Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Opiskelija
-ymmärtää sisällössä kuvatut ohjelmoinnin peruskäsitteet
-osaa ratkoa yksinkertaisia ohjelmointiongelmia koodiesimerkkien ja malliratkaisujen pohjalta itsenäisesti
-suoriutuu tehtävistä annettujen aikataulujen puitteissa
Opiskelija
-ymmärtää sisällössä kuvatut peruskäsitteet sekä osaa näitä hyödyntäen ratkoa käytännön ohjelmointiongelmia monipuolisesti ja perustellusti
-osaa modularisoida ohjelmakokonaisuuksia
-osaa hyödyntää aihealueen aliohjelmakirjastoja tarkoituksenmukaisesti
Opiskelija
-ymmärtää ohjelmoinnin peruskäsitteet ja rakenteet
-osaa ratkoa käytännön pieniä ohjelmointiongelmia kekseliäästi ja monipuolisesti hyviä ja tarkoituksenmukaisia ohjelmointirakenteita käyttäen
-osaa tuottaa hyvää ja selkeää ohjelmakoodia
-osaa tunnistaa mahdolliset vaihtoehtoiset koodin toteutustavat
-hallitsee hyvin ja monipuolisesti aihealueeseen liittyvien aliohjelmakirjastojen käytön
-osaa arvioida ja analysoida omaa ohjelmointityötään kriittisesti ja monipuolisesti.
Tony Torp
Verkkomateriaali
Lähiopetus, viikkoharjoitukset, harjoitustyö
Suomi
24.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
20TIETOA
0 - 50
Esa Kunnari, Juha Ranta-Ojala
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ota yhteys luennoitsijaan
Kurssilla ei ole tenttiä. Arvostelu perustuu viikkoharjoituksiin ja harjoitustyöhön
5 opintopisteen kurssi, periaatteessa kokonaistyömäärä 5 op * 27 h/op = 135 h. Ajankäytön jakautuminen käydään tarkemmin läpi ensimmäisellä luennolla.
Käydään läpi ensimmäisellä luennolla.
Opiskelija
-ymmärtää sisällössä kuvatut ohjelmoinnin peruskäsitteet
-osaa ratkoa yksinkertaisia ohjelmointiongelmia koodiesimerkkien ja malliratkaisujen pohjalta itsenäisesti
-suoriutuu tehtävistä annettujen aikataulujen puitteissa
Opiskelija
-ymmärtää sisällössä kuvatut peruskäsitteet sekä osaa näitä hyödyntäen ratkoa käytännön ohjelmointiongelmia monipuolisesti ja perustellusti
-osaa modularisoida ohjelmakokonaisuuksia
-osaa hyödyntää aihealueen aliohjelmakirjastoja tarkoituksenmukaisesti
Opiskelija
-ymmärtää ohjelmoinnin peruskäsitteet ja rakenteet
-osaa ratkoa käytännön pieniä ohjelmointiongelmia kekseliäästi ja monipuolisesti hyviä ja tarkoituksenmukaisia ohjelmointirakenteita käyttäen
-osaa tuottaa hyvää ja selkeää ohjelmakoodia
-osaa tunnistaa mahdolliset vaihtoehtoiset koodin toteutustavat
-hallitsee hyvin ja monipuolisesti aihealueeseen liittyvien aliohjelmakirjastojen käytön
-osaa arvioida ja analysoida omaa ohjelmointityötään kriittisesti ja monipuolisesti.
Tony Torp
Verkkomateriaali
Lähiopetus, viikkoharjoitukset, harjoitustyö
Suomi
24.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
20TIETOB
0 - 50
Esa Kunnari, Juha Ranta-Ojala
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ota yhteys luennoitsijaan
Kurssilla ei ole tenttiä. Arvostelu perustuu viikkoharjoituksiin ja harjoitustyöhön
5 opintopisteen kurssi, periaatteessa kokonaistyömäärä 5 op * 27 h/op = 135 h. Ajankäytön jakautuminen käydään tarkemmin läpi ensimmäisellä luennolla.
Käydään läpi ensimmäisellä luennolla.
Opiskelija
-ymmärtää sisällössä kuvatut ohjelmoinnin peruskäsitteet
-osaa ratkoa yksinkertaisia ohjelmointiongelmia koodiesimerkkien ja malliratkaisujen pohjalta itsenäisesti
-suoriutuu tehtävistä annettujen aikataulujen puitteissa
Opiskelija
-ymmärtää sisällössä kuvatut peruskäsitteet sekä osaa näitä hyödyntäen ratkoa käytännön ohjelmointiongelmia monipuolisesti ja perustellusti
-osaa modularisoida ohjelmakokonaisuuksia
-osaa hyödyntää aihealueen aliohjelmakirjastoja tarkoituksenmukaisesti
Opiskelija
-ymmärtää ohjelmoinnin peruskäsitteet ja rakenteet
-osaa ratkoa käytännön pieniä ohjelmointiongelmia kekseliäästi ja monipuolisesti hyviä ja tarkoituksenmukaisia ohjelmointirakenteita käyttäen
-osaa tuottaa hyvää ja selkeää ohjelmakoodia
-osaa tunnistaa mahdolliset vaihtoehtoiset koodin toteutustavat
-hallitsee hyvin ja monipuolisesti aihealueeseen liittyvien aliohjelmakirjastojen käytön
-osaa arvioida ja analysoida omaa ohjelmointityötään kriittisesti ja monipuolisesti.
Tony Torp
Verkkomateriaali
Lähiopetus, viikkoharjoitukset, harjoitustyö
Suomi
24.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
20TIETOC
0 - 50
Esa Kunnari, Juha Ranta-Ojala
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ota yhteys luennoitsijaan
Kurssilla ei ole tenttiä. Arvostelu perustuu viikkoharjoituksiin ja harjoitustyöhön
5 opintopisteen kurssi, periaatteessa kokonaistyömäärä 5 op * 27 h/op = 135 h. Ajankäytön jakautuminen käydään tarkemmin läpi ensimmäisellä luennolla.
Käydään läpi ensimmäisellä luennolla.
Opiskelija ymmärtää matriisien ja funktioiden peruskäsitteet ja tunnistaa eri tyyppisten funktioiden kuvaajia. Lisäksi hän osaa ratkaista eri funktioihin liittyviä yhtälöitä ja yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Kirsi-Maria Rinneheimo
Suomi
19.10.2020 - 27.12.2020
16.09.2020 - 15.10.2020
3 op
20TIETOA
0 - 50
Kirsi-Maria Rinneheimo
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija ymmärtää matriisien ja funktioiden peruskäsitteet ja tunnistaa eri tyyppisten funktioiden kuvaajia. Lisäksi hän osaa ratkaista eri funktioihin liittyviä yhtälöitä ja yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Hanna Kinnari-Korpela
Opintojaksolla käytettävä materiaali löytyy Tabulasta.
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka.
Suositellaan hankittavaksi laskin TI-Nspire CX CAS.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, verkko-opetus, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, STACK-tehtävät, tentti
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.
Opintojakso suoritetaan kokeilla, harjoitustehtävillä (tunti-, koti- ja verkkotehtävillä), aktiivisella tuntiosallistumisella ja yhteistoiminnallisella oppimisella, jotka kaikki vaikuttavat arvosanaan. Opintojakson ajankohtaiset tiedot ja linkki harjoitustehtävälistaan löytyvät Tabulasta.
Opiskelija vastaa itse siitä, että on päivittänyt tekemänsä harjoitustehtävät harjoitustehtävälistaan ennen seuraavan oppitunnin alkua. Harjoitustehtäväpisteiden saamiseksi on osallistuttava harjoitustehtävien tarkistukseen ja oltava valmis esittämään oma ratkaisunsa.
Kokeen arvostelussa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja osallistumista opintojakson työmuotoihin koko opintojakson ajan sekä kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
30 - 49 %.....1
50 - 69 %.....2
70 - 89 %.....3
90 - 100%.....4
Lopullinen arvosana määräytyy kokeen, harjoitustehtäväpisteiden ja osallistumisaktiivisuuden perusteella.
Harjoitustehtäväpisteitä ei huomioida uusinnan/ korotuksen tulokseen.
Suomi
19.10.2020 - 27.12.2020
16.09.2020 - 15.10.2020
3 op
20TIETOB
0 - 50
Hanna Kinnari-Korpela
Opetus alkaa lukujärjestyksen mukaisesti viikolla 43.
Opintojaksoon tulee Tabula-toteutus. Opettajalta saa tarvittaessa Tabula-avaimen.
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson kurssikoe on xx.12.2020 normaaliin tuntiaikaan (alustava aika, voi tulla muutoksia)
Uusintatentit:
1. uusintatentti: xx.1.2020 klo 17-20 Juhlasalissa
2. uusintatentti/ korotus: xx.2.2020 klo 17-20 Juhlasalissa
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa vain 2. uusintatentissä.
Uusintatenttiin ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja sisältäen kokeet on n. 30 h.
Funktioiden peruskäsitteet ja merkinnät.
Tekniikan sovellusten kannalta keskeisimpien funktioiden kuvaajia
Polynomifunktiot (erityisesti suora ja paraabeli)
Eksponentti- ja logaritmifunktiot sekä -yhtälöt
Matriisien perusoperaatiot ja matriisien sovelluksia
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja opintojakson työmuotoihin ja suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Opiskelija ymmärtää matriisien ja funktioiden peruskäsitteet ja tunnistaa eri tyyppisten funktioiden kuvaajia. Lisäksi hän osaa ratkaista eri funktioihin liittyviä yhtälöitä ja yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Kirsi-Maria Rinneheimo
Suomi
19.10.2020 - 27.12.2020
16.09.2020 - 15.10.2020
3 op
20TIETOC
0 - 50
Lasse Enäsuo
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija on tehnyt kaikki vaaditut tehtävät. Hän osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Raportit sisältävät pieniä virheitä tai ovat muilta osin puutteellisia. Raportit eivät kokonaisuudessaan vastaa annettuja kirjallisen raportoinnin ohjeita.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raportissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen. Raportista on muodostunut ehjä kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset hyvin ja selkeästi raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raporteista on muodostunut ehjä, luettava ja käsitellyt aihealueet kattava kokonaisuus.
Opiskelijalla on korvaamattomia poissaoloja tai kaikkia vaadittuja tehtäviä ei ole palautettu.
Sami Suhonen
Suomi
31.08.2020 - 18.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
19TIETOA
Reijo Manninen, Pasi Arvela
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija on tehnyt kaikki vaaditut tehtävät. Hän osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Raportit sisältävät pieniä virheitä tai ovat muilta osin puutteellisia. Raportit eivät kokonaisuudessaan vastaa annettuja kirjallisen raportoinnin ohjeita.
Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset kirjallisen raportoinnin ohjeen mukaisesti siten, että raportissa on esitetty työn kannalta kaikki oleellinen. Raportista on muodostunut ehjä kokonaisuus.
Opiskelija osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa fysiikkaan ja omaan tekniikan alaan liittyviä mittaustehtäviä. Opiskelija osaa raportoida mittaustulokset hyvin ja selkeästi raportoinnin ohjeen mukaisesti. Raporteista on muodostunut ehjä, luettava ja käsitellyt aihealueet kattava kokonaisuus.
Opiskelijalla on korvaamattomia poissaoloja tai kaikkia vaadittuja tehtäviä ei ole palautettu.
Sami Suhonen
Suomi
31.08.2020 - 18.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
19TIETOB
Reijo Manninen, Pasi Arvela
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa ratkoa tasogeometrian ja vektorilaskennan perustehtäviä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija tuntee kompleksilukujen eri esitysmuodot ja osaa laskea niillä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Hanna Kinnari-Korpela
Opettajan jakama materiaali, joka löytyy Tabulasta.
Kaavasto: Tekniikan kaavasto, Tammertekniikka.
Suositellaan hankittavaksi laskin TI-nspire CX CAS.
Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, tuntiharjoitukset ja kotitehtävät, videomateriaalit, STACK-tehtävät, verkko-opetus, nettitehtävät, tentti.
Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Opintojakso suoritetaan loppukokeella, nettitehtävillä, harjoitustehtävillä (tunti-, koti- ja verkkotehtävillä), aktiivisella tuntiosallistumisella ja yhteistoiminnallisella oppimisella, jotka kaikki vaikuttavat arvosanaan.
Kokeen arvioinnissa otetaan huomioon paitsi ratkaisun oikeellisuus myös ratkaisutapa ja esitystavan selkeys. Jo arvosanan 0 saaminen edellyttää säännöllistä läsnäoloa ja osallistumista opintojakson työmuotoihin koko opintojakson ajan sekä kurssikokeeseen osallistumista. Säännöllinen läsnäolo tarkoittaa, että tunnilla ollaan aina, ellei ole perusteltua syytä (esim. sairaus) olla pois.
Harjoitustehtävillä saa lisäpisteitä oheisen taulukon mukaan:
30 - 49 %.....1
50 - 69 %.....2
70 - 89 %.....3
90 - 100%.....4
Harjoitustehtäväpisteet eivät vaikuta opintojakson läpipääsyyn vaan niillä voi korottaa arvosanaa.
Lopullinen arvosana määräytyy kokeen, harjoitustehtäväpisteiden, nettitehtävien ja osallistumisaktiivisuuden perusteella.
Harjoitustehtäväpisteitä ei huomioida uusinnan/ korotuksen tulokseen.
Suomi
24.08.2020 - 18.10.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
20TIETOB
0 - 50
Hanna Kinnari-Korpela
Opintojaksolla on Tabula-toteutus. Opettajalta saa tarvittaessa Tabula-avaimen.
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opintojakson loppukoe on xx.10.2020 (alustava aika, voi tulla muutoksia)
Uusintatentit:
1. uusintatentti xx.11.2020 klo 17-20 Juhlasalissa
2. uusintatentti/ korotus xx.12.2020 klo 17-20 Juhlasalissa
Hyväksyttyä arvosanaa voi korottaa vain 2. uusintatentissä.
Uusintatenttiin ja korotukseen ilmoittaudutaan TAMKin tenttijärjestelmän kautta (Pakki).
Uusintaan osallistuminen edellyttää arvosanaa 0.
Sairastapauksissa vaaditaan lääkärintodistus.
Poissaolo kokeesta vastaa hylättyä suoritusta.
Kokeissa saa olla mukana vain opettajan erikseen määrittelemät materiaalit ja välineet.
Opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 80 h, joka koostuu:
- lähiopetuksesta, jossa opettaja mukana
- ryhmätöistä (opettaja ei ole mukana),
- itsenäisestä työskentelystä
- kokeista
Opettajan pitämiä lähitunteja sisältäen kokeet on n. 30 h.
Sisällön jaksotus on suuntaa antava. Osa opsissa mainituista kokonaisuuksista on tarkoitus suorittaa itsenäisenä opiskeluna ja/tai ryhmätöinä.
Opintojakson keskeinen sisältö:
Vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen sekä erilaisten tasokuvioiden pinta-aloja
Vektorilaskenta tasossa ja avaruudessa
Vektorien tulot
Kompleksilukujen eri esitysmuodot ja niillä laskeminen
Opintojakson aihepiirejä sovelletaan erilaisissa tekniikan probleemoissa.
Arviointikriteeri - hylätty (0)
Opiskelija osallistuu säännöllisesti opetukseen ja suorittaa opintojakson loppukokeen, mutta ei muuten saavuta tyydyttävään arvosanaan vaadittuja kriteerejä. Mikäli edellä mainitut kriteerit eivät täyty, niin opiskelija poistetaan toteutukselta. Nollan saaminen mahdollistaa osallistumisen kurssin uusintakokeeseen.
Opiskelija osaa ratkoa tasogeometrian ja vektorilaskennan perustehtäviä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija tuntee kompleksilukujen eri esitysmuodot ja osaa laskea niillä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Kirsi-Maria Rinneheimo
Suomi
24.08.2020 - 18.10.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
20TIETOA
30 - 50
Kirsi-Maria Rinneheimo
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa ratkoa tasogeometrian ja vektorilaskennan perustehtäviä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija tuntee kompleksilukujen eri esitysmuodot ja osaa laskea niillä. Ratkaisujen perusteluissa ja matemaattisissa käsitteissä ja merkinnöissä voi olla vielä haparointia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Matemaattisia merkintöjä ja käsitteitä käytetään pääsääntöisesti oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja hän osaa soveltaa niitä vaikeampiin ongelmiin. Opiskelijalla on taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Ratkaisut esitetään selkeästi ja matemaattisia käsitteitä käytetään täsmällisesti. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Kirsi-Maria Rinneheimo
Suomi
24.08.2020 - 18.10.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
20TIETOC
30 - 50
Lasse Enäsuo
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tuntee perusteita puolijohteiden fysiikasta ja lämmönsiirrosta sekä näihin liittyvistä keskeisistä käsitteistä ja menetelmistä. Opiskelija osaa laskea aihepiireihin liittyviä yksinkertaisia tehtäviä, jotka ovat käsiteltyjen/esitettyjen esimerkkien kaltaisia.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita uudenlaisissa tilanteissa ja perustella ratkaisujaan. Opiskelija osaa käyttää opintojakson aihepiireihin liittyviä käsitteitä ja menetelmiä oikein. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti.
Edellisen lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisussa sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitsemansa ratkaisut.
Sami Suhonen
Suomi
19.10.2020 - 18.12.2020
16.09.2020 - 15.10.2020
3 op
20TIETOB
Reijo Manninen
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytty suoritus: Opiskelija tuntee TAMKin tietojärjestelmät ja osaa niiden peruskäytön. Opiskelija osaa käyttää ja hyödyntää tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmistoja. Opiskelija osaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana ammattitaitoaan. Opiskelija osaa perusteet kirjallisten dokumenttien ja asiakirjojen laadinnasta.
Hylätty suoritus: opiskelijan suoritus ei täytä hyväksytyn suorituksen kriteerejä.
Risto Kallionpää
Suomi
31.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 13.09.2020
5 op
20TIETOA
0 - 50
Esa Parkkila, Ella Hakala, Risto Kallionpää
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytty suoritus: Opiskelija tuntee TAMKin tietojärjestelmät ja osaa niiden peruskäytön. Opiskelija osaa käyttää ja hyödyntää tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmistoja. Opiskelija osaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana ammattitaitoaan. Opiskelija osaa perusteet kirjallisten dokumenttien ja asiakirjojen laadinnasta.
Hylätty suoritus: opiskelijan suoritus ei täytä hyväksytyn suorituksen kriteerejä.
Risto Kallionpää
Suomi
31.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 06.09.2020
5 op
20TIETOB
0 - 50
Lotta Markkula, Esa Parkkila, Risto Kallionpää
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytty suoritus: Opiskelija tuntee TAMKin tietojärjestelmät ja osaa niiden peruskäytön. Opiskelija osaa käyttää ja hyödyntää tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta- ja esitysgrafiikkaohjelmistoja. Opiskelija osaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana ammattitaitoaan. Opiskelija osaa perusteet kirjallisten dokumenttien ja asiakirjojen laadinnasta.
Hylätty suoritus: opiskelijan suoritus ei täytä hyväksytyn suorituksen kriteerejä.
Risto Kallionpää
Suomi
24.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 13.09.2020
5 op
20TIETOC
0 - 50
Esa Parkkila, KIELET suomi ja viestintä Virtuaalihenkilö, Risto Kallionpää
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa käyttää opintojaksoon sisältyviä perusasioita ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat käsiteltyjen tehtävien kaltaisia. Opiskelija ottaa vastuun omasta opiskelustaan ja suoriutuu tehtävistä ryhmän tukemana.
Edellisten lisäksi opiskelija osaa soveltaa opintojakson asioita erilaisiin tilanteisiin ja osaa perustella ratkaisut. Opiskelija suoriutuu annetuista tehtävistä itsenäisesti ja ottaa vastuun myös ryhmän suoriutumisesta.
Edellisten lisäksi opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys opintojakson asioista ja niiden käytöstä ongelmien ratkaisuun sekä taito esittää ja perustella loogisesti valitut ratkaisut. Opiskelija on erittäin motivoitunut ja ottaa sitoutuneesti vastuuta omasta ja ryhmän suoriutumisesta.
Hanna Kinnari-Korpela
Suomi
24.08.2020 - 18.10.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
20TIETOA
20TIETOB
20TIETOC
0 - 35
Lasse Enäsuo
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hyväksytty suoritus: Opiskelija osallistuu lähiopetukseen vaaditun määrän, osallistuu aktiivisesti pari- ja ryhmätyöskentelyyn sekä ryhmätyön tekoon. Opiskelija laatii ja palauttaa oppimispäiväkirjan ajoissa.
Hylätty suoritus: Opiskelijan poissaoloraja ylittyy, hän ei osallistu ryhmätyön tekoon tai ei palauta oppimispäiväkirjaa ajoissa.
Kristiina Tillander
Suomi
31.08.2020 - 09.10.2020
10.06.2020 - 13.09.2020
2 op
20TIETOB
0 - 50
Ella Hakala
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija
-tietää mikä on tcp/ip-pino ja miten se liittyy datan siirtämiseen
-osaa tehdä verkkolaitteille asetuksia
Opiskelija
-ymmärtää, kuinka tietokoneverkko toimii
-osaa ottaa käyttöön verkon laitteita tarkoituksenmukaisella tavalla
-kyekenee luomaan pienen lähiverkon
-pystyy soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia ja omaa valmiudet osoittaa osaamisensa
Opiskelija
-osaa selittää Internetin toiminnan tcp/ip-pinon mukaisesti
-osaa ottaa käyttöön verkkolaitteita ja tietää mihin niitä tarvitaan.
-osaa luodan pienen lähiverkon.
-pystyy itsenäisesti ja laaja-alaisesti soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia ja omaa valmiudet osoittaa osaamisensa.
Risto Kallionpää
Opetusmateriaali löytyy Moodlesta (Muudle-toteutus avautuu elokuun lopulla).
Kurssitunnus:5G00ET63-3001
Kurssiavain:3001
Lähiopetus, demonstraatiot, harjoitukset, harjoitustyöt ja tentti.
Tentti, harjoitustyö, kotitehtävät. Arvosana muodostuu tenteistä, harjoitustyöstä ja kotitehtävistä saatujen yhteispisteiden perusteella.
Suomi
31.08.2020 - 18.12.2020
10.06.2020 - 15.09.2020
5 op
19TIETOA
0 - 50
Risto Kallionpää
Risto Kallionpää, huone A3-09b.
risto.kallionpaa@tuni.fi
040 8449648
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Välitentti kurssin puolivälissä.
Loppuentti joulukuussa 2020.
1. Uusinta tammikuussa 2021.
2. Uusinta helmikuussa 2021.
Lähiopetus n. 45 h. Ei läsnäolopakkoa.
Opiskelijan itsenäinen työskentely n. 70 h.
Perustiedot lähiverkkoteknologiasta sekä verkkojen rakenteesta ja käytöstä.
Lähiverkkojen kaapeloinnit.
Verkkojen aktiivilaitteiden toimintaperiaatteet.
Protokollien esitystavat, OSI-malli,
Verkkokerros, Internet-protokolla.
Kuljetuskerros, TCP- ja UDP-protokollat.
Tietokoneverkkojen rakenteiden ja toiminnan perusteiden tuntemus.
Internet-osoitteiden merkityksen tunteminen.
Kuljetuskerroksen merkityksen tunteminen.
Tietokoneverkkojen rakenteiden ja toiminnan perusteelinen tuntemus.
Internet-osoitteiden merkityksen ja aliverkotuksen tunteminen.
Kuljetuskerroksen merkityksen ja toimintojen tunteminen.
Tietokoneverkkojen rakenteiden ja toiminnan syvällinen tuntemus, kyky ongelmien selvittämiseen.
Internet-osoitteiden merkityksen ja aliverkotuksen tunteminen sekä osoitteiden jakelun hallitseminen.
Kuljetuskerroksen merkityksen ja toimintojen syvällinen tunteminen.
Opiskelija
-tietää mikä on tcp/ip-pino ja miten se liittyy datan siirtämiseen
-osaa tehdä verkkolaitteille asetuksia
Opiskelija
-ymmärtää, kuinka tietokoneverkko toimii
-osaa ottaa käyttöön verkon laitteita tarkoituksenmukaisella tavalla
-kyekenee luomaan pienen lähiverkon
-pystyy soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia ja omaa valmiudet osoittaa osaamisensa
Opiskelija
-osaa selittää Internetin toiminnan tcp/ip-pinon mukaisesti
-osaa ottaa käyttöön verkkolaitteita ja tietää mihin niitä tarvitaan.
-osaa luodan pienen lähiverkon.
-pystyy itsenäisesti ja laaja-alaisesti soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia ja omaa valmiudet osoittaa osaamisensa.
Risto Kallionpää
Opetusmateriaali löytyy Moodlesta (Muudle-toteutus avautuu elokuun lopulla).
Kurssitunnus:5G00ET63-3001
Kurssiavain:3001
Lähiopetus, demonstraatiot, harjoitukset, harjoitustyöt ja tentti.
Tentti, harjoitustyö, kotitehtävät. Arvosana muodostuu tenteistä, harjoitustyöstä ja kotitehtävistä saatujen yhteispisteiden perusteella.
Suomi
31.08.2020 - 18.12.2020
10.06.2020 - 15.09.2020
5 op
19TIETOB
0 - 50
Risto Kallionpää
Risto Kallionpää, huone A3-09b.
risto.kallionpaa@tuni.fi
040 8449648
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Välitentti kurssin puolivälissä.
Loppuentti joulukuussa 2020.
1. Uusinta tammikuussa 2021.
2. Uusinta helmikuussa 2021.
Lähiopetus n. 45 h. Ei läsnäolopakkoa.
Opiskelijan itsenäinen työskentely n. 70 h.
Perustiedot lähiverkkoteknologiasta sekä verkkojen rakenteesta ja käytöstä.
Lähiverkkojen kaapeloinnit.
Verkkojen aktiivilaitteiden toimintaperiaatteet.
Protokollien esitystavat, OSI-malli,
Verkkokerros, Internet-protokolla.
Kuljetuskerros, TCP- ja UDP-protokollat.
Tietokoneverkkojen rakenteiden ja toiminnan perusteiden tuntemus.
Internet-osoitteiden merkityksen tunteminen.
Kuljetuskerroksen merkityksen tunteminen.
Tietokoneverkkojen rakenteiden ja toiminnan perusteelinen tuntemus.
Internet-osoitteiden merkityksen ja aliverkotuksen tunteminen.
Kuljetuskerroksen merkityksen ja toimintojen tunteminen.
Tietokoneverkkojen rakenteiden ja toiminnan syvällinen tuntemus, kyky ongelmien selvittämiseen.
Internet-osoitteiden merkityksen ja aliverkotuksen tunteminen sekä osoitteiden jakelun hallitseminen.
Kuljetuskerroksen merkityksen ja toimintojen syvällinen tunteminen.
Opiskelija
-ymmärtää useimmat käyttöjärjestelmien yleisiin periaatteisiin liittyvistä asioista
-osaa soveltaa em. asioita käytäntöön enimmäkseen avustettuna
Opiskelija
-ymmärtää käyttöjärjestelmien yleiset periaatteet ja käytännöt
-osaa soveltaa em. tietoja toiminnassaan
Edellisten lisäksi
Opiskelija
-osaa opintojaksolla opetetut asian erinomaisesti
-osoittaa soveltavaa osaamista käytännön ongelmanratkaisutilanteissa
-kykenee hankkimaan uutta aihepiiriin liittyvää tietoa itsenäisesti ja ymmärtää tämän uuden osaamisen linkittymisen opintojaksolla jo saatuun osaamiseen
Erkki Hietalahti
Tanenbaum & Bo: Modern Operating Systems:4th ed. (c) 2013 Prentice-Hall, Inc.
ja tästä tehdyt kalvot.
Muita:
William Stallings: Operating Systems Internals and Design Principles. Pearson Education Limited. 2018 Ninth edition, global edition.
Bach: Design of the UNIX Operating System. 1986 Prentice Hall
Luennot, harjoitukset.
Kurssin arvosana tulee harjoitusaktiivisuudesta. Seuraava asteikko on käytössä:
Harjoitusaktiivisuus vähintään Arvosana
---------------------------------------- ------------
20 % 1
35 % 2
50 % 3
65 % 4
80 % 5
Suomi
31.08.2020 - 20.12.2020
10.06.2020 - 02.09.2020
5 op
19TIETOA
0 - 35
Erkki Hietalahti
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Kurssilla ei ole tenttiä.
Kurssin materiaali on suurimmaksi osaksi englanninkielistä.
1 op vastaa 27 h oppilaan työtä.
Sisältö perustuu Linux-käyttöjärjestelmän periaatteiden käsittelyyn. Tästä oppilas saa valmiudet ymmärtää myös muunlaisia käyttöjärjestelmiä.
Alustava sisällön jaksotus kurssilla:
-----------------------------------------------
Introduction
Processes and Threads
Memory Management
File Systems
Input-Output
Deadlocks
Virtualization And The Cloud
Multiple Processor Systems
Security
UnixAndLinuxAndAndroid
Operating System Design
Ymmärtämystä käyttöjärjestelmistä ei ole.
Käyttöjärjestelmien perusteet ja rakenne sekä motivaatio tunnetaan.
Edellisen lisäksi: käyttöjärjestelmien tarjoamia palveluita osataan etsiä ja hyödyntää.
Edellisen lisäksi: oppilas omaa kyvyn selvittää itsenäisesti eri käyttöjärjestelmien ominaisuuksia ja soveltaa niiden tarjoamia palveluita. Käyttöjärjestelmien sisäisiä rakenteita ymmärretään sekä eri tyyppisiä käyttöjärjestelmiä: mobiili, reaaliaika jne. Tarkoitukseen sopiva käyttöjärjestelmä osataan valita.
Opiskelija
-ymmärtää useimmat käyttöjärjestelmien yleisiin periaatteisiin liittyvistä asioista
-osaa soveltaa em. asioita käytäntöön enimmäkseen avustettuna
Opiskelija
-ymmärtää käyttöjärjestelmien yleiset periaatteet ja käytännöt
-osaa soveltaa em. tietoja toiminnassaan
Edellisten lisäksi
Opiskelija
-osaa opintojaksolla opetetut asian erinomaisesti
-osoittaa soveltavaa osaamista käytännön ongelmanratkaisutilanteissa
-kykenee hankkimaan uutta aihepiiriin liittyvää tietoa itsenäisesti ja ymmärtää tämän uuden osaamisen linkittymisen opintojaksolla jo saatuun osaamiseen
Erkki Hietalahti
Tanenbaum & Bo: Modern Operating Systems:4th ed. (c) 2013 Prentice-Hall, Inc.
ja tästä tehdyt kalvot.
Muita:
William Stallings: Operating Systems Internals and Design Principles. Pearson Education Limited. 2018 Ninth edition, global edition.
Bach: Design of the UNIX Operating System. 1986 Prentice Hall
Luennot, harjoitukset.
Kurssin arvosana tulee harjoitusaktiivisuudesta. Seuraava asteikko on käytössä:
Harjoitusaktiivisuus vähintään Arvosana
---------------------------------------- ------------
20 % 1
35 % 2
50 % 3
65 % 4
80 % 5
Suomi
31.08.2020 - 20.12.2020
10.06.2020 - 02.09.2020
5 op
19TIETOB
0 - 35
Erkki Hietalahti
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Kurssilla ei ole tenttiä.
Kurssin materiaali on suurimmaksi osaksi englanninkielistä.
1 op vastaa 27 h oppilaan työtä.
Sisältö perustuu Linux-käyttöjärjestelmän periaatteiden käsittelyyn. Tästä oppilas saa valmiudet ymmärtää myös muunlaisia käyttöjärjestelmiä.
Alustava sisällön jaksotus kurssilla:
-----------------------------------------------
Introduction
Processes and Threads
Memory Management
File Systems
Input-Output
Deadlocks
Virtualization And The Cloud
Multiple Processor Systems
Security
UnixAndLinuxAndAndroid
Operating System Design
Ymmärtämystä käyttöjärjestelmistä ei ole.
Käyttöjärjestelmien perusteet ja rakenne sekä motivaatio tunnetaan.
Edellisen lisäksi: käyttöjärjestelmien tarjoamia palveluita osataan etsiä ja hyödyntää.
Edellisen lisäksi: oppilas omaa kyvyn selvittää itsenäisesti eri käyttöjärjestelmien ominaisuuksia ja soveltaa niiden tarjoamia palveluita. Käyttöjärjestelmien sisäisiä rakenteita ymmärretään sekä eri tyyppisiä käyttöjärjestelmiä: mobiili, reaaliaika jne. Tarkoitukseen sopiva käyttöjärjestelmä osataan valita.
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä ja ratkaista esimerkkien kaltaisia yksinkertaisia mekaniikan ongelmia.
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä sekä ratkaista esimerkkien kaltaisia mekaniikan ongelmia. Opiskelija osaa myös perustellen soveltaa mekaniikan peruslakeja uusiin tilanteisiin.
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä. Opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys mekaniikan peruslaeista sekä sujuva taito analysoida vaikeitakin ongelmia ja perustella tekemänsä ratkaisut.
Hylätty:
Opiskelija ei ole osoittanut osaavansa käyttää mekaniikkaan liittyviä suureita ja yksiköitä. Opiskelija ei osaa analysoida ilmiöitä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat esitettyjen esimerkkien kaltaisia.
Sami Suhonen
Suomi
24.08.2020 - 18.10.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
20TIETOA
0 - 50
Reijo Manninen
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä ja ratkaista esimerkkien kaltaisia yksinkertaisia mekaniikan ongelmia.
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä sekä ratkaista esimerkkien kaltaisia mekaniikan ongelmia. Opiskelija osaa myös perustellen soveltaa mekaniikan peruslakeja uusiin tilanteisiin.
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä. Opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys mekaniikan peruslaeista sekä sujuva taito analysoida vaikeitakin ongelmia ja perustella tekemänsä ratkaisut.
Hylätty:
Opiskelija ei ole osoittanut osaavansa käyttää mekaniikkaan liittyviä suureita ja yksiköitä. Opiskelija ei osaa analysoida ilmiöitä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat esitettyjen esimerkkien kaltaisia.
Sami Suhonen
Suomi
24.08.2020 - 18.10.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
20TIETOB
0 - 50
Reijo Manninen
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Sami Suhonen
Suomi
07.09.2020 - 18.10.2020
31.01.2020 - 16.08.2020
3 op
AVOINAMK
10 - 40
Sami Suhonen
Avoin AMK
Konetekniikan tutkinto-ohjelma, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Autotekniikan tutkinto-ohjelma, Laboratoriotekniikan tutkinto-ohjelma, Biotuotetekniikan tutkinto-ohjelma, Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma, Talotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
3 op
0-5
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä ja ratkaista esimerkkien kaltaisia yksinkertaisia mekaniikan ongelmia.
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä sekä ratkaista esimerkkien kaltaisia mekaniikan ongelmia. Opiskelija osaa myös perustellen soveltaa mekaniikan peruslakeja uusiin tilanteisiin.
Opiskelija osaa käyttää suureita ja yksiköitä. Opiskelijalla on kokonaisvaltainen käsitys mekaniikan peruslaeista sekä sujuva taito analysoida vaikeitakin ongelmia ja perustella tekemänsä ratkaisut.
Hylätty:
Opiskelija ei ole osoittanut osaavansa käyttää mekaniikkaan liittyviä suureita ja yksiköitä. Opiskelija ei osaa analysoida ilmiöitä ja ratkaista yksinkertaisia sovelluksia, jotka ovat esitettyjen esimerkkien kaltaisia.
Sami Suhonen
Suomi
24.08.2020 - 18.10.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
3 op
20TIETOC
0 - 50
Fysiikka Virtuaalihenkilö
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija
-tuntee ohjelmistotuotannon peruskäsitteistöä ja omaa alueen yleiskuvan
-ymmärtää joitakin ohjelmistotuotannon perusteisiin liittyviä asioita käytännössä
-osaa soveltaa ohjelmistotuotannon perusteita ohjatusti
Opiskelija
-tuntee ohjelmistotuotannon käsitteistöä ja omaa alueen yleiskuvan
-tuntee ohjelmistotuotannon vaihejakomalleja ja vaiheita
-osaa vaatimusmäärittelyprosessin vaiheineen
-omaa edellytykset hallita ohjelmistoprojekteja
-tuntee yleiset periaatteet ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen
-tuntee testausta, tuotteen-, version- ja vianhallintaa
-osaa soveltaa em. aiheita
Opiskelija
-tuntee ohjelmistotuotannon käsitteistöä ja omaa alueen yleiskuvan
-tuntee ohjelmistotuotannon vaihejakomalleja ja vaiheita
-osaa vaatimusmäärittelyprosessin vaiheineen
-omaa edellytykset hallita ohjelmistoprojekteja
-tuntee yleiset periaatteet ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen
-tuntee testausta, tuotteen-, version- ja vianhallintaa
-osaa soveltaa em. aiheita luovasti ja järkevästi
-osoittaa taitoa kehittää uusia ja järkeviä käytäntöjä ohjelmistotuotantoon yhteistyössä muiden kanssa
Erkki Hietalahti
Ilkka Haikala & Tommi Mikkonen: Ohjelmistotuotannon käytännöt
https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/1j3mh4m/alma995645144205973
Dean Leffingwell: Agile Software Requirements (saatavana myös verkkoversiona)
https://andor.tuni.fi/permalink/358FIN_TAMPO/1kfmqvo/alma9910687415505973
Materiaali Moodlessa
Luennot, harjoitukset, case-esimerkit, ryhmätyöt.
Tentti - 40%
Kurssin aikana suoritettavat aktiviteetit (harjoitukset, ryhmätyöt, esitykset) - 60%
Pisterajat (max 100)
5 - 88.0
4 - 71.0
3 - 54.0
2 - 37.0
1 - 20.0
Suomi
31.08.2020 - 20.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
19TIETOA
0 - 35
Petteri Jekunen
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Sovitaan opettajan kanssa
Ilmoitetaan kurssin aikana
Lähiopetus, ryhmätyöt ja itsenäinen työ yhteensä n. 80 - 125 h
Ohjelmistoprojektin vaihejakomallit ja hallinta
Vaatimusmäärittely
Testaaminen
Mallintaminen
Ohjelmistotuotannon laadunvarmistukseen liittyvät toimintamallit
Ei pysty kuvaamaan ohjelmistotuotannon osa-alueita eikä hallitse niihin liittyviä peruskäsitteitä.
Pystyy kuvaamaan ohjelmistotuotannon eri osa-alueita ja hallitsee niihin liityvän perusterminologian.
Hallitsee ohjelmistotuotannon eri osa-alueet ja ymmärtään niiden merkityksen.
Pystyy kuvaamaan niitä strukturoidusti ja perustelemaan eri vaihtoehtojen etuja.
Osaa perustasolla käyttää eri osa-alueiden olennaisia työkaluja.
Pystyy ohjatusti soveltamaan osaamaansa.
Hallitsee ohjelmistotuotannon eri osa-alueet ja ymmärtään niiden merkityksen.
Pystyy kuvaamaan niitä strukturoidusti ja perustelemaan eri vaihtoehtojen etuja.
Osaa perustasolla käyttää eri osa-alueiden olennaisia työkaluja.
Pystyy itsenäisesti soveltamaan osaamansa käytännön tilanteissa yhteistyössä muiden kanssa.
Opiskelija
-tuntee ohjelmistotuotannon peruskäsitteistöä ja omaa alueen yleiskuvan
-ymmärtää joitakin ohjelmistotuotannon perusteisiin liittyviä asioita käytännössä
-osaa soveltaa ohjelmistotuotannon perusteita ohjatusti
Opiskelija
-tuntee ohjelmistotuotannon käsitteistöä ja omaa alueen yleiskuvan
-tuntee ohjelmistotuotannon vaihejakomalleja ja vaiheita
-osaa vaatimusmäärittelyprosessin vaiheineen
-omaa edellytykset hallita ohjelmistoprojekteja
-tuntee yleiset periaatteet ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen
-tuntee testausta, tuotteen-, version- ja vianhallintaa
-osaa soveltaa em. aiheita
Opiskelija
-tuntee ohjelmistotuotannon käsitteistöä ja omaa alueen yleiskuvan
-tuntee ohjelmistotuotannon vaihejakomalleja ja vaiheita
-osaa vaatimusmäärittelyprosessin vaiheineen
-omaa edellytykset hallita ohjelmistoprojekteja
-tuntee yleiset periaatteet ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen
-tuntee testausta, tuotteen-, version- ja vianhallintaa
-osaa soveltaa em. aiheita luovasti ja järkevästi
-osoittaa taitoa kehittää uusia ja järkeviä käytäntöjä ohjelmistotuotantoon yhteistyössä muiden kanssa
Erkki Hietalahti
Suomi
31.08.2020 - 20.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
19TIETOB
0 - 35
Petteri Jekunen
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Harri Saarinen
Materiaalit ovat opintojakson oppimisympäristössä www.netacad.com
Luennot, videoluennot
Laboratoriotyöt ja simulaattoriharjoitukset
Opetuskeskustelut
Testit ja tentit
Opintojaksolla on useita arvioitavia suorituksia, jotka vaikuttavat arvosanaan. Suoritukset arvioidaan erikseen asteikolla 0-100 ja jokainen osasuoritus pitää suorittaa hyväksytysti.
Pakollisia osasuorituksia ovat:
- simulaatiotehtävät ja laboraatioaharjoitukset
- kappaletestit
- teoriakoe
- työkoe
Aikarajoista yms. suoritusten vaatimuksista lipsuminen johtaa arvosanan alentamiseen.
Suomi
31.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
4 op
18I227
0 - 30
Harri Saarinen
Opintojaksolla oletetaan opiskelijan hallitsevan tcp/ip-tiedonsiirron perusteet. TAMKissa ne käsitellään opintojaksoilla Johdatus tietoverkkoihin, Tietoliikenneverkot ja -väylät sekä Tiedonsiirtoprotokollat. Opiskelijan tulee omata em. opintojaksojen tcp/ip-verkkoihin liittyvät tiedot ja taidot.
Opintojaksolla käytetään Cisco Networking Academyn oppimisympäristöä, joka löytyy osoitteesta https://www.netacad.com
Opettaja lähettää opiskelijoille ohjeet oppimisympäristöön kirjautumisesta sähköpostitse ennen opintojakson alkamista
Opintojakson tentti ja työkoe pidetään samana päivänä tiistaina 6.10.
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Tieto- ja viestintätekniikan tutkinto-ohjelma, vuosina 2014-2018 aloittaneet
TAMK Pääkampus
2 op
0-5
Voimassa oleva CCNA sertifikaatti
Opintojakson sisällöt ovat työelämän määrittelemiä
Tentti ja työkoe tiistaina 6.10. Molempia voi uusia opettajan kanssa erikseen sopien.
Cisco Networking Academy on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu opinto-ohjelma
4 opintopistettä vastaa noin108 tuntia opiskelijan työtä. Työ jakautuu melko tasaisesti opintojakson ajalle ja opiskelijan on hyvä varautua käyttämään viikoittain n. 10-12 tuntia aikaa opintojakson asioiden opiskeluun ja suorittamiseen.
1.9. Yleiset asiat ja johdanto; Kertausta ip-verkkojen toiminnasta; Mitä tarkoittaa reititys?
Staattinen ja dynaaminen reititys
8.9. Kytkentäinen verkko ja kytkin verkon laitteena
15.9. Virtuaaliset lähiverkot
22.9. Pääsylistat; Dynaamiset ip-asetukset
29.9. Osoitteenmuunnos; Verkkolaitteiden ylläpito ja hallinta
6.10. Tentti ja työkoe
Alle 50,0 % kokonaispistemäärästä tai jokin osasuoritus hylätty
50,0 - 59,9 % -> 1
60,0 - 69,9 % -> 2
70,0 - 79,9 % -> 3
80,0 - 89,9 % -> 4
90,0 -100,0 % -> 5
Opiskelija
-osaa perusteet laiteläheisestä ohjelmoinnista
-osaa perusteet mikrokontrollerilaitteen kytkennöistä
Opiskelija
-osaa tehdä ohjelmiston sulautettuun järjestelmään opintojaksolla käytettävällä ohjelmointikielellä ja käytettävässä ohjelmankehitysympäristössä
-opiskelija ymmärtää mikrokontrollerilaitteen kytkennän
Edellisten lisäksi
Opiskelija
-osaa tehdä keskeytyksiin perustuvan ohjelmiston ajastuksen ja suunnitella tarvittavat i/o-rakenteet sisältävän sovelluksen.
Kari Naakka
Suomi
31.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
19TIETOA
0 - 35
Tomi Salo
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija
-osaa perusteet laiteläheisestä ohjelmoinnista
-osaa perusteet mikrokontrollerilaitteen kytkennöistä
Opiskelija
-osaa tehdä ohjelmiston sulautettuun järjestelmään opintojaksolla käytettävällä ohjelmointikielellä ja käytettävässä ohjelmankehitysympäristössä
-opiskelija ymmärtää mikrokontrollerilaitteen kytkennän
Edellisten lisäksi
Opiskelija
-osaa tehdä keskeytyksiin perustuvan ohjelmiston ajastuksen ja suunnitella tarvittavat i/o-rakenteet sisältävän sovelluksen.
Kari Naakka
Suomi
31.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
19TIETOB
0 - 35
Tomi Salo
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Suomi
01.09.2020 - 31.05.2021
29.07.2020 - 20.08.2020
31 op
AVOINAMK
0 - 26
Avoin AMK
Konetekniikan tutkinto-ohjelma, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Autotekniikan tutkinto-ohjelma, Laboratoriotekniikan tutkinto-ohjelma, Biotuotetekniikan tutkinto-ohjelma, Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma, Talotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Sami Suhonen
Suomi
19.10.2020 - 18.12.2020
20.08.2020 - 18.10.2020
4 op
AVOINAMK
10 - 40
Sami Suhonen
Avoin AMK
Konetekniikan tutkinto-ohjelma, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Autotekniikan tutkinto-ohjelma, Biotuotetekniikan tutkinto-ohjelma, Talotekniikan tutkinto-ohjelma, Sähköinen talotekniikka, Sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
4 op
0-5
Suomi
01.09.2020 - 31.05.2021
03.07.2020 - 31.08.2020
31 op
0 - 7
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Suomi
17.08.2020 - 31.07.2021
03.08.2020 - 05.08.2020
60 op
AVOINAMK
0 - 10
Avoin AMK
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija
-tietää mitä kyberuhka tarkoittaa ja omaa perusteet kyberuhalta suojautumiselle
-osaa opintojaksoilla käytyjä asiakokonaisuuksia
Opiskelija
-tunnistaa kyberuhkaan liittyviä tekijöitä ja osaa suojata itseään niiltä
-pystyy soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia
-omaa valmiudet osoittaa osaamisensa
Opiskelija
-ymmärtää mistä tekijöistä syntyy kyberuhka
-osaa varautua kyberuhkiin sekä suojata itseään ja yritystoimintaa kyberuhilta.
-pystyy itsenäisesti ja laaja-alaisesti soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia
-omaa valmiudet osoittaa osaamisensa
Ari Rantala
Suomi
31.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
19TIETOA
0 - 35
Ari Rantala, Ville Haapakangas
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija
-tietää mitä kyberuhka tarkoittaa ja omaa perusteet kyberuhalta suojautumiselle
-osaa opintojaksoilla käytyjä asiakokonaisuuksia
Opiskelija
-tunnistaa kyberuhkaan liittyviä tekijöitä ja osaa suojata itseään niiltä
-pystyy soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia
-omaa valmiudet osoittaa osaamisensa
Opiskelija
-ymmärtää mistä tekijöistä syntyy kyberuhka
-osaa varautua kyberuhkiin sekä suojata itseään ja yritystoimintaa kyberuhilta.
