Metsätalouden koulutus
Metsätalousinsinööri (AMK)
240 op, 4 vuotta
Kokopäiväopiskelu
Kuntokatu 3, 33520 Tampere
Koulutuspäällikkö Ari Vanamo

Metsätalouden koulutuksesta valmistuvan tutkintonimike on metsätalousinsinööri (amk). Koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä (op) ja se kestää 4 vuotta.

Hakukelpoisuus: katso TAMKin hakusivut ja hakukelpoisuus AMK- tutkinnoissa www.tamk.fi

Metsätalousinsinöörin ammatin kuvaus ja valmistuvien työelämään sijoittuminen

Metsätalousinsinööri työskentelee suunnittelijana, asiantuntijana tai esimiehenä metsätalouden eri tehtävissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Osa metsätalousinsinööreistä toimii itsenäisinä yrittäjinä. Tyypillisiä työtehtäviä ovat puun osto, puun korjuun ja kaukokuljetuksen organisointi, metsävaratiedon ja muun paikkatiedon hallinta, metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu ja toteutuksen organisointi sekä metsänomistajien neuvonta. Myös monikäytön sekä metsäluonnon hoidon ja suojelun tehtävissä työskentelee metsätalousinsinöörejä. Yhä useamman metsätalousinsinöörin työnkuvaan kuuluvat myös erilaiset projektitehtävät. Perinteisen metsäsektorin lisäksi metsätalousinsinööri voi työllistyä myös muille aloille.

Metsätalousinsinöörin työhön kuuluu sekä itsenäisiä, yksin tehtäviä töitä että tiimityöskentelyä. Vuorovaikutustilanteita esimerkiksi metsänomistajien kanssa on useimmiten paljon. Työtehtävät sisältävät työskentelyä niin toimistossa kuin metsässäkin.
Metsätalousinsinöörin on työssään hallittava monipuolisesti erilaisia metsätalouden keskeisiä osa-alueita (mm. metsäekologia, metsänhoito, metsävaratiedon keruu, paikkatieto, puunhankinta) sekä tunnettava yritystaloutta ja osattava toimia erilaisten asiakkaiden kanssa.

Koulutuksen arvoperusta

Metsätalousinsinööri vastaa uudistuvan luonnonvaran, metsän, hoidosta ja käytöstä. Samalla hän työskentelee muiden ihmisten, yhteiskunnan ja yritysten kanssa. Kestävän kehityksen eri näkökulmien (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen) huomioon ottaminen on olennaista, samoin kuin muiden ihmisten arvostaminen ja heidän mielipiteidensä kunnioittaminen. Metsätalousinsinöörin on työtehtävissään oltava rehellinen ja luotettava.

Opetuksen toteuttaminen

Metsätalouden koulutuksessa oppiminen tapahtuu pääasiassa ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) avulla. Opetussuunnitelman opintojaksot on rakennettu työelämälähtöisten tilanteiden pohjalta ja ne ovat yleensä laajoja kokonaisuuksia. Ongelmalähtöisessä oppimisessa keskeisiä ovat tutoriaali-istunnot, joissa opiskelijat alussa tutustuvat ongelmaan ja asettavat itse oppimistavoitteensa. Oppimistavoitteisiin haetaan vastauksia seuraavien 1-3 viikon aikana. Tämän jälkeen sama opiskelijaryhmä käy asiat läpi loppututoriaali-istunnossa ja laatii synteesin opitusta. Ongelmalähtöisessä oppimisessa erityisesti opiskelijoiden vuorovaikutus- ja viestintätaidot kehittyvät huomattavasti.

Oppimisessa opiskelijoiden itsenäisen tiedonhankinnan rooli on suuri, mutta sen lisäksi on luentoja, erilaisia harjoitustehtäviä ja runsaasti maastossa tehtäviä harjoituksia, maastoretkeilyjä ja vierailuja. Myös erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä metsäkonesimulaattoria käytetään opetuksessa.

Koulutuksen tuottama osaaminen

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijoilla on kokonaiskuva metsästä, metsäluonnosta, metsien hoidosta sekä puun käytöstä. Opiskelijat osaavat suunnitella ja toteuttaa keskeisiä metsänhoitotöitä ja arvioida toteutettujen töiden laatua. He osaavat mitata puita ja puutavaraa sekä arvioida ja laskea puustotunnuksia. He osaavat myös käyttää erilaisia ammattikorkeakoulun tietojärjestelmiä, hakea tietoa eri lähteistä ja laatia lyhyitä ammattialansa raportteja.

Toisena opiskeluvuotena pääpaino on puunhankinnan osaamisessa. Opiskelijoille rakentuu kokonaiskuva eri puutavaralajien puunkorjuusta sekä puukaupasta. Myös ymmärrys metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä ja monitavoitteisesta metsien käytöstä alkaa rakentua. Toisen vuoden jälkeen opiskelijat osaavat tehdä leimikkokohtaisen puunkorjuusuunnitelman sekä arvioida puunkorjuun laatua. He osaavat hyödyntää paikkatietoa ja käyttää erilaisia paikannusvälineitä ja paikkatieto-ohjelmia. Opiskelijat osaavat kommunikoida metsäasioista myös toisella kotimaisella kielellä.

Kolmannen vuoden aikana opiskelijat kehittyvät erityisesti viestintä- ja vuorovaikutustaidoissaan ja liiketoiminnan osaamisessa. Opiskelijoille rakentuu kokonaiskuva metsänomistajakunnasta ja metsänomistajien neuvonnasta sekä metsätalouden yritystoiminnasta. Opiskelijat saavat valmiudet toimia erilaisissa projektitehtävissä. Kolmannen vuoden loppupuolella opiskelijan on mahdollista syventää osaamistaan tietyissä metsätalouden osa-alueissa tai vaihtoehtoisesti ammattikorkeakoulun yhteisen tarjonnan kautta mm. energia-, logistiikka- tai yrittäjyysosaamisessa.
Kolmannen vuoden jälkeen opiskelijat osaavat viestiä alansa asioista vieraalla kielellä. Ulkomaanvaihto mahdollistetaan kolmannen lukuvuoden aikana. Harjoittelusta pääosa on mahdollista tehdä kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä, mutta osa on tehtävä jo aiemmin. Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijat osaavat suunnitella ja toteuttaa keskeisiä metsätalouden toimenpiteitä, järjestää metsänomistajatapahtuman, antaa henkilökohtaista neuvontaa, toimia avustavissa esimiestehtävissä sekä projektiluonteisissa tehtävissä.

Neljäntenä opiskeluvuotena opiskelijoiden osaamisessa yhdistyy harjoittelun tuoma käytännön kokemus ja aiempien opiskeluvuosien opinnot. Opiskelijoiden metsäosaaminen syvenee ja laajenee edelleen erityisesti kehittämis- ja tutkimusosaamisen suuntaan. Neljännen vuoden jälkeen opiskelija on valmis siirtymään työelämään suunnittelu-, asiantuntija- tai esimiestehtäviin.