Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Jukka Tohu
Tabulassa
Alustukset, vierailijat, ryhmäkeskustelut ja itsenäiset tehtävät
Arviointina opintojaksolla käytetään itsearviointia, sanallista palautetta ja vertaisarviointia seuraavista asioista: ryhmäkeskustelu projektityöskentelystä, harjoitteluseminaari, oppimispäiväkirja, ajankäyttöpäiväkirja ja siihen liittyvä kehittämissuunnitelma, oma oppimistyyli, oma ammattilaiseksi kehittyminen, ja osallistuminen keskusteluun työelämän pelisäännöistä.
Suomi
04.09.2017 - 27.04.2018
02.07.2017 - 07.10.2017
10 - 30
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Vierailijoita metsäalan organisaatioista
Kontaktitunteja noin joka toinen/kolmas viikko.
Lisäksi harjoitteluseminaarit, harjoitteluun liittyviä vierailijoita, mahdollisesti verkkokeskusteluja
Kontaktitunteja n. 26 h, harjoituksia ja lukemista noin 55 h.
Syyslukukaudella omien opiskelutaitojen, -käytäntöjen (sekä projektiosaamiseen) liittyvää sisältöä, sekä harjoitteluseminaarit ja harjoitteluinfo, kevätlukukaudella ammattilaiseksi kehittymiseen ja työelämän pelisääntöihin liittyvää sisältöä.
Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää annettujen tehtävien tekemistä ilmoitetussa aikataulussa sekä tehtävien vastauksissa osoitettua kykyä oman opiskelutyylin, -käytäntöjen ja ammattilaiseksi kasvamisen arviointiin.
Jukka Tohu
Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi 2016
(http://www.tts.fi/ed/tj424.pdf)
Metsähyvinvointi sivuston materiaali (http://metsahyvinvointi.fi/)
Metsäalan työvoimatarve – Savotta 2025 (http://www.metsateho.fi/metsaalan-tyovoimatarve-savotta-2025/)
Metsäalan työehtosopimukset (http://www.luva.fi/metsaasiantuntijat/tyoehtosopimukset/)
Metsäalan osaamistarveraportti 2017 (http://www.oph.fi/download/184240_Metsaalan_osaamistarveraportti.
Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle, Korpela, Salla, 2009 (tai jotain muuta aiheeseen liittyvää)
Opetuskeskustelut lähijaksoilla ja verkossa, vierailijaluennot, erilaiset henkilökohtaiset ja ryhmäharjoitukset
Ammatillinen kasvu on opiskelijan prosessi, jota tällä opintojaksolla tuetaan. Arviointi perustuu osallistumiseen ja opiskelijan harjoituksien tekemiseen, joilla hän osoitta kykynsä arvioida itseään oppijana ja tulevan metsäammattilaisena.
Suomi
01.08.2017 - 15.12.2017
02.12.2016 - 01.09.2017
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
Hyväksytty/hylätty
Neuvotellaan Jukka Tohun kanssa
Vierailijoita, harjoitustehtäviä
Suorittaminen tapahtuu tekemällä annetut harjoitustehtävät sovitussa aikataulussa
Kontaktiopetusta (paikalla tai verkossa) noin 15 h
Harjoitukset noin 80 h
Ensimmäisellä tapaamiskerralla sovitaan mitä asioita opintojaksolla painotetaan.
Seuraavat kerrat ovat harjoitusten purkamista paikalla tai verkossa.
Tapaamisten välillä suoritetaan harjoitustehtäviä
Kurssin arviointi perustuu läsnäoloon ja annettujen tehtävien ja harjoitusten tekemiseen sovitussa aikataulussa.
Opiskelijan itsearviointi taidoistaan on olennainen osa opintojakson suorittamista
Jukka Tohu
Opintojaksolla käytetään mm. seuraavia materiaaleja:
- Ruohotie (2000) Oppiminen ja ammatillinen kasvu
- Työtehoseuran julkaisut metsäalan toimijoiden ammattiosaamisesta
- Metsäalan "mediaseuranta" (erilaiset metsäalan julkaisut)
Opetus- ja ryhmäkeskustelut lähipäivinä ja verkossa, erilaisiin metsäalan materiaaleihin tutustuminen, mahdolliset vierailut, ryhmä- ja yksilötehtävät
Arviointi ja hyväksytty suorittaminen perustuu opiskelijan tekemiin tehtäviin. Tehtävien avulla hän pystyy tuomaan selkeästi esille käsityksensä metsäalan toimihenkilön osaamisvaateista ja pystyy osoittamaan ammatillista kasvuaan reflektoimalla oman osaamisen kehittymistä. Hän myös laatii oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) huomioiden oman kiinnostuksensa metsäalan eri tehtäviin.
Suomi
31.01.2018 - 18.05.2018
07.10.2017 - 04.02.2018
Jukka Tohu
Tunnit lähipäivinä on jo lukkarissa. Verkkotapaamiset sovitaan ensimmäisellä tapaamiskerralla
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
Hyväksytty/hylätty
Mahdollisia vierailijoita, vierailuja, alan toimijoiden haastatteluita
Ei tenttiä
Kontaktitunteja 5
Ryhmätapaamisia verkossa 10
Tarvittaessa yksilötapaamisia verkossa (HOPS asiat)
Runsaasti oman metsäosaamisen tunnistamiseen ja osaamisen arviointiin liittyviä tehtäviä
Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista tapaamisiin ja verkkotapaamisiin, annettujen tehtävien aikataulussa tekemiseen ja palauttamiseen, sekä osallistumista verkkokeskusteluihin.
Perttu Arminen
Suomi
02.05.2018 - 31.08.2018
02.12.2017 - 27.04.2018
Jukka Tohu, Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Manne Viljamaa, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Perttu Arminen
Suomi
01.08.2017 - 31.12.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
08.01.2018 - 27.04.2018
09.12.2017 - 07.01.2018
Taru Owston
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Manne Viljamaa
Toteutuksen tabulapohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/Julkaisusarjat/Sivut/Metsataloudenjulkaisut.aspx
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
maastoretkeilyt ja -harjoitukset
opetuskeskustelut
tentti
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 50%
Etätehtävät 50%
Suomi
16.10.2017 - 31.12.2017
11.04.2017 - 31.07.2017
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Lähijaksoille osallistuminen on pakollista. Pakottavan esteen sattuessa opiskelijan on itse esitettävä tapa tehdä korvaava suoritus. Tämä on sovittava etukäteen, ellei kyse ole sairastumisesta.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Metsäkeskuksen toimihenkilöt vastaavat pääosasta maastoretkeilyjä,. Kohteet ovat todellisia, eri maanomistajien mailla olevia metsäkohteita.
Verkkotentti on avoinna välillä 24.11.-26.11.
Uusinnat sovitaan erikseen
Ei ole
Lähiopetus 32 h
Itsenäinen opiskelu n. 95 h
Opiskelijalla on hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa erityiskohteiden hoidon periaatteista ja käytännöistä, koska hän on osallistunut opetukseen vain satunnaisesti tai ei ollenkaan. Opiskelija ei ole saanut lopputentistä hyväksyttävää arvosanaa ja/tai ei ole osallistunut esitysseminaariin ja muihin pakollisiin osioihin.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa, retkeilyillä ja loppuseminaarissa.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti maastoretkeilyille ja harjoituksiin.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti ja keskeisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja loppuseminaarissa.
Ari Vanamo
Toteutuksen tabulapohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/Julkaisusarjat/Sivut/Metsataloudenjulkaisut.aspx
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
maastoretkeilyt ja -harjoitukset
opetuskeskustelut
seminaariesitykset
tentti
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 50%
Seminaariesitys 30 %
Maastoharjoitus 20%
Suomi
18.09.2017 - 30.11.2017
05.04.2017 - 06.10.2017
20 - 30
Manne Viljamaa, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Maastoretkeilyihin ja -harjoituksiin osallistuminen on pakollista. Pakottavan esteen sattuessa opiskelijan on itse esitettävä tapa tehdä korvaava suoritus. Tämä on sovittava etukäteen, ellei kyse ole sairastumisesta.
Maastopäivät ovat: 3.10., 6.10.,24.10., 30.10., 13.11., 22.11. ja 30.11.
Opiskelijan pitää myös osallistua seuraaviin kontaktiopetustilanteisiin:
2.10. Opintojakson esittely
9.10. Opetuskeskustelu
1.11. Opetuskeskustelu
15.11. Opetuskeskustelu
20.11. Luennot ja maastoharjoituksen ohjeistus
4.12. Seminaariesitykset
5.12. Seminaariesitykset
25.10. itseopiskelun ja esitysten ohjeistus, 22.11.maastoharjoituksen ohjeistus, 29.11. välikatsaus esitysten valmisteluun ja 14.12. esitysseminaariin
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
0-5
Metsäkeskuksen toimihenkilöt vastaavat pääosasta maastoretkeilyjä,. Kohteet ovat todellisia, eri maanomistajien mailla olevia metsäkohteita.
Tentti 11.12.2017 klo 9.15-12
Uusinnat sovitaan erikseen (1. uusinta tammikuussa 2017)
Ei ole
Lähiopetus n. 70 h
Maastoharjoituksen teko 8 h
Itsenäinen opiskelu n. 50 h
Opiskelijalla on hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa erityiskohteiden hoidon periaatteista ja käytännöistä, koska hän on osallistunut opetukseen vain satunnaisesti tai ei ollenkaan. Opiskelija ei ole saanut lopputentistä hyväksyttävää arvosanaa ja/tai ei ole osallistunut esitysseminaariin ja muihin pakollisiin osioihin.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa, retkeilyillä ja loppuseminaarissa.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti maastoretkeilyille ja harjoituksiin.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti ja keskeisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja loppuseminaarissa.
Perttu Arminen
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen, TAPIO
Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, Tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 45%
1. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle (S)
2. Hankintaketjujen kustannusrakenne (5%)
3. TAPION suositukset metsäenergian korjuuseen (10%)
4. Biopolttoaineiden kuvaukset (5%)
5. Korjuun suunnitteluharjoitus (10%)
6. Energiapuun korjuun ja eri jakeiden kustannusrakenne sekä mittaus (15%)
Tentti 35 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Englanti
09.10.2017 - 17.11.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Antti Kovettu, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Vierailija MHY:ltä tai metsäyhtiöstä sekä lämpöyrittäjä. Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksissä.
16.11.2017
Lähiopetusta noin 68h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 13h ja omatoimista opiskelua 148h.
Jos opiskelija saa tentistä tai arvioitavista tehtävistä alle 50% pisteistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti usean tehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn. Retkeilyille ja harjoituksiin tulee osallistua vähintään 70%.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 50-69% pisteistä
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 70-89% pisteistä.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 90% pisteistä.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Hynynen, J. , Valkonen, S. ja Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio 2014 (myös verkkoversio olemassa http://tapio.fi/wp-content/uploads/2015/06/Metsanhoidon_suositukset_ver3_netti_1709141.pdf) (luvut 2.4.,3.2.,3.3., 5.3.-5.7., 7.1.6.-7.1.7., 7.2., 7.4.
Metsälaki (1093/1996) (osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) (osin)
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2002) s. 323-353
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
Monimuoto-opetus. Lähiopetuspäivät perjantaisin ja lauantaisin lukujärjestyksessä ilmoitetun mukaisesti. Muu aika itsenäisesti suoritettavaa etäopiskelua. Lähiopetus koostuu luennoista, maastoretkeilyistä ja -harjoituksista
Etätehtävät 40 %
Välitentti 20 %
Lopputentti 40 %
Lähiopetukseen osallistuttava
Suomi
11.08.2017 - 16.12.2017
02.07.2017 - 15.08.2017
30 - 30
Antti Kovettu, Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Retkeilyjä käytännön toimijoiden kohteilla
Välitentti verkossa lokakuussa
Lopputentti 9.12. klo 13-16
Uusinnat sovitaan erikseen
Lähiopetusta 5 h/ opintopiste, yhteensä 75 h
Itsenäistä opiskelua 21 h/ opintopiste yhteensä 315 h
1. Metsän kasvatuksen perusteet (11.-18.8.välillä)
2.Metsikön mittaus (11.8.-8.9. välillä)
3. Taimikonhoito (18.8.- 23.9. välillä)
4. Harvennusmetsien käsittely (11.11.-25.11. välillä)
5. Ravinnetalouden hoito (25.11.-9.12. välillä)
Opiskelija ei ole osallsitunut opetukseen ja/tai opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa kaikista osasuorituksista (etätehtävät, tentit) eikä näin ollen hallitse metsänkasvatuksen perusasioita.
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia ja tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja. Hän osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut (taimikonhoito, harvennukset, lannoitus) itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä. Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia arvointitapoja eri tilanteissa. Hän osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa
Ari Vanamo
Suomi
14.08.2017 - 16.12.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta.
Luennot, harjoitukset
Kielenhuollon testi, referointitehtävä ja raportti arvioidaan asteikolla 0-5.
Kielenhuollon testin painoarvo kokonaisarvioinnin kannalta on 1/4, referointitehtävän 1/4 ja raportin 2/4.
Tuntitehtävät hyv./hyl.
Suomi
08.01.2018 - 09.03.2018
09.12.2017 - 07.01.2018
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Kielenhuollon testi on pe 19.1. klo 12.15.
Opiskelijalla on lähiopetusta 20 tuntia. Itsenäisen työskentelyn osuus 61 tuntia (kielenhuollon testiin valmistautuminen, tuntitehtävien viimeistely, raportin kirjoittaminen).
Kielenhuollon kertaus
Sähköpostiviestintä
Asiakirjastandardi
Työnhaun asiakirjat
TAMKin raportointiohje ja raporttipohja
Referaatti, essee ja raportti tekstilajeina
Tarjouspyyntö ja tarjous
Reklamaatio ja reklamaatioon vastaaminen
Tiedotteet
Opiskelija ei ole palauttanut kaikkia annettuja tehtäviä. Opiskelija ei hallitse asiakirjojen vakioasemointia. Hän ei tunne / ei osaa käyttää TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohjetta ja/tai raporttipohjaa. Kielessä on merkittäviä puutteita, jotka haittaavat luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Kielenhuollon testin tulos on hylätty.
Opiskelija viestii ymmärrettävästi ja asiatyylisesti jäljitellen malleja ja ohjeita. Opiskelija löytää lähteitä, joskin niiden käyttö ja referointi on vähäistä. Väitteiden perusteleminen on vaatimatonta. Viestien rakentaminen on hapuilevaa, ja kielen muoto- ja tyyliseikoissa on huomautettavaa.
Opiskelija viestii jäsentyneesti ja havainnollisesti sekä kohdentaa viestinsä vastaanottajan ja tilanteen mukaisesti. Opiskelija hallitsee asiakirjojen vakioasemoinnin pääpiirteissään. Esseessä ja raportissa näkemykset on perusteltu ja lähteet valittu tarkoituksenmukaisesti; referointi niveltyy luontevasti muuhun tekstiin. Olennainen tieto välittyy selkeästi. Viestit ovat helposti vastaanotettavia ja tekstit melko virheettömiä.
Opiskelija viestii vakuuttavasti, innostavasti ja vuorovaikutteisesti. Asiakirjat noudattavat vakioasemointia. Esseessä ja raportissa opiskelija perustelee näkemyksensä monipuolisesti. Opiskelija käyttää lähteitä arvioivasti ja kommentoiden. Olennainen tieto on erinomaisesti jäsennelty ja tiivistetty, ja kieli ja tyyli on hallittua.
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin ryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Tentti 80%,OMA metsän kunnostusojitussuunnitelma 20%.
Englanti
07.08.2017 - 13.10.2017
10.04.2017 - 07.08.2017
Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ,joten läsnäoloa 100% vaaditaan maasto-opetuksessa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Opintojakson sisältyy maasto-opetusta,joten vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
Tentti on 12.10.2017/13.10.2017
Uusintatentti sopimuksen mukaan
Opintojakso tarjonnassa myös vaihto-opiskelijoille
Itsenäinen opiskelu ~90h,maasto-opetus 16 h , luento-opetus ~ 10h, tentti 4 h
Tentti 12.10.2017 /13.10.2017
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta.Hän ei osaa tehdä kunnostusojitussuunnitelmaa. Opiskelija ei ole ollut läsnä riittävää määrää maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista.Kunnostusojitussuunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen ilman merkittäviä muutoksia/lisäyksiä
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen mahdollisin pienin muutoksin.
Opiskelija osaa luokitella sekä luonnontilaisia suotyyppejä että ojitettuja soita. Hän tuntee monipuolisesti erilaista suokasvilajistoa. Hän osaa tehdä perusteltuja ratkaisuja metsähoidossa ja puunkorjuussa huomioiden analyyttisesti niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Maasto-opetuksessa läsnäolovaatimus on 70% ja pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Tentti 50%, aktiivinen pienryhmätyöskentely 40%, kunnostusojitussuunnitelma 10%.
Suomi
28.08.2017 - 22.09.2017
05.04.2017 - 31.05.2017
Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ja pienryhmätyöskentelyssä,joten läsnäoloa 70% vaaditaan maasto-opetuksessa ja 100% pienryhmätyöskentelyssä. Kunnostusojitussuunnitelma tehdään ryhmätyönä.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ja pienryhmätyöskentelyssä,joten vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
Tentti on 12.10.2017
Uusintatentti sopimuksen mukaan viikolla 43
Opintojakso tarjonnassa myös vaihto-opiskelijoille
Itsenäinen opiskelu ~60h, maasto-opetus ~50h , pienryhmätyöskentely 8-10h , luento-opetus ~ 20h
Tentti 12.10.2017
Kunnostusojitussuunnitelma pitää olla tabulassa viimeistään 25.10.2017
Myös kaikki muut raportit ( mm. poissaolojen korvaus) pitää olla valmiina 25.10.2017
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta.Hän ei osaa tehdä kunnostusojitussuunnitelmaa. Opiskelija ei ole ollut läsnä riittävää määrää maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista.Kunnostusojitussuunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen ilman merkittäviä muutoksia/lisäyksiä
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen mahdollisin pienin muutoksin.
Opiskelija osaa luokitella sekä luonnontilaisia suotyyppejä että ojitettuja soita. Hän tuntee monipuolisesti erilaista suokasvilajistoa. Hän osaa tehdä perusteltuja ratkaisuja metsähoidossa ja puunkorjuussa huomioiden analyyttisesti niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J.-P. Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun.
Laine, J. ym. Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen.
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa.
Mälkönen, E. Metsämaa ja sen hoito.
Ongelmaperusteinen oppiminen, luennot, maastoharjoitukset ja -retkeilyt, itsenäinen tiedonhankinta.
Tentit, tutoriaalityöskentely, opiskelijan aktiivisuus, harjoitusten tekeminen, palautteen antaminen. Maasto-opetuksessa vaaditaan 70 % läsnäoloa.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista, annettujen tehtävien suorittamista ja palautteen antamista.
Maastotentti 30%, Puulajitentti 20%, Teoriatentti 20%, Oma metsä -raportti 30%.
Ryhmän toimintaa edistävä tutoriaalityöskentely vaikuttaa korottavasti arviointiin.
Suomi
04.09.2017 - 13.10.2017
02.07.2017 - 04.09.2017
Eeva Sundström, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Kurssilla tehdään runsaasti maastoharjoituksia ja retkeilyjä
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa.
Maastotentti maanantaina 25.9. 2017 klo 8.30 -17.
Verkkotentti puulajeista perjantaina 22.9.2017
Teoriatentti torstaina 12.10.2017
Uusintentti sopimuksen mukaan viikolla 43
Retkeilyt n. 50 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) n 35 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 30 h
Tutoriaalit 12 h
Tentit 10 h
Omatoiminen opiskelu, valmistauminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 90 h
Sisältö jaksottuu kolmeen tutoriaalisykliin: metsäkasvillisuus, ilmakuvatulkinta ja karttojen käyttö sekä metsämaan viljavuus. Kaikki tarkempi informaatio löytyy kurssipohjalta Tabulasta.
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa
Eeva Sundström
Hänninen ym.2010. Suomalainen metsänomistaja. Metlan työraportteja
208. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm
Kivinniemi M. 2011. Näin se on: metsänomistajan lakiopas. Helsinki, Metsäkustannus.
Paananen R. ym. 2009. Metsän arvo.Helsinki:Metsäkustannus Oy
Kiviniemi M., Havia P. 2010. Perintömetsä : sukupolven vaihdos ja yhteisomistus. Helsinki: Metsäkustannus
Kiviniemi M, Havia P. 2016. Sujuvasti seuraavalle: metsän omistajanvaihdos. Helsinki, Metsäkustannus.
Jauhiainen H.2016 Metsäverokirja. Helsinki: Metsäkustannus.
Verottaja aineistot: www.vero.fi
ongelmaperustainen oppiminen
luennot
harjoitustehtävät
oma tila- tehtävät (tila-arvio, spv- veroseuraamukset, metsäveroilmoitus)
harjoitustehtävät, hyväksytty/hylätty
tentti: metsänomistajarakenne, maanomistusmuodot,kiinteistöt, ja sukupolvenvaihdostavat
tentti: metsäverotus
Tutoriaalityöskentely 10 %
Kiinteistöt ja sukupolvenvaihdos (40 %), Metsänomistajarakenne ja -tutkimus ( 10 %) , yht. 50%
Oman tilan tila-arviolaskelma arvioidaan 0-5 ja se vaikuttaa 20% kiinteistöt ja spv- OSION arvosanaan. Laskelman arvosanaa saa korottaa. Oman tilan verovertailutehtävä arvioidaan vertaisarvioinnilla 0-5.
Metsäverotus 40 %
Suomi
10.01.2018 - 09.02.2018
09.12.2017 - 10.01.2018
0 - 33
Eeva Sundström, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Yhden metsäveroillan seuraaminen on osa opintojaksoa. Ohjeistetaan Metsäneuvonta-opintojaksolla ja metsäveroiltoja merkitään lukujärjestykseen.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
0-5
Ei ole.
31.1.2018 kiinteistöt, spv, suomalainen metsänomistaja, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet. Uusintatentti 19.2.2018 klo 9.15 - 11.
15.2.2018 metsäverotus, uusintatentti 23.2.2018 klo 14.15 - 16.
Kokonaisresurssi 5 op x 27 h = 135 h
Lähiopetusta 55 h (ei sisällä tenttejä)
Opiskelijan itsenäistä työtä 80 h
Kiinteistöt, suomalainen metsänomistaja, metsänomistusmuodot, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet
Sukupolvenvaihdos
Metsäverotus
Opiskelija ei ole saavuttanut tyydyttää tasoa (1).
- tietää, että metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä, mutta laskelmissa on epätarkkuuksia ja tulosta ei perustella mitenkään
- tietää, että eri metsänomistusmuodoilla on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa, mutta ei osaa hyödyntää tietoa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuuksia
- osaa laskea edellisiin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta laskelmissa voi olla virheitä eikä tuloksia perustella mitenkään
- metsävero- ja kausiveroilmoituksen laadinnassa ilmenee virheitä, asioita ei perustella
- osaa kertoa yleisellä tasolla metsänomistajarakenteesta ja tietää pääosin metsänomistamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
- tietää metsänomistajatutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä
- Ei osaa selittää mo-rakenteen tai oikeuksien ja velvollisuuksien taustoja.
- tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä oikein, mutta tulosta ei perustella
- tietää että eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa mutta tiedon soveltaminen melko vähäistä tai puutteellista
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta tuloksiin kantaa ottamisen on vähäistä
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen oikein tai lähes oikein, mutta toimenpiteiden perustelut puuttuvat
- osaa selittää metsänomistusrakenteen syitä ja erilaisten metsänomistaryhmien käyttäytymistä
- osaa laatia käyttökelpoisen kyselylomakkeen
- osaa selittää metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien lainsäädännöllistä taustaa ja soveltaa tietoa yleisiin tapauksiin
- tietää ja osaa etsiä mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää ja perustella metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä
- tietää mitä vaikutusta eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on metsäomaisuuden hallinnassa ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä tilanteissa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea ja analysoida eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen ja perustella niihin kirjatut asiat
- edellisten lisäksi osaa arvioida metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien asenteiden tulevaisuutta
- osaa arvioida metsänomistajatutkimusten luotettavuutta
- ymmärtää syvällisesti metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien taustan ja osaa soveltaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista hankaliin tilanteisiin
Ari Vanamo
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen kirjalista. Keskeisiä lähteitä ovat
Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2).
Metsäkustannus. Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän.Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
Vierailu Serlachius-museoihin, kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suhteista eri aikoina, ajanohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu tutoriaalityöskentelyyn (20%), oppimispäiväkirjaan (20%), parityöhön (15%) ryhmätyöhön (15%), mediassa käytävään metsäkeskustelun seurantaan (10%) ja tilastotieteen tenttiin (20%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
20.11.2017 - 21.12.2017
23.09.2017 - 24.11.2017
Miia Seilonen, Eeva Sundström, Katri Leikola, Jukka Suominen, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Tilastollinen tietojenkäsittely 20.12.
Muita tenttejä ei ole
Tilastollinen tietojenkäsittely 19 tuntia lähiopetusta
Muu opintojakson kontaktiopetus 66 tuntia
Itsenäinen opiskelu ja pienryhmissä tapahtuva valmistelu 75 tuntia
Opintojakso ajoittuu välille 17.11.-20.12. Opintojaksossa on 2 tutoriaalisykliä, joista ensimmäinen painottu metsien käytön historiaan ja metsien merkitykseen aiempina vuosisatoina. Ensimmäisen tutoriaalisyklin sisällä asioita käsitellään pääosin lukupiirien (3 kpl) avulla. Toinen tutoriaalisykli keskittyy metsien nykyiseen merkitykseen ja metsäpolitiikkaan.
Opiskelijalla on jokin tai jotkin osasuorituksista hylättyjä
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Manne Viljamaa
TÄMÄ TOTEUTUS VIEDÄÄN LÄPI YHDESSÄ NUORISOTOTEUTUKSEN KANSSA
KATSO Metsäkonetekniikka 6M00BH55-3003 toteutussuunnitelma ja aikataulu 15im.
Suomi
28.08.2017 - 06.10.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Manne Viljamaa
Luentomateriaalit
Osoitetut verkkolähteet esim. http://www.deere.fi/fi_FI/products/equipment/wheeled_harvesters/wheeled_harvesters.page
Kirjallisuus:
SkogForsk/Dag Myhrman, Staffan Berg, Paul Granlund
Metsä- ja työkonetekniikka
212 s.
Tuotanto: SkogForsk ja Opetushallitus 2000
Tuotenumero: 1154015, ISBN 952-13-0686-6
Eero Aula, Pertti Mikkonen
Liikkuvan kaluston sähköhydrauliikka
198 s.
Tuotanto: Opetushallitus 2008
Tuotenumero: 1154021, ISBN 978-952-13-3752-9
Pentti Inkinen ja Jukka Tuohi Momentti 1 Insinöörifysiikka ja opettajan antama materiaali Tabulassa.
Itseopiskelu verkkomateriaaleista ja kurssikirjoista. Fysiikan harjoitukset ja tehtävät. Luennot. Kurssin luento- ja opetusmateriaalit julkaistaan Tabulassa tabula.tamk.fi
Arviointi perustuu verkkotenttiin 60 % ja fysiikan arvosanaan 40 %.
Fysiikan osuudesta pidetään lopputentti, jossa läpäisyraja on 10/30 pistettä.
Kurssilla tehtävät vierailut ovat pakollisia osasuorituksia, poissaolo korvataan erillisellä tehtävällä.
Suomi
28.08.2017 - 30.09.2017
05.04.2017 - 30.08.2017
0 - 20
Manne Viljamaa, Reijo Manninen, Mika Ijas, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
0-5
Käytetään AHOT -menettelyä. Kurssin voi suorittaa myös osallistumalla pelkästään tentteihin.
Käynti jollakin metsäkonevalmistajalla:
Esim. John Deere Forestry Oy Tampere, Prosilva Oy Ruovesi, Komatsu Forest, Pirkkala, Ponsse Oy Pirkkala, Nisula Forest Oy Jämsä, Sampo-Rosenlew Oyj Pori.
Fysiikan tentti lokakuun alussa.
Verkkotentti viikolla 41
Lähiopetus n. 76 h. Itsenäinen opiskelu 59 h
Fysiikan teoriaopetus 6 x 3 h opetuskertoina (Reijo Manninen).
Muu teoriaopetus 9 x 3 h opetuskertoina. Lisäksi puoli päivää konevalmistajalle.
Muu teoriaopetus (Mika Ijas ja Manne Viljamaa):
3 tuntia
Aloitus, esittely, yleistä
Hydrauliikan sovelluksia
Hydrauliikan perusteet
2 tuntia
Hydrauliikan perusteet
4 tuntia
Pumput ja moottori, hyötysuhde
Voimansiirto
3 tuntia
Mekanismit, rakenteet, puomi, stabiliteetti
3 tuntia
Ohjausjärjestelmät, väylät
3 tuntia
Moottorit, päästöt, polttoaine
3 tuntia
Verkkokoe
Tentti on suorittamatta tai tentistä saatu pistemäärä on alle 50 % kokonaispistemäärästä.
Kurssin kokonaispistemäärään lasketaan fysiikan ja muun teorian tenttien pistemäärät arviointipainotuksilla, ja kokoanaispistemäärän tulee olla vähintää 50 %, jotta kurssista saa vähintään tyydyttävän (1). Kurssilla osoitettu muu positiivinen aktiivisuus voi korottaa arvosanaa.
Tenttien yhteenlaskettujen pistemäärien tulee olla vähntään 70%. Kurssilla osoitettu muu positiivinen aktiivisuus voi korottaa arvosanaa.
Tenttien yhteenlaskettujen pistemäärien tulee olla vähntään 90%. Kiitettävä suoritus edellyttää oikean vastauksen antamista osoitettuun kysymykseen ja lisäksi omaa pohdintaa ja perusteluja vastauksen tueksi.
Petri Keto-Tokoi
Tabulaan tallennetut aineistot ja linkit
Aihe 1 luonnonmetsät:
Keto-Tokoi, P. ja Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Mikä on luonnonmetsä?: ss.10-29 ja luku Metsän muutosvoimat ss. 114-144 ja/tai
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku: 2 Metsän luontainen rakenne, dynamiikka ja monimuotoisuus ss: 48-73.
Aihe 2: Metsälajit ja niiden elinympäristöt:
Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Aarniometsän asukkaat: ss.148-183 ja/tai
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku: 1 Suomen metsäluonto - osa globaalia monimuotoisuutta ss. 19-46 ja luku 3 Metsälajiston ekologia ja monimuotoisuus ss: 76-106.
Aihe 3: Luontotyypit
Aihe 4: Metsätalouden vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen: Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Aarniometsät häviävät: ss.186-223 ja/tai
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku: 4 Ihmisen vaikutus Suomen metsiin ss. 113-139.
Aihe 5: Metsäluonnon monimuotoisuuden nykytila ja turvaamisen keinot. Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Aarniometsien arvot ss.56-86, luku Suojella vai hakata? ss. 226-267 ja luku aarniometsien tulevaisuus ss. 270-287 JA
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku 9: Metsien käsittely ja monimuotoisuus ss. 259-309.
Itsenäinen tiedonhankinta, etätehtävät, luennot
Suomi
08.01.2018 - 10.02.2018
16.12.2017 - 12.01.2018
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Ei ole
Ei ole
Lähiopetus 32 h, itsenäinen opiskelu ja etätehtävät n. 100 h
Opiskelija ei osallistu lähijaksoihin. Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja etätehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Peruskäsitteiden hallinnassa on vakavia puuttetita.
Opiskelijan perehtyneisyys osoitettuihin materiaaleihin on puutteellista eikä hän ole tehnyt merkittävästi itsenäistä tiedonhankintaa. Peruskäsitteiden hallinnassa ja niiden välisten keskinäisten yhteyksien selittämisessä on puutteita.
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin ja sen lisäksi tehnyt itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet hyvin ja osaa selittää niiden välisiä keskeisiä yhteyksiä hyvin.
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin syvällisesti ja on sen lisäksi tehnyt monipuolista itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet hyvin ja osaa selittää niiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti ja oivaltavasti. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Pirjo Puustjärvi
Keto-Tokoi, P. ja Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki.
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki.
Tabulaan tallennetut aineistot ja linkit
Itsenäinen tiedonhankinta, etätehtävät, luennot
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3-4) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä(3).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
Parityö ja sen esitys voi vaikuttaa arvosanaa korottavasti/laskevasti yhdellä pykälällä.
Lopputenttiin osallistumalla voit yrittää korottaa arvosanaa hyvä (3)
Suomi
05.03.2018 - 08.04.2018
01.01.2018 - 04.03.2018
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Ei ole
Ei ole
Lähiopetus 32 h, itsenäinen opiskelu ja etätehtävät n. 100 h
Opintojakso koostuu neljästä eri teemasta
1. Luonnonmetsä
2. Metsälajit ja niiden elinympäristöt
3. Metsäluonnon luontotyypit
4. Metsätalouden vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen ja monimuotoisuuden turvaaminen
Opiskelija ei osallistu ryhmätapaamisiin. Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Peruskäsitteiden hallinnassa on vakavia puuttetita.
Ryhmäkeskustelut
Hyvä (3)
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin ja sen lisäksi tehnyt myös itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee hyvin peruskäsitteet sekä niidet väliset keskinäiset yhteydet. Ryhmäkeskusteluissa opiskelija on aktiivinen ja osaa perustella esittämiään kannanottoja sekä tuoda keskusteluun mahdollisesti uusia avauksia.
Lopputentti
Kiitettävä (5) / Hyvä (4)
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin syvällisesti ja sen lisäksi tehnyt monipuolista itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet hyvin ja osaa selittää niiden monipuolisesti niiden välisiä yhteyksiä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti
Eveliina Asikainen
Suomi
04.09.2017 - 15.12.2017
26.04.2017 - 18.08.2017
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Petri Keto-Tokoi
Suomi
12.01.2018 - 27.04.2018
13.12.2017 - 11.01.2018
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Tai Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio 2014 (myös verkkoversio olemassa http://www.tapio.fi/files/tapio/metsanhoitosuositukset/Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti.pdf) (luvut 2.4.,3.2.,3.3., 5.3.-5.7., 7.1.6.-7.1.7., 7.2., 7.4.
Metsälaki (1093/1996) (osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) (osin)
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2002) s. 323-353
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
PBL (Itsenäinen opiskelu, luennot, harjoitustehtävät, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, työharjoitukset
Välitentti (25 %)
Lopputentti (45 %)
Taimikonhoidon käytännön työn osaaminen (20 %)
Muu arviointi (ravinnetalouden tehtävä, harjoitukset)(10 %)
Tutoriaalityöskentely (korottava vaikutus mahdollinen)
Maastoharjoitukset (suoritettu)
Maasto-opetuksessa 80 % läsnäolovelvoite
Tutoriaalipoissaolo korvattava sovitun käytännön mukaan (oppimisen taidot -opintojaksossa ohjeet)
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Suomi
23.10.2017 - 30.11.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Antti Kovettu, Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Käytännön työjaksoille (taimikonhoito raivaussahalla) ei tarvitse osallistua, jos on metsätalouden perustutkinto tai muuten hankittuna vastaava osaaminen. Osaaminen on todennettava ulkopuolisen tahon antamalla todistuksella ja tehtävä osittainen osaamisen hyväksilukuhakemus HyväHot -järjestelmässä.
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla. Mikon Metsäpalvelu Oy järjestää taimikonhoitotyön koulutuksen
Välitentti 3.11.
Lopputentti 28.11.
Uusinnat:1. uusinta 18.12, 2. uusinta tammikuussa 2018
Luento-opetusta n. 40 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n. 70 tuntia
Sisätyöskentelyä ryhmissä (mm. mittaustulosten laskennat, ryhmäesitysten laadinta) n. 30 tuntia
Tutoriaalit 10 tuntia
Tentit 5 tuntia
Itsenäistä opiskelua n. 110 tuntia
Taimikonhoitoasiat 16.10.-3.11. välisenä aikana (teoriaa, maastoharjoituksia ja käytännön työtä)
Puun ja metsikön mittaus 3.11.-17.11. välisenä aikana
Harvennukset ja ravinnetalouden hoito 15.11.-24.11. välisenä aikana
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia ja tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja. Hän osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä melko tottuneesti ja ergonomisesti Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa. Hän osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Ari Vanamo
Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Luoranen, J. & Kiljunen, N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metsäntutkimuslaitos. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 108 s
Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 75 s.
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos & Kustannusosakeyhtiö Metsälehti
Saksa, T. ja Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta –hankkeen loppuraportti. Saatavissa [http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf]
Saksa, T. ja Nerg, J. 2008. Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. Saatavissa: [http://www.metla.fi/aikakauskirja/ff084.htm]
(Valkonen, S. ym. 2001. Onnistunut metsänuudistaminen. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. vaihtoehtoisena Luorasen, Saksan ja Uotilan kirjalle)
Metsänjalostus -sivusto (www.metla.fi)
Hyvän metsänhoidon suositukset
Metsälaki(soveltuvin osin)
Luennot ja muu Tabula -materiaali
Lähiopetus (luennot, maastoretkeilyt, harjoitukset), etäopiskelu
Verkkotentti 40 %
Etätehtävät 60 %
Lähijaksoille osallistuttava
Suomi
01.08.2017 - 31.12.2017
02.07.2017 - 19.08.2017
Antti Kovettu, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Todelliset maastokohteet eri toimijoiden metsissä
Verkkotentti marraskuun alussa
Lähiopetusta 55 tuntia, itsenäiseen opiskeluun käytettävä aika 210 tuntia
1. Lähijakso 18.8. klo 8-16, metsän uudistumiseen vaikuttavat tekijät, metsikön uudistamiskypsyys
1. Etätehtävä: uudistamiskypsyysharjoitus omassa metsässä, metsänviljelyohjeisiin tutustuminen/kertaus
2. Lähijakso 25.8. klo 9-17 ja 26.8. klo 8-16, käytännön metsänviljelytyöt
2. Etätehtävä: kirjallinen ennakkotehtävä metsänuudistamismenetelmistä
3. Lähijakso 6.10. klo 12.45-15 ja 7.10. klo 8-16, metsänuudistamismenetelmät ja uudistusalojen laadunseuranta
3. Etätehtävä: uudistusalainventoinnin suoritus omassa (tai jossakin muussa) metsässä, uudistamissuunnitelman tekeminen, metsänuudistamisen ympäristövaikutuksiin ja luonnonhoitosuosituksiin liittyvä kirjallisuustehtävä
4. Lähijakso 27.10. 9.15-17 ja 28.10. klo 8-13 metsänuudistamisen menetelmät, uudistamisen suunnittelu, luonnonhoidolliset ratkaisut metsänuudistamisessa
4. Etätehtävä: verkkotenttiin valmistautuminen, siemen- ja taimituotantoon liittyvä etätehtävä
5. Lähijakso 10.11. klo 12.45-17, tentin palautus, metsänjalostus, siemen- ja taimituotanto
Opiskelijalla on riittämättömät tiedot metsänuudistamisesta, mikä näkyy siten, että hän ei saavuta tenteissä hyväksyttyjä osasuorituksia
Hylkäämisen syy on myös, jos ei osallistu lähijaksoille eikä suorita etätehtäviä
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa hydöyntää ja tulkita saatua tietoa riittävästi jatkoratkaisujen tekemiseksi.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi.
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön uudistamisjärjestyksen
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti.
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi ja osaa soveltaa tietoa metsänuudistamisratkaisuja tehdessään.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää.Hän osaa myös ohjata pientä istuttajaryhmää
Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa
Ari Vanamo
Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Luoranen, J. & Kiljunen, N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metsäntutkimuslaitos. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 108 s
Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 75 s.
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos & Kustannusosakeyhtiö Metsälehti
Saksa, T. ja Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta –hankkeen loppuraportti. Saatavissa [http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf]
Saksa, T. ja Nerg, J. 2008. Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. Saatavissa: [http://www.metla.fi/aikakauskirja/ff084.htm]
(Valkonen, S. ym. 2001. Onnistunut metsänuudistaminen. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. vaihtoehtoisena Luorasen, Saksan ja Uotilan kirjalle)
Metsänjalostus -sivusto (www.luke.fi)
Hyvän metsänhoidon suositukset
Metsälaki(soveltuvin osin)
Luennot ja muu Tabula -materiaali
Luennot, opetuskeskustelut, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, käytännön metsänviljelyviikko, vierailu metsäpuiden taimitarhalle ja siemenkeskukseen
Verkkotentti 30 %
Maastotentti 40 %
Tutoriaalityöskentely 10 %, tutoriaalipoissaolojen korvaus sovitusti (kuitenkin poissaolo lähtökohtaisesti alentaa tutoriaaliarvosanaa)
Maastoharjoitukset ja aktiivinen osallistuminen 20 %
Maastoharjoitusten raportit (ja vastaavat) palautettava
Opintojaksopalaute annettava palautejärjestelmän kautta
Suomi
20.03.2018 - 18.05.2018
18.02.2018 - 10.04.2018
Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
0-5
Käytännön metsänviljelyviikolle (7.-11.5) ei tarvitse osallistua, jos on suorittanut metsäalan perustutkinnon tai on todistettavasti (työtodistus) tehnyt metsän istutus- ja kylvötyötä aiemmin. Metsänviljelyviikko on myös mahdollista suorittaa samaan aikaan muualla vastaavissa tehtävissä. Asiasta on sovittava Jenni Kokkarisen kanssa.
Opintojakson aikana tehdään uudistusalojen inventointityötä UPM Kymmenelle/ paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle, metsänviljelykohteet ovat eri maanomistajien mailla (mhy/metsäyhtiö toimeksiantajana), vierailu Tapion siemenkeskukseen ja Taimi-Tapion Vierumäen taimitarhalle
Verkkotentti auki välillä 28.4.-30.4. (1. uusinta18.5. klo 13-16 paperitenttinä, 2. uusinta 28.5. klo 15-18)
Maastotentti näyttökokeena torstaina 17.5. (1. uusintamahdollisuus ma 28.5., 2. uusinta tarvittaessa syksyllä 2018)
Lähiopetusta noin 120 tuntia, tutoriaalit noin 10 tuntia, ryhmäharjoituksia noin 20 tuntia, itsenäistä opiskelua noin 110 tuntia
Metsänuudistamisen taustat ja metsäpuiden luontainen lisääntyminen ja uudistuminen
Uudistamiskypsyys
Metsänuudistamisen menetelmät (uudistamis- ja muokkaustavat ym.
Metsänuudistamisen laatu ja sen mittaaminen ja tulosten analysointi
Metsänjalostus, siemen- ja taimituotanto ja metsänviljely kokonaisuutena
Opiskelijalla on riittämättömät tiedot metsänuudistamisesta, mikä näkyy siten, että hän ei saavuta tenteissä hyväksyttyjä osasuorituksia
Hylkäämisen syy on myös, jos ei osallistu riittävästi maasto-osuuksiin, ei palauta vaadittuja harjoitustehtäviä tai ei tee tutoriaalipoissaolojen korvauksia
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa yhdistää ja tulkita saatua tietoa riittävästi.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja tutoriaali-istunnoissa
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi.
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja tutoriaali-istuntoihin
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön uudistamisjärjestyksen
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista. Hän osaa käsitellä mittausaineistoa tilastollisesti (keskiluvut, hajonnat, histogrammi ym.)
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää.Hän osaa myös ohjata pientä istuttajaryhmää
Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä
Ari Vanamo
Tabulassa
PBL, opetuskeskustelut, ryhmätyöt, erilaiset harjoitukset, integrointi viestintä- ja vuorovaikutustaitojen, metsä omaisuutena -opintojakson ja englannin kanssa.
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Arviointiin vaikuttavat tutoriaalityöskentely 30 %, metsälainsäädäntöosio 10 % (verkkotentti ja ryhmäesitys), henkilökohtainen neuvonta (sis. neuvontakäynti neuvojan mukana ja pelkästään metsänomistajan kanssa) 20 %, talousneuvonnan laskuharjoitukset 10 %, ryhmäneuvontatilanne 30%. Annettujen tehtävien hyväksytty suorittaminen. Tarkempi ohjeistus on Tabulassa
Suomi
08.01.2018 - 27.04.2018
28.12.2017 - 19.01.2018
Jenni Kokkarinen, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Neuvoteltava Ari Vanamon kanssa.
Metsäkeskuksen vierailijaluennot ja henkilökohtaisen neuvonnan harjoitukset metsäkeskuksella, neuvontakäynnin seuraaminen, veroneuvontatilaisuuden seuranta, metsänomistajan neuvontatilanne, MTK-seminaari (13.-14.3.), 4H -piirin toimeksianto (koululaisten metsäpäivä)
Metsälainsäädännön verