi palautteen mukaisesti. Lähtötasotestistä lisätietoja ja linkki testiin löytyvät esim. osoitteesta https://blogs.tuni.fi/kivi/opinnot/tamkin-uusien-opiskelijoiden-kielten-lahtotasotestit/ (7.1.2021 julkaistu uutinen). Alla Intra-ote, jossa on myös asiaa lähtötasotesteistä:
.
Kielten ja viestinnän opiskelu TAMKissa
Kohta 3. Lähtötasotestit
Kaikki TAMKissa aloittavat tutkinto-opiskelijat tekevät lähtötasotestit englannissa ja ruotsissa riippumatta heidän aikaisemmasta koulutuksestaan (pl. opiskelijat jotka hakevat vapautusta englannista tai ruotsista). Testit tehdään heti opintojen alussa, ja ne voi tehdä vain kerran. Testit ovat korkeakouluyhteisön Moodlessa, ja opiskelija voi tehdä ne missä ja milloin haluaa itsenäisesti. Testien tekemisessä ei ole sallittua käyttää apua, eikä se ole myöskään järkevää, koska muuten tulos on opiskelijalle hyödytön.
Testien tuloksena opiskelija saa tietoa omasta taitotasostaan ja suosituksen siitä, miten edetä. Jos opiskelija saa suosituksen hakeutua valmentavalle kurssille, se kannattaa käydä ennen pakollisen ammattikielen kurssin käymistä. Valmentavalle kurssille voi myös ilmoittautua, vaikka testi ei sitä suosittelisikaan. Testien tulos ei siis ole velvoittava, vaan se antaa opiskelijalle arvokasta tietoa siitä, miten hänen tulisi edetä opinnoissaan. Testien suorittamisesta ei tule merkintöjä opintosuoritusrekisteriin eikä niitä voi hyväksilukea. Testien ohjeistukset ovat suomeksi.
Linkit testeihin:
• Englanti, avain english
• Ruotsi, avain svenska
https://moodle.tuni.fi/course/view.php?id=15719
.
Mikäli olet epävarma siitä, onko opintojakso sinulle pakollinen vai valinnainen, tarkista asia koulutusohjelmasta, opintojen ohjaajalta tai vastaavalta.
-
.
Kirjallinen tentti: ___.4.2022 (vko 15) TAMKin pääkampuksella koronatilanteesta riippuen.
.
Tarvittaessa koronatilanteesta johtuva kirjallisen kokeen estyminen korvataan Zoomissa suoritettavalla opintoalaan liittyvällä suullisella esityksellä (5 min), josta annetaan max 30 pistettä. Tämä koskee poikkeusoloja eikä ole opiskelijan valittavissa. Myös tässä tapauksessa aktiviteettipisteitä tulee olla suoritettuna vähintään 6 (max 10) ja niistä yhden harjoituksen tulee olla Suomi-esitys PowerPointia puheen tukena käyttäen.
.
Moodle-avain tiedotetaan kurssille hyväksytyille ja osallistuville opiskelijoille opintojakson alussa. Huom! Moodleen ei ole automaattista kirjautumista opintojaksolle ilmoittautumisen yhteydessä. Opiskelijan tulee kirjautua tämän opintojakson Moodle-kurssille erillisellä Moodle-avaimella ensimmäisten oppituntien yhteydessä tai pian niiden jälkeen.
.
1. kirjallinen uusinta: hylätty arvosana tai hyväksytyn arvosanan korotus 24.5.2022 klo 16.15 alk. TAMKin pääkampuksella.
.
Uusintaan/korotukseen ilmoittautuminen opintojakson lopussa Moodle-uutisten kautta lähetettävän viestin mukaisesti.
.
2. kirjallinen uusinta: vain hylätty arvosana ____.8.2022. Tenttiaika ilmoitetaan myöhemmin Moodle-uutisten kautta, mikäli vielä 1. uusintatentin perusteella tulee hylättyjä arvosanoja.
.
Huom! Korotustentin voi suorittaa vain 1. kirjallisessa uusinnassa.
.
.
Seuraa Intra-tiedotteita ja kysy TAMKissa järjestettävistä kv-infotilaisuuksista tarkemmin TAMKin kv-palveluista.
.
More information:
.
Outgoing exchange students
Study abroad as part of your degree
https://intra.tuni.fi/content/news/33507
.
Student Mobility Services: Tarja Kononov and Johannes Paavola (outgoing.tamk@tuni.fi) and the International Coordinator of your own study programme.
.
.
Oppitunnit: pääsääntöisesti kaksoistunti/vko kirjalliseen kokeeseen saakka.
.
Itsenäinen työskentely: väh. 2 h/vko (kirjalliset tehtävät, suullisten esitysten valmistelu, kokeeseen valmistautuminen yms.), yht. 3 x 27 h (3 op).
.
.
Jaksotus ja ajankäyttö vaihtelevat ryhmän koon ja taitotason mukaan.
.
Oppitunnit pidetään kaksoistunteina ja ne alkavat lukujärjestyksen mukaan varttia yli lukujärjestyksessä olevan ensimmäisen kellonajan, ellei toisin sovita tai ilmoiteta.
.
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on alle tyydyttävän arvosanan minimipistemäärän tai häneltä puuttuu vaadittava osasuoritus.
.
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on arvosanan pisterajojen mukainen.
.
Opiskelija
- osaa pitää yksinkertaisen ja ymmärrettävän esityksen valmista
materiaalia ja apuneuvoja käyttäen
- selviytyy yksinkertaisista keskustelutilanteista
- ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun viesti
toistetaan tarvittaessa
- ääntää useimmiten ymmärrettävästi
- kirjoittaa melko ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita ymmärrettävästi
- käyttää opintoalan perussanastoa niin, että perusviesti välittyy
- löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja
aiheita
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on arvosanan pisterajojen mukainen.
.
Opiskelija
- osaa pitää suppean, mutta selkeän esityksen apuneuvoja käyttäen
- keskustelee melko sujuvasti
- ymmärtää eri korostuksilla puhuvia ihmisiä, kun keskusteluaihe
on tuttu
- ääntää melko luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- käyttää kielioppirakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä, jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin
- ymmärtää ja käyttää sanastoa melko täsmällisesti
- ymmärtää lukemansa tekstin pääasiat ja useimmat yksityiskohdat
.
Opiskelijan kokonaispistemäärä on arvosanan pisterajojen mukainen.
.
Opiskelija
- osaa valmistella ja pitää vakuuttavan, jäsennellyn esitelmän
- keskustelee sujuvasti
- ymmärtää suhteellisen vaivattomasti myös eri korostuksilla puhuvia ihmisiä
- ääntää luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- ymmärtää ja käyttää taitavasti ja täsmällisesti sanastoa
- ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat vaativastakin
tekstistä
Opiskelija -
- osaa pitää yksinkertaisen ja ymmärrettävän esityksen valmista materiaalia ja apuneuvoja käyttäen - selviytyy yksinkertaisista keskustelutilanteista
- ymmärtää pääasiat normaalitempoisesta puheesta, kun viesti toistetaan tarvittaessa
- ääntää useimmiten ymmärrettävästi
- kirjoittaa melko ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita ymmärrettävästi
- käyttää opintoalan perussanastoa niin, että perusviesti välittyy
- löytää etsimänsä tiedon teksteistä, jotka käsittelevät tuttuja aiheita
Opiskelija
- osaa pitää selkeän esityksen apuneuvoja käyttäen
- keskustelee melko sujuvasti
- ymmärtää eri korostuksilla puhuvia ihmisiä, kun keskusteluaihe on tuttu
- ääntää melko luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- käyttää kielioppirakenteita pääosin oikein ja korjaa itse kielenkäytön virheitä, jos ne ovat johtaneet väärinkäsityksiin
- ymmärtää ja käyttää sanastoa melko täsmällisesti
- ymmärtää lukemansa tekstin pääasiat ja useimmat yksityiskohdat
Opiskelija
- osaa valmistella ja pitää vakuuttavan, jäsennellyn esitelmän
- keskustelee sujuvasti
- ymmärtää suhteellisen vaivattomasti myös eri korostuksilla puhuvia ihmisiä
- ääntää luontevasti ja selkeästi
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- ymmärtää ja käyttää taitavasti ja täsmällisesti sanastoa
- ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat vaativastakin tekstistä
Riku-Matti Kinnunen
Opettaja kokoaa materiaalin Moodleen. Opiskelijalla oltava käytössää kannettava tietokone tai tabletti, jotta oppimateriaalin tutkiminen onnistuu vaivatta. Älypuhelimen näyttö ei riitä.
- Pakollinen alku- tai tasotesti pidetään ensimmäisellä lähiopetuskerralla (ainutkertainen Moodle-testi). Mikäli opiskelija saa alkutestistä arvosanan 3 - 5, hän saa halutessaan opintojakson suoritettua/hyväksiluettua tällä arvosanalla. Muussa tapauksessa opiskelija osallistuu opintojakson opetukseen normaalisti.
- Kontaktiopetusta TAMK-tiloissa ja etäopetusta Zoom-yhteydellä ja Moodlessa sekä ohjattua verkko-opiskelua
- Opetusta 2h kerran viikossa (tammi-helmikuu) ja viikoittaiset harjoitustehtävät
- Pakollinen suullinen esitys arvioidaan hyväksytty / hylätty
- Kirjallinen tentti periodin lopussa arvioidaan asteikolla 0 - 5
- Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen (korkeintaan 2 poissaoloa)
- Hyväksytysti suoritetut viikkotehtävät
Suomi
Englanti
10.01.2022 - 04.03.2022
25.11.2021 - 10.01.2022
3 op
21I112A
15 - 42
Riku-Matti Kinnunen
TAMK Kielet ja viestintä
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Sovitaan opettajan kanssa tapauskohtaisesti.
- Suullinen esitys alaan liittyvästä harrastuksesta tai muusta mielenkiinnon kohteesta
- Kirjallinen tentti
- Hyväksytysti suoritetut viikkotehtävät, jotka palautettava kirjallisesti Moodleen määräpäiviin mennessä
- 7 x 2h luokka-, etä- ja/tai verkko-opeutsta
- 38h itsenäistä työskentelyä ohjatusti
Katso Moodlen viikko-ohjelma
Kaikki opintojakson pakolliset suoritukset tulee olla hyväksytysti suoritettuina, jotta voi saada loppuarvosanan tästä 3 op opintojaksosta.
* ääntää epätarkasti mutta ymmärrettävästi
* ymmärtää pääasiat pelkistetystä materiaalista ja pystyy apuvälineitä käyttäen hankkimaan perustiedot ja välittämään ne ymmärrettävästi.
* ilmaisee itseään pelkistetysti ja epätarkasti mutta tavallisesti ymmärrettävästi ja ammatilliseen ilmaisuun pyrkien.
*toimii ja viestii kömpelösti ja rajoitetusti mutta pyrkii huomioimaan vuorovaikutustilanteen.
* kaikki opintojakson osasuoritukset on suoritettu.
* ääntää melko luontevasti ja selkeästi.
* ymmärtää pääasiat ja useimmat yksityiskohdat ammatillisesti suuntautuneesta materiaalista ja pystyy soveltamaan hankittua tietoa.
* ilmaisee itseään selkeästi, ammattimaisesti ja melko virheettömästi.
*toimii ja viestii asianmukaisesti ja osoittaa tilannetajua vuorovaikutuksessa.
* kaikki opintojakson osasuoritukset on suoritettu.
* ääntää luontevasti, selkeästi ja melko vivahteikkaasti.
* ymmärtää sekä pääasiat että yksityiskohdat melko ammatillisesti suuntautuneesta materiaalista ja osaa soveltaa hankkimaansa tietoa.
* ilmaisee itseään vaivattomasti, täsmällisesti ja monipuolisesti käyttäen tilanteeseen sopivaa tyyliä.
*toimii ja viestii tehokkaasti, ammattitaitoisesti, vuorovaikuitteisesti ja lähes virheettömästi.
* kaikki opintojakson osasuoritukset on suoritettu.
Opiskelija ymmärtää matriisien ja funktioiden peruskäsitteet ja tunnistaa eri tyyppisten funktioiden kuvaajia. Lisäksi hän osaa ratkaista eri funktioihin liittyviä yhtälöitä ja yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Markus Aho
Opettajan Moodlessa jakama materiaali (pdf-materiaalit, videot, interaktiiviset tehtävät)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS/ TI-nspire CX II CAS -laskin.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, nettitehtävät (STACK-tehtävät), välikokeet, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan välikokeilla (2-3 kpl), laajemmalla kurssikokeella, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä,
Arvosteluun vaikuttavat nettitehtävät 15 %, viikkokokeet 20 %, kotitehtävät 10 % ja laajempi kurssikoe 55 %. Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja kotitehtävien tekoa sekä välikokeisiin ja kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Arvosanan 1 saa pistemäärällä, joka on 30 % kurssin eri arviointimuotojen yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50% : 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).
Uusinta- ja korotus:
Kurssin uusinta- ja korotustentti on täysin erillinen koe, johon ei vaikuta enää kotitehtävä-, nettitehtävä- eikä viikkokoepisteet.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja sen työmuotoihin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
25.10.2021 - 17.12.2021
02.07.2021 - 22.10.2021
3 op
21I112A
Kirsi-Maria Rinneheimo
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti viikolla 43.
Opintojaksoon tulee Moodle-toteutus. Toteutus ei näy automaattisesti, vaan se täytyy hakea kurssitunnuksella. Opettaja lähettää ilmoittautuneille ennen kurssin alkua Moodle-avaimen sähköpostilla.
Huom!
Jo ensimmäisille tunneille saattaa tulla ennakko-opiskeltavaa, joten huolehdi, että ilmoittaudut kurssille hyvissä ajoin, jotta saat tiedon näistä mahdollisista tehtävistä.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson välikokeet (2-3 kpl) ilmoitetaan kurssin aikana. Laajempi kurssikoe on xx.12.2021 normaaliin tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia)
Uusintakokeet:
1. uusintakoe xx.1.2022 klo 17-20 ( aika ja paikka tarkentuu myöhemmin)
2. uusintakoe/ korotus xx.2.2022 klo 17-20 (aika ja paikka tarkentuu myöhemmin)
Uusinnat ja korotukset ovat vain ja ainoastaan tässä ilmoitettuna aikana, ei siis myöhemmin esim. seuraavana vuonna.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan opettajan ilmoittamalla tavalla.
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Yleiseti kokeesta:
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- kotitehtävistä, nettitehtävistä ja mahdollisista ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 30 h.
Sisällön jaksotus on suuntaa antava. Osa opsissa mainituista kokonaisuuksista on tarkoitus suorittaa itsenäisenä opiskeluna ja/tai ryhmätöinä.
Funktioiden peruskäsitteet ja merkinnät.
Tekniikan sovellusten kannalta keskeisimpien funktioiden kuvaajia
Polynomifunktiot (erityisesti suora ja paraabeli)
Eksponentti- ja logaritmifunktiot sekä -yhtälöt
Matriisien perusoperaatiot ja matriisien sovelluksia
Opiskelija ymmärtää matriisien ja funktioiden peruskäsitteet ja tunnistaa eri tyyppisten funktioiden kuvaajia. Lisäksi hän osaa ratkaista eri funktioihin liittyviä yhtälöitä ja yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Markus Aho
Opettajan jakama materiaali, joka löytyy Tabulasta.
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi laskin TI-nspire CX CAS.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, STACK-tehtävät, kokeet
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan viikkokokeilla (2-3 kpl), laajemmalla kurssikokeella, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä,
Arvostelun vaikuttavat nettitehtävät 15 %, viikkokokeet 20 %, kotitehtävät 10 % ja laajempi kurssikoe 55 %. Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja kotitehtävien tekoa sekä välikokeisiin ja kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Arvosanan 1 saa pistemäärällä, joka on 30 % kurssin eri arviointimuotojen yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50% : 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).
Uusinta- ja korotus:
Kurssin uusinta- ja korotustentti on täysin erillinen koe, johon ei vaikuta enää kotitehtävä-, nettitehtävä- eikä viikkokoepisteet.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja sen työmuotoihin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
25.10.2021 - 18.12.2021
02.07.2021 - 05.09.2021
3 op
21I112B
Ulla Miekkala
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti viikolla 43.
Opintojaksoon tulee Moodle-toteutus.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson kurssikoe on x.12.2021
Uusintakokeet:
1. uusintakoe xx.1.2022 klo 17-20
2. uusintakoe/ korotus xx.2.2022 klo 17-20
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa VAIN TÄSSÄ 2. uusintakokeessa (ei siis ensimmäisessä eikä myöhemmin)
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja sisältäen kokeet on n. 30 h.
Matriisien perusoperaatiot ja matriisien sovelluksia
Funktioiden peruskäsitteet ja tekniikan sovellusten kannalta keskeisimpien funktioiden kuvaajia
Polynomifunktiot (erityisesti suora ja paraabeli)
Eksponentti- ja logaritmifunktiot sekä -yhtälöt
Sinikäyrä
Opiskelija ymmärtää matriisien ja funktioiden peruskäsitteet ja tunnistaa eri tyyppisten funktioiden kuvaajia. Lisäksi hän osaa ratkaista eri funktioihin liittyviä yhtälöitä ja yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Ulla Miekkala
Opettajan jakama materiaali, joka löytyy Moodlesta.
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka.
Suositellaan hankittavaksi laskin TI-nspire CX CAS.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset, tuntikokeet, kotitehtävät, videomateriaalit, STACK-tehtävät, tentti
Kurssin arvosana määräytyy kotitehtävien, pikkukokeiden ja kurssin loppukokeen yhteispistemäärän perusteella. Tähän huomioidaan myös yleinen aktiivisuus. Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on palautettava kunnolla tehdyt kotitehtävät sähköiseen palautuskansioon määräaikaan mennessä. Kokeen arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys.
Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja osallistumista opintojakson työmuotoihin koko opintojakson ajan sekä kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois.
Uusintakokeissa arvosana määräytyy ainoastaan uusintakokeen perusteella, joten kotitehtäväpisteet ja pikkukokeiden pisteet ovat voimassa vain 1. kokeessa.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
18.10.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 14.10.2021
3 op
21I112C
Lasse Enäsuo
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon tulee Moodle-toteutus. Opettajalta saa tarvittaessa Moodle-avaimen.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson kurssikoe on X.12.2021
Uusintakokeet:
1. uusintakoe X.1.2022 klo 17-20 Juhlasalissa
2. uusintakoe/ korotus X.2.2022 klo 17-20 Juhlasalissa
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa VAIN TÄSSÄ 2. uusintakokeessa (ei siis ensimmäisessä eikä myöhemmin)
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja sisältäen kokeet on n. 30 h.
Funktioiden peruskäsitteet ja tekniikan sovellusten kannalta keskeisimpien funktioiden kuvaajia
Polynomifunktiot (erityisesti suora ja paraabeli)
Eksponentti- ja logaritmifunktiot sekä -yhtälöt
Sinikäyrä
Matriisien perusoperaatiot ja matriisien sovelluksia
Opiskelija ymmärtää matriisien ja funktioiden peruskäsitteet ja tunnistaa eri tyyppisten funktioiden kuvaajia. Lisäksi hän osaa ratkaista eri funktioihin liittyviä yhtälöitä ja yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Jukka Suominen
Opettajan jakama materiaali, joka löytyy Moodlesta.
Opiskelun tueksi voi hankkia esim. Tammertekniikan kustantaman oppikirjan Alestalo - Lehtola - Nieminen - Rantakallio: Tekninen matematiikka 1
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi laskin TI-nspire CX CAS.
lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Kotitehtävistä on mahdollista saada 1 piste / palautuskerta, yhteensä 6 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä 34 pistettä. Yhteispistemäärä on täten 40 pistettä.
Arvosana määräytyy kotitehtävien ja kokeen yhteispistemäärän perusteella seuraavasti:
0 pistettä, arvosana 0
10 pistettä, arvosana 1
16 pistettä, arvosana 2
22 pistettä, arvosana 3
28 pistettä, arvosana 4
34 pistettä, arvosana 5
Suomi
21.04.2022 - 29.05.2022
02.12.2021 - 17.04.2022
3 op
22AI112P
Jukka Suominen
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksossa Moodle-toteutus.
Jokaisen opetuskerran jälkeen annetaan kotitehtäviä, joista on mahdollisuus saada lisäpisteitä kokeeseen. Kotitehtävät palautetaan sähköisesti Moodleen. Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson koe on 20.05.2022 klo 08.15-11.00 Parkanossa.
Uusintakokeet:
1. uusintakoe kesäkuun alussa 2022.
2. uusintakoe syyskuussa 2022.
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 81 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja sisältäen kokeen on 24 h.
Funktioiden peruskäsitteet ja merkinnät.
Tekniikan sovellusten kannalta keskeisimpien funktioiden kuvaajia
Polynomifunktiot (erityisesti suora ja paraabeli)
Eksponentti- ja logaritmifunktiot sekä -yhtälöt
Trigonometriset funktiot
Matriisien perusoperaatiot ja matriisien sovelluksia
Katso kohta "arvioinnin perusteet"
Katso kohta "arvioinnin perusteet"
Katso kohta "arvioinnin perusteet"
Katso kohta "arvioinnin perusteet"
Opiskelija on tehnyt kaikki vaaditut tehtävät. Hän osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Raportit sisältävät pieniä virheitä tai ovat muilta osin puutteellisia. Raportit eivät kokonaisuudessaan vastaa annettuja kirjallisen raportoinnin ohjeita.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raportissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen. Raportista on muodostunut ehjä kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset hyvin ja selkeästi raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raporteista on muodostunut ehjä, luettava ja käsitellyt aihealueet kattava kokonaisuus.
Opiskelijalla on korvaamattomia poissaoloja tai kaikkia vaadittuja tehtäviä ei ole palautettu.
Pasi Arvela
-Arminen,..: Fysiikan laboratoriotyöt, Tammertekniikka 1998 tai uudempi.
-TAMKin kirjallisten töiden raportointiopas.
-Muu kurssimateriaali löytyy tabulapohjalta 5N00EI72-3015 Fysiikan laboratoriotyöt
Laboratoriotyöskentely, raportti/työselostus, esitelmä
Osallistuttava lähiopetukseen (mittauksissa läsnäolovaatimus 100%, johdanto- ja palautetunneille osallistuttava)
- Työt mitataan työpareittain
1) Ohjatut työt (yhteensä 4 kpl):
•palautetaan 2 henkilökohtaista raporttia
•arvioidaan arvosanoin 0-5
2) Oma työ
Oma työ:
•työparin kanssa yhteisvastuullisesti suunniteltu ja toteutettu työ, joka on joko yhden tai kahden työkerran laajuinen
•kevään aikana tehdään tabulassa mittaussuunnitelma, joka hyväksytetään ohjaavalla opettajalla
•työstä laaditaan laskelmat sisältävä tulosraportti sekä powerpoint-esitys, joka esitellään kurssin lopussa olevalla esityskerralla
•Powerpoint ja esitys arvioidaan arvosanoin 0-5
-toteutuksen arvosana pohjautuu arvosanojen keskiarvoon
-selostukset luovutetaan ohjaavalle opettajalle 2 viikon kuluessa (lomaviikkoja ei lasketa)
-palautuksen lykkääntyminen vaikuttaa heikentävästi arvosanaan
-selostuksen palautettava viimeistään 4 viikon kuluttua kyseisestä mittauskerrasta lukien
Myöhästyneiden selostusten viimeinen palautuspäivä on 14.12.2021.
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
3 op
20AI112
Roope Siikanen, Pasi Arvela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja.
Opintojakso suoritetaan mittauksilla ja raportoinneilla. Ei kokeita eikä tenttejä.
Lähiopetus n. 24 h
Opiskelijan itsenäinen työskentely n. 36 h
Lukujärjestyksen mukaan
6 kertaa 3 tuntia mittauksia
2 kertaa 3 tuntia ohjausta
Hyväksyttyjä raportteja tai läsnäoloja puuttuu.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä, tosin hän saattaa tarvita tähän opettajan tai toisen opiskelijan ohjausta. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raportointi saattaa kuitenkin olla tyyliltään haparoivaa tai puutteellista.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raporissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen niin, että raportista muodostuu ehjä, luettava ja kattava kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raporissa on kokonaisvaltaisesti esitetty työn kannalta kaikki oleellinen siten, että raportista muodostuu ehjä, luettava ja laaja-alaisesti kattava kokonaisuus.
Opiskelija on tehnyt kaikki vaaditut tehtävät. Hän osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Raportit sisältävät pieniä virheitä tai ovat muilta osin puutteellisia. Raportit eivät kokonaisuudessaan vastaa annettuja kirjallisen raportoinnin ohjeita.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raportissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen. Raportista on muodostunut ehjä kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset hyvin ja selkeästi raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raporteista on muodostunut ehjä, luettava ja käsitellyt aihealueet kattava kokonaisuus.
Opiskelijalla on korvaamattomia poissaoloja tai kaikkia vaadittuja tehtäviä ei ole palautettu.
Anne Leppänen
-Arminen,..: Fysiikan laboratoriotyöt, Tammertekniikka 1998 tai uudempi.
-TAMKin kirjallisten töiden raportointiopas.
-Muu kurssimateriaali löytyy tabulapohjalta 5N00EI72-3028 Fysiikan laboratoriotyöt
laboratoriotyöskentely, raportti/työselostus, esitelmä
Osallistuttava lähiopetukseen (mittauksissa läsnäolovaatimus 100%)
- Työt mitataan työpareittain
1) Ohjatut työt (yhteensä 4 kpl):
•palautetaan 2 henkilökohtaista raporttia
•arvioidaan arvosanoin 0-5
2) Oma työ
•työparin kanssa yhteisvastuullisesti suunniteltu ja toteutettu työ, joka on joko yhden tai kahden työkerran laajuinen
•kevään aikana tehdään tabulassa mittaussuunnitelma, joka hyväksytetään ohjaavalla opettajalla
•työstä laaditaan laskelmat sisältävä tulosraportti sekä powerpoint-esitys, joka esitellään kurssin lopussa olevalla esityskerralla
•Powerpoint ja esitys arvioidaan arvosanoin 0-5
-toteutuksen arvosana pohjautuu arvosanojen keskiarvoon
-selostukset luovutetaan ohjaavalle opettajalle 2 viikon kuluessa (lomaviikkoja ei lasketa)
-palautuksen lykkääntyminen vaikuttaa heikentävästi arvosanaan (1/2 arvosanaa / viikko)
-selostuksen palautettava viimeistään 4 viikon kuluttua kyseisestä mittauskerrasta lukien
Myöhästyneiden selostusten viimeinen palautuspäivä on 1.5.2022.
Suomi
01.01.2022 - 30.04.2022
02.12.2021 - 13.01.2022
3 op
20I112A
Anne Leppänen, Roope Siikanen
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja.
Opintojakso suoritetaan mittauksilla ja raportoinneilla. Ei kokeita eikä tenttejä.
Lähiopetus n. 34 h
Opiskelijan itsenäinen työskentely n. 46 h
Ajoituksen päivitettävä versio tabulassa
Torstai klo 14.15 - 17
vko
2 Ryhmiin jako, johdanto 2h
3 Mittaus 1
4 Ohjaus 1 2h
5 Mittaus 2
6 Ohjaus 2 2h
7 Mittaus 3
10 Mittaus 4
11 Oman työn suunnittelu
12 Mittaus 5
14 Mittaus 6
17 Esitykset (2 ryhmää) ja selostustilanteen tarkistus
Hyväksyttyjä raportteja tai läsnäoloja puuttuu.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä, tosin hän saattaa tarvita tähän opettajan tai toisen opiskelijan ohjausta. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raportointi saattaa kuitenkin olla tyyliltään haparoivaa tai puutteellista.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raporissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen niin, että raportista muodostuu ehjä, luettava ja kattava kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset TAMKin kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raporissa on kokonaisvaltaisesti esitetty työn kannalta kaikki oleellinen siten, että raportista muodostuu ehjä, luettava ja laaja-alaisesti kattava kokonaisuus.
Opiskelija on tehnyt kaikki vaaditut tehtävät. Hän osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Raportit sisältävät pieniä virheitä tai ovat muilta osin puutteellisia. Raportit eivät kokonaisuudessaan vastaa annettuja kirjallisen raportoinnin ohjeita.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raportissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen. Raportista on muodostunut ehjä kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset hyvin ja selkeästi raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raporteista on muodostunut ehjä, luettava ja käsitellyt aihealueet kattava kokonaisuus.
Opiskelijalla on korvaamattomia poissaoloja tai kaikkia vaadittuja tehtäviä ei ole palautettu.
Roope Siikanen
Suomi
01.01.2022 - 31.07.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
20I112B
Lauri Judin, Roope Siikanen
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija on tehnyt kaikki vaaditut tehtävät. Hän osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Raportit sisältävät pieniä virheitä tai ovat muilta osin puutteellisia. Raportit eivät kokonaisuudessaan vastaa annettuja kirjallisen raportoinnin ohjeita.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raportissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen. Raportista on muodostunut ehjä kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset hyvin ja selkeästi raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raporteista on muodostunut ehjä, luettava ja käsitellyt aihealueet kattava kokonaisuus.
Opiskelijalla on korvaamattomia poissaoloja tai kaikkia vaadittuja tehtäviä ei ole palautettu.
Roope Siikanen
Suomi
01.01.2022 - 31.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
20I112C
Reijo Manninen, Roope Siikanen
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa ratkoa tasogeometrian ja vektorilaskennan perustehtäviä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija tuntee kompleksilukujen eri esitysmuodot ja osaa laskea niillä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Markus Aho
Opettajan Moodlessa jakama materiaali (pdf-materiaalit, videot, interaktiiviset tehtävät)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS/ TI-nspire CX II CAS -laskin.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, nettitehtävät (STACK-tehtävät), viikkokokeet, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan viikkokokeilla (2-3 kpl), laajemmalla kurssikokeella, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä,
Arvosteluun vaikuttavat nettitehtävät 15 %, viikkokokeet 20 %, kotitehtävät 10 % ja laajempi kurssikoe 55 %. Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja kotitehtävien tekoa sekä välikokeisiin ja kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Arvosanan 1 saa pistemäärällä, joka on 30 % kurssin eri arviointimuotojen yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50% : 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).
Uusinta- ja korotus:
Kurssin uusinta- ja korotustentti on täysin erillinen koe, johon ei vaikuta enää kotitehtävä-, nettitehtävä- eikä viikkokoepisteet.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja sen työmuotoihin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
30.08.2021 - 24.10.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
3 op
21I112A
Kirsi-Maria Rinneheimo
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti viikolla 35.
Opintojaksoon tulee Moodle-toteutus. Toteutus ei näy automaattisesti, vaan se täytyy hakea kurssitunnuksella. Opettaja antaa Moodle-avaimen opintojakson aloituskerralla.
Huom!
Jo ensimmäisille tunneille saattaa tulla ennakko-opiskeltavaa, joten huolehdi, että ilmoittaudut kurssille hyvissä ajoin, jotta saat tiedon näistä mahdollisista tehtävistä.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson viikkokokeet (2-3 kpl) ilmoitetaan kurssin aikana. Laajempi kurssikoe on xx.10.2021 normaaliin tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia)
Uusintakokeet:
1. uusintakoe 10.11.2021 klo 17-20 (paikka tarkentuu myöhemmin)
2. uusintakoe/ korotus 8.12.2021 klo 17-20 (paikka tarkentuu myöhemmin)
Uusinnat ja korotukset ovat vain ja ainoastaan tässä ilmoitettuna aikana, ei siis myöhemmin esim. seuraavana vuonna.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Yleiseti kokeesta:
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- kotitehtävistä, nettitehtävistä ja mahdollisista ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 30 h.
Sisällön jaksotus on suuntaa antava. Osa opsissa mainituista kokonaisuuksista on tarkoitus suorittaa itsenäisenä opiskeluna ja/tai ryhmätöinä.
Opintojakson keskeinen sisältö:
Vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen sekä erilaisten tasokuvioiden pinta-aloja
Vektorilaskenta tasossa ja avaruudessa
Vektorien tulot
Painopiste
Opintojakson aihepiirejä sovelletaan erilaisissa tekniikan probleemoissa.
Opiskelija osaa ratkoa tasogeometrian ja vektorilaskennan perustehtäviä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija tuntee kompleksilukujen eri esitysmuodot ja osaa laskea niillä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Markus Aho
Opettajan Moodlessa jakama materiaali (pdf-materiaalit, videot, interaktiiviset tehtävät)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS/ TI-nspire CX II CAS -laskin.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, nettitehtävät (STACK-tehtävät), viikkokokeet, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan viikkokokeilla (2-3 kpl), laajemmalla kurssikokeella, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä,
Arvostelun vaikuttavat nettitehtävät 15 %, viikkokokeet 20 %, kotitehtävät 10 % ja laajempi kurssikoe 55 %. Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja kotitehtävien tekoa sekä välikokeisiin ja kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Arvosanan 1 saa pistemäärällä, joka on 30 % kurssin eri arviointimuotojen yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50% : 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).
Uusinta- ja korotus:
Kurssin uusinta- ja korotustentti on täysin erillinen koe, johon ei vaikuta enää kotitehtävä-, nettitehtävä- eikä viikkokoepisteet.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja sen työmuotoihin, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
30.08.2021 - 17.10.2021
02.07.2021 - 31.08.2021
3 op
21I112B
Ulla Miekkala
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti viikolla 35.
Opintojaksoon tulee Moodle-toteutus.
Huom!
Jo ensimmäisille tunneille saattaa tulla ennakko-opiskeltavaa, joten huolehdi, että ilmoittaudut kurssille hyvissä ajoin, jotta saat tiedon näistä mahdollisista tehtävistä.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson viikkokokeet:
1. viikkokoe ti 21.9. klo 14-15.
2. viikkokoe pe 8.10. klo 11-12.
Laajempi kurssikoe on 15.10.2021 normaaliin tuntiaikaan 11-13.
Uusintakokeet:
1. uusintakoe 10.11.2021 klo 17-20 (aika ja paikka tarkentuu myöhemmin)
2. uusintakoe/ korotus 8.12.2021 klo 17-20 (aika ja paikka tarkentuu myöhemmin)
Uusinnat ja korotukset ovat vain ja ainoastaan tässä ilmoitettuna aikana, ei siis myöhemmin esim. seuraavana vuonna.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Yleiseti kokeesta:
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- kotitehtävistä, nettitehtävistä ja mahdollisista ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 30 h.
Sisällön jaksotus on suuntaa antava. Osa opsissa mainituista kokonaisuuksista on tarkoitus suorittaa itsenäisenä opiskeluna ja/tai ryhmätöinä.
Opintojakson keskeinen sisältö:
Vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen sekä erilaisten tasokuvioiden pinta-aloja
Vektorilaskenta tasossa ja avaruudessa
Vektorien tulot
Painopiste
Opintojakson aihepiirejä sovelletaan erilaisissa tekniikan probleemoissa.
Opiskelija osaa ratkoa tasogeometrian ja vektorilaskennan perustehtäviä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija tuntee kompleksilukujen eri esitysmuodot ja osaa laskea niillä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Ulla Miekkala
Opettajan jakama materiaali (Moodle).
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka.
Suositellaan hankittavaksi laskin TI-nspire CX CAS.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, STACK-tehtävät, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan kurssin loppukokeella sekä muilla arvosteluun vaikuttavilla osa-alueilla (tarkemmat tiedot Moodlessa).
Kurssin arvosana määräytyy kotitehtävien, kahden pikkukokeen ja kurssin loppukokeen yhteispistemäärän perusteella. Tähän huomioidaan myös yleinen aktiivisuus. Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen ja oltava valmis esittämään oma ratkaisunsa. Kokeen arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys.
Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja osallistumista opintojakson työmuotoihin koko opintojakson ajan sekä kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois.
Uusintakokeissa arvosana määräytyy ainoastaan uusintakokeen perusteella, joten kotitehtäväpisteet ja pikkukokeiden pisteet ovat voimassa vain 1. kokeessa.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
30.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 30.08.2021
3 op
21I112C
Lasse Enäsuo
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon tulee Moodle-toteutus. Opettajalta saa tarvittaessa Moodle-avaimen.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson kurssikoe on 13.10.2021 (alustava aika)
Uusintakokeet:
1. uusintakoe 10.11.2021 klo 17-20
2. uusintakoe/korotus 8.12.2021 klo 17-20
Huom! Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa VAIN 2. uusintakokeessa (ei siis ensimmäisessä eikä myöhemmin)
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Sisällön jaksotus on suuntaa antava. Osa opsissa mainituista kokonaisuuksista on tarkoitus suorittaa itsenäisenä opiskeluna ja/tai ryhmätöinä.
Opintojakson keskeinen sisältö:
Vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen sekä erilaisten tasokuvioiden pinta-aloja
Vektorilaskenta tasossa ja avaruudessa
Vektorien tulot
Yhdenmuotoisuus
Painopiste
Opiskelija osaa ratkoa tasogeometrian ja vektorilaskennan perustehtäviä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija tuntee kompleksilukujen eri esitysmuodot ja osaa laskea niillä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Jukka Suominen
Opetusmonistetiedostot löytyvät Tabulasta
Tekniikan Kaavasto, Tammertekniikka; 2. tai uudempi painos
Symbolinen laskin TI-Nspire CX Cas tai vastaava
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, tentti.
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Kotitehtävistä on mahdollista saada 1 piste / palautuskerta, yhteensä 7 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä 33 pistettä. Yhteispistemäärä on täten 40 pistettä.
Arvosana määräytyy kotitehtävien ja kokeen yhteispistemäärän perusteella seuraavasti:
0 pistettä, arvosana 0
10 pistettä, arvosana 1
16 pistettä, arvosana 2
22 pistettä, arvosana 3
28 pistettä, arvosana 4
34 pistettä, arvosana 5
Suomi
07.03.2022 - 10.04.2022
02.12.2021 - 06.03.2022
3 op
22AI112P
Jukka Suominen
Jokaisen opetuskerran jälkeen annetaan kotitehtäviä, joista on mahdollisuus saada lisäpisteitä kokeeseen. Kotitehtävät palautetaan sähköisesti Moodleen. Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-
-
Koe 07.04.2022.
Uusintakokeet:
1. uusintakoe keskiviikkona 27.04.2022, klo 18.00-21.15 etänä.
2. uusintakoe keskiviikkona 18.05.2022, klo 18.00-21.15 etänä.
Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan sähköpostitse viimeistään uusintakoetta edeltävänä sunnuntaina.
-
Opetusta 8 * 3 tuntia sisältäen kokeen. Opiskelijan oletettu kokonaisajankäyttö 81 tuntia (27 tuntia / opintopiste)
- Vinokulmainen kolmio
- Vektorit
- Yhdenmuotoisuus ja mittakaava
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet".
Opiskelija suorittaa tehtävänsä.
Opiskelija suorittaa tehtävänsä hyvin ja on aktiivinen yhteistyötoiminnassa.
Opiskelija suorittaa tehtävänsä erittäin hyvin ja on hyvin aktiivinen yhteistyötoiminnassa ja edistää muiden kansainvälistymistä.
Harri Laaksonen
Englanti
01.01.2022 - 31.07.2022
20.12.2021 - 20.12.2021
2 op
20I112A
20I112C
20I112B
VAPAA
Harri Laaksonen
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.
Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskeilja hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.
Reijo Mäkelä
Tekstiosiot
Kielioppikooste (Moodlessa)
Ammattialakohtainen sanasto (Moodlessa)
Lähiopetus/etäopetus (Zoom)
harjoitukset
kotitehtävät
tentti
itsenäinen verkko-opiskelu
Kirjallinen koe
Kotitehtävät & palautettavat työt
Suomi
30.08.2021 - 10.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
3 op
20I112A
Reijo Mäkelä
Esitiedot: A2-tason kielitaito
Tavoitteet:
1. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittäminen sekä tekniikan perusterminologiaan tutustuminen
2. Ruotsin peruskieliopin vahvistaminen
3. Valmentautuminen opintojaksoille Ruotsin kielen suullinen/kirjallinen taito
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Kirjallinen koe marraskuussa
Suullinen koe loka-marraskuussa
uusinnat tarkemmin moodlessa
3x27h = 81 tuntia
Peruskieliopin kertaus, tervehtiminen, voinnin kysyminen, kiittäminen ja siihen vastaaminen, anteeksipyynnöt, mielipiteen ilmaiseminen, itsestä kertominen, lukusanat ja järjestysluvut, puhelinviestintä, päivämäärät ja vuosiluvut, pituus, korkeus, etäisyys, paino, tilavuus, mittayksiköt, teknisen laitteen kuvailu, paikkakunnasta kertominen, huoneen kuvailu (esineiden sijainti), opinnot, puhelinruotsi, sähköposti, tapaamisesta sopiminen, matkustaminen, tien kysyminen ja neuvominen.
Perus- ja yleisteknisen ruotsin tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Perus- ja yleisteknisen ruotsin hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
Perus- ja yleisteknisen ruotsin kiitettävä suullinen ja kirjallinen taito.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.
Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskeilja hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.
Markus Aho
Teknikbiten 1 ja Teknikbiten 1 sanasto, J. Sallila (Moodle)
Kielioppikooste (Moodle)
+ muu materiaali Moodlessa
lähtötasotesti
etä/lähiopetus
harjoitukset
tentti
itsenäinen verkko-opiskelu
kotitehtävät
Kirjallinen koe arviointi 0-5
Ryhmä- / parikeskustelutesti hyväksytty/hylätty
Aktiivinen osallistuminen lähioiopetukseen sekä kotitehtävät. Lähiopetuksen läsnäolovaatimus: 80%.
Suomi
03.09.2021 - 10.12.2021
02.07.2021 - 29.08.2021
3 op
20I112B
Anne Kerttula
Esitiedot: A2-tason kielitaito
Tavoitteet:
1. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittäminen sekä tekniikan perusterminologiaan tutustuminen
2. Ruotsin peruskieliopin vahvistaminen
3. Valmentautuminen opintojaksoille Ruotsin kielen suullinen/kirjallinen taito
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Suullinen koe 3.12.2021
Kirjallinen koe 10.12.2021
Suullisen uusinta vk 50/2021 tai sovitaan erikseen.
Kirjallisen 1. 1/2022, 2. uusinta 2/2022.
Lähi- tai etäopetus ja itsenäinen työskentely yht. 27h/op.
Peruskieliopin kertaus, itsestään kertominen, lukusanat ja järjestysluvut, aakkoset, erilaiset viivat, vieraan vastaanottaminen,
päiväsuunnitelmasta keskusteleminen, desimaali- ja murtoluvut, päivämäärät ja vuosiluvut, pituus, korkeus, etäisyys, paino, tilavuus,
kaksi- ja kolmiulotteiset geometriset hahmot, paikkakunnasta kertominen, yleisiä paikkoja kaupungissa, televisio/radio/musiikki, liikuntaharrastukset, mittaaminen, mittayksiköitä, liikkeen suunnan kuvailu, opiskelu, puhelinruotsi, tapaamisesta sopiminen, voinnin kysyminen, puhelinaakkoset, ravintolassa, matkustaminen, asunnon- ja talon kuvailu, tekniikan sanastoa.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.
Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.
Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskeilja hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.
Markus Aho
Teknikbiten 1 ja Teknikbiten 1 sanasto (J. Sallila)
Kielioppikooste
+ muu materiaali Moodlessa
(lähtötasotesti)
etä-/lähiopetus
harjoitukset
tentti
itsenäinen verkko-opiskelu
kotitehtävät
Kirjallinen koe arviointi 0-5.
Ryhmä- / parikeskustelutesti hyväksytty/hylätty.
Aktiivinen osallistuminen lähioiopetukseen sekä kotitehtävät. Lähiopetuksen läsnäolovaatimus: 80%.
Suomi
31.08.2021 - 10.12.2021
02.07.2021 - 29.08.2021
3 op
20I112C
Anne Kerttula
Esitiedot: A2-tason kielitaito
Tavoitteet:
1. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittäminen sekä tekniikan perusterminologiaan tutustuminen
2. Ruotsin peruskieliopin vahvistaminen
3. Valmentautuminen opintojaksoille Ruotsin kielen suullinen/kirjallinen taito
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Suullinen testi pareittain/kolmen hengen ryhmässä xx2021 (pidetään Tamkissa, jos koronatilanne sen sallii)
Kirjallinen koe xx2021 (pidetään Tamkissa, jos koronatilanne sen sallii)
Suullisen 1. uusinta vk xx/2021 tai sovitaan erikseen.
Kirjallisen 1. uusinta 12/2021.
2. uusinta 1/2022
Etä-/lähiopetustunnit sekä itsenäinen työskentely yht. 27h/op.
Peruskieliopin kertaus, itsestään kertominen, lukusanat ja järjestysluvut, aakkoset, erilaiset viivat, vieraan vastaanottaminen,
päiväsuunnitelmasta keskusteleminen, desimaali- ja murtoluvut, päivämäärät ja vuosiluvut, pituus, korkeus, etäisyys, paino, tilavuus,
kaksi- ja kolmiulotteiset geometriset hahmot, paikkakunnasta kertominen, yleisiä paikkoja kaupungissa, televisio/radio/musiikki, liikuntaharrastukset, mittaaminen, mittayksiköitä, liikkeen suunnan kuvailu, opiskelu, puhelinruotsi, tapaamisesta sopiminen, voinnin kysyminen, puhelinaakkoset, ravintolassa, matkustaminen, asunnon- ja talon kuvailu, tekniikan sanastoa.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.
Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.
Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskeilja hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.
Joni Sallila
Teknikbiten 1 ja Teknikbiten 1 sanasto (maksuton kokeilumoniste)
Kielioppikooste
lähi- ja etäopetus
harjoitukset
tentti
itsenäinen verkko-opiskelu
alkukoe/test
Kirjallinen Exam-koe
Suomi
01.01.2022 - 31.07.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21AI112
Joni Sallila
Esitiedot: A2-tason kielitaito
Tavoitteet:
1. Ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittäminen sekä tekniikan perusterminologiaan tutustuminen
2. Ruotsin peruskieliopin vahvistaminen
3. Valmentautuminen opintojaksoille Ruotsin kielen suullinen/kirjallinen taito
TAMK Kielet ja viestintä
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
3 tenttikertaa aikavälillä 26.3.2022 - 7.5.3022.
3 op = 81 tuntia työskentelyä
Peruskieliopin kertaus, itsestään kertominen, lukusanat ja järjestysluvut, aakkoset, ihmisen kuvailu, erilaiset viivat, vieraan vastaanottaminen, päiväsuunnitelmasta keskusteleminen, desimaali- ja murtoluvut, päivämäärät ja vuosiluvut, pituus, korkeus, etäisyys, paino, tilavuus, kaksi- ja kolmiulotteiset geometriset hahmot, paikkakunnasta kertominen, yleisiä paikkoja kaupungissa, televisio/radio/musiikki, huoneen kuvailu (esineiden sijainti), liikuntaharrastukset, mittaaminen, mittayksiköitä, liikkeen suunnan kuvailu, opiskelu, autoilu nyt ja tulevaisuudessa, puhelinruotsi, tapaamisesta sopiminen, voinnin kysyminen, puhelinaakkoset, ravintolassa, matkustaminen, asunnon- ja talon kuvailu, tietokoneet teollisuudessa, tietokone opiskelijan apuvälineenä
Perus- ja yleisteknisen ruotsin tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisia asioita asuntoonsa, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan tekniseen laitteeseen liittyen.
Opiskelija kuvailla yksinkertaisesti kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin heikosti.
Perus- ja yleisteknisen ruotsin hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
Opiskelija osaa kertoa keskeisiä asioita itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja opiskelustaan.
Opiskelija osaa esitellä keskeisiä asioita asunnostaan, asuinpaikkakunnastaan ja oman alan teknisestä laitteesta.
Opiskelija osaa kuvailla kohdetta melko hyvin geometrisesti ja numeerisesti. Opiskeilja hallitsee ruotsin peruskieliopin tyydyttävästi.
Perus- ja yleisteknisen ruotsin kiitettävä suullinen ja kirjallinen taito.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti itsestään, päiväsuunnitelmistaan, vapaa-ajastaan, harrastuksistaan ja
opiskelustaan. Opiskelija osaa esitellä sujuvasti asuntoaan, asuinpaikkakuntaansa ja oman alan teknistä laitetta.
Opiskelija osaa kuvailla vaikeuksitta kohteen geometriaa ja numeerista tietoa. Opiskelija hallitsee ruotsin peruskieliopin hyvin.
