Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Jukka Tohu
Tabulassa
Alustukset, vierailijat, ryhmäkeskustelut ja itsenäiset tehtävät
Arviointina opintojaksolla käytetään itsearviointia, sanallista palautetta ja vertaisarviointia seuraavista asioista: ryhmäkeskustelu projektityöskentelystä, harjoitteluseminaari, oppimispäiväkirja, ajankäyttöpäiväkirja ja siihen liittyvä kehittämissuunnitelma, oma oppimistyyli, oma ammattilaiseksi kehittyminen, ja osallistuminen keskusteluun työelämän pelisäännöistä.
Suomi
03.09.2018 - 26.04.2019
04.08.2018 - 02.09.2018
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Vierailijoita metsäalan organisaatioista
Opintojakso suoritetaan tekemällä annetut oppimistehtävä annetussa aikataulussa sekä osallistumalla kontaktiopetuksen keskusteluihin
Kontaktitunteja noin joka toinen/kolmas viikko.
Lisäksi harjoitteluseminaarit, harjoitteluun liittyviä vierailijoita, mahdollisesti verkkokeskusteluja
Kontaktitunteja n. 30 h, harjoituksia ja lukemista noin 50 h.
Syyslukukaudella omien opiskelutaitojen, -käytäntöjen (sekä projektiosaamiseen) liittyvää sisältöä, sekä harjoitteluseminaarit ja harjoitteluinfo, kevätlukukaudella ammattilaiseksi kehittymiseen ja työelämän pelisääntöihin liittyvää sisältöä.
Opiskelija ei suorita annettuja tehtäviä ilmoitetussa aikataulussa, eikä osallistu keskusteluihin.
Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää annettujen tehtävien tekemistä ilmoitetussa aikataulussa sekä tehtävien vastauksissa osoitettua kykyä oman opiskelutyylin, -käytäntöjen ja ammattilaiseksi kasvamisen arviointiin, sekä osallistumista kontaktiopetuksen yhteydessä pidettäviin keskusteluihin.
Ari Vanamo
Englanti
27.08.2018 - 14.12.2018
28.07.2018 - 26.08.2018
Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Petri Keto-Tokoi
Toteutuksen tabulapohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/Julkaisusarjat/Sivut/Metsataloudenjulkaisut.aspx
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
harjoitukset
tentti
raportti/työselostus leimikonsuunnitteluharjoituksesta
retkeilyt ja niillä tehtävät harjoitukset
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 65 %
Maastoharjoitus 35 %
Suomi
19.09.2018 - 31.12.2018
20.08.2018 - 18.09.2018
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Opiskelijoiden on osallistuttava kurssin avaukseen ja maastoharjoituksen tekoon ja purkuun. Opiskelijoiden on osallistuttava vähintään 70% maastoretkeilypäivistä.
Kurssin avaus ja ohjelman esittely 2.10. klo 9.15.-11.00
Maastoharjoitus 24.11. ja sen purku 30.11.2018
Maastoretkeilyt 22.10., 23.10., 9.11., ja 19.11.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Kurssilla tehdään itseopiskeluharjoituksia osoitettuun aineistoon perehtymällä ja vastaamalla asetettuihin kysymyksiin.
Luennoilla käsiteltäviin aineistoihin voi perehtyä itsenäisesti tabulan kautta.
Maastoretkeilylle ja harjoituksille ei korvaavaa toteutustapaa ole.
Ei ole
Ei ole
Lähiopetus 80 h
Maastoharjoituksen teko 8 h
Itsenäistä tiedon hankintaa 40 h
Ensimmäinen jakso viikot 40 ja 41 painottuvat erityiskohteiden erilaisiin tyyppeihin ja niitä koskeviin säädöksiin ja toimintakäytäntöihin. Toinen jakso, viikot 43 ja 44 painottuu metsänhoidon ja puunkorjuun toteutukseen näillä kohteilla. Toisen jakson aikana tehdään leimikonsuunnitteluharjoitus 24.11. ja se puretaan 30.11. maastossa.
Opiskelija ei osallistu tutoriaaleihin tai jättää muistiinpanot tekemättä eikä tee niistä ohjeiden mukaista korvaavaa suoritusta.
Opiskelija ei osallistu 70% maastoretkeilyistä. Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa, retkeilyillä ja tutoriaali-istunnoissa. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti tutoriaali-istuntoihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa, tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä.
Opiskelija ei osallistu 70% maastoretkeilyistä. Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun tai saa hylätyn arvosanan maastoharjoituksesta.. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen, TAPIO
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 45%
1. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle (S)
2. Biopolttoaineiden kuvaukset (10%)
3. Hankintaketjujen kustannusrakenne (10%)
4. Lämmöntuotanto (5%)
5. Metsäenergiajakeiden energiasisältö (5%)
6. Korjuun suunnitteluharjoitus (15%)
7. Energiapuutavaralajien mittaus (S)
Tentti 35 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Tentistä tulee suorittaa hyväksytysti.
Suomi
22.10.2018 - 16.11.2018
04.09.2018 - 11.10.2018
Jenni Kokkarinen, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Vierailija MHY:ltä tai metsäyhtiöstä sekä lämpöyrittäjä. Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksissä.
16.11.2018.
Uusinta 30.11.
Lähiopetusta noin 64h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 23h ja omatoimista opiskelua 152h.
Jos opiskelija saa tentistä tai arvioitavista tehtävistä alle 50% pisteistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti usean tehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn. Retkeilyille ja harjoituksiin tulee osallistua vähintään 70%.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 50-69% pisteistä
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 70-89% pisteistä.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 90% pisteistä.
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3-4) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä(3).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
OMAsuometsä-projektityö voi vaikuttaa arvosanaa korottavasti/laskevasti.
Suomi
25.08.2018 - 26.09.2018
26.07.2018 - 24.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 1.10.2018 klo 14
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osaltsa
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J.-P. et al. 2008. Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun.
Laine, J. et. al. 2012. Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen.
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa. (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2002. Metsämaa ja sen hoito.
Tentit, tutoriaalityöskentely, opiskelijan aktiivisuus, harjoitusten tekeminen, palautteen antaminen.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista ( 100% läsnäolo).
Maasto-opetuksesta poissaolo ilmoitettava etukäteen maasto-osuudesta vastaavalle opettajalle.
Maastotentti 30%, Puulajitentti 20%, Teoriatentti 20%, Oma metsä -raportti 30%.
Ryhmän toimintaa edistävä tutoriaalityöskentely vaikuttaa korottavasti arviointiin.
Suomi
03.09.2018 - 12.10.2018
02.07.2018 - 10.09.2018
8 - 40
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Kurssilla tehdään runsaasti maastoharjoituksia ja retkeilyjä
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Verkkotentti puulajeista perjantaina 21.9.2018
Maastotentti maanantaina 24.9.2018
Teoriatentti perjantaina 12.10.
Uusintentti sopimuksen mukaan viikolla 29.10.2018
ei ole
Maasto-opetus n. 60 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) n 35 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 30 h
Tutoriaalit 12 h
Tentit 10 h
OMA METSÄ raportti n 60h
Omatoiminen opiskelu, valmistauminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 65 h
Sisältö jaksottuu kahteen tutoriaalisykliin:
1) Metsämaan viljauvuus
2) Ilmakuvatulkinta ja karttojen käyttö
Tarkempi informaatio löytyy kurssipohjalta Tabulasta.
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa.
Opiskelija palauttaa opintojakosn tehtävät aikataulun mukaan
Tyydyttävä 1-2
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Hyvä 3-4
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Kiitettävä 5
Edellisten lisäksi osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla. Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen. Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa
Eveliina Asikainen
Suomi
07.01.2019 - 22.03.2019
09.12.2017 - 03.08.2018
Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eveliina Asikainen
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen kirjalista. Keskeisiä lähteitä ovat
- Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
- Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2). Metsäkustannus.
- Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
- Hetemäki, Lauri ym. 2011 Murroksen jälkeen.
Vierailu Serlachius-museoihin, kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suhteista eri aikoina, ajankohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu tutoriaalityöskentelyyn (20%), oppimispäiväkirjaan (30%), parityöhön (HYV) ryhmätyöhön (20%), ja tilastotieteen tenttiin (30%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
20.11.2018 - 20.12.2018
17.10.2018 - 15.11.2018
Eeva Sundström, Jukka Suominen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sovitaan Jenni Kokkarisen kanssa.
Luennot ja harjoitukset, tutoriaalit 5h, lukupiirit 4-6h, vierailu Serlachius-museoihin 9h, tilastotieteen luennot ja harjoitukset 21h, tilastotieteen tentti 3h, itsenäinen opiskelu n. 100h.
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Lähi- ja verkko-opetus, ennakko- ja etätehtävät, harjoitustyöt,itseopiskelu.
Tehtävä 1, Ennakkotehtävä. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle 10
Tehtävä 2, Energiapuun korjuun vaikutukset monimuotoisuuteen 5
Tehtävä 3, Energiapuutavaralajit 10
Tehtävä 4, Korjuun kustannusrakenne 15
Tehtävä 5, Energiapuun mittaus 10
Tehtävä 6, Metsäenergian korjuun suunnitteluharjoitus 40
Tehtävä 7, Lämpölaitosvierailu 10
Yhteensä 100 pistettä.
Suomi
29.08.2018 - 30.09.2018
23.04.2018 - 24.08.2018
Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Lähiopetuspäivät, aiheet ja paikat Tabulassa: 17AIM Metsäbioenergia (6M00CO96-3002)
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole.
Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksessä itsenäisesti.
Kurssista ei järjestetä tenttiä.
Kurssi arvioidaan tehtävien ja harjoitusten perusteella.
Lähiopetusta noin 31h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 8h ja omatoimista opiskelua 130h.
Jos opiskelija saa tehtävistä alle 50 pisteistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti usean tehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on paljon poissaoloja viikonlopun lähiopetuksesta, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 50-69 pisteistä
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 70-89 pisteistä.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 90 pisteistä.
Petri Keto-Tokoi
Kangas, J & Kokko, A. 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800.
Muu materiaali osoitetaan Tabulassa.
Luennot, retkeilyt ja harjoitukset, monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja sen esittely, kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen.
Opintojakson arviointi tehdään neljän osasuorituksen perusteella seuraavalla painotuksella: kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen (30%), monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja esittely (30%), raportointi Kauppi-Niihaman suunnitteluprosessista (20%), metsänhoidon etätähtävä (20%).
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 01.06.2018
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
• Kirjallisuuskatsaus (n. 10 sivua) ja sen tärkeimmät asiat esittelevä lyhyt Powerpoint esitys. Jokainen myös lukee yhden kirjallisuuskatsauksen ja valmistautuu esittämään kysymyksiä, kun ko. katsauksesta pidetään esitys.Kirjallisuuskatsauksen suunnitelma palautetaan Tabulaan viimeistään 5.10. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen versio palautetaan Tabulaan viimeistään 7.12.
• Luentoihin valmistaudutaan yleensä lukemalla osoitettu kirjallisuus
• Suoritus: parityönä tehtävä osallistamissuunnitelma
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailuja ja vierailijaluentoja. Kaupin alueen käytön suunnitteluun liittyvä harjoitus.
Ei tenttejä
Ei kv yhteyksiä
Monitavoitteista metsänhoitoa ja metsän käytön suunnittelua vvikoilla 36-39 (Petri, Eveliina)
Monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen viikoilla 41-42 (Eeva)
Kirjallisuuskatsausten tekoa ja esityksiä. (Eveliina)
Kaupin alueen käytön suunnitteluprosessiin osallistuminen (Eveliina)
Opiskelija ei hahmota metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen problematiikkaa, eikä hallitse opintojaksolla opiskeltuja yhteensovittamisen välineitä.
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoritumisessa paljon apua. Kirjallisuuskatsaus on sirpaleinen, teoreettinen tieto ei kytkeydy esimerkkeihin.
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaisuuden, jossa teoria ja esimerkit kytkeytyvät toisiinsa.
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhtenäisen, perustellusti rajautuvan kokonaisuuden.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Tai Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio 2014 (myös verkkoversio olemassa http://www.tapio.fi/files/tapio/metsanhoitosuositukset/Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti.pdf) (luvut 2.4.,3.2.,3.3., 5.3.-5.7., 7.1.6.-7.1.7., 7.2., 7.4.
Metsälaki (1093/1996) (osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) (osin)
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2002) s. 323-353
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
PBL (Itsenäinen opiskelu, luennot, harjoitustehtävät, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, työharjoitukset)
Välitentti (25 %)
Lopputentti (45 %)
Taimikonhoidon käytännön työn osaaminen (20 %)
Muu arviointi (ravinnetalouden tehtävä, harjoitukset)(10 %)
Tutoriaalityöskentely (korottava vaikutus mahdollinen)
Maastoharjoitukset (suoritettu)
Maasto-opetuksessa 80 % läsnäolovelvoite
Tutoriaalipoissaolo korvattava sovitun käytännön mukaan (oppimisen taidot -opintojaksossa ohjeet)
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Suomi
22.10.2018 - 30.11.2018
22.09.2018 - 12.10.2018
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Käytännön työjaksoille (taimikonhoito raivaussahalla) ei tarvitse osallistua, jos opiskelijalla on metsätalouden perustutkinto tai muuten hankittuna vastaava osaaminen. Osaaminen on todennettava ulkopuolisen tahon antamalla todistuksella ja tehtävä osittainen osaamisen hyväksilukuhakemus HyväHot -järjestelmässä.
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla. Mikon Metsäpalvelu Oy järjestää taimikonhoitotyön koulutuksen
Välitentti 5.11.
Lopputentti 29.11.
Uusinnat:1. uusinta viikolla 51 (väli- ja lopputentti samaan aikaan), 2. uusinta tammikuussa 2018
Luento-opetusta n. 40 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n. 70 tuntia
Sisätyöskentelyä ryhmissä (mm. mittaustulosten laskennat, ryhmäesitysten laadinta) n. 30 tuntia
Tutoriaalit 10 tuntia
Tentit 5 tuntia
Itsenäistä opiskelua n. 110 tuntia
Taimikonhoitoasiat 15.10.-5.11. välisenä aikana (teoriaa, maastoharjoituksia ja käytännön työtä)
Puun ja metsikön mittaus 5.11.-16.11. välisenä aikana
Harvennukset ja ravinnetalouden hoito 15.11.-28.11. välisenä aikana
Opiskelijalla on puutteelliset tiedot ja taidot metsän kasvatuksen perusasioista (taimikonhoito, harvennukset, ravinnetalous) ja/tai metsän mittauksesta. Opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa kaikista opintojakson osa-arvioinneista. Opiskelija ei ole riittävästi osallistunut pakollisiin maasto-opetusosioihin.
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia ja tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja. Hän osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä melko tottuneesti ja ergonomisesti Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa. Hän osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Petri Keto-Tokoi
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Huuskonen, S., Hynynen, J. & Valkonen, S. 2014. Metsänkasvatus. Menetelmät ja kannattavuus. Metla. Metsäkustannus.
Hynynen, J., Valkonen, S. & Rantala, S. 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus. Metla.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. 2014. Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio.
Valkonen, S., Siren, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuille. Metsäkustannus Metla.
Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus.
Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Consulting. Bookwell.
Laki metsälain muuttamisesta
Luennot, opetuskeskustelut, maastoharjoitukset ja -retkeilyt
Itsenäinen opiskelu
Etätehtävät 60 %
Tentti 40 %
Osallistuminen lähijaksoille (minimi 80 %)
Suomi
10.08.2018 - 16.12.2018
23.04.2018 - 31.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailu LuKen Vesijaon tutkimusalueelle LuKen tutkijan johdolla
Maastokohteita eri toimijoiden metsissä
Tentti pe 9.11. luentoaikana. Vaihtoehtoisesti tenttiterraariossa myöhemmin.
Ei ole
Lähiopetus 36 tuntia
Itsenäinen opiskelu ja etätehtävien teko n. 124 tuntia
1. Metsänkasvatuksen vallitsevat käytännöt ja vaihtoehtoiset tomintatavat (la 6.10.)+ ennakkotehtävä
2. Erirakenteiskasvatus - poiminta- ja pienaukkohakkuut (pe 26.10. ja la 27.10.)+ etätehtävä
3. Kannattavuuslaskenta ja erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu (la 10.11)+etätehtävä
4. Metsäkasvatuksen riskit, erityisesti metsätuhot ja metsän taudit (etäopiskeluna pääosin)
Opiskelijalla on suuria tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä eikä hän osaa käytännössä soveltaa tietojaan. Opiskelija ei osaa tehdä nykyarvolaskelmia eikä soveltaa kannattavuuslaskentaa metsätalouden vaihtoehtojen vertailuun. Opiskelija ei tunne metsänkasvatuksen riskejä eikä tunnista erilaisia metsätuhoja tai niiden aiheuttajia.
Opiskelija ei ole palauttanut etätehtäviä ja/tai ei ole saanut hyväksyttävää arvosanaa verkkotentistä.
Opiskelija on osallistunut alle 80 % lähiopetuksesta (enemmän kuin yksi 8 tunnin lähipäivä poissaoloja)
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija osaa tehdä kannattavuuslaskentaa MOTTI-simulaattorin avulla perustasolla. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsin kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijakoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna erilaisia kirjallisia lähteitä. Opiskelija on hyvin perillä erilaisista metsätuholaisista ja -taudeista sekä muista metsänkasvatuksen riskeistä.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja kuvata metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija hallitsee metsänhoitosuositukset ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Hän on myös perehtynyt hyvin uusimpaan erirakenteiskasvatusta koskevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää em. tietoja metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija osaa kannattavuusslaskennan perusteet ja osaa käyttää MOTTI-metsänkasvatussimulaatttoria eri metsänkasvatusvaihtoehtojen kannattavuuden arvioimiseen ja vertailuun ja pystyy arvioimaan tulosten merkitystä ja luotettavuutta monipuolisesti. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, retkeilyillä ja harjoituksissa.
Manne Viljamaa
Suomi
08.10.2018 - 15.12.2018
08.09.2018 - 07.10.2018
Miia Seilonen, Heidi Peltolehto, Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eveliina Asikainen
Suomi
03.09.2018 - 07.06.2019
06.08.2018 - 30.09.2018
Taru Owston, Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eeva Sundström
lähiopetus,opetuskeskustelut,
harjoitukset,
ongelmalähtöinen opiskelu, vierailevien luennoitsijoiden esitykset
Suomi
27.08.2018 - 21.12.2018
02.07.2018 - 10.09.2018
25 - 35
Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Harri Saarinen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Osittainen hyväksiluku mahdollista (tietokoneen käyttö).
Metsäalan organisaatioiden ja Meto Ry:n edustajien vierailut koululla.
HYVÄKSYTTY suoritus: Opiskelija osallistuu opintojaksolle koko toteutuksen ajan. Suunnistusopetuksen voi korvata jo hankitulla suunnistusosaamisella (todennettava).
HYLÄTTY suoritus: Opiskelija on perusteettomasti poissa opetuksesta eikä korvaa poissaoloa mitenkään.
Eeva Sundström
Suomi
15.10.2018 - 16.12.2018
23.04.2018 - 14.10.2018
Eeva Sundström, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Manne Viljamaa
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009. Uusittu painos 2015, joka löytyy myös työoppaana verkkojulkaisuna.
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin: Mm
Metsäoikeus, Matti Kivilinna 2015 ja Metsäsäädökset, Matti Kivilinna 2016.
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006: Puukauppa , valmistelu, sopimus, puutavaran mittaus, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut -esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon sivuilta (www.metsateho.fi)
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, harjoitustyöt, tentti, ongelmalähtöinen opiskelu, itsenäinen opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Kasvio 15 %
Puukaupan osuus 20 % (tentti)
Näyttökoe maastossa 30 % (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset) puunkorjuun suunnittelun harjoitukset)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun leimikkomaastotöistä tulee palaute toimeksiantajalta ja ryhmä antaa jäsenilleen vertaisarvioinnin. 15 %
Tutoriaalityöskentely 20 %
Kurssiin kuuluvia muita harjoituksia ovat: puustonarviointiharjoitus, puukaupan palvelut -tehtävä, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona, Oma metsä-raportti sekä Puuvirtaharjoitukset. Tehtävät voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti ja niiden laiminlyönti alentavasti.
Läsnäolopakollisia ovat ryhmässä tehtävät harjoitustyöt sekä vierailut ja vierailijaluennot.
Suomi
21.08.2018 - 14.10.2018
22.07.2018 - 23.08.2018
0 - 30
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Toteutus alkaa maanantaina 20.8.2018 klo 10:15 kurssin esittelyllä. Ensimmäisellä viikolla käydään läpi metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ja niiden tunnistamista sekä luonnonhoitoa Petri Keto-Tokoin johdolla. Ensimmäinen sykli käsittelee puukauppaa ja toinen puunkorjuun suunnittelua. Ensimmäiseen viikkoon eivät sisälly tutoriaali-istunnot, mutta sisältö kuuluu tentittäviin asioihin.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
2 op
0-5
Keskusteltava vastuuopettajan Manne Viljamaan kanssa.
Harjoitustyöt tehdään todellisille puukaupan ja puunkorjuun kohteille, jotka saadaan yritysyhteistyökumppaneilta. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja Mhy:een.
Puukaupan tentti 14.9.2018
Lopputentti on näyttökoe maastossa 12.10.2018 (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset)
Uusintatenttipäivät syyslukukaudella 2018 ovat metsän yhteisinä uusintakoepäivinä. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen uusintapäivää vastuuopettajalle.
Lähi- ja maasto-opetus n. 155 h, itsenäinen työskentely n. 160 h.
Puukauppatavat, puukaupan vaiheet, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarissa
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä aloitusviikolla ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Perttu Arminen
Suomi
30.10.2018 - 21.12.2018
22.09.2018 - 21.10.2018
Elisa Airikkala, Jenni Kokkarinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 30 % (välitentti 10 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 40 % (esitys 5 %, kirjallisuuskatsaus 25 %, excel- ja Puuvirta harjoitukset 10 %)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Jos pakollisia harjoituksia ei tee ilmoitetussa aikataulussa, niin tämä laskee opintojakson arvosanaa.
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 01.06.2018
Jukka Tohu, Miia Seilonen
1. syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
2. Syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puutase harjoitus
- Vuosisuunnittele harjoitus
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 30.10.
Lopputentti 12.12.
Uusintatentit metsän uusintapäivissä marras- ja joulukuussa (välitentti) ja tammi- ja helmikuussa)
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 37~44
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 44~50
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus opintojakson aikana.
Kirjallisuuskatsausta tehdään opintojakson kontaktiopetuksen aiheiden aikataululla.
Lukupiiri johtamiseen liittyen viikolla 40
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään viikoilla 48.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Joni Sallila: PROTOCALL TEKNIKBITEN (Tammertekniikka, 5. uudistettu painos, tammikuu 2016) + muu ammattialakohtainen materiaali Tabulassa.
Alkutesti, lähiopetus, harjoitukset, kotitehtävät, itsenäinen + ohjattu verkko-opiskelu
(Tabula), itsenäinen työskentely / ryhmätyöskentely,
kielioppitesti, kirjallinen koe, suullinen koe.
Asteikko 0-5. Kokeet, kotitehtävät ja tuntiaktiivisuus.
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
09.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Esitiedot Lukion ruotsi tai vastaava kielitaito. B1-tason kielitaito.
Oppimistavoitteet: Opiskelijalla on sellainen koulutusohjelman mukainen ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Opiskelija selviytyy oman ammattialansa kirjallisista ja suullisista tehtävistä pohjoismaissa sekä kaksikielisellä alueella Suomessa.
Opiskelija osaa kertoa työympäristöstään sekä oman alansa toiminnoista.
Tieto virtuaalisuudesta opiskelijalle: Osittainen verkkototeutus.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Näyttökoe
Kielioppitesti 7. 9. 2018
Kirjallinen ja suullinen koe 30. 11. 2018
Uusinnat / korotukset 14. 12. 2018
Kommunikaatiotilanteet: mm. puhelin, s-posti, lentokenttä, tehdasalue, yritysvierailu, tapaaminen, ihmisten esittely toisilleen, tienneuvominen, kysyminen, hotellissa asuminen, tuotekuvaus, neuvottelu, tehdaskierros, ravintola.
Ammattialakohtaiset lisätekstit. Peruskieliopin kertaus + kielioppitesti.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman tekniikan alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköpostiviestit, reklamaatiot, puhelintilanteet ja raportoinnit.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia teknisiä ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistäaiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa teknisiä ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja,
esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa teknisiä ohjeistuksia.
-Joni Sallila: PROTOCALL TEKNIKBITEN (Tammertekniikka, 5. uudistettu painos, tammikuu 2016) + muu ammattialakohtainen materiaali Tabulassa.
Alkutesti, lähiopetus, harjoitukset, kotitehtävät, itsenäinen + ohjattu verkko-opiskelu
(Tabula), itsenäinen työskentely / ryhmätyöskentely,
kielioppitesti, kirjallinen koe, suullinen koe.
Asteikko 0-5. Kokeet, kotitehtävät ja tuntiaktiivisuus.
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
02.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Esitiedot Lukion ruotsi tai vastaava kielitaito. B1-tason kielitaito.
Oppimistavoitteet: Opiskelijalla on sellainen koulutusohjelman mukainen ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Opiskelija selviytyy oman ammattialansa kirjallisista ja suullisista tehtävistä pohjoismaissa sekä kaksikielisellä alueella Suomessa.
Opiskelija osaa kertoa työympäristöstään sekä oman alansa toiminnoista.
Tieto virtuaalisuudesta opiskelijalle: Osittainen verkkototeutus.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
0-5
Näyttökoe
Kielioppitesti 7. 9. 2018
Kirjallinen ja suullinen koe 30. 11. 2018
Uusinnat / korotukset 14. 12. 2018
Kommunikaatiotilanteet: mm. puhelin, s-posti, lentokenttä, tehdasalue, yritysvierailu, tapaaminen, ihmisten esittely toisilleen, tienneuvominen, kysyminen, hotellissa asuminen, tuotekuvaus, neuvottelu, tehdaskierros, ravintola.
Ammattialakohtaiset lisätekstit. Peruskieliopin kertaus + kielioppitesti.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman tekniikan alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköpostiviestit, reklamaatiot, puhelintilanteet ja raportoinnit.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia teknisiä ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistäaiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa teknisiä ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja,
esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa teknisiä ohjeistuksia.
Koulutusohjelmaan ei ole liitetty toteutuksia.
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