-pystyy itsenäisesti ja laaja-alaisesti soveltamaan opintojaksolla käsiteltyjä asiakokonaisuuksia
-omaa valmiudet osoittaa osaamisensa
Ari Rantala
Suomi
31.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
5 op
19TIETOB
0 - 35
Ari Rantala, Ville Haapakangas
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Hanna Kinnari-Korpela
Suomi
31.08.2020 - 20.12.2020
10.06.2020 - 11.09.2020
2 op
Tieto- ja viestintätekniikka Virtuaalihenkilö
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija
-osaa tunnistaa elektroniikan peruskytkennät
-osaa piirianalyysin periaatteet DC-tasossa
-osaa ohjatusti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja ymmärtää mittaustuloksia
-osaa rakentaa ohjatusti yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä
-ymmärtää valmiin ohjelmakoodin toiminnan pääperiaatteet opastuksen avulla
-ymmärtää yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin ja opastuksen avulla
-suoriutuu annetuista tehtävistä ohjattuna
-tuntee erilaisia mittaustapoja, ohjelmointitapoja ja tietoliikenneverkon rakentamistapoja, mutta ei osaa perustella valintojaan
-suoriutuu tehtävistä ennalta opitulla tavalla
-osaa toimia ryhmässä ja tarkastelee ja arvioi asioita omasta näkökulmastaan
Opiskelija
-ymmärtää elektroniikan peruskytkennät
-hallitsee pääosin piirianalyysin DC-tasossa
-osaa ohjatusti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja ymmärtää mittaustuloksia
-osaa rakentaa yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä
-ymmärtää valmiin ohjelmakoodin toiminnan pääperiaatteet.
-ymmärtää yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin avulla
-tuntee erilaisia mittaustapoja, ohjelmointitapoja ja tietoliikenneverkon rakentamistapoja
-osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa
-osaa toimia ryhmässä ja antaa ja vastaanottaa palautetta aktiivisesti ja rakentavasti
-tarkastelee ja arvioi asioita sekä omasta että lähiyhteisön näkökulmasta.
Opiskelija
-ymmärtää elektroniikan peruskytkennät ja soveltaa niitä
-hallitsee piirianalyysin DC-tasossa
-osaa itsenäisesti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja analysoida mittaustuloksia
-osaa suunnitella yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä ja rakentaa piirin
-osaa muokata valmiista ohjelmakoodista käyttötarkoitukseen sopivan
-osaa toteuttaa yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin avulla
-osaa valita erilaisista mittaustavoista, ohjelmointitavoista ja tietoliikenneverkon rakentamistavoista tilanteeseen sopivimman ja kokeilla uusia toimintamalleja
-osaa toimia ryhmässä ja antaa ja vastaanottaa palautetta aktiivisesti ja rakentavasti
-tarkastelee ja arvioi itseään sekä ryhmäänsä, jossa toimii
Esa Kunnari
Laboratoriotöiden osalta materiaali jaetaan työskentelyn edetessä.
Teoriaosuus:
Kurssiaineistoa ovat Tabulassa oleva aineisto ja luentomuistiinpanot.
Lisäaineistoa:
Timo Lehmusvuori, Nori El Mahboul: Teoreettinen sähkötekniikka. Edita, 2. tarkistettu painos tai uudempi. ISBN 978-951-37-5196-8.
Jukka Ahoranta: Sähkötekniikka. WSOY, 2. painos tai uudempi. ISBN 951-0-22291-7.
Pertti Tarkka, Kari Määttänen, Lauri Hietalahti: Piirianalyysi 1. Edita. ISBN 951-37-3737-3.
Kimmo Silvonen: Sähkötekniikka ja piiriteoria. Otatieto 2009. ISBN 978-951-672-362-7.
Leskinen: Elektroniikan perusteet. Voltti 2. Edita. 2008.
Salo: Analogista elektroniikkaa. Periaatteita ja sovellutuksia. Otava 1992.
Salo: Sähkötekniikan perusoppi. Elektroniikka II. Otava 1987.
Silvonen, Tiilikainen, Helenius: Analogiaelektroniikka. Edita 2003.
Horowitz, Hill: The Art of Electronics. Second Edition. Cambridge University Press. 1989.
Millman, Grabel: Microelektronics. McGraw-Hill.
Haltsonen, Levonmäki, Rautanen: Digitaalitekniikka.
Teoriaopetusta ja laboratoriotyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua ja tiedon hakua ja soveltamista.
Opetusmenetelmiä: lähiopetus, harjoitukset, viikkotentit, opetuskeskustelu, yhteistoiminnallinen oppiminen, ryhmätyöskentelyn oppiminen, harjoitustyöt, itsenäinen verkko-opiskelu, ohjattu verkko-opiskelu
Laboratorio-osuuden arviointi tentin, työselostusten ja työskentelyn perusteella
Hätäensiapu: Ennakkomateriaaliin tutustuminen ja aktiivinen osallistuminen pienryhmäharjoituksessa Hyv/hyl.
Teoriaosuudessa on viikoittain palautettavia ryhmissä tehtäviä harjoitustehtäviä, alkutentti ja lopputentti. Tarkempia tietoja pisteytyksestä Tabulassa.
Suomi
24.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
10 op
20TIETOA
0 - 50
Sonja Viinikainen, Tieto- ja viestintätekniikka Virtuaalihenkilö, Esa Kunnari, Hannu Tuhkanen, KIELET suomi ja viestintä Virtuaalihenkilö
Hätäensiapu: Opiskelija kertaa ennakkomateriaalista hätäensiapuun liittyvät asiat itsenäisesti ennen 4h pienryhmäharjoitukseen osallistumista.
Toteutussuunnitelmaan saattaa tulla muutoksia ja tarkennuksia kurssin aikana.
Opintojakson toteutukselta kerätään palautetta opintojaksopalautejärjestelmän kautta.
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-
-
Laboratorio-osuuden tentti on luultavasti viikolla 51, mutta varmistetaan myöhemmin,
uusintatentin ajankohta ilmoitetaan 1/2021.
Teoriaosuus: Kurssi suoritetaan tekemällä ryhmissä lähes viikkoittain palautettavia tehtäviä. Lisäksi kurssissa on alku- ja lopputentti. Uusintojen ajat selviävät myöhemmin. Tarkempia tietoja löytyy Tabulasta.
-
Laboratoriotöiden osalta kokonaistyömäärä on 6 op * 27 h/op = 162 h,
josta laboratoriossa noin 50 h ja kotityötä n. 110 h.
Hätäensiapu: Ennakkomateriaaliin tutustuminen itsenäisesti, osallistuminen 4h ensiavun pienryhmäharjoitukseen
Kurssin teoriaosuus on 4 op eli opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 107 työtuntia. Teoriaosuus on kolme lähituntia viikossa, poikkeukset näkyvät lukujärjestyksessä.
Laboratorio-osuus tehdään jaettavan aikataulun mukaisesti.
Teoriaosuuden aikataulu näkyy Tabulassa.
Laboratorio-osuus: tenttituloksen puuttuu tai laboratoriotyöselostuksia puuttuu.
Teoriaosuus: Opiskelija ei ole osoittanut osaamistaan tehtävillä ja tentillä tai hän ei ole osannut asioita riittävästi tehtävissä tai tentissä.
Laboratorio-osuus: vaatimaton tenttitulos, puutteelliset työselostukset.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea vaatimattomia impedanssi, virta- ja jännitelaskuja.
Opiskelija tunnistaa elektroniikan passiivisten peruskomponentit.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta.
Opiskelijalla on käsitys biteistä.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Laboratorio-osuus: Tentissä näytetty hyvä osaaminen, huolellisesti ja pääosin annettujen ohjeiden mukaisesti tehdyt työselostukset.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia impedanssi, virta- ja jännitelaskuja. Opiskelija tietää RC-piirin toiminnan muutosilmiöissä. Opiskelija osaa Peruslakimenetelmän perusperiaatteet.
Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata elektroniikan passiivisten peruskomponenttien toimintaa.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta ja tietää niiden perusperiaatteet.
Opiskelijalla on käsitys Boolen algebrasta.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Laboratorio-osuus: tentin tulos kiitettävä, työselostukset tehty perusteellisesti, sisällöllisesti lähes virheettömästi.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea impedanssi, virta- ja jännitelaskuja. Opiskelija tietää RC-piirin toiminnan muutosilmiöissä. Opiskelija osaa hyödyntää Peruslakimenetelmää laskemisessa.
Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata elektroniikan passiivisten peruskomponenttien toimintaa.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta ja osaa kuvata niiden toimintaa tietyissä sovellutuksissa.
Opiskelija osaa Boolen algebraa.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Opiskelija
-osaa tunnistaa elektroniikan peruskytkennät
-osaa piirianalyysin periaatteet DC-tasossa
-osaa ohjatusti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja ymmärtää mittaustuloksia
-osaa rakentaa ohjatusti yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä
-ymmärtää valmiin ohjelmakoodin toiminnan pääperiaatteet opastuksen avulla
-ymmärtää yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin ja opastuksen avulla
-suoriutuu annetuista tehtävistä ohjattuna
-tuntee erilaisia mittaustapoja, ohjelmointitapoja ja tietoliikenneverkon rakentamistapoja, mutta ei osaa perustella valintojaan
-suoriutuu tehtävistä ennalta opitulla tavalla
-osaa toimia ryhmässä ja tarkastelee ja arvioi asioita omasta näkökulmastaan
Opiskelija
-ymmärtää elektroniikan peruskytkennät
-hallitsee pääosin piirianalyysin DC-tasossa
-osaa ohjatusti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja ymmärtää mittaustuloksia
-osaa rakentaa yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä
-ymmärtää valmiin ohjelmakoodin toiminnan pääperiaatteet.
-ymmärtää yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin avulla
-tuntee erilaisia mittaustapoja, ohjelmointitapoja ja tietoliikenneverkon rakentamistapoja
-osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa
-osaa toimia ryhmässä ja antaa ja vastaanottaa palautetta aktiivisesti ja rakentavasti
-tarkastelee ja arvioi asioita sekä omasta että lähiyhteisön näkökulmasta.
Opiskelija
-ymmärtää elektroniikan peruskytkennät ja soveltaa niitä
-hallitsee piirianalyysin DC-tasossa
-osaa itsenäisesti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja analysoida mittaustuloksia
-osaa suunnitella yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä ja rakentaa piirin
-osaa muokata valmiista ohjelmakoodista käyttötarkoitukseen sopivan
-osaa toteuttaa yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin avulla
-osaa valita erilaisista mittaustavoista, ohjelmointitavoista ja tietoliikenneverkon rakentamistavoista tilanteeseen sopivimman ja kokeilla uusia toimintamalleja
-osaa toimia ryhmässä ja antaa ja vastaanottaa palautetta aktiivisesti ja rakentavasti
-tarkastelee ja arvioi itseään sekä ryhmäänsä, jossa toimii
Esa Kunnari
Laboratoriotöiden osalta materiaali jaetaan työskentelyn edetessä.
Teoriaosuus:
Kurssiaineistoa ovat Tabulassa oleva aineisto ja luentomuistiinpanot.
Lisäaineistoa:
Timo Lehmusvuori, Nori El Mahboul: Teoreettinen sähkötekniikka. Edita, 2. tarkistettu painos tai uudempi. ISBN 978-951-37-5196-8.
Jukka Ahoranta: Sähkötekniikka. WSOY, 2. painos tai uudempi. ISBN 951-0-22291-7.
Pertti Tarkka, Kari Määttänen, Lauri Hietalahti: Piirianalyysi 1. Edita. ISBN 951-37-3737-3.
Kimmo Silvonen: Sähkötekniikka ja piiriteoria. Otatieto 2009. ISBN 978-951-672-362-7.
Leskinen: Elektroniikan perusteet. Voltti 2. Edita. 2008.
Salo: Analogista elektroniikkaa. Periaatteita ja sovellutuksia. Otava 1992.
Salo: Sähkötekniikan perusoppi. Elektroniikka II. Otava 1987.
Silvonen, Tiilikainen, Helenius: Analogiaelektroniikka. Edita 2003.
Horowitz, Hill: The Art of Electronics. Second Edition. Cambridge University Press. 1989.
Millman, Grabel: Microelektronics. McGraw-Hill.
Haltsonen, Levonmäki, Rautanen: Digitaalitekniikka.
Teoriaopetusta ja laboratoriotyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua ja tiedon hakua ja soveltamista.
Opetusmenetelmiä: lähiopetus, harjoitukset, viikkotentit, opetuskeskustelu, yhteistoiminnallinen oppiminen, ryhmätyöskentelyn oppiminen, harjoitustyöt, itsenäinen verkko-opiskelu, ohjattu verkko-opiskelu
Laboratorio-osuuden arviointi tentin, työselostusten ja työskentelyn perusteella
Hätäensiapu: Ennakkomateriaaliin tutustuminen ja aktiivinen osallistuminen pienryhmäharjoituksessa Hyv/hyl.
Teoriaosuudessa on viikoittain palautettavia ryhmissä tehtäviä harjoitustehtäviä, alkutentti ja lopputentti. Tarkempia tietoja pisteytyksestä Tabulassa.
Suomi
24.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
10 op
20TIETOB
0 - 50
Sonja Viinikainen, Tieto- ja viestintätekniikka Virtuaalihenkilö, Esa Kunnari, Hannu Tuhkanen, KIELET suomi ja viestintä Virtuaalihenkilö
Hätäensiapu: Opiskelija kertaa ennakkomateriaalista hätäensiapuun liittyvät asiat itsenäisesti ennen 4h pienryhmäharjoitukseen osallistumista.
Toteutussuunnitelmaan saattaa tulla muutoksia ja tarkennuksia kurssin aikana.
Opintojakson toteutukselta kerätään palautetta opintojaksopalautejärjestelmän kautta.
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-
-
Laboratorio-osuuden tentti on luultavasti viikolla 51, mutta varmistetaan myöhemmin,
uusintatentin ajankohta ilmoitetaan 1/2021.
Teoriaosuus: Kurssi suoritetaan tekemällä ryhmissä lähes viikkoittain palautettavia tehtäviä. Lisäksi kurssissa on alku- ja lopputentti. Uusintojen ajat selviävät myöhemmin. Tarkempia tietoja löytyy Tabulasta.
-
Laboratoriotöiden osalta kokonaistyömäärä on 6 op * 27 h/op = 162 h,
josta laboratoriossa noin 50 h ja kotityötä n. 110 h.
Hätäensiapu: Ennakkomateriaaliin tutustuminen itsenäisesti, osallistuminen 4h ensiavun pienryhmäharjoitukseen
Kurssin teoriaosuus on 4 op eli opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 107 työtuntia. Teoriaosuus on kolme lähituntia viikossa, poikkeukset näkyvät lukujärjestyksessä.
Laboratorio-osuus tehdään jaettavan aikataulun mukaisesti.
Teoriaosuuden aikataulu näkyy Tabulassa.
Laboratorio-osuus: tenttituloksen puuttuu tai laboratoriotyöselostuksia puuttuu.
Teoriaosuus: Opiskelija ei ole osoittanut osaamistaan tehtävillä ja tentillä tai hän ei ole osannut asioita riittävästi tehtävissä tai tentissä.
Laboratorio-osuus: vaatimaton tenttitulos, puutteelliset työselostukset.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea vaatimattomia impedanssi, virta- ja jännitelaskuja.
Opiskelija tunnistaa elektroniikan passiivisten peruskomponentit.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta.
Opiskelijalla on käsitys biteistä.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Laboratorio-osuus: Tentissä näytetty hyvä osaaminen, huolellisesti ja pääosin annettujen ohjeiden mukaisesti tehdyt työselostukset.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia impedanssi, virta- ja jännitelaskuja. Opiskelija tietää RC-piirin toiminnan muutosilmiöissä. Opiskelija osaa Peruslakimenetelmän perusperiaatteet.
Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata elektroniikan passiivisten peruskomponenttien toimintaa.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta ja tietää niiden perusperiaatteet.
Opiskelijalla on käsitys Boolen algebrasta.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Laboratorio-osuus: tentin tulos kiitettävä, työselostukset tehty perusteellisesti, sisällöllisesti lähes virheettömästi.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea impedanssi, virta- ja jännitelaskuja. Opiskelija tietää RC-piirin toiminnan muutosilmiöissä. Opiskelija osaa hyödyntää Peruslakimenetelmää laskemisessa.
Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata elektroniikan passiivisten peruskomponenttien toimintaa.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta ja osaa kuvata niiden toimintaa tietyissä sovellutuksissa.
Opiskelija osaa Boolen algebraa.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Opiskelija
-osaa tunnistaa elektroniikan peruskytkennät
-osaa piirianalyysin periaatteet DC-tasossa
-osaa ohjatusti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja ymmärtää mittaustuloksia
-osaa rakentaa ohjatusti yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä
-ymmärtää valmiin ohjelmakoodin toiminnan pääperiaatteet opastuksen avulla
-ymmärtää yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin ja opastuksen avulla
-suoriutuu annetuista tehtävistä ohjattuna
-tuntee erilaisia mittaustapoja, ohjelmointitapoja ja tietoliikenneverkon rakentamistapoja, mutta ei osaa perustella valintojaan
-suoriutuu tehtävistä ennalta opitulla tavalla
-osaa toimia ryhmässä ja tarkastelee ja arvioi asioita omasta näkökulmastaan
Opiskelija
-ymmärtää elektroniikan peruskytkennät
-hallitsee pääosin piirianalyysin DC-tasossa
-osaa ohjatusti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja ymmärtää mittaustuloksia
-osaa rakentaa yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä
-ymmärtää valmiin ohjelmakoodin toiminnan pääperiaatteet.
-ymmärtää yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin avulla
-tuntee erilaisia mittaustapoja, ohjelmointitapoja ja tietoliikenneverkon rakentamistapoja
-osaa valita eri vaihtoehdoista sopivimman menettelytavan ja perustella valintansa
-osaa toimia ryhmässä ja antaa ja vastaanottaa palautetta aktiivisesti ja rakentavasti
-tarkastelee ja arvioi asioita sekä omasta että lähiyhteisön näkökulmasta.
Opiskelija
-ymmärtää elektroniikan peruskytkennät ja soveltaa niitä
-hallitsee piirianalyysin DC-tasossa
-osaa itsenäisesti valita oikean mittalaitteen halutun suureen mittaamiseen ja analysoida mittaustuloksia
-osaa suunnitella yksinkertaisen piirin käyttäen elektroniikan peruskomponentteja käyttäen simuloitua ympäristöä ja rakentaa piirin
-osaa muokata valmiista ohjelmakoodista käyttötarkoitukseen sopivan
-osaa toteuttaa yksinkertaisen tiedonsiirtoratkaisun malliesimerkin avulla
-osaa valita erilaisista mittaustavoista, ohjelmointitavoista ja tietoliikenneverkon rakentamistavoista tilanteeseen sopivimman ja kokeilla uusia toimintamalleja
-osaa toimia ryhmässä ja antaa ja vastaanottaa palautetta aktiivisesti ja rakentavasti
-tarkastelee ja arvioi itseään sekä ryhmäänsä, jossa toimii
Esa Kunnari
Laboratoriotöiden osalta materiaali jaetaan työskentelyn edetessä.
Teoriaosuus:
Kurssiaineistoa ovat Tabulassa oleva aineisto ja luentomuistiinpanot.
Lisäaineistoa:
Timo Lehmusvuori, Nori El Mahboul: Teoreettinen sähkötekniikka. Edita, 2. tarkistettu painos tai uudempi. ISBN 978-951-37-5196-8.
Jukka Ahoranta: Sähkötekniikka. WSOY, 2. painos tai uudempi. ISBN 951-0-22291-7.
Pertti Tarkka, Kari Määttänen, Lauri Hietalahti: Piirianalyysi 1. Edita. ISBN 951-37-3737-3.
Kimmo Silvonen: Sähkötekniikka ja piiriteoria. Otatieto 2009. ISBN 978-951-672-362-7.
Leskinen: Elektroniikan perusteet. Voltti 2. Edita. 2008.
Salo: Analogista elektroniikkaa. Periaatteita ja sovellutuksia. Otava 1992.
Salo: Sähkötekniikan perusoppi. Elektroniikka II. Otava 1987.
Silvonen, Tiilikainen, Helenius: Analogiaelektroniikka. Edita 2003.
Horowitz, Hill: The Art of Electronics. Second Edition. Cambridge University Press. 1989.
Millman, Grabel: Microelektronics. McGraw-Hill.
Haltsonen, Levonmäki, Rautanen: Digitaalitekniikka.
Teoriaopetusta ja laboratoriotyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua ja tiedon hakua ja soveltamista.
Opetusmenetelmiä: lähiopetus, harjoitukset, viikkotentit, opetuskeskustelu, yhteistoiminnallinen oppiminen, ryhmätyöskentelyn oppiminen, harjoitustyöt, itsenäinen verkko-opiskelu, ohjattu verkko-opiskelu
Laboratorio-osuuden arviointi tentin, työselostusten ja työskentelyn perusteella
Hätäensiapu: Ennakkomateriaaliin tutustuminen ja aktiivinen osallistuminen pienryhmäharjoituksessa Hyv/hyl.
Teoriaosuudessa on viikoittain palautettavia ryhmissä tehtäviä harjoitustehtäviä, alkutentti ja lopputentti. Tarkempia tietoja pisteytyksestä Tabulassa.
Suomi
24.08.2020 - 27.12.2020
10.06.2020 - 01.09.2020
10 op
20TIETOC
0 - 50
Sonja Viinikainen, Tieto- ja viestintätekniikka Virtuaalihenkilö, Esa Kunnari, KIELET suomi ja viestintä Virtuaalihenkilö, Kätilö Ope Lärare
Hätäensiapu: Opiskelija kertaa ennakkomateriaalista hätäensiapuun liittyvät asiat itsenäisesti ennen 4h pienryhmäharjoitukseen osallistumista.
Toteutussuunnitelmaan saattaa tulla muutoksia ja tarkennuksia kurssin aikana.
Opintojakson toteutukselta kerätään palautetta opintojaksopalautejärjestelmän kautta.
Tietotekniikka
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
-
-
Laboratorio-osuuden tentti on luultavasti viikolla 51, mutta varmistetaan myöhemmin,
uusintatentin ajankohta ilmoitetaan 1/2021.
Teoriaosuus: Kurssi suoritetaan tekemällä ryhmissä lähes viikkoittain palautettavia tehtäviä. Lisäksi kurssissa on alku- ja lopputentti. Uusintojen ajat selviävät myöhemmin. Tarkempia tietoja löytyy Tabulasta.
-
Laboratoriotöiden osalta kokonaistyömäärä on 6 op * 27 h/op = 162 h,
josta laboratoriossa noin 50 h ja kotityötä n. 110 h.
Hätäensiapu: Ennakkomateriaaliin tutustuminen itsenäisesti, osallistuminen 4h ensiavun pienryhmäharjoitukseen
Kurssin teoriaosuus on 4 op eli opiskelijan keskimääräinen työmäärä on 107 työtuntia. Teoriaosuus on kolme lähituntia viikossa, poikkeukset näkyvät lukujärjestyksessä.
Laboratorio-osuus tehdään jaettavan aikataulun mukaisesti.
Teoriaosuuden aikataulu näkyy Tabulassa.
Laboratorio-osuus: vaatimaton tenttitulos, puutteelliset työselostukset.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea vaatimattomia impedanssi, virta- ja jännitelaskuja.
Opiskelija tunnistaa elektroniikan passiivisten peruskomponentit.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta.
Opiskelijalla on käsitys biteistä.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Laboratorio-osuus: Tentissä näytetty hyvä osaaminen, huolellisesti ja pääosin annettujen ohjeiden mukaisesti tehdyt työselostukset.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea yksinkertaisia impedanssi, virta- ja jännitelaskuja. Opiskelija tietää RC-piirin toiminnan muutosilmiöissä. Opiskelija osaa Peruslakimenetelmän perusperiaatteet.
Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata elektroniikan passiivisten peruskomponenttien toimintaa.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta ja tietää niiden perusperiaatteet.
Opiskelijalla on käsitys Boolen algebrasta.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Laboratorio-osuus: tentin tulos kiitettävä, työselostukset tehty perusteellisesti, sisällöllisesti lähes virheettömästi.
Teoriaosuus:
Opiskelija osaa laskea impedanssi, virta- ja jännitelaskuja. Opiskelija tietää RC-piirin toiminnan muutosilmiöissä. Opiskelija osaa hyödyntää Peruslakimenetelmää laskemisessa.
Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata elektroniikan passiivisten peruskomponenttien toimintaa.
Opiskelija tunnistaa diodin, transistorin ja operaatiovahvistimen kytkentäkuvasta ja osaa kuvata niiden toimintaa tietyissä sovellutuksissa.
Opiskelija osaa Boolen algebraa.
Opiskelija on osoittanut osaamisensa.
Koulutusohjelmaan ei ole liitetty toteutuksia.
Insinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto. Tutkinto profiloituu älykkäiden ja turvallisten IoT-järjestelmien käytännön osaamisen kehittämiseen. Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Opinnoille on eri vuositeemat, joiden tavoitteet ovat seuraavat:
Ensimmäisen vuoden jälkeen olet tutustunut tietotekniikan toimialaan ja hankkinut matemaattis-luonnontieteellistä perusosaamista tekniikan alalta. Sinulla on valmiudet olla harjoittelijana ICT-alan työtehtävissä. Olet opiskellut syventäviin ammattiaineopintoihin johtavia perusopintoja, joita ovat muun muassa ohjelmointi, elektroniikka ja tietoverkot.
Toisen vuoden jälkeen olet hankkinut insinööriosaamisen matemaattis-luonnontieteellisiä perustietoja ja -taitoja sekä syventänyt ICT-alan perusosaamistasi. Sinulla on valmiudet olla mukana ICT-alan työtehtävissä kuten esimerkiksi elektroniikan vianhaussa ja testauksessa, ohjelmistotestauksessa ja -suunnittelussa sekä tietoverkkojen testauksessa ja rakentamisessa. Toisen opiskeluvuoden aikana olet suuntautunut syventäviin ammattiopintoihin.
Kolmannen vuoden jälkeen sinulla on valmiudet olla mukana haastavissa ICT-alan työtehtävissä ja projekteissa suuntautumispolun mukaisesti. Ohjelmistotekniikan suuntautumispolun opiskelijana sinulla on valmiuksia toimia ohjelmistotekniikan projekteissa, alkaen määrittelystä aina vaativaan ohjelmistokehitykseen ja koodaamiseen. Tietoliikennetekniikan ja tietoverkkojen suuntautumispolun opiskelijana sinulla on valmiuksia osallistua tietoliikenneverkkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Sulautettujen järjestelmien ja elektroniikan suuntautumispolun opiskelijana omaat valmiuksia toimia laitteistoläheisten elektroniikkalaitteiden suunnittelussa, toteutuksessa, testauksessa ja ohjelmoinnissa.
Neljännen vuoden opintojen jälkeen olet täyttänyt koulutuksen tavoitteet valmistuvalle insinöörille.
Työtehtävät liittyvät tyypillisesti ICT-alan tuotekehitys ja suunnittelu (R&D) projekteihin (SW, HW, RF) sekä asiantuntija-, käyttö-, ylläpito-, markkinointi- ja johtotehtäviin. Tehtävissä painotetaan kykyä itsenäiseen ja tiimissä tapahtuvaan työskentelyyn, ongelmien ratkaisuun ja oman työn kehittämiseen. Useat ICT-alan työtehtävät liittyvät kansainvälisiin projekteihin ja monikansallisiin alan yrityksiin. On tärkeää, että sinulla on valmiudet toimia kansainvälisissä ja monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. ICT-ala tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet yksityisyrittäjyyteen.
Tutkinto antaa hakukelpoisuuden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai maisteriopintoihin yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa.
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä
Tarkemmat arviointikriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista. Opiskelijoiden kanssa sovitaan opintojakson alussa opintojakson suoritus- ja arviointitavat.
TAMKin tutkintosääntö
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.
Opinnoissa painotetaan simulointeja, ohjelmakehitystä ja laboratoriossa tapahtuvaa työskentelyä. Opiskelija pääsee näin toteamaan simulointien oikeellisuuden aidoissa järjestelmissä ja itse suoritetuilla mittauksilla ja demonstraatioilla.
Opetus toteutetaan pääosin normaaleissa luokkahuoneissa ja käytännön oppiminen toteutetaan laboratoriotiloissa. Laboratorio-opetuksessa syvennetään teoriassa opittuja asioita käytännön tilanteisiin, opitaan simuloimaan tai mallintamaan tilanne ja toteamaan mittauksilla ratkaisun toimivuus.
Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset sekä TAMKin strategia.
