OPETUSSUUNNITELMAT > YLEMPI AMK-TUTKINTO > TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOULUTUS
Ylempi AMK-tutkinto ...

Terveyden edistämisen koulutus

  • Koulutusohjelma
  • Opetussuunnitelmat
  • Opinnot
Yhteystiedot
Opinto-ohjaaja Maiju Ketko, maiju.ketko(at)tamk.fi, p. 040 801 2593
Koulutuspäällikkö Sari Mettiäinen, sari.mettiainen(at)tamk.fi, p. 050 373 2949
Vastuuyliopettaja Varpu Lipponen, varpu.lipponen(at) tamk.fi,
p. 050 384 4933

Tutkintonimike ja tutkinnon taso

Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Ensihoitaja (ylempi AMK)
Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Kätilö (ylempi AMK)
Sosionomi (ylempi AMK)
Bioanalyytikko (ylempi AMK)
Röntgenhoitaja (ylempi AMK)
Fysioterapeutti (ylempi AMK)

Ikääntyvien terveyden edistämisen YAMK-tutkinto (sosiaali-terveysalan ylempi AMK-tutkinto) on tasoltaan ylempi korkeakoulututkinto (master-taso).

Hakukelpoisuus ja hakeminen

Ikääntyvien terveyden edistämisen (sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-tutkinto) koulutukseen hakukelpoisuuden antaa bioanalyytikon, ensihoitajan, fysioterapeutin, kätilön, röntgenhoitajan, sairaanhoitajan, sosionomin tai terveydenhoitajan AMK-tutkinto ja tämän jälkeen hankittu vähintään kolmen vuoden työkokemus sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta.
Hakukelpoisuuteen vaaditaan kolme vuotta työkokemusta, joka on kertynyt haussa käytettävän tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työkokemuksen on oltava hankittu syksyn 2015 hakuajan alkamiseen mennessä. Työkokemuksen tulee olla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta. Poikkeuksena tähän ovat aiemmin opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon (tutkinto voi olla miltä koulutusalalta tahansa) suorittaneet, joilta hyväksytään hakukelpoisuuteen kyseisen opisto-/korkea-asteen tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu työkokemus. Myös tällöin työkokemusta tulee olla vähintään kolme vuotta ja sen on oltava sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta.

Työkokemus ilmoitetaan täysinä kuukausina. Osa-aikatyö muunnetaan kokoaikaiseksi siten, että 150 tuntia tai 20 täysimittaista työpäivää (vähintään 7 tuntia päivää kohti) vastaa yhtä kuukautta. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista eikä saman työnantajan palveluksessa hankittua. Vain sellainen työkokemus hyväksytään, josta hakijalla on esittää työtodistus. Yrittäjyys hyväksytään työkokemukseksi, jos siitä on todistus, joka osoittaa, että hakija on tai on ollut YEL- tai MYEL-vakuutettu.

Työkokemukseksi ei lueta työharjoittelua eikä työssä oppimista, jos ne sisältyvät haussa käytettyyn tutkintoon. Myöskään varusmiespalvelusta, siviilipalvelusta tai hoitovapaata ei lasketa työkokemukseksi.
Ammattikorkeakoulujen ylempään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa korkeakoulujen yhteishaussa. Hakija voi esittää enintään kuusi hakutoivetta. Opiskelijavalinnassa noudatetaan korkeakoulujen päättämiä valintaperusteita ja sitä hakutoivejärjestystä, jonka hakija on merkinnyt hakemukseensa.
Ammattikorkeakouluopintoihin haetaan internetin kautta osoitteessa www.opintopolku.fi. Palvelu antaa tietoa hakemisesta ja ohjaa lomakkeen täyttämisessä. Palvelu on auki hakuajan ja sulkeutuu viimeisenä hakupäivänä klo 15.00.
Hakija merkitsee hakulomakkeelle 1-6 hakutoivetta siinä järjestyksessä, jossa haluaa tulla valituksi. Hakutoivejärjestys on sitova eikä sitä voi muuttaa enää hakuajan jälkeen.
Korkeakouluista tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa hakutoivejärjestyksen ja valintapisteiden perusteella. Jos hakija ei pääse koulutukseen, jonka on merkinnyt ensimmäiseksi hakutoiveeksi, tarkistetaan riittävätkö pisteet toiseen hakutoiveeseen jne. Jos taas hakija pääse ensimmäiseen hakutoiveeseensa, häntä ei voida enää valita hakutoivejärjestyksessä alemmalla sijalla olevaan opiskelupaikkaan.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

TAMKissa on mahdollista hyväksilukea aiempia vastaavalla koulutustasolla hankittuja korkeakouluopintoja sekä myös aiemmin hankittua osaamista (AHOT), joka on saavutettu esimerkiksi työkokemuksen, kurssien, harrastusten tms. avulla.
Opiskelijan aiemmin kertynyt osaaminen kartoitetaan yleensä opintojen alussa henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) laadittaessa. Opintojen ja osaamisen hyväksilukuun liittyvät periaatteet on kuvattu tutkintosäännössä.

Tutkintovaatimukset ja niitä koskevat säännöt

TAMKin hallitus päättää opiskelijavalinnan perusteista. Valinta suoritetaan yhteis- tai erillishaun avulla. TAMK antaa sosiaali- ja terveysalaa opiskelemaan pyrkivälle tiedon terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. TAMK harkitsee tapauskohtaisesti, onko aikaisemmalla peruutuspäätöksellä vaikutusta opiskeltavan alan kannalta.

Tutkinnon profiili

Opintojen laajuus on 90 op. Master-tason opinnot toteutetaan monimuoto-opetuksena siten, että lähiopetusta on keskimäärin kaksi tai kolme päivää kuukaudessa. Muuna aikana opiskellaan itsenäisesti ja tiimeissä. Opiskelijalla on mahdollista suorittaa tutkinto joustavasti työn ohessa.
Opinnoissa saavutetaan teoreettiset tiedot ikääntyvän terveyden edistämisen osa-alueilta. Lisäksi opitaan ajattelemaan ja arvioimaan kriittisesti sekä kehittämään toimintaa näyttöön perustuen. Vapaasti valittavia opintoja voi valita TAMKin muista ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista tai muiden korkeakoulujen tarjonnasta.
Opinnäytetyö on työelämää kehittävä työelämälähtöinen kehittämishanke. Opinnäytetyön aihe voi nousta nykyisen työyhteisösi kehittämistarpeesta tai se voi liittyä TAMKin hankkeisiin. Opinnäytetyössä nivoutuvat yhteen tutkimus- ja kehittämistoiminta, systemaattinen tiedonhaku sekä tieteellinen kirjoittaminen. Kun olet saanut opinnäytetyösi valmiiksi, kirjoitat kypsyysnäytteenä julkaisukelpoisen artikkelin.

Tutkinnon keskeiset osaamistavoitteet ja vuositeemat

Koulutus antaa valmiudet vaativiin asiantuntijatehtäviin, lähiesimiestehtäviin sekä työelämän kehittämiseen julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestön ikääntyessä. Laitoshoitoa puretaan ja kotihoidon rooli ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä kasvaa koko ajan. Tähän vaikuttavat monet yhteiskunnalliset, lainsäädännölliset ja palvelujärjestelmän muutokset, tehtäväsiirrot sekä Valviran ja Aluehallintoviraston vaatimukset palvelun tuottajille. Suomalaisessa yhteiskunnassa meneillään oleva kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen lisäävät muutospaineita vanhustyön johtamisen alueella. Näin olleen erityisesti ikääntyvän väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä sekä vanhustyön johtamisesta kiinnostuneen henkilöstön tarve kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Vanhustyössä toimiva lähiesimies on avainhenkilö pohdittaessa työyhteisön houkuttelevuutta, tehokkuutta ja henkilöstön sitoutumista toimimaan työyhteisön kehittämiseksi.
Ikääntyvien terveyden edistämisen koulutuksen painopistealueena on näyttöön perustuva asiantuntija-, johtamis- ja kehittämisosaaminen. Koulutuksen myötä saavutetaan teoreettisesti syvälliset tiedot alalta ja valmiudet hankkia tutkittua tietoa toiminnan perustaksi. Opintojen aikana opitaan arvioimaan kriittisesti oman alan toimintaa ja kehitystä. Valmistumistuttuasi osaat kehittää toimintaa näyttöön perustuen. Koulutuksen jälkeen sinulla on valmiudet toimia asiantuntijana ja lähiesimiehenä monenlaisissa tehtävissä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Opintoihin sisältyvät seuraavan kokonaisuudet: ikääntyvien terveyden edistäminen,ikääntyvien terveyttä edistävän toiminnan lähijohtaminen, sosiaali- ja terveysalan yhteiset opinnot, vapaasti valittavat opinnot sekä opinnäytetyö.

Sijoittuminen työelämään

Koulutuksen painopistealueena on näyttöön perustuva asiantuntija-, johtamis- ja kehittämisosaaminen. Koulutus antaa valmiudet sosiaali- ja terveydenhuollon vaativiin asiantuntija-, johtamis-, kehittämistehtäviin, joissa korostuvat itsenäinen ja kriittinen ajattelu, muutosprosessien hallinta ja innovatiivinen strateginen kehittäminen, kompleksisten haasteiden tunnistaminen ja ratkaiseminen sekä toiminnan tuloksellinen lähijohtaminen. Koulutus antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Koulutus antaa myös hakukelpoisuuden ammatilliseen opettajakoulutukseen. Koulutus on työelämälähtöinen korkeakoulututkinto ja se on vertailukelpoinen EU-maiden vastaavien tutkintojen kanssa (EQF, taso 7). Laaja-alainen johtamis- ja kehittämisosaaminen mahdollistaa kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden.

Jatko-opintomahdollisuudet

Tutkinnon suorittamisen jälkeen voit hakeutua opettajan pedegogisiin opintoihin joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ja saada opettajan pätevyyden. Kelpoisuus yliopistollisiin lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin on neuvoteltava erikseen kunkin tiedekunnan ja oppiaineen kanssa.

Opintosuoritukset ja niiden arviointi

Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä. Opiskelijoiden kanssa sovitaan opintojakson alussa opintojakson suoritus- ja arviointitavat. Nämä tiedot ja tarkemmat kriteerit löytyvät kunkin opintojakson toteutussuunnitelmasta. Opetuksen toteuttamisessa ja arvioinnissa noudatetaan TAMKin tutkintosääntöä.

Valmistuminen

Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa on ehtona valmistumiselle.

Opintojen toteuttaminen

Koulutus koostuu lähiopetuspäivistä (2-3 pv/kk) sekä etä- ja itsenäistä työskentelystä. Koulutuksessa käytetään erilaisia itsenäisen työskentelyn sekä osallistavan työskentelyn menetelmiä, kuten tiimityöskentelyä ja verkko-opiskelua. Jokainen opiskelija laatii yhdessä opettajatuutorin kanssa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman. Opinnot voi suorittaa työn ohessa 1,5 vuodessa.

Tutkinnon kehittäminen

Opetussuunnitelmaa kehitetään yhteistyössä TAMKin muiden YAMK-koulutusten kanssa. Työelämän kanssa yhteistyö toteutuu työelämässä toteutettavien projektien, opinnäytetöiden hankeideoinnin ja hankkeistamisen kautta sekä säännöllisenä verkostoyhteistyönä ja neuvottelukuntatoimintana. Opiskelijoilta kerätään vuosittain palautetta eri opintojaksojen sekä henkilökohtaisen oppimissuunnitelmakeskustelujen yhteydessä. Valmistuneilta kerätään palautetta säännöllisesti sähköisten kyselyjen muodossa.