Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Jukka Tohu
Tabulassa
Alustukset, vierailijat, ryhmäkeskustelut ja itsenäiset tehtävät
Arviointina opintojaksolla käytetään itsearviointia, sanallista palautetta ja vertaisarviointia seuraavista asioista: ryhmäkeskustelu projektityöskentelystä, harjoitteluseminaari, oppimispäiväkirja, ajankäyttöpäiväkirja ja siihen liittyvä kehittämissuunnitelma, oma oppimistyyli, oma ammattilaiseksi kehittyminen, ja osallistuminen keskusteluun työelämän pelisäännöistä.
Suomi
03.09.2018 - 26.04.2019
04.08.2018 - 02.09.2018
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Vierailijoita metsäalan organisaatioista
Opintojakso suoritetaan tekemällä annetut oppimistehtävä annetussa aikataulussa sekä osallistumalla kontaktiopetuksen keskusteluihin
Kontaktitunteja noin joka toinen/kolmas viikko.
Lisäksi harjoitteluseminaarit, harjoitteluun liittyviä vierailijoita, mahdollisesti verkkokeskusteluja
Kontaktitunteja n. 30 h, harjoituksia ja lukemista noin 50 h.
Syyslukukaudella omien opiskelutaitojen, -käytäntöjen (sekä projektiosaamiseen) liittyvää sisältöä, sekä harjoitteluseminaarit ja harjoitteluinfo, kevätlukukaudella ammattilaiseksi kehittymiseen ja työelämän pelisääntöihin liittyvää sisältöä.
Opiskelija ei suorita annettuja tehtäviä ilmoitetussa aikataulussa, eikä osallistu keskusteluihin.
Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää annettujen tehtävien tekemistä ilmoitetussa aikataulussa sekä tehtävien vastauksissa osoitettua kykyä oman opiskelutyylin, -käytäntöjen ja ammattilaiseksi kasvamisen arviointiin, sekä osallistumista kontaktiopetuksen yhteydessä pidettäviin keskusteluihin.
Petri Keto-Tokoi
Suomi
19.09.2018 - 31.12.2018
20.08.2018 - 18.09.2018
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Perttu Arminen
Suomi
22.10.2018 - 23.11.2018
12.09.2018 - 11.10.2018
Jenni Kokkarinen, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3-4) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä(3).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
OMAsuometsä-projektityö voi vaikuttaa arvosanaa korottavasti/laskevasti.
Suomi
25.08.2018 - 26.09.2018
26.07.2018 - 24.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 1.10.2018 klo 14
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osaltsa
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J.-P. et al. 2008. Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun.
Laine, J. et. al. 2012. Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen.
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa. (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2002. Metsämaa ja sen hoito.
Tentit, tutoriaalityöskentely, opiskelijan aktiivisuus, harjoitusten tekeminen, palautteen antaminen.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista ( 100% läsnäolo).
Maasto-opetuksesta poissaolo ilmoitettava etukäteen maasto-osuudesta vastaavalle opettajalle.
Maastotentti 30%, Puulajitentti 20%, Teoriatentti 20%, Oma metsä -raportti 30%.
Ryhmän toimintaa edistävä tutoriaalityöskentely vaikuttaa korottavasti arviointiin.
Suomi
03.09.2018 - 12.10.2018
02.07.2018 - 31.08.2018
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Kurssilla tehdään runsaasti maastoharjoituksia ja retkeilyjä
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Verkkotentti puulajeista perjantaina 21.9.2018
Maastotentti maanantaina 24.9.2018
Teoriatentti perjantaina 12.10.
Uusintentti sopimuksen mukaan viikolla 29.10.2018
ei ole
Maasto-opetus n. 60 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) n 35 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 30 h
Tutoriaalit 12 h
Tentit 10 h
OMA METSÄ raportti n 60h
Omatoiminen opiskelu, valmistauminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 65 h
Sisältö jaksottuu kahteen tutoriaalisykliin:
1) Metsämaan viljauvuus
2) Ilmakuvatulkinta ja karttojen käyttö
Tarkempi informaatio löytyy kurssipohjalta Tabulasta.
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa.
Opiskelija palauttaa opintojakosn tehtävät aikataulun mukaan
Tyydyttävä 1-2
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Hyvä 3-4
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Kiitettävä 5
Edellisten lisäksi osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla. Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen. Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa
Ari Vanamo
Suomi
10.08.2018 - 30.09.2018
09.12.2017 - 03.08.2018
Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eveliina Asikainen
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen kirjalista. Keskeisiä lähteitä ovat
- Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
- Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2). Metsäkustannus.
- Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän.Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
- Hetemäki, Lauri ym. 2011 Murroksen jälkeen.
Vierailu Serlachius-museoihin, kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suhteista eri aikoina, ajankohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu tutoriaalityöskentelyyn (20%), oppimispäiväkirjaan (20%), parityöhön (15%) ryhmätyöhön (15%), mediassa käytävään metsäkeskustelun seurantaan (10%) ja tilastotieteen tenttiin (20%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
20.11.2018 - 20.12.2018
17.10.2018 - 15.11.2018
Eeva Sundström, Jukka Suominen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sovitaan Jenni Kokkarisen kanssa.
Luennot ja muut tapaamiset 13h, tutoriaalit 5h, lukupiirit 8-12h, vierailu Serlachius-museoihin 9h, tilastotieteen luennot ja harjoitukset 21h, tilastotieteen tentti 3h, itsenäinen opiskelu n. 100h.
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Lähi- ja verkko-opetus, ennakko- ja etätehtävät, harjoitustyöt,itseopiskelu.
Tehtävä 1, Ennakkotehtävä. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle 10
Tehtävä 2, Energiapuun korjuun vaikutukset monimuotoisuuteen S
Tehtävä 3, Energiapuutavaralajit 10
Tehtävä 4, Korjuun kustannusrakenne 15
Tehtävä 5, Energiapuun mittaus 5
Tehtävä 6, Metsäenergian korjuun suunnitteluharjoitus 50
Tehtävä 7, Lämpölaitosvierailu 10
Yhteensä 100 pistettä.
Kurssiarvosana 1, 50 pistettä
5, 90 pistettä
Suomi
29.08.2018 - 30.09.2018
23.04.2018 - 24.08.2018
Jenni Kokkarinen, Perttu Arminen
Lähiopetuspäivät, aiheet ja paikat Tabulassa: 17AIM Metsäbioenergia (6M00CO96-3002)
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole.
Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksessä itsenäisesti.
Kurssista ei järjestetä tenttiä.
Kurssi arvioidaan tehtävien ja harjoitusten perusteella.
Lähiopetusta noin 31h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 8h ja omatoimista opiskelua 130h.
Jos opiskelija saa tehtävistä alle 50 pisteistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti usean tehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on paljon poissaoloja viikonlopun lähiopetuksesta, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 50-69 pisteistä
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 70-89 pisteistä.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 90 pisteistä.
Petri Keto-Tokoi
Kangas, J & Kokko, A. 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800.
Muu materiaali osoitetaan Tabulassa.
Luennot, retkeilyt ja harjoitukset, monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja sen esittely, kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen.
Opintojakson arviointi tehdään neljän osasuorituksen perusteella seuraavalla painotuksella: kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen (30%), monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja esittely (30%), osallistamissuunnitelma (20%) metsänhoidon etätähtävä (20%).
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 01.06.2018
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
• Kirjallisuuskatsaus (n. 10 sivua) ja sen tärkeimmät asiat esittelevä lyhyt Powerpoint esitys. Jojokainen myös lukee yhden kirjallisuuskatsauksen ja valmistautuu esittämään kysymyksiä, kun ko. katsauksesta pidetään esitys.Kirjallisuuskatsauksen suunnitelma palautetaan Tabulaan viimeistään 5.10. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen versio palautetaan Tabulaan viimeistään 7.12.
• Luentoihin valmistaudutaan yleensä lukemalla annettu kirjallisuus
• Suoritus: parityönä tehtävä osallistamissuunnitelma
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailuja ja vierailijaluentoja (metsähallitus, Tampereen kaupunki ym.), Tampereen kaupungin metsiin liittyvä harjoitus.
Ei tenttejä
Ei kv yhteyksiä
Opiskelija ei hahmota metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen problematiikkaa, eikä hallitse opintojaksolla opiskeltuja yhteensovittamisen välineitä.
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoritumisessa paljon apua. Kirjallisuuskatsaus on sirpaleinen, teoreettinen tieto ei kytkeydy esimerkkeihin.
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaisuuden, jossa teoria ja esimerkit kytkeytyvät toisiinsa.
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhtenäisen, perustellusti rajautuvan kokonaisuuden.
Ari Vanamo
Suomi
22.10.2018 - 30.11.2018
22.09.2018 - 21.10.2018
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Petri Keto-Tokoi
Suomi
10.08.2018 - 16.12.2018
23.04.2018 - 31.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Manne Viljamaa
Suomi
08.10.2018 - 15.12.2018
08.09.2018 - 07.10.2018
Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eveliina Asikainen
Suomi
03.09.2018 - 07.06.2019
06.08.2018 - 30.09.2018
Taru Owston, Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eeva Sundström
lähiopetus,opetuskeskustelut,
harjoitukset,
ongelmalähtöinen opiskelu, vierailevien luennoitsijoiden esitykset
Suomi
27.08.2018 - 21.12.2018
02.07.2018 - 10.09.2018
25 - 35
Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Harri Saarinen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Osittainen hyväksiluku mahdollista (tietokoneen käyttö).
Metsäalan organisaatioiden ja Meto Ry:n edustajien vierailut koululla.
HYVÄKSYTTY suoritus: Opiskelija osallistuu opintojaksolle koko toteutuksen ajan. Suunnistusopetuksen voi korvata jo hankitulla suunnistusosaamisella (todennettava).
HYLÄTTY suoritus: Opiskelija on perusteettomasti poissa opetuksesta eikä korvaa poissaoloa mitenkään.
Eeva Sundström
Suomi
15.10.2018 - 16.12.2018
23.04.2018 - 14.10.2018
Eeva Sundström, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Manne Viljamaa
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006: Puukauppa , valmisetlu, sopimus, puutavaran mittaus, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut -esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon sivuilta (www.metsateho.fi)
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, harjoitustyöt, tentti, ongelmalähtöinen opiskelu, itsenäinen opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Kasvio 15 %
Puukaupan osuus 20 % (tentti)
Näyttökoe maastossa 30 % (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset) puunkorjuun suunnittelun harjoitukset)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun leimikkomaastotöistä tulee palaute toimeksiantajalta ja ryhmä antaa jäsenilleen vertaisarvioinnin. 15 %
Tutoriaalityöskentely 20 %
Kurssiin kuuluvia harjoituksia ovat: luonnonhoidon ryhmätyö, puustonarviointiharjoitus, puukaupan palvelut -tehtävä, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona, Oma metsä-raportti, Puuvirtaharjoitukset sekä leimikkorata. Tehtävät voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti ja niiden laiminlyönti alentavasti.
Läsnäolopakollisia ovat ryhmässä tehtävät harjoitustyöt sekä vierailut ja vierailijaluennot.
Suomi
21.08.2018 - 14.10.2018
22.07.2018 - 20.08.2018
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Toteutus alkaa maanantaina 20.8.2018 klo 10:15 kurssin esittelyllä. Ensimmäisellä viikolla käydään läpi metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ja niiden tunnistamista sekä luonnonhoitoa Petri Keto-Tokoin johdolla. Ensimmäinen sykli käsittelee puukauppaa ja toinen puunkorjuun suunnittelua. Ensimmäiseen viikkoon eivät sisälly tutoriaali-istunnot, mutta sisältö kuuluu tentittäviin asioihin.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
2 op
0-5
Harjoitustyöt tehdään todellisille puukaupan ja puunkorjuun kohteille, jotka saadaan yritysyhteistyökumppaneilta. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja Mhy:een.
Puukaupan tentti 14.9.2018
Lopputentti on näyttökoe maastossa 12.10.2018 (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset)
Uusintatenttipäivät syyslukukaudella 2018 ovat ? . Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen uusintapäivää miia.seilonen@tamk.fi
Lähi- ja maasto-opetus n. 155 h, itsenäinen työskentely n. 160 h.
Puukauppatavat, puukaupan vaiheet, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, suometsien korjuun erityispiirteet, kunnostusojitus ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarissa
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä aloitusviikolla ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Perttu Arminen
Suomi
30.10.2018 - 21.12.2018
22.09.2018 - 21.10.2018
Elisa Airikkala, Jenni Kokkarinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 40 % (välitentti 20 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 30 % (esitys 5 %, kirjallisuuskatsaus 10 %, johtamisen lukupiiri 10 %, excel-harjoitukset 5 %)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Pakollisten harjoitusten suorittamatta jättäminen aikataulussa huomioidaan opintojakson kokonaisarvosanassa laskevasti.
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 01.06.2018
Jukka Tohu, Miia Seilonen
1. syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
2. Syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puutase harjoitus
- Vuosisuunnittele harjoitus
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 30.10.
Lopputentti 12.12.
Uusintatentit metsän uusintapäivissä marras- ja joulukuussa (välitentti) ja tammi- ja helmikuussa)
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 37~44 (opettajina Miia ja Jukka)
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 44~50 (opettaja pääasiassa Jukka)
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus opintojakson aikana.
Kirjallisuuskatsausta tehdään opintojakson kontaktiopetuksen aiheiden aikataululla.
Lukupiiri johtamiseen liittyen viikolla 40
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään viikoilla 48.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
09.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
02.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Koulutusohjelmaan ei ole liitetty toteutuksia.
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