Harjoittelun ensimmäinen osa voi olla ns. yleisharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 6 opintopisteen laajuisena. Harjoittelun olisi hyvä olla alaan liittyvää, mutta vähintään teknistä työtä. Hyväksytty työskentely (4 viikkoa = 4*40 h = 160 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
6 op
20I112A
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
6 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojaksot
HARJOITTELU 1, 6 OP (4 viikkoa = 4*40h = 160h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun ensimmäinen osa voi olla ns. yleisharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 6 opintopisteen laajuisena. Harjoittelun olisi hyvä olla alaan liittyvää, mutta vähintään teknistä työtä. Hyväksytty työskentely (4 viikkoa = 4*40 h = 160 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
6 op
20I112B
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
6 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojaksot
HARJOITTELU 1, 6 OP (4 viikkoa = 4*40h = 160h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun ensimmäinen osa voi olla ns. yleisharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 6 opintopisteen laajuisena. Harjoittelun olisi hyvä olla alaan liittyvää, mutta vähintään teknistä työtä. Hyväksytty työskentely (4 viikkoa = 4*40 h = 160 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
6 op
20I112C
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
6 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojaksot
HARJOITTELU 1, 6 OP (4 viikkoa = 4*40h = 160h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun ensimmäinen osa voi olla ns. yleisharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 6 opintopisteen laajuisena. Harjoittelun olisi hyvä olla alaan liittyvää, mutta vähintään teknistä työtä. Hyväksytty työskentely (4 viikkoa = 4*40 h = 160 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
6 op
21AI112
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
6 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojaksot
HARJOITTELU 1, 6 OP (4 viikkoa = 4*40h = 160h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun toinen osa on oltava alakohtaista työharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 12 opintopisteen laajuisena. Hyväksytty työskentely (8 viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
20AI112
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojakso
HARJOITTELU 2, 12 OP (8 viikkoa = 8*40h = 320h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun toinen osa on oltava alakohtaista työharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 12 opintopisteen laajuisena. Hyväksytty työskentely (8 viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
19I111
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojakso
HARJOITTELU 2, 12 OP (8 viikkoa = 8*40h = 320h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun toinen osa on oltava alakohtaista työharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 12 opintopisteen laajuisena. Hyväksytty työskentely (8 viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
19I160
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojakso
HARJOITTELU 2, 12 OP (8 viikkoa = 8*40h = 320h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun toinen osa on oltava alakohtaista työharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 12 opintopisteen laajuisena. Hyväksytty työskentely (8 viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
19I180
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojakso
HARJOITTELU 2, 12 OP (8 viikkoa = 8*40h = 320h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun toinen osa on oltava alakohtaista työharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 12 opintopisteen laajuisena. Hyväksytty työskentely (8 viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
19I228K
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojakso
HARJOITTELU 2, 12 OP (8 viikkoa = 8*40h = 320h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Harjoittelun toinen osa on oltava alakohtaista työharjoittelua, jonka opiskelija suorittaa teollisuusyrityksessä 12 opintopisteen laajuisena. Hyväksytty työskentely (8 viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
Harjoittelun yleistavoitteena on perehdyttää opiskelija koulutusalan keskeisiin työtehtäviin sekä mahdollistaa opittujen tietojen ja taitojen soveltamisen niihin. Lisäksi tavoitteena on yhdistää teoriaopetusta ja käytännön työtehtäviä sekä antaa näkemystä koulutusalan yritysten ja organisaatioiden toimintatavoista ja käytännöistä. Työharjoittelu tukee myös tutkinnon suorittamisen jälkeistä työllistymistä.
Harjoittelu hyväksytään tai hylätään ohjaajan toimesta.
Suomi
Englanti
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
19I190
Mika Nikander
Opiskelijoille järjestetään infotilaisuuksia harjoittelusta ja siihen liittyvistä menettelytavoista sekä annetaan ohjeita harjoittelupaikan hakemiseen liittyvissä asioissa. Jokaiselle harjoittelujaksolle (1,2 ja 3) nimetään erikseen harjoittelua ohjaava opettaja. Opiskelijat lisätään harjoittelujaksoille koulun puolesta, eli opiskelijan ei tarvitse itse ilmoittautua. Ohjaajan nimi kullekin harjoittelujaksolle selviää PAKKI:sta. Ohjaaja on harjoitteluopintojakson opettaja.
Harjoittelu tapahtuu vaiheitttain seuraavasti:
Opiskelija etsii harjoittelupaikan.
Opiskelija tarkastaa PAKKIsta mille harjoittelutoteutukselle hänet on lisätty. Samalla selviää harjoittelun ohjaajan nimi (toteutuksen/pienryhmän opettaja). Ohjaajan nimi on samalla kurssiavain Moodleen.
Opiskelija täyttää harjoittelusopimuksen / suunnitelman OIVAssa ja hyväksyttää ja allekirjoituttaa sopimuksen harjoittelun ohjaajalla (ohjaajan lisääminen) ja harjoittelupaikan edustajalla, ennen harjoittelun aloittamista.(https://oiva.tamk.fi/harjoittelusopimus-opiskelijan-ohje)
Opiskelija lisää allekirjoitetun sopimuksen Moodleen.
Harjoittelujakson aikana yhteydenpito ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä tapahtuu tarvittaessa puhelimitse tai sähköpostilla. Viimeisen (Harjoittelu 3) harjoittelujakson aikana ohjaava opettaja käy (mahdollisesti) työpaikalla tutustumassa.
Opiskelija pitää harjoittelupäiväkirjaa, johon viikoittain kirjaa itselleen uuden asian, joka voi liittyä koneiden ja laitteiden rakenteeseen ja toimintaan, työmenetelmiin, materiaaleihin, tietojärjestelmiin, laatujärjestelmään, työturvallisuuteen j.n.e. Osana viimeistä harjoittelujaksoa (Harjoittelu 3) opiskelija tekee haastattelun koskien yrityksen koulutus- ja kehitystarpeita ja täyttää asiaa koskevan lomakkeen sekä tallentaa sen Moodleen.
Harjoittelujakson jälkeen, mutta viimeistään syyskuun loppuun mennessä, opiskelija tallentaa harjoitteluraportin, harjoittelupäiväkirjan, CV:n ja työtodistuskopion Moodleen, jossa ohjaaja sen käsittelee.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
Monimuoto-opiskelijat saavat pääsääntöisesti harjoittelusta hyväksiluvun työkokemuksensa perusteella. Hyväksiluku perustuu tällöin kirjalliseen raporttiin ja työtodistukseen.
Harjoittelu perehdyttää opiskelijan toimimaan työyhteisön jäsenenä ja opettaa työelämän pelisääntöjä sekä antaa käsityksen konetekniikan yritysten organisaatioista ja työtehtävistä, jotka voivat liittyä esim. suunnitteluun, tuotantoon, kunnossapitoon tai tekniseen kauppaan. Työntekijätason tehtävissä toimiminen on erityisen suositeltavaa etenkin opintojen alkupuolella.
Ei tenttiä.
Harjoitteluvaatimus on 20 viikkoa (5 kk), mikä vastaa 30 opintopistettä (op) tutkinnossa. Harjoittelu suoritetaan läsnäolevana opiskelijana pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa jaksossa joihin on ilmoittauduttava opintohallintojärjestelmässä (PAKKI). Poikkeustapauksissa (esim. opiskelu ulkomailla) harjoittelu voidaan suorittaa myös yhdessä jaksossa, jonka voi aloittaa kun suoritettuja opintoja on vähintään 130 op. Harjoittelusopimus ja harjoittelusuunnitelma sen osana on hyväksytettävä etukäteen harjoittelun ohjaajilla työpaikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Harjoitteluksi hyväksytään pääsääntöisesti vain yli 1 kk:n pituiset päätoimiset työskentelyjaksot yhden työnantajan palveluksessa. Osa-aikatyön viikkotuntimäärän on oltava vähintään 10 h/viikko. Osa-aikatyössä 160 h vastaa yhden kuukauden harjoittelua (tuntimäärät todennetaan tällöin työtodistuksesta).
Harjoittelujaksot ajoittuvat pääasiallisesti lukuvuosien välisiin kesiin.
Opintojakso
HARJOITTELU 2, 12 OP (8 viikkoa = 8*40h = 320h)
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun sisällön tulee lähestyä tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija voi soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelijan on oman työtehtävänsä ohella perehdyttävä yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan.
Markus Aho
-
Käytännön työharjoittelu
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
18I111
Tomi-Pekka Nieminen
-
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
-
Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yrityksissä
-
-
320 tuntia käytännön työharjoittelua
-
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun kolmannen osan sisällön tulee lähestyä oman opintosuunnan tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelija perehtyy oman työtehtävänsä ohella yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan. Hyväksytty työskentely (8viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Esko Kurki
-
Käytännön työharjoittelu
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
18I160
Jari Ruokolainen
-
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
-
Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yrityksissä
-
-
320 tuntia käytännön työharjoittelua
-
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun kolmannen osan sisällön tulee lähestyä oman opintosuunnan tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelija perehtyy oman työtehtävänsä ohella yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan. Hyväksytty työskentely (8viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
-
Käytännön työharjoittelu
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
18I190
Tomi-Pekka Nieminen
-
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
-
Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yrityksissä
-
-
320 tuntia käytännön työharjoittelua
-
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun kolmannen osan sisällön tulee lähestyä oman opintosuunnan tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelija perehtyy oman työtehtävänsä ohella yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan. Hyväksytty työskentely (8viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
-
Käytännön työharjoittelu
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
18I228K
Tomi-Pekka Nieminen
-
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
-
Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yrityksissä
-
-
320 tuntia käytännön työharjoittelua
-
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun kolmannen osan sisällön tulee lähestyä oman opintosuunnan tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelija perehtyy oman työtehtävänsä ohella yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan. Hyväksytty työskentely (8viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Markus Aho
-
Käytännön työharjoittelu
Suomi
01.08.2021 - 15.11.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
12 op
18I180
Tomi-Pekka Nieminen
-
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
12 op
Hyväksytty/hylätty
-
Harjoittelu suoritetaan pääsääntöisesti yrityksissä
-
-
320 tuntia käytännön työharjoittelua
-
Opintojen edistymisen myötä harjoittelun kolmannen osan sisällön tulee lähestyä oman opintosuunnan tulevia insinöörityötehtäviä, joissa opiskelija soveltaa ammattikorkeakoulussa oppimiaan asioita. Harjoittelija perehtyy oman työtehtävänsä ohella yrityksen tai työyhteisön toimintaan siten, että pystyy harjoitteluraportissaan tämän osoittamaan. Hyväksytty työskentely (8viikkoa = 8*40 h = 320 h) harjoittelupaikassa sekä harjoittelupäiväkirjan ja harjoitteluraportin täyttö ja palautus hyväksytysti.
Opiskelija osaa tunnistaa ja vertailla hitsausta ja valamista taloudellisen valmistusmenetelmän löytämiseksi. Opiskelija tuntee eri hitsaus- ja valumenetelmät sekä niissä käytettävät materiaalit ja osaa valita niistä käyttötarkoitukseen sopivimman. Opiskelija tuntee suurlujuusterästen tarjoamat mahdollisuudet ja tunnistaa niiden hitsattavuuteen vaikuttavat tekijät.
Opiskelija tuntee hyvin ja osaa robottihitsausharjoituksen avulla hitsausparametrien etäluennan ja siihen liittyvää diagnostiikkaa. Harjoitustöiden ja kurssimateriaalin käytössä opiskelija osaa hyödyntää PDM-järjestelmän käyttöä. Opiskelija kykenee selvittämään tarvittavia menetelmiä ja ratkaisemaan valmistukseen liittyviä ongelmia itsenäisesti yksinkertaisissa tapauksissa.
Opiskelija ymmärtää ja osaa erinomaisesti hitsaus- ja valumateriaalien valinnassa ja kappaleiden muotoilussa kiinnittää huomiota keveyteen, käytettävyyteen ja modulaarisuuteen. Opiskelija tuntee hyvin kestävän kehityksen periaatteet. Opiskelija pystyy soveltamaan erinomaisia taitojaan erilaisten ongelmien selvittämisessä ja ratkaisemisessa itsenäisesti.
Sakari Lepola
Teräsrakenteiden suunnitteluohjeita parempaan valmistettavuuteen (saatavana verkossa)
Euro-Inox: Ruostumattoman teräksen muovaamisen mahdollisuudet (saatavana verkossa)
Terästen hitsaus (OVAKO, saatavana verkossa)
Valuatlas (soveltuvin osin, saatavana verkossa)
Opettajan kokoama materiaali, joka julkaistaan kurssin edetessä Tunimoodlessa.
Lähiopetus (koronatilanteen salliessa), harjoitustehtävät ja Nordic Welding Expo -tapahtumaan liittyvä excursio ja tehtävä.
Arviointi tunneilla esiteltyjen tehtävien, raportoinnin ja lopputentin perusteella.
Numerot 1-5 tehtävien ja tenttiosaamisen perusteella. Hylätty kurssisuoritus (0) erillisen selostuksen mukaan katso alempana.
Suomi
01.01.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
4 op
19I160
Sakari Lepola
KEVÄÄN 2022 KURSSIN TOTEUTUSTA KOSKEVAT HUOMAUTUKSET:
1. Koronapandemian vuoksi Tampereen ammattikorkeakoulussa on ollut jo maaliskuusta 2020 lähtien erityistoimia, jotka saattavat edelleen vaikuttaa käytännössä tämän(kin) kurssin toteutuskertaan.
2. Kohdassa yksi mainittujen erityistoimien vuoksi on tätä laadittaessa tunnit varattu lähiopetukseen, mutta on silti mahdollista että kurssi joudutaan kuitenkin toteuttamaan etäopetusmenetelmillä. Nämä mahdolliset erityistoimet vaikuttavat kurssin alkuperäiseen ohjelmaan, harjoitustöiden määrään ja arviointiin, kurssin loppukokeeseen ja siten myös kurssin arvosanan muodostukseen.
3. Tähän toteutussuunnitelmaan ennen kurssin aloitusta kirjattuja asioita ei ole mainittujen erityistoimien vuoksi muutettu. Sen sijaan kurssi toteutetaan kohdan yksi antaman viitekehyksen mukaisesti. ESIMERKKI: Alkuperäisessä toteutussuunnitelmassa mainittuja lähiopetustuntien kappalemääriä ei ole tilanteen johdosta muutettu, mutta etäopetukseen siirryttäessä sovelletaan mahdollisuuksien mukaan etäopetusmetodeja toteutussuunnitelmassa mainitun lähiopetuksen korvaajana.
7.12.2021 Sakari Lepola
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Tentti pidetään opintojakson loppupuolella sovittuna aikana. Normaalit uusintamahdollisuudet.
27h/op. joka koostuu lähitunneista, henkilökohtaisesta yhteisesti purettavasta harjoitustyöstä ja NWE:n excursioon liittyvästä raportoinnista.
Liikkeelle lähdetään levytekniikan osuudesta, seuraavaksi hitsaustekniikan osuus ja lopuksi valutekniikan osuus. Valutekniikan osuuden yhteydessä lyhyt katsaus myös 3D-tulostusmenetelmiin ja edellisten yhdistelmiin.
Opiskelija osoittaa vähäisen kiinnostuksensa laiminlyömällä lähiopetuksen ja tehtävät. Ei osallistu opetukseen tai osallistuminen on vähäistä, joka yleensä myös johtaa heikkoon suoriutumiseen kurssin tehtävissä ja tentissä. Myös puuttuva harjoitustehtävien palautus aiheuttaa kurssin suorituksen hylkäämisen.
Opiskelija osaa tunnistaa kurssilla läpikäytyjen valmistusmenetelmien tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija on riittävän motivoitunut, ottaakseen vastuun omasta suoriutumisestaan, osaa toimia ryhmässä sekä antaa ja vastaanottaa palautetta. Opiskelijalle kurssin aikana annetut tehtävät on hoidettu.
Opiskelija tuntee hyvin kurssilla käytyjen valmistusmenetelmien tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt, sekä kykenee perustelemaan ja soveltamaan oppimaansa. Opiskelija on selvästi motivoitunut, ottaa vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa rakentavasti antaa ja vastaanottaa palautetta. Opiskelijalle kurssin aikana annetut tehtävät on hoidettu hyvin.
Opiskelija tietää ja ymmärtää laaja-alaisesti kurssilla käytyjen valmistusmenetelmien tärkeimmät periaatteet, peruskäsitteistön ja ilmiöt. Opiskelija osaa paitsi perustella ja soveltaa oppimaansa, myös kriittisesti arvioida omia ratkaisujaan. Opiskelija on erittäin motivoitunut, ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta sekä osaa hyödyntää palautetta systemaattisesti ammatillisen kasvun välineenä. Opiskelijalle kurssin aikana annetut tehtävät on hoidettu hyvin.
Mika Ijas
Luentomateriaali
WSOY, Kauranne, Kajaste, Vilenius: Hydraulitekniikan perusteet, Bosch: Sähköhydraulinen proportionaalitekniikka ja muu sähköinen materiaali
Luento, suunnittelu - ja simulointiharjoitukset
Tentti, harjoitustyö
Suomi
30.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.09.2021
4 op
18I190
Mika Ijas
Teoriaosuus, simulointiohjelmisto, suunnitteluharjoitus hydrauliikasta
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Sovitaan kurssin sisällä
37 h lähituntia ja 48 h itsenäistä työskentelyä
Opiskelija ei osaa perusmitoittaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja. Opiskelija ei osaa tulkita kaavioita.
Opiskelija tunnistaa hydrauliikan ja pneumatiikan perustoimintaa ja komponentteja, suoriutuu harjoitustehtävistä
Opiskelija osaa suunnitella järjestelmiä itsenäisesti
Opiskelija ymmärtää hydrauliikan ja pneumatiikan laaja- alaisia kokonaisuuksia ja etsii erilaisia ratkaisumalleja
Student recognizes most important issues and terminology related to industrial Logistic processes. Student acknowledges substance related laws of operations and interconnections between them.
Student knows the industrial Logistic processes topics and related requirements. Student performs independently and completes the assignments.
Student knows comprehensively industrial Logistic processes, topics and related requirements. Student can apply the knowledge and his skills to topic related challenges.
Matti Kivimäki
Teacher will define material to be used in the beginning of the course. During the entire course e-material will be provided and updated in cloud (=Tabula/Moodle/TAMK). Each student is strongly encouraged on individual, preferably most focused, relevant data mining from any chosen source (dissertations / articles / magazines / literature / media / interviews / web) - the use of such sources will be further addressed and explained in the beginning of course.
Processive learning, interactive discussions, rehearsals (written & oral). Can include also other type of activities
The course will be assessed based on a written peer group work (=portfolio). All the rehearsals during the course will affect on the course note if connected to portfolio and presented as part of it. Group size, reporting, modus operandi, all will be closer discussed on first classes. NOTICE! With a joint agreement between teacher and students any part of the course can become subject to modifications. The grading will take place by teacher reflecting the delivered final portfolio against Bloom's taxonomy - depending which level the peer-group members have achieved with their portfolio, decides for the note.
The general evaluation criterias of TAMK are considered as well: https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/tamk?search=arviointi&page=2198
Englanti
01.09.2021 - 20.12.2021
02.04.2021 - 15.09.2021
5 op
19I228K
19I190
19I111
19I180
19I160
VAPAA
0 - 50
Matti Kivimäki
Entire course is strictly focused on peer group working, with help of which the presented substance will be reflected towards peer-group chosen portfolio goal. Used pedagogy is processive learning. As active mind setting as possible, parallelly working as a group, is worthwhile - there is a strong correlation between better grading and intensive group work. All the group member will receive equal note of the course. Each group defines their working rules, which team members are obliged to follow the entire duration of the course. Additionally, each group is entitled to expell any fellow teammate that is not honouring jointly established rules.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
Should the group noting be rejected (;note = "0"), the peer group can re-edit their written report twice. After third hand-over of the report the entire course will be considered as failed, after which the entire course is to be taken anewly. Missing, single attendances can be substituted by participating any other later remittance on the same course. Out of a special reason a single student can equiponderate mangel on performance with an assignment individually agreed with responsible teacher. Baseline is however (taking notice of the networking-, interaction- and organisation skills) that this course will be carried out in form of a peer group work ONLY - this is to be understood as an emphasis towards individual responsibility acting as a productive member of an peer group.
No practical training is foreseen, but it is preferred that participants actively promote during the entire course their connections and understanding to comply with course outline. All the co-operative measures towards industrial, economic and business life such as direct contacts, interviews, data collecting or own work life practices are considered as additional value for course accomplishing.
Industrial & business cases are usually used as example.
An exam will be organised only upon joint agreement between responsible teacher and course attendants. Baseline is that no exam will be held on this course (instead peer-groups will provide jointly one portfolio - portfolio process will be explicitly explained in the beginning of the course).
It is preferred, that participants actively promote during the entire course their international connections and networking. Additionally can be agreed on separate arrangement for students to acquire special knowledge or information recarding international activities.
Course entity is thus planned that student's time usage equals at each time Tamk's preset requirement. Face-to-face occurring class room educational activities is only a part of the students' work load. Another part of student work is all the processing that takes via peer groups, e.g. in form of discussion, analytical processing of information and additionally continuos development of course report (=portfolio) throughout the course. Third part of students' work is individually performed data mining and principles of knowledge managing - each peer group are urged to agree on peer-group internal rules of conduct to be strictly followed during the entire course.
Lectures & peergroup weeks take turns during entire course - however, changes to this may occur due to overlapping of excursions, Tamk-activities or other curriculum reasons. In such cases teacher usually informs peergroups by email or other, jointly agreed manner.
Student has not participated sufficiently the minimum required amount on face-to-face classes / written report fails to comply with preset requirements / written report is quantitatively and qualitatively insufficient, nor does it meet the course learning objectives (Observe: any of these issues alone will lead to failed note = 0) - in other words, student's have not been able to provide any proof of competence which could have been evaluated between 1-6 in Blooms Taxonomy
Student will achieve the minimum acceptable level by: participating the minimum required amount on face-to-face classes / written report includes the essential content (ref: study plan) / student (or /-s) prove with their written output (both content and form) to possess basic knowledge & skills, parallelly presenting and emphasizing information relevant to objectives / regarding other requirements, please refer evaluations criteria (available in course e-folder) - in other words, students have proven that they possess a wide range of information regarding course's topics / contents (Bloom's taxonomy level 1) and that they also understand the meaning of all the possessed information (Bloom's taxonomy level 2)
Student will achieve this level by: participating the minimum required amount on face-to-face classes / written report includes the essential content (ref: study plan) / student (or /-s) prove with their written output (both content and form) to possess good knowledge & skills, parallelly combining already existing, original material with by themselves provided, value-adding information or knowledge / / regarding other requirements, please refer evaluations criteria (available in course e-folder) - in other words, students have proven that they are also (in addition to Bloom's levels 1 and 2) capable of applying all the acquired knowledge in to them relevant, working life situations (Bloom's taxonomy level 3) and that they are capable of analysing, breaking information into sub-parts and drawing conclusions based on this data (Bloom's taxonomy level 4)
Student will achieve this level by: participating the minimum required amount on face-to-face classes / written report includes the essential content (ref: study plan) / student (or /-s) prove with their written output (both content and form) to possess exceptional knowledge & skills, parallelly combining already existing, original material with by themselves provided, value-adding information or knowledge in such a manner that this process will provide entirely new information (deductions, implications, applications, discoveries, summaries)/ / regarding other requirements, please refer evaluations criteria (available in course e-folder) - in other words, students have proven that they master all the earlier described Bloom's taxonomy levels (1-4) and are additionally capable of innovating and differentiating in their work all the acquired knowledge (Bloom's taxonomy level 5) - The highest level possible to acquire is Bloom's taxonomy level 6 which is to state that learner has obtained the highest level maturity possible - meaning that the learner can also critically observe his or hers learning process's outcomes and is autonomically capable of enhancing his or hers cognitive mental schemas, further to enhance learning efficiency
Student recognizes most important issues and terminology related to industrial Logistic processes. Student acknowledges substance related laws of operations and interconnections between them.
Student knows the industrial Logistic processes topics and related requirements. Student performs independently and completes the assignments.
Student knows comprehensively industrial Logistic processes, topics and related requirements. Student can apply the knowledge and his skills to topic related challenges.
Matti Kivimäki
Teacher will define material to be used in the beginning of the course. During the entire course e-material will be provided and updated in cloud (=Tabula/Moodle/TAMK). Each student is strongly encouraged on individual, preferably most focused, relevant data mining from any chosen source (dissertations / articles / magazines / literature / media / interviews / web) - the use of such sources will be further addressed and explained in the beginning of course.
Processive learning, interactive discussions, rehearsals (written & oral). Can include also other type of activities
The course will be assessed based on a written peer group work (=portfolio). All the rehearsals during the course will affect on the course note if connected to portfolio and presented as part of it. Group size, reporting, modus operandi, all will be closer discussed on first classes. NOTICE! With a joint agreement between teacher and students any part of the course can become subject to modifications. The grading will take place by teacher reflecting the delivered final portfolio against Bloom's taxonomy - depending which level the peer-group members have achieved with their portfolio, decides for the note.
The general evaluation criterias of TAMK are considered as well: https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/tamk?search=arviointi&page=2198
Englanti
01.01.2022 - 02.05.2022
02.12.2021 - 17.01.2022
5 op
20AI112
Matti Kivimäki
Entire course is strictly focused on peer group working, with help of which the presented substance will be reflected towards peer-group chosen portfolio goal. Used pedagogy is processive learning. As active mind setting as possible, parallelly working as a group, is worthwhile - there is a strong correlation between better grading and intensive group work. All the group member will receive equal note of the course. Each group defines their working rules, which team members are obliged to follow the entire duration of the course. Additionally, each group is entitled to expell any fellow teammate that is not honouring jointly established rules.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Should the group noting be rejected (;note = "0"), the peer group can re-edit their written report twice. After third hand-over of the report the entire course will be considered as failed, after which the entire course is to be taken anewly. Missing, single attendances can be substituted by participating any other later remittance on the same course. Out of a special reason a single student can equiponderate mangel on performance with an assignment individually agreed with responsible teacher. Baseline is however (taking notice of the networking-, interaction- and organisation skills) that this course will be carried out in form of a peer group work ONLY - this is to be understood as an emphasis towards individual responsibility acting as a productive member of an peer group.
No practical training is foreseen, but it is preferred that participants actively promote during the entire course their connections and understanding to comply with course outline. All the co-operative measures towards industrial, economic and business life such as direct contacts, interviews, data collecting or own work life practices are considered as additional value for course accomplishing.
Industrial & business cases are usually used as example.
An exam will be organised only upon joint agreement between responsible teacher and course attendants. Baseline is that no exam will be held on this course (instead peer-groups will provide jointly one portfolio - portfolio process will be explicitly explained in the beginning of the course).
It is preferred, that participants actively promote during the entire course their international connections and networking. Additionally can be agreed on separate arrangement for students to acquire special knowledge or information recarding international activities.
Course entity is thus planned that student's time usage equals at each time Tamk's preset requirement. Face-to-face occurring class room educational activities is only a part of the students' work load. Another part of student work is all the processing that takes via peer groups, e.g. in form of discussion, analytical processing of information and additionally continuos development of course report (=portfolio) throughout the course. Third part of students' work is individually performed data mining and principles of knowledge managing - each peer group are urged to agree on peer-group internal rules of conduct to be strictly followed during the entire course.
Lectures & peergroup weeks take turns during entire course - however, changes to this may occur due to overlapping of excursions, Tamk-activities or other curriculum reasons. In such cases teacher usually informs peergroups by email or other, jointly agreed manner.
Student has not participated sufficiently the minimum required amount on face-to-face classes / written report fails to comply with preset requirements / written report is quantitatively and qualitatively insufficient, nor does it meet the course learning objectives (Observe: any of these issues alone will lead to failed note = 0) - in other words, student's have not been able to provide any proof of competence which could have been evaluated between 1-6 in Blooms Taxonomy
Student will achieve the minimum acceptable level by: participating the minimum required amount on face-to-face classes / written report includes the essential content (ref: study plan) / student (or /-s) prove with their written output (both content and form) to possess basic knowledge & skills, parallelly presenting and emphasizing information relevant to objectives / regarding other requirements, please refer evaluations criteria (available in course e-folder) - in other words, students have proven that they possess a wide range of information regarding course's topics / contents (Bloom's taxonomy level 1) and that they also understand the meaning of all the possessed information (Bloom's taxonomy level 2)
Student will achieve this level by: participating the minimum required amount on face-to-face classes / written report includes the essential content (ref: study plan) / student (or /-s) prove with their written output (both content and form) to possess good knowledge & skills, parallelly combining already existing, original material with by themselves provided, value-adding information or knowledge / / regarding other requirements, please refer evaluations criteria (available in course e-folder) - in other words, students have proven that they are also (in addition to Bloom's levels 1 and 2) capable of applying all the acquired knowledge in to them relevant, working life situations (Bloom's taxonomy level 3) and that they are capable of analysing, breaking information into sub-parts and drawing conclusions based on this data (Bloom's taxonomy level 4)
Student will achieve this level by: participating the minimum required amount on face-to-face classes / written report includes the essential content (ref: study plan) / student (or /-s) prove with their written output (both content and form) to possess exceptional knowledge & skills, parallelly combining already existing, original material with by themselves provided, value-adding information or knowledge in such a manner that this process will provide entirely new information (deductions, implications, applications, discoveries, summaries)/ / regarding other requirements, please refer evaluations criteria (available in course e-folder) - in other words, students have proven that they master all the earlier described Bloom's taxonomy levels (1-4) and are additionally capable of innovating and differentiating in their work all the acquired knowledge (Bloom's taxonomy level 5) - The highest level possible to acquire is Bloom's taxonomy level 6 which is to state that learner has obtained the highest level maturity possible - meaning that the learner can also critically observe his or hers learning process's outcomes and is autonomically capable of enhancing his or hers cognitive mental schemas, further to enhance learning efficiency
Tomi-Pekka Nieminen
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 11.08.2021
2 op
19I228K
19I190
19I111
19I180
19I160
VAPAA
Tomi-Pekka Nieminen
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa käyttää opintojaksoon sisältyviä perusasioita ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Markus Aho
Opintojakson oppimateriaalina on opetusmonisteita, jotka opiskelija hankkii opettajan ohjeiden mukaisesti.
Etäopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, opetusvideot, tentti, STACK-tehtävät
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan kokeella ja harjoitustehtävillä, joiden tekeminen vaikuttaa arvosanaan. Harjoitustehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava tehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa). Kokeen arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja aktiivista osallistumista opintojakson työmuotoihin koko opintojakson ajan sekä kurssikokeeseen osallistumista.Varma läpipääsyraja on 40% kurssikokeen maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50%: 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Harjoitustehtäväpisteet eivät vaikuta kurssin läpipääsyyn vaan niillä voi korottaa arvosanaa. Lopullinen arvosana määräytyy koepisteiden ja harjoitustehtäväpisteiden yhteismäärästä sekä osallistumisaktiivisuudesta. Harjoitustehtäväpisteitä ei huomioida enää uusinnoissa eikä korotuksessa.
Arviointikriteeri -hylätty(0):
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
16.08.2021 - 04.09.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
3 op
21I112A
21I112B
21I112C
Ulla Miekkala
Kurssilla kerrataan matematiikan perusteita, kuten laskusääntöjä, yksikkömuunnoksia ja perusyhtälöiden ratkaisemista sekä suorakulmainen kolmio. Kurssilla pääpaino on hyvän laskurutiinin harjoittelu tekemällä luennolla ohjattuja laskuharjoituksia sekä kotitehtäviä. Tarvittaessa suositellaan myös kerrattavaksi aiempia matematiikan opintoja.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson koe ma 30.8.2021. Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.
Opintojakson päätyttyä uusintatentit järjestetään kaksi uusintakoetta seuraavasti
1. uusintatentti 15.9.2021 klo 17.00-20.00
2. uusintatentti/ korotus 29.9.2021 klo 17.00-20.00
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa 2. uusintatentissä. Kaikissa tenteissä saa olla mukana ainoastaan opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä opintojaksolla on 80 h, joka koostuu lähiopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä työskentelystä ja tentistä.
Opettajan pitämiä lähitunteja sisältäen kokeet on 27 h.
Sisällön jaksotus on suuntaa antava.
- matemaattiset merkinnät, lukujen esitysmuodot ja yksikönmuunnokset
- matemaattisten lausekkeiden muodostaminen ja käsittely
- ensimmäisen asteen yhtälön ja kaavojen ratkaiseminen
- toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
- yhtälöparin ratkaiseminen
- suorakulmainen kolmio (itseopiskeluna)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä kurssin eri osa-alueissa.Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Opiskelija osaa käyttää opintojaksoon sisältyviä perusasioita ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Jukka Suominen
Opintojakson oppimateriaalina käytetään opetusmonisteita, jotka löytyvät TuniMoodlesta. Tätä ja myöhemmin kursseja varten kannattaa hankkia Tammertekniikan taulukkokirja ja symbolinen laskin, esim. TI-nspire CX II-T CAS.
Etäopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, opetusvideot, tentti,
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Kotitehtävistä on mahdollista saada 1 piste / palautuskerta, yhteensä 6 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä 34 pistettä. Yhteispistemäärä on täten 40 pistettä.
Arvosana määräytyy kotitehtävien ja kokeen yhteispistemäärän perusteella seuraavasti:
0 pistettä, arvosana 0
10 pistettä, arvosana 1
16 pistettä, arvosana 2
22 pistettä, arvosana 3
28 pistettä, arvosana 4
34 pistettä, arvosana 5
Suomi
10.01.2022 - 27.02.2022
02.12.2021 - 14.01.2022
3 op
22AI112P
Jukka Suominen
Kurssilla kerrataan matematiikan perusteita, kuten laskusääntöjä, yksikkömuunnoksia ja perusyhtälöiden ratkaisemista sekä suorakulmainen kolmio. Kurssilla pääpaino on hyvän laskurutiinin harjoittelu tekemällä luennolla ohjattuja laskuharjoituksia sekä kotitehtäviä. Tarvittaessa suositellaan myös kerrattavaksi aiempia matematiikan opintoja.
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-
-
Opintojakson koe 10.03.2022 klo 17.00-20.00. Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.
Opintojakson päätyttyä uusintatentit järjestetään seuraavasti.
1. uusintakoe / korotus 30.03.2022 klo 18.00-21.15.
2. uusintakoe / korotus 20.04.2022 klo 18.00-21.15.
Uusintatentteihin ilmoittaudutaan sähköpostitse, jukka.suominen@tuni.fi, viimeistään 2 vuorokautta ennen tenttiä.
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran.
Kaikissa tenteissä saa olla mukana ainoastaan opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
-
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä opintojaksolla on 81 h, joka koostuu etäopetuksesta, itsenäisestä työskentelystä ja tentistä.
Opettajan pitämiä lähitunteja sisältäen kokeet on 21 h.
Sisällön jaksotus, joka löytyy Tabulasta, on suuntaa antava.
- matemaattiset merkinnät, lukujen esitysmuodot ja yksikönmuunnokset
- matemaattisten lausekkeiden muodostaminen ja käsittely
- ensimmäisen asteen yhtälön ja kaavojen ratkaiseminen
- toisen asteen yhtälön ratkaiseminen
- yhtälöparin ratkaiseminen
- suorakulmainen kolmio
Katso kohta "Arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arvioinnin perusteet".
Katso kohta "Arvioinnin perusteet".
Opiskelija ymmärtää määrätyn integraalin pinta-alatulkinnan ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia integraalin käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Lisäksi opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia differentiaaliyhtälöitä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija ymmärtää pienten differentiaalien menetelmän niin, että osaa soveltaa integraalin käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut sekä käyttää oikeita matemaattisia merkintöjä. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Markus Aho
Opettajan jakama materiaali
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS-laskin.
lähi-/etäopetus
laskuharjoitukset
kotitehtävät
tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Kotitehtävistä saa pisteitä kokeeseen 1 piste / palautuskerta, yhteensä 7 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä 33 pistettä. Yhteispistemäärä on täten 40 pistettä.
Arvosana määräytyy kotitehtävien ja kokeen yhteispistemäärän perusteella seuraavasti:
0 pistettä, arvosana 0
10 pistettä, arvosana 1
16 pistettä, arvosana 2
22 pistettä, arvosana 3
28 pistettä, arvosana 4
34 pistettä, arvosana 5
Suomi
01.08.2021 - 31.12.2021
02.07.2021 - 07.11.2021
3 op
21AI112
Jukka Suominen
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon on TuniMoodle-alusta.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson koe pidetään 15.12.2021 etänä klo 18-21.
Uusintakokeet:
1. etäuusintakoe 19.1.2022, klo 18-21.
2. etäuusintakoe 9.2.2022, klo 18-21.
Ilmoittautuminen uusintakokeeseen sähköpostilla osoitteeseen jukka.suominen@tuni.fi viimeistään 2 vuorokautta ennen kokeen alkamista. Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa kerran.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 81 h, joka koostuu:
-lähi/etäopetuksesta, jossa opettaja mukana
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, opetusvideot)
-kokeesta
Opettajan pitämiä lähitunteja on 24 h sisältäen kokeen
- määrätty integraali
- graafinen tulkinta
- numeerinen integrointi
- integraalifunktio ja integrointikaavoja
- analyysin peruslause (määrätyn integraalin ja integraalifunktion yhteys)
- pienten differentiaalien menetelmä ja sovellustehtäviä
- differentiaaliyhtälöiden perusteet
- muuttujien erottaminen ja sovelluksia
- separoituva differentiaaliyhtälö
- lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö ja sovelluksia
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin peusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin peusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin peusteet".
Katso kohta "Arviointimenetelmät ja arvioinnin peusteet".
Opiskelija ymmärtää määrätyn integraalin pinta-alatulkinnan ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia integraalin käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Lisäksi opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia differentiaaliyhtälöitä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija ymmärtää pienten differentiaalien menetelmän niin, että osaa soveltaa integraalin käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut sekä käyttää oikeita matemaattisia merkintöjä. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Kirsi-Maria Rinneheimo
Opettajan Moodlessa jakama materiaali (pdf-materiaalit, videot, interaktiiviset tehtävät)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS/ TI-nspire CX II CAS -laskin.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, nettitehtävät (STACK-tehtävät), viikkokokeet/välikokeet, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan välikokeilla, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä. Opintojaksoon saattaa sisältyä myös ryhmässä tehtäviä osioita. Kokeiden arvioinnissa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja harjoitustehtävien tekoa sekä kokeisiin osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Varma läpipääsyraja on 40 % kokeiden yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50%: 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Harjoitustehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava harjoitustehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).
Harjoitustehtäväpisteet eivät vaikuta kurssin läpipääsyyn vaan niillä voi korottaa arvosanaa. Lopullinen arvosana määräytyy koepisteiden, nettitehtävien ja harjoitustehtäväpisteiden yhteismäärästä sekä osallistumisaktiivisuudesta.
Uusinta- ja korotus:
Välikokeita/viikkokokeita ei voi uusia eikä korottaa. Kurssin uusinta- ja korotustentti on täysin erillinen koe, johon ei vaikuta enää kotitehtävä-, nettitehtävä- eikä välikoepisteet.
Arviointikriteeri -hylätty(0):
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin sekä suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
07.03.2022 - 01.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112A
Kirsi-Maria Rinneheimo
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon on Moodle-toteutus. Opettaja lähettää Moodle-avaimen kurssille ilmoittautuneille ennen kurssia alkua sähköpostilla.
Huom! Moodle-toteutus täytyy hakea kurssitunnuksella.
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Opintojakso suoritetaan kahdella välikokeella, joiden ajat ilmoitetaan kurssin aikana. Välikokeita ei voi uusia eikä korottaa. Koko kurssin uusintakoe järjestetään seuraavasti:
Uusintakokeet:
1. uusintakoe 18.5.2022 klo 17-20 ( paikka tarkentuu myöhemmin)
2. uusintakoe/ korotus 8.6.2022 klo 17-20 (paikka tarkentuu myöhemmin)
Uusinnat ja korotukset ovat vain ja ainoastaan tässä ilmoitettuna aikana, ei siis myöhemmin esim. seuraavana vuonna.
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan opettajan ilmoittamalla tavalla.
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Yleiseti kokeesta:
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
-opetuksesta, jossa opettajaja mukana
-ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana)
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, nettitehtävät, opetusvideot)
-kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 30 h
- määrätty integraali
- graafinen tulkinta
- numeerinen integrointi
- integraalifunktio ja integrointikaavoja
- analyysin peruslause (määrätyn integraalin ja integraalifunktion yhteys)
- pienten differentiaalien menetelmä ja sovellustehtäviä
- differentiaaliyhtälöiden perusteet
- separoituva differentiaaliyhtälö sekä sovelluksia
Opiskelija ymmärtää määrätyn integraalin pinta-alatulkinnan ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia integraalin käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Lisäksi opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia differentiaaliyhtälöitä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija ymmärtää pienten differentiaalien menetelmän niin, että osaa soveltaa integraalin käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut sekä käyttää oikeita matemaattisia merkintöjä. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Ulla Miekkala
Opettajan jakama materiaali (oppimateriaali, harjoitustehtävät, videomateriaalit, interaktiiviset tehtävät)
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS-laskin.
lähiopetus
harjoitukset
nettitehtävät
välikokeet /tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan välikokeilla, nettitehtävillä ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä, joiden tekeminen vaikuttaa arvosanaan. Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa).Opintojaksoon saattaa sisältyä myös ryhmässä tehtäviä osioita. Kokeiden arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, nettitehtävien ja kotitehtävien tekoa sekä kokeisiin osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois. Varma läpipääsyraja on 1/3 kokeiden ja nettitehtävien yhteenlasketusta maksimipistemäärästä.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50%: 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Lopullinen arvosana määräytyy koepisteiden, nettitehtävien ja harjoitustehtäväpisteiden yhteismäärästä sekä osallistumisaktiivisuudesta. Netti- ja harjoitustehtäväpisteitä ei huomioida enää uusinta- ja korotustenttien yhteydessä.
Arviointikriteeri -hylätty(0):
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin sekä suorittaa opintojakson kokeet, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
07.03.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112B
Ulla Miekkala
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon on Moodle-toteutus.
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson välikokeet pidetään
- 1. välikoe 30.3.2022 tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia)
- 2. välikoe 20.4.2022 tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia)
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa nolla .
1. uusinta ke 18.5.2022 klo 17.00-20.00
2. uusinta/korotus ke 8.6.2022 klo 17.00-20.00
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa VAIN TÄSSÄ 2. uusintakokeessa (ei siis ensimmäisessä eikä myöhemmin)
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
-etäopetuksesta, jossa opettajaja mukana
-ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana)
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, nettitehtävät, opetusvideot)
-kokeesta
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 28 h
- määrätty integraali
- graafinen tulkinta
- numeerinen integrointi
- integraalifunktio ja integrointikaavoja
- analyysin peruslause (määrätyn integraalin ja integraalifunktion yhteys)
- pienten differentiaalien menetelmä ja sovellustehtäviä
- differentiaaliyhtälöiden perusteet
- muuttujien erottaminen ja sovelluksia
- lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö ja sovelluksia
Opiskelija ymmärtää määrätyn integraalin pinta-alatulkinnan ja osaa laskea sen graafisesti ja symbolisesti sekä ratkaista yksinkertaisia integraalin käyttöön perustuvia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Lisäksi opiskelija osaa ratkaista yksinkertaisia differentiaaliyhtälöitä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija ymmärtää pienten differentiaalien menetelmän niin, että osaa soveltaa integraalin käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut sekä käyttää oikeita matemaattisia merkintöjä. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Hari Nortunen
Opettajan jakama materiaali
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka
Suositellaan hankittavaksi TI-nspire CX CAS-laskin.
lähiopetus
etäopetus
ryhmätyö
harjoitukset
viikkokokeet
tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan kokeilla ja viikoittain tarkastettavilla harjoitustehtävillä, joiden tekeminen vaikuttaa arvosanaan. Kotitehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava kotitehtävien tarkistukseen (tarkemmat ohjeet Moodlessa). Opintojaksoon saattaa sisätyä myös ryhmässä tehtäviä osioita. Kokeen arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa koko opintojakson ajan, kotitehtävien aktiivista tekemistä (vähintään 30%) sekä kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
yli 30% : 1
yli 50%: 2
yli 70% : 3
yli 90% : 4
Lopullinen arvosana määräytyy koepisteiden (viikkokokeet ja loppukoe) ja harjoitustehtäväpisteiden yhteismäärästä sekä osallistumisaktiivisuudesta. Edellä mainittuja pisteitä ei huomioida enää uusinta- ja korotustenttien yhteydessä.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja sen opetusmenetelmiin sekä suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Suomi
07.03.2022 - 29.04.2022
02.12.2021 - 06.03.2022
3 op
21I112C
Hari Nortunen
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti.
Opintojaksoon on Moodle-toteutus.
Oppitunnit pidetään lähiopetuksena.
TAMK Matematiikka ja fysiikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson koe pidetään 28.4.2022 tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia)
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa nolla.
1. uusinta 18.5.2022 klo 17.00-20.00, toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin.
2. uusinta/korotus 8.6.2022 klo 17.00-20.00, toteutustapa ilmoitetaan myöhemmin.
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa VAIN TÄSSÄ 2. uusintakokeessa (ei siis ensimmäisessä eikä myöhemmin).
Uusintakokeeseen ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu muun muassa:
-lähi/etäopetuksesta, jossa opettaja mukana
-ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana)
-itsenäisestä työskentelystä (mm. kotitehtävät, STACK-tehtävät, opetusvideot)
-kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja on n. 28 h
- määrätty integraali
- graafinen tulkinta
- numeerinen integrointi
- integraalifunktio ja integrointikaavoja
- analyysin peruslause (määrätyn integraalin ja integraalifunktion yhteys)
- pienten differentiaalien menetelmä ja sovellustehtäviä
- differentiaaliyhtälöiden perusteet
- muuttujien erottaminen ja sovelluksia
Mikko Ukonaho
Englanti
01.01.2022 - 08.04.2022
02.12.2021 - 04.04.2022
3 op
19I228K
19I190
19I111
19I180
19I160
Mikko Ukonaho
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Mikko Korpela
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- Sähkötekniikan oppikirjat
(Esim: Sähkötekniikka, J Ahoranta, WSOY; Piirianalyysi 1, Tarkka, Määttänen, Hietalahti, EDITA)
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee koneautomaation sekä sähkötekniikan/elektroniikan perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää relekaavioita sekä sähkötekniikan piirikaavioita. Opiskelija tuntee koneautomaation yleisimmät perustoimilaitteet ja anturit. Opiskelija hallitsee logiikkaohjelmoinnin perusteet ja osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaatiojärjestelmän.
Opiskelija osaa rakentaa, simuloida ja mitata perustasasähköpiirejä.
Opiskelija ymmärtää teollisen internetin peruskäsitteet sekä digitalisaation vaikutukset kestävän kehityksen mukaisessa valmistavassa teollisuudessa. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa prosesseista osa-alueita, joita voidaan kehittää teollisen internetin teknologioiden avulla.
Opiskelija osaa ammattimaisen raportoinnin perusteet ja osaa tuottaa työstää raportteja.
Suomi
06.09.2021 - 20.12.2021
02.07.2021 - 03.09.2021
3 op
21AI112
Mikko Korpela, Vihtori Virta
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja.
Pakolliset osuudet:
- Labraosuus
Hyväksiluku TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Tentin ajankohta sovitaan ryhmän kanssa. Ajoittuu opintojakson loppuluolelle
Uusintakoe opintojakson jälkeen erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Uusintakokeiden määrä TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Toteutuksen laajuus: 3 op (81 h)
Keskimääräinen työmääräarvio:
- Teoria ja luennot: 14 h
- Laboratoriotyöskentely: 18 h
- Harjoitukset: 30 h
- Itseopiskelumateriaali: 15 h
Opiskelija ei osaa sähkötekniikan peruskäsitteitä eikä osaa perussähköpiirien teoreettista laskentaa, simulointi tai rakentamista. Opiskelija ei osaa PLC ja reletekniikan peruskäsitteitä eikä pysty suunnittelemaan tai toteuttamaan yksinkertaisia ohjauspiirejä. Opiskelija ei saa raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet.. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä ja raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija osaa arvioida mittauksessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa tuottaa laadukkaita raportteja työstään.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit hyvin ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin, soveltamisen ja käytännön mittaamisen. Opiskelija pystyy arvioimaan ja huomioimaan mittaamisessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Mikko Korpela
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- Sähkötekniikan oppikirjat
(Esim: Sähkötekniikka, J Ahoranta, WSOY; Piirianalyysi 1, Tarkka, Määttänen, Hietalahti, EDITA)
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee koneautomaation sekä sähkötekniikan/elektroniikan perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää relekaavioita sekä sähkötekniikan piirikaavioita. Opiskelija tuntee koneautomaation yleisimmät perustoimilaitteet ja anturit. Opiskelija hallitsee logiikkaohjelmoinnin perusteet ja osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaatiojärjestelmän.
Opiskelija osaa rakentaa, simuloida ja mitata perustasasähköpiirejä.
Opiskelija ymmärtää teollisen internetin peruskäsitteet sekä digitalisaation vaikutukset kestävän kehityksen mukaisessa valmistavassa teollisuudessa. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa prosesseista osa-alueita, joita voidaan kehittää teollisen internetin teknologioiden avulla.
Opiskelija osaa ammattimaisen raportoinnin perusteet ja osaa tuottaa työstää raportteja.
Suomi
10.01.2022 - 31.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112A
Aki Martikainen, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja.
Pakolliset osuudet:
- Labraosuus
Hyväksiluku TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Tentin ajankohta sovitaan ryhmän kanssa. Ajoittuu opintojakson loppuluolelle
Uusintakoe opintojakson jälkeen erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Uusintakokeiden määrä TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Toteutuksen laajuus: 3 op (81 h)
Keskimääräinen työmääräarvio:
- Teoria ja luennot: 14 h
- Laboratoriotyöskentely: 18 h
- Harjoitukset: 30 h
- Itseopiskelumateriaali: 15 h
Opiskelija ei osaa sähkötekniikan peruskäsitteitä eikä osaa perussähköpiirien teoreettista laskentaa, simulointi tai rakentamista. Opiskelija ei osaa PLC ja reletekniikan peruskäsitteitä eikä pysty suunnittelemaan tai toteuttamaan yksinkertaisia ohjauspiirejä. Opiskelija ei saa raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet.. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä ja raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija osaa arvioida mittauksessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa tuottaa laadukkaita raportteja työstään.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit hyvin ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin, soveltamisen ja käytännön mittaamisen. Opiskelija pystyy arvioimaan ja huomioimaan mittaamisessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Mikko Korpela
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- Sähkötekniikan oppikirjat
(Esim: Sähkötekniikka, J Ahoranta, WSOY; Piirianalyysi 1, Tarkka, Määttänen, Hietalahti, EDITA)
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee koneautomaation sekä sähkötekniikan/elektroniikan perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää relekaavioita sekä sähkötekniikan piirikaavioita. Opiskelija tuntee koneautomaation yleisimmät perustoimilaitteet ja anturit. Opiskelija hallitsee logiikkaohjelmoinnin perusteet ja osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaatiojärjestelmän.
Opiskelija osaa rakentaa, simuloida ja mitata perustasasähköpiirejä.
Opiskelija ymmärtää teollisen internetin peruskäsitteet sekä digitalisaation vaikutukset kestävän kehityksen mukaisessa valmistavassa teollisuudessa. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa prosesseista osa-alueita, joita voidaan kehittää teollisen internetin teknologioiden avulla.
Opiskelija osaa ammattimaisen raportoinnin perusteet ja osaa tuottaa työstää raportteja.
Suomi
10.01.2022 - 31.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112B
Aki Martikainen, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja.
Pakolliset osuudet:
- Labraosuus
Hyväksiluku TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Tentin ajankohta sovitaan ryhmän kanssa. Ajoittuu opintojakson loppuluolelle
Uusintakoe opintojakson jälkeen erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Uusintakokeiden määrä TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Toteutuksen laajuus: 3 op (81 h)
Keskimääräinen työmääräarvio:
- Teoria ja luennot: 14 h
- Laboratoriotyöskentely: 18 h
- Harjoitukset: 30 h
- Itseopiskelumateriaali: 15 h
Opiskelija ei osaa sähkötekniikan peruskäsitteitä eikä osaa perussähköpiirien teoreettista laskentaa, simulointi tai rakentamista. Opiskelija ei osaa PLC ja reletekniikan peruskäsitteitä eikä pysty suunnittelemaan tai toteuttamaan yksinkertaisia ohjauspiirejä. Opiskelija ei saa raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet.. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä ja raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija osaa arvioida mittauksessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa tuottaa laadukkaita raportteja työstään.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit hyvin ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin, soveltamisen ja käytännön mittaamisen. Opiskelija pystyy arvioimaan ja huomioimaan mittaamisessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Mikko Korpela
Oppimateriaali
- Kurssimateriaali
- Sähkötekniikan oppikirjat
(Esim: Sähkötekniikka, J Ahoranta, WSOY; Piirianalyysi 1, Tarkka, Määttänen, Hietalahti, EDITA)
Opetusmenetelmät
- Teorialuentoja
- Käytännön harjoituksia ja laboratorio työskentely ryhmissä
- Itsenäinen opiskelu
Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee koneautomaation sekä sähkötekniikan/elektroniikan perusteet. Opiskelija osaa lukea ja piirtää relekaavioita sekä sähkötekniikan piirikaavioita. Opiskelija tuntee koneautomaation yleisimmät perustoimilaitteet ja anturit. Opiskelija hallitsee logiikkaohjelmoinnin perusteet ja osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaatiojärjestelmän.
Opiskelija osaa rakentaa, simuloida ja mitata perustasasähköpiirejä.
Opiskelija ymmärtää teollisen internetin peruskäsitteet sekä digitalisaation vaikutukset kestävän kehityksen mukaisessa valmistavassa teollisuudessa. Lisäksi opiskelija osaa tunnistaa prosesseista osa-alueita, joita voidaan kehittää teollisen internetin teknologioiden avulla.
Opiskelija osaa ammattimaisen raportoinnin perusteet ja osaa tuottaa työstää raportteja.
Suomi
10.01.2022 - 31.05.2022
02.12.2021 - 11.01.2022
3 op
21I112C
Aki Martikainen, Mikko Korpela
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei valinnaisia suoritustapoja.
Pakolliset osuudet:
- Labraosuus
Hyväksiluku TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Tentin ajankohta sovitaan ryhmän kanssa. Ajoittuu opintojakson loppuluolelle
Uusintakoe opintojakson jälkeen erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Uusintakokeiden määrä TAMK:n tutkintosäännön mukaan
Toteutuksen laajuus: 3 op (81 h)
Keskimääräinen työmääräarvio:
- Teoria ja luennot: 14 h
- Laboratoriotyöskentely: 18 h
- Harjoitukset: 30 h
- Itseopiskelumateriaali: 15 h
Opiskelija ei osaa sähkötekniikan peruskäsitteitä eikä osaa perussähköpiirien teoreettista laskentaa, simulointi tai rakentamista. Opiskelija ei osaa PLC ja reletekniikan peruskäsitteitä eikä pysty suunnittelemaan tai toteuttamaan yksinkertaisia ohjauspiirejä. Opiskelija ei saa raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee välttävästi koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet.. Opiskelija osaa lukea ja piirtää yksinkertaisia relekaavioita ja sähkökaavioita. Kykenee avustetusti selviytymään yksinkertaisista logiikkaohjelmoinnin tehtävistä. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija ymmärtää teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet. Osaa toimia ryhmässä ja raportoida työstään.
Opiskelija hallitsee hyvin koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida yksinkertaisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää tyypillisiä koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin ja käytännön mittaamisen. Opiskelija osaa arvioida mittauksessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti. Opiskelija osaa tuottaa laadukkaita raportteja työstään.
Opiskelija hallitsee erinomaisesti koneautomaation, sähkötekniikan ja logiikkaohjelmoinnin perusteet. Opiskelija osaa ohjelmoida tyypillisen koneautomaation sovelluksen itsenäisesti sekä osaa lukea ja piirtää monimutkaisempia koneautomaation rele- ja piirikaavioita. Opiskelija tuntee sähkötekniikan perustermit hyvin ja osaa yksinkertaisten tasasähköpiirien teoreettisen tarkastelun, simuloinnin, soveltamisen ja käytännön mittaamisen. Opiskelija pystyy arvioimaan ja huomioimaan mittaamisessa tapahtuvia virheitä. Opiskelija hallitsee teollisen internetin/IoT:n peruskäsitteet ja ymmärtää teollisen internetin mahdollisuudet. Osaa toimia ryhmässä aktiivisesti ja rakentavasti.
Ville Jouppila
Suomi
05.05.2022 - 15.05.2022
02.11.2021 - 31.12.2021
1 op
AVOINAMK
0 - 30
Ville Jouppila
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tunnistaa johtamisen ja esimietyön tärkeimmät peruskäsitteet ja vaatimukset. Opiskelija tiedostaa esimiehen toimiin liittyvät tärkeimmät työlainsäädännön lait ja suoriutuu annetuista tehtävistä, tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija tuntee esimiestyön ja johtamisen aihepiiriä hallitsevat lait, käsitteet ja toiminnot. Opiskelija suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä.
Opiskelija hallitsee hyvin johtamisen ja esimiestyön sekä siihen liittyvän työlainsäädännön osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitoaan erilaisiin aihepiirin tehtäviin.
Matti Kivimäki
Opettaja määrittää kullekin kurssille erikseen kirjallisuuden tai käytettävät lähteet kurssin ensimmäisellä kerralla. Kurssin ajan päivitetään sähköistä materiaalia Moodleen (tai kulloiseenkin, toiseen oppimisalustaan). Lisäksi opiskelijoita kannustetaan omatoimiseen, mahdollisimman fokusoituun, relevantin tiedon louhintaan vapaasti määrittämistään lähteistä (esim. väitöskirjat / artikkelit / lehdet / kirjallisuus / media / haastattelut / netti).
Monimuoto-opetusta: osa kasvotusten tapahtuvaa, konsultatiivista, mentoroivaa vuorovaikuttamista, osa luentotyyppistä - opetus voi myös tapahtua erillisinä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tukevina "täsmä"-toimeksiantoina
Kurssin arviointi pohjautuu kirjalliseen, vertaisryhmittäin laadittuun ryhmätyöhön (=portfolio). Kaikki harjoitukset kurssin kuluessa vaikuttavat lopulliseen arvosanaan, varsinkin jos harjoitus ja sen käsittely on liitetty osaksi portfoliota. Ryhmien koot, toimintamallit- ja menetelmät, raportointi - näistä kaikista keskustellaan tarkemmin ensimmäisellä lähikerralla. HUOM! Opettajan ja opiskelijain yhteisellä sopimuksella kurssin kuluessa, mitä tahansa kurssin osa-aluetta tai sen sisältöä voidaan muuttaa tai muokata kurssin kuluessa. Arviointi tapahtuu opettajan toimesta refleksoimalla lopullista, arviointiin (Urkundin plagioinninestopalvelun kautta) palautettua työtä Bloomin taksonomiaan - vertaisryhmän lopullinen arvosana määräytyy puhtaasti sen mukaan, minkä Bloomin taksonomian tason vertaisryhmä osoittaa työllään saavuttaneensa. Huom! vertaisryhmillä on oikeus erottaa sellainen jäsen joka ei kehotuksista huolimatta kykene noudattamaan vertaisryhmän jäsenten keskenään sopimia, sisäisiä sääntöjään. Erotettu jäsen saa kurssista arvosanan nolla (0). Tamkin arviointikriteerit yleisellä tasolla, katso: https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/tamk?search=arviointi&page=2198
Suomi
01.01.2022 - 02.05.2022
02.12.2021 - 17.01.2022
3 op
19I111
19I180
Matti Kivimäki
Kurssi noudattaa vertaisryhmissä tapahtuvaa, prosessoivan oppimisen menetelmää. Kurssiin kannattaa asennoitua siten, että sen aikana ryhmäydytään heti alusta alkaen mahdollisimman aktiivisesti, useammalla eri tasolla - ryhmän aktiivisuus ja autonomisuus on yleensä korreloinut arvosanan paremmuuden kanssa. Opintojakso toteutetaan vertaisryhmissä = kaikki vertaisryhmässä saavat saman, kollektiivisen arvosanan. Opiskelijat määrittävät vertaisryhmilleen ryhmän pelisäännöt, joita ryhmäläisten on kurssin ajan velvollisuus noudattaa. Vertaisryhmällä on oikeus erottaa ryhmästään opiskelija, joka ei noudata yhdessä sovittuja sääntöjä.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakso toteutetaan vertaisryhmissä = kaikki vertaisryhmässä saavat saman, kollektiivisen arvosanan. Mikäli vertaisryhmä saa arvosanan nolla, voivat he uusia tuotoksensa (mikä toteutustapa kulloinkin on valittu, esim. kirjallinen raportti) kaksi kertaa. Kolmannen nollan jälkeen kurssi on hylätty ja opiskelijan/opiskelijoiden tulee kokonaisuudessaan suorittaa kurssi alusta uudestaan. Puuttuvat läsnäolot voi erikseen korvata osallistumalla myöhemmin järjestettävään opetukseen uudelleen. Erityisestä syystä yksittäinen opiskelija voi antaa korvaavan suorituksen puuttuvalle lähitunnille ja/tai raportille. Suoritustapa ja -aika sovitaan erikseen opettajan kanssa (esim. kirjareferaatti tai itsekseen laadittava, vastaava kirjallinen työ, kuin mitä muiltakin vertaisryhmäläisiltä on vaadittu). Lähtökohta on kuitenkin se, että opiskelijoiden verkostoitumis-, vuorovaikutus-, organisointi- ja koordinoimistaitojen kehittymisen vuoksi jokainen opiskelija suorittaa kurssin vertaisryhmissä, jolloin oma vastuunkanto kurssin toteuttamisesta korostuu.
Kurssiin ei varsinaisesti kuulu suoraan harjoittelua, mutta kaikkien TKI- ja työelämärajapintojen kautta omaa vertaisryhmätuotosta rikastavat kontaktit, haastattelut, tiedonkeruu tai omakohtaiset käytännön kokemukset luetaan lisäarvoksi kurssin suorittamisen kannalta.
Kurssissa järjestetään tentti vain silloin kun opettaja ja kurssi näin ovat yhdessä sopineet. Lähtökohtaisesti kurssilla ei järjestetä tenttiä.
Opiskelijoiden on mahdollista ja suotavaa kurssin kuluessa hyödyntää jo hankkimiaan KV-yhteyksiä. Yksittäisen teeman osalta kurssilaisia voidaan erikseen ohjeistaa hankkimaan KV-rajapinnasta erityisosaamista tai - tietoa.
Kurssikokonaisuus on siten suunniteltu, että opiskelijoiden ajankäyttö ja kuormitus olisi kulloinkin Tamkin määrittämällä tasolla. Opiskelijoiden työmäärästä lähitunnit ovat vain yksi osa. Toinen osa opiskelijoiden työstä on vertaisryhmissä tapahtuva keskustelu, tiedon analyyttinen prosessointi, sekä raportin jatkuva jalostaminen kurssin kuluessa. Kolmas osa opiskelijoiden työstä on itsenäisesti tapahtuva tiedonhaku ja tietojohtamisen periaatteita noudattava tiedon innovatiivinen jalostaminen. Vastaavasti opiskelijoiden kuormitusta keventää se, että vertaisryhmät kykenevät itse organisoimaan oman työmuotonsa ja tasaamaan yksilötason työkuormaa. Kuten nykyisessä opetusmaailmassa, sama tuotos on mahdollista saada suurella työmäärällä, tai vertaisryhmän yksilöille synergiaa synnyttäen, koordinoidun työpanoksen kautta. Ryhmä määrittää toimintansa innovatiivisuustason itse.
Luentoviikot ja vertaisryhmäviikot vuorottelevat koko toteutuksen ajan. Muutoksia voi yksittäisiin kertoihin tulla (esim. lähikerrat ja vertaisryhmäviikot vaihtuvat esim. Tamk-toimintojen päällekkäisyyden vuoksi lukujärjestyksessä, mutta tällöin opettaja tiedottaa ryhmälle asiasta sähköpostitse tai muulla yhdessä sovitulla tavalla, esim. luokan vanhimman kautta [edellyttää yhteystietojen vaihtoa])
Mikäli opiskelija ei pysy kurssilla aktiivisesti toimien koko kurssia, on suoritus hylätty. Mikäli opiskelija ei ole osallistunut portfolioprosessiin sen elinkaaren missään vaiheessa, on suoritus hylätty (vaikka olisikin kurssille ilmoittautuneena koko kurssin ajan). Kukin vertaisryhmä laatii säännöt omalle työskentelylleen - jokaisella vertaisryhmällä on oikeus erottaa sellainen jäsen joka ei muiden vertaisryhmäläisten toistuvista kehoituksista huolimatta ole osallistunut työskentelyyn sovitulla tavalla. Arviointiin luovutettavan loppuraporttin (=portfolion) kanteen vertaisryhmäläiset kirjaavat kaikkien vertaisryhmän jäsenten nimen. Mikäli nimi puuttuu portfolion kannesta, on se signaali opettajalle siitä että kyseinen opiskelija on erotettu - vertaisryhmästä erotetun opiskelijan arvosana kurssilta = nolla (0).
Opiskelija saavuttaa minimihyväksynnän rajan: osallistumalla lähiopetukseen vaaditun minimimäärän / kirjallinen raportti (portfolio) sisältää keskeisen substanssin (vrt. kurssisisältö) / opiskelija (tai -t) todentaa (-vat) tuotoksellaan (sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti) omaavansa kurssilta perustiedot ja -taidot, samalla kyeten operoimaan kurssin tavoitteiden mukaisella tiedolla / opiskelija (/-t) ovat myös kyenneet toteennäyttämään tietävänsä pääosan kurssisisällöstä (Bloomin taksonomia, taso1) ja että he myös ymmärtävät hallitsemansa tietosisällön (Bloomin taksonomia, taso2)
Opiskelija saavuttaa tämän tason: osallistumalla lähiopetukseen vaaditun minimimäärän / kirjallinen raportti (portfolio) sisältää keskeisen substanssin (vrt. kurssisisältö) / opiskelija (tai -t) todentaa (-vat) tuotoksellaan (sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti) omaavansa kurssilta hyvät tiedot ja -taidot, samalla yhdistellen lähdemateriaalia itsensä tuottaman, lisäarvollisen tietouden kanssa / opiskelija (/-t) ovat myös kyenneet toteennäyttämään (Bloomin taksonomian tasojen 1 ja 2 lisäksi) kykenevänsä soveltamaan hankkimaansa tietoutta käytännön työelämään (Bloomin taksonomia taso 4), ja että he kykenevät analysoimaan käsittelemäänsä tietoa ja tekemään päätelmiä prosessointinsa pohjalta (Bloomin taksonomia, taso 4)
Opiskelija saavuttaa tämän tason: osallistumalla lähiopetukseen vaaditun minimimäärän / kirjallinen raportti (portfolio) sisältää keskeisen substanssin (vrt. kurssisisältö) / opiskelija (tai -t) todentaa (-vat) tuotoksellaan (sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti) omaavansa kurssilta erinomaiset tiedot ja -taidot, samalla yhdistellen lähdemateriaalia itsensä tuottaman, lisäarvollisen tietouden kanssa niin että prosessoinnin tuloksena syntyy täysin uutta tietoutta (deduktioiden, päätelmien, sovellusten, löydösten, tai esim. yhteenvetojen muodossa) / opiskelija (/-t) ovat myös kyenneet toteennäyttämään hallitsevansa kaikki aiemmat Bloomin taksonomian tasot (tasot 1-4) ja lisäksi kykenevänsä soveltamaan innovatiivisella tavalla työssään kaikea kurssin kuluessa hankkimaansa tietoutta (Bloomin taksonomia, taso 5) - Korkein Bloomin taksonomian taso on taso 6, mikä edustaa korkeinta kypsyystasoa jonka opiskelija voi saavuttaa - tämä pitää sisällään kyvyn kriittisesti tarkastella oppimisprosessin tuloksia, ja että opiskelija on itseohjautuvasti kykenevä edelleen kehittämään mentaaleja skeemojaan sekä oppimistaan
Opiskelija tunnistaa johtamisen ja esimietyön tärkeimmät peruskäsitteet ja vaatimukset. Opiskelija tiedostaa esimiehen toimiin liittyvät tärkeimmät työlainsäädännön lait ja suoriutuu annetuista tehtävistä, tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija tuntee esimiestyön ja johtamisen aihepiiriä hallitsevat lait, käsitteet ja toiminnot. Opiskelija suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä.
Opiskelija hallitsee hyvin johtamisen ja esimiestyön sekä siihen liittyvän työlainsäädännön osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitoaan erilaisiin aihepiirin tehtäviin.
Matti Kivimäki
Opettaja määrittää kullekin kurssille erikseen kirjallisuuden tai käytettävät lähteet kurssin ensimmäisellä kerralla. Kurssin ajan päivitetään sähköistä materiaalia Moodleen (tai kulloiseenkin, toiseen oppimisalustaan). Lisäksi opiskelijoita kannustetaan omatoimiseen, mahdollisimman fokusoituun, relevantin tiedon louhintaan vapaasti määrittämistään lähteistä (esim. väitöskirjat / artikkelit / lehdet / kirjallisuus / media / haastattelut / netti).
Monimuoto-opetusta: osa kasvotusten tapahtuvaa, konsultatiivista, mentoroivaa vuorovaikuttamista, osa luentotyyppistä - opetus voi myös tapahtua erillisinä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tukevina "täsmä"-toimeksiantoina
Kurssin arviointi pohjautuu kirjalliseen, vertaisryhmittäin laadittuun ryhmätyöhön (=portfolio). Kaikki harjoitukset kurssin kuluessa vaikuttavat lopulliseen arvosanaan, varsinkin jos harjoitus ja sen käsittely on liitetty osaksi portfoliota. Ryhmien koot, toimintamallit- ja menetelmät, raportointi - näistä kaikista keskustellaan tarkemmin ensimmäisellä lähikerralla. HUOM! Opettajan ja opiskelijain yhteisellä sopimuksella kurssin kuluessa, mitä tahansa kurssin osa-aluetta tai sen sisältöä voidaan muuttaa tai muokata kurssin kuluessa. Arviointi tapahtuu opettajan toimesta refleksoimalla lopullista, arviointiin (Urkundin plagioinninestopalvelun kautta) palautettua työtä Bloomin taksonomiaan - vertaisryhmän lopullinen arvosana määräytyy puhtaasti sen mukaan, minkä Bloomin taksonomian tason vertaisryhmä osoittaa työllään saavuttaneensa. Huom! vertaisryhmillä on oikeus erottaa sellainen jäsen joka ei kehotuksista huolimatta kykene noudattamaan vertaisryhmän jäsenten keskenään sopimia, sisäisiä sääntöjään. Erotettu jäsen saa kurssista arvosanan nolla (0). Tamkin arviointikriteerit yleisellä tasolla, katso: https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/tamk?search=arviointi&page=2198
Suomi
01.01.2022 - 02.05.2022
02.12.2021 - 17.01.2022
3 op
19I160
Matti Kivimäki
Kurssi noudattaa vertaisryhmissä tapahtuvaa, prosessoivan oppimisen menetelmää. Kurssiin kannattaa asennoitua siten, että sen aikana ryhmäydytään heti alusta alkaen mahdollisimman aktiivisesti, useammalla eri tasolla - ryhmän aktiivisuus ja autonomisuus on yleensä korreloinut arvosanan paremmuuden kanssa. Opintojakso toteutetaan vertaisryhmissä = kaikki vertaisryhmässä saavat saman, kollektiivisen arvosanan. Opiskelijat määrittävät vertaisryhmilleen ryhmän pelisäännöt, joita ryhmäläisten on kurssin ajan velvollisuus noudattaa. Vertaisryhmällä on oikeus erottaa ryhmästään opiskelija, joka ei noudata yhdessä sovittuja sääntöjä.
Konetekniikka
Konetekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakso toteutetaan vertaisryhmissä = kaikki vertaisryhmässä saavat saman, kollektiivisen arvosanan. Mikäli vertaisryhmä saa arvosanan nolla, voivat he uusia tuotoksensa (mikä toteutustapa kulloinkin on valittu, esim. kirjallinen raportti) kaksi kertaa. Kolmannen nollan jälkeen kurssi on hylätty ja opiskelijan/opiskelijoiden tulee kokonaisuudessaan suorittaa kurssi alusta uudestaan. Puuttuvat läsnäolot voi erikseen korvata osallistumalla myöhemmin järjestettävään opetukseen uudelleen. Erityisestä syystä yksittäinen opiskelija voi antaa korvaavan suorituksen puuttuvalle lähitunnille ja/tai raportille. Suoritustapa ja -aika sovitaan erikseen opettajan kanssa (esim. kirjareferaatti tai itsekseen laadittava, vastaava kirjallinen työ, kuin mitä muiltakin vertaisryhmäläisiltä on vaadittu). Lähtökohta on kuitenkin se, että opiskelijoiden verkostoitumis-, vuorovaikutus-, organisointi- ja koordinoimistaitojen kehittymisen vuoksi jokainen opiskelija suorittaa kurssin vertaisryhmissä, jolloin oma vastuunkanto kurssin toteuttamisesta korostuu.
Kurssiin ei varsinaisesti kuulu suoraan harjoittelua, mutta kaikkien TKI- ja työelämärajapintojen kautta omaa vertaisryhmätuotosta rikastavat kontaktit, haastattelut, tiedonkeruu tai omakohtaiset käytännön kokemukset luetaan lisäarvoksi kurssin suorittamisen kannalta.
Kurssissa järjestetään tentti vain silloin kun opettaja ja kurssi näin ovat yhdessä sopineet. Lähtökohtaisesti kurssilla ei järjestetä tenttiä.
Opiskelijoiden on mahdollista ja suotavaa kurssin kuluessa hyödyntää jo hankkimiaan KV-yhteyksiä. Yksittäisen teeman osalta kurssilaisia voidaan erikseen ohjeistaa hankkimaan KV-rajapinnasta erityisosaamista tai - tietoa.
Kurssikokonaisuus on siten suunniteltu, että opiskelijoiden ajankäyttö ja kuormitus olisi kulloinkin Tamkin määrittämällä tasolla. Opiskelijoiden työmäärästä lähitunnit ovat vain yksi osa. Toinen osa opiskelijoiden työstä on vertaisryhmissä tapahtuva keskustelu, tiedon analyyttinen prosessointi, sekä raportin jatkuva jalostaminen kurssin kuluessa. Kolmas osa opiskelijoiden työstä on itsenäisesti tapahtuva tiedonhaku ja tietojohtamisen periaatteita noudattava tiedon innovatiivinen jalostaminen. Vastaavasti opiskelijoiden kuormitusta keventää se, että vertaisryhmät kykenevät itse organisoimaan oman työmuotonsa ja tasaamaan yksilötason työkuormaa. Kuten nykyisessä opetusmaailmassa, sama tuotos on mahdollista saada suurella työmäärällä, tai vertaisryhmän yksilöille synergiaa synnyttäen, koordinoidun työpanoksen kautta. Ryhmä määrittää toimintansa innovatiivisuustason itse.
Luentoviikot ja vertaisryhmäviikot vuorottelevat koko toteutuksen ajan. Muutoksia voi yksittäisiin kertoihin tulla (esim. lähikerrat ja vertaisryhmäviikot vaihtuvat esim. Tamk-toimintojen päällekkäisyyden vuoksi lukujärjestyksessä, mutta tällöin opettaja tiedottaa ryhmälle asiasta sähköpostitse tai muulla yhdessä sovitulla tavalla, esim. luokan vanhimman kautta [edellyttää yhteystietojen vaihtoa])
Mikäli opiskelija ei pysy kurssilla aktiivisesti toimien koko kurssia, on suoritus hylätty. Mikäli opiskelija ei ole osallistunut portfolioprosessiin sen elinkaaren missään vaiheessa, on suoritus hylätty (vaikka olisikin kurssille ilmoittautuneena koko kurssin ajan). Kukin vertaisryhmä laatii säännöt omalle työskentelylleen - jokaisella vertaisryhmällä on oikeus erottaa sellainen jäsen joka ei muiden vertaisryhmäläisten toistuvista kehoituksista huolimatta ole osallistunut työskentelyyn sovitulla tavalla. Arviointiin luovutettavan loppuraporttin (=portfolion) kanteen vertaisryhmäläiset kirjaavat kaikkien vertaisryhmän jäsenten nimen. Mikäli nimi puuttuu portfolion kannesta, on se signaali opettajalle siitä että kyseinen opiskelija on erotettu - vertaisryhmästä erotetun opiskelijan arvosana kurssilta = nolla (0).
Opiskelija saavuttaa minimihyväksynnän rajan: osallistumalla lähiopetukseen vaaditun minimimäärän / kirjallinen raportti (portfolio) sisältää keskeisen substanssin (vrt. kurssisisältö) / opiskelija (tai -t) todentaa (-vat) tuotoksellaan (sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti) omaavansa kurssilta perustiedot ja -taidot, samalla kyeten operoimaan kurssin tavoitteiden mukaisella tiedolla / opiskelija (/-t) ovat myös kyenneet toteennäyttämään tietävänsä pääosan kurssisisällöstä (Bloomin taksonomia, taso1) ja että he myös ymmärtävät hallitsemansa tietosisällön (Bloomin taksonomia, taso2)
Opiskelija saavuttaa tämän tason: osallistumalla lähiopetukseen vaaditun minimimäärän / kirjallinen raportti (portfolio) sisältää keskeisen substanssin (vrt. kurssisisältö) / opiskelija (tai -t) todentaa (-vat) tuotoksellaan (sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti) omaavansa kurssilta hyvät tiedot ja -taidot, samalla yhdistellen lähdemateriaalia itsensä tuottaman, lisäarvollisen tietouden kanssa / opiskelija (/-t) ovat myös kyenneet toteennäyttämään (Bloomin taksonomian tasojen 1 ja 2 lisäksi) kykenevänsä soveltamaan hankkimaansa tietoutta käytännön työelämään (Bloomin taksonomia taso 4), ja että he kykenevät analysoimaan käsittelemäänsä tietoa ja tekemään päätelmiä prosessointinsa pohjalta (Bloomin taksonomia, taso 4)
Opiskelija saavuttaa tämän tason: osallistumalla lähiopetukseen vaaditun minimimäärän / kirjallinen raportti (portfolio) sisältää keskeisen substanssin (vrt. kurssisisältö) / opiskelija (tai -t) todentaa (-vat) tuotoksellaan (sekä sisällöllisesti että rakenteellisesti) omaavansa kurssilta erinomaiset tiedot ja -taidot, samalla yhdistellen lähdemateriaalia itsensä tuottaman, lisäarvollisen tietouden kanssa niin että prosessoinnin tuloksena syntyy täysin uutta tietoutta (deduktioiden, päätelmien, sovellusten, löydösten, tai esim. yhteenvetojen muodossa) / opiskelija (/-t) ovat myös kyenneet toteennäyttämään hallitsevansa kaikki aiemmat Bloomin taksonomian tasot (tasot 1-4) ja lisäksi kykenevänsä soveltamaan innovatiivisella tavalla työssään kaikea kurssin kuluessa hankkimaansa tietoutta (Bloomin taksonomia, taso 5) - Korkein Bloomin taksonomian taso on taso 6, mikä edustaa korkeinta kypsyystasoa jonka opiskelija voi saavuttaa - tämä pitää sisällään kyvyn kriittisesti tarkastella oppimisprosessin tuloksia, ja että opiskelija on itseohjautuvasti kykenevä edelleen kehittämään mentaaleja skeemojaan sekä oppimistaan
Opiskelija tunnistaa johtamisen ja esimietyön tärkeimmät peruskäsitteet ja vaatimukset. Opiskelija tiedostaa esimiehen toimiin liittyvät tärkeimmät työlainsäädännön lait ja suoriutuu annetuista tehtävistä, tarvittaessa avustettuna.
Opiskelija tuntee esimiestyön ja johtamisen aihepiiriä hallitsevat lait, käsitteet ja toiminnot. Opiskelija suoriutuu itsenäisesti annetuista tehtävistä.
Opiskelija hallitsee hyvin johtamisen ja esimiestyön sekä siihen liittyvän työlainsäädännön osa-alueet ja pystyy soveltamaan taitoaan erilaisiin aihepiirin tehtäviin.
Matti Kivimäki
Opettaja määrittää kullekin kurssille erikseen kirjallisuuden tai käytettävät lähteet kurssin ensimmäisellä kerralla. Kurssin ajan päivitetään sähköistä materiaalia Moodleen (tai kulloiseenkin, toiseen oppimisalustaan). Lisäksi opiskelijoita kannustetaan omatoimiseen, mahdollisimman fokusoituun, relevantin tiedon louhintaan vapaasti määrittämistään lähteistä (esim. väitöskirjat / artikkelit / lehdet / kirjallisuus / media / haastattelut / netti).
Monimuoto-opetusta: osa kasvotusten tapahtuvaa, konsultatiivista, mentoroivaa vuorovaikuttamista, osa luentotyyppistä - opetus voi myös tapahtua erillisinä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tukevina "täsmä"-toimeksiantoina
Kurssin arviointi pohjautuu kirjalliseen, vertaisryhmittäin laadittuun ryhmätyöhön (=portfolio). Kaikki harjoitukset kurssin kuluessa vaikuttavat lopulliseen arvosanaan, varsinkin jos harjoitus ja sen käsittely on liitetty osaksi portfoliota. Ryhmien koot, toimintamallit- ja menetelmät, raportointi - näistä kaikista keskustellaan tarkemmin ensimmäisellä lähikerralla. HUOM! Opettajan ja opiskelijain yhteisellä sopimuksella kurssin kuluessa, mitä tahansa kurssin osa-aluetta tai sen sisältöä voidaan