Opinto-opas

Kuvaus

Metsätalouden tutkinto-ohjelma
Metsätalousinsinööri (AMK)
240 op, 4 vuotta
Kokopäiväopiskelu
Kuntokatu 3, 33520 Tampere
Tutkintovastaava Ari Vanamo

Metsätalouden tutkinto-ohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on metsätalousinsinööri (amk). Koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä (op) ja se kestää 4 vuotta.

Hakukelpoisuus: katso TAMKin hakusivut ja hakukelpoisuus AMK- tutkinnoissa www.tamk.fi

Metsätalousinsinöörin ammatin kuvaus ja valmistuvien työelämään sijoittuminen

Metsätalousinsinööri työskentelee suunnittelijana, asiantuntijana tai esihenkilönä metsätalouden eri tehtävissä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Osa metsätalousinsinööreistä toimii itsenäisinä yrittäjinä. Tyypillisiä työtehtäviä ovat puun osto, puun korjuun ja kaukokuljetuksen organisointi, metsävaratiedon ja muun paikkatiedon hallinta, metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu ja toteutuksen organisointi, monikäytön sekä metsäluonnon hoidon ja suojelun tehtävät sekä metsänomistajien neuvonta. Perinteisen metsäsektorin lisäksi metsätalousinsinööri voi työllistyä myös muille läheisille aloille.

Metsätalousinsinöörin työhön kuuluu sekä itsenäisiä, yksin tehtäviä töitä että tiimityöskentelyä. Vuorovaikutustilanteita esimerkiksi metsänomistajien kanssa on useimmiten paljon. Työtehtävät sisältävät työskentelyä niin toimistossa kuin metsässäkin. Metsätalousinsinöörin on työssään hallittava monipuolisesti erilaisia metsätalouden keskeisiä osa-alueita (mm. metsäekologia, metsänhoito, metsävaratiedon keruu, paikkatieto, puunhankinta) sekä tunnettava yritystaloutta ja osattava toimia erilaisten asiakkaiden kanssa.

Koulutuksen arvoperusta

Metsätalousinsinööri vastaa uudistuvan luonnonvaran - metsän - hoidosta, käytöstä ja suojelusta. Samalla hän työskentelee muiden ihmisten, yhteiskunnan ja yritysten kanssa. Kestävyyden eri näkökulmien (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen) huomioon ottaminen on olennaista, samoin kuin muiden ihmisten arvostaminen ja heidän mielipiteidensä kunnioittaminen. Metsänomistajien metsien hoitoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsätalousinsinöörin on osaltaan kannettava taloudellista ja ekologista vastuuta päätöksistään. Metsätalousinsinöörin on työtehtävissään oltava rehellinen ja luotettava.

Opetuksen toteuttaminen

Metsätalouden koulutuksessa oppimisstrategiana on pääasiassa ongelmaperustainen oppiminen (PBL). Opetussuunnitelman opintojaksot on suurimmalta osin rakennettu työelämälähtöisten tilanteiden pohjalta ja ne ovat yleensä laajoja kokonaisuuksia. Ongelmalähtöisessä oppimisessa keskeisiä ovat tutoriaali-istunnot, joissa opiskelijat alussa tutustuvat ongelmaan ja asettavat itse oppimistavoitteensa. Oppimistavoitteisiin haetaan vastauksia seuraavien 1-3 viikon aikana. Tämän jälkeen sama opiskelijaryhmä käy asiat läpi loppututoriaali-istunnossa ja laatii synteesin opitusta. Ongelmalähtöisessä oppimisessa erityisesti opiskelijoiden vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä tiedonhankintataidot kehittyvät olennaisesti.

Oppimisessa opiskelijoiden itsenäisen tiedonhankinnan rooli on suuri, mutta sen lisäksi on luentoja, erilaisia harjoitustehtäviä ja runsaasti maastossa tehtäviä harjoituksia, maastoretkeilyjä ja vierailuja. Myös erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä mm. metsäkonesimulaattoria käytetään opetuksessa.

Koulutuksen tuottama osaaminen

Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijoilla on kokonaiskuva metsästä, metsäluonnosta, metsien hoidosta sekä puun käytöstä. Opiskelijat osaavat suunnitella ja toteuttaa keskeisiä metsänhoitotöitä ja arvioida toteutettujen töiden laatua. He osaavat mitata puita ja puutavaraa sekä arvioida ja laskea puustotunnuksia. He osaavat myös käyttää erilaisia ammattikorkeakoulun tietojärjestelmiä, hakea tietoa eri lähteistä ja laatia lyhyitä ammattialansa raportteja. Ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden välisenä kesänä on suositeltavaa tehdä perusharjoittelu.

Toisena opiskeluvuotena pääpaino on puunhankinnan osaamisessa sekä avoimen metsävara- ja paikkatiedon hyödyntämisessä. Opiskelijoille rakentuu kokonaiskuva puukaupasta, puunkorjuusta sekä puutavaran kaukokuljetuksesta. Myös ymmärrys metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä ja monitavoitteisesta metsien käytöstä alkaa rakentua. Toisen vuoden jälkeen opiskelijat osaavat tehdä leimikkokohtaisen puunkorjuusuunnitelman sekä arvioida puunkorjuun laatua. He osaavat tehdä metsäsuunnitelman, hyödyntää paikkatietoa ja käyttää erilaisia paikannusvälineitä ja paikkatieto-ohjelmia. Opiskelijat osaavat viestiä metsäasioista myös toisella kotimaisella kielellä.

Kolmannen vuoden aikana opiskelijat kehittyvät erityisesti viestintä- ja vuorovaikutustaidoissaan ja syventävät metsällistä osaamistaan. Opiskelijoille rakentuu kokonaiskuva metsänomistajakunnasta ja metsänomistajien neuvonnasta sekä metsätalouden yritystoiminnasta. Kolmannen vuoden jälkeen opiskelijat osaavat viestiä alansa asioista vieraalla kielellä. Ulkomaanvaihto on mahdollista kolmannen lukuvuoden aikana. Kolmannen lukuvuoden ohjelmaan kuuluvat myös valinnaiset ammattiopinnot, joita voi valita TAMKin yhteisestä tarjonnasta oman kiinnostuksen mukaan, etukäteen sopimalla. Myös vapaasti valittavien opintojen suorittaminen painottuu kolmanteen vuoteen. Asiantuntijaharjoittelu suositellaan tehtävän kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä, mutta osin sen voi tehdä jo 2. ja 3. kesän välisenä aikana. Kolmannen opiskeluvuoden jälkeen opiskelijat osaavat suunnitella ja toteuttaa keskeisiä metsätalouden toimenpiteitä, järjestää metsänomistajatapahtuman, antaa henkilökohtaista neuvontaa, toimia avustavissa esihenkilötehtävissä sekä projektiluonteisissa tehtävissä.

Neljäntenä opiskeluvuotena opiskelijoiden osaamisessa yhdistyy harjoittelun tuoma käytännön kokemus ja aiempien opiskeluvuosien opinnot. Opiskelijoiden osaaminen ja metsätalouden kokonaisuuden hahmottaminen syvenee ja laajenee erityisesti kehittämis- ja tutkimusosaamisen suuntaan. Opinnäytetyö on keskeinen opintosuoritus viimeisen opiskeluvuoden aikana, Neljännen vuoden jälkeen opiskelija on valmis siirtymään työelämään suunnittelu-, asiantuntija- tai esihenkilötehtäviin.

Opetussuunnitelman kehittäminen ja työelämäyhteistyö

Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia monipuolisesti eri metsätalouden sektoreilta. Myös äskettäin valmistuneita alumneja ja uraseurantakyselyiden tuloksia on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa. Opetussuunnitelman laatimisessa on hyödynnetty Työtehoseuran metsäkoulutuksen tutkimus ja kehittäminen -painopistealan julkaisuja, koulutuksen aikana opiskelijoilta kerättyä erilaista palautetta sekä valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksia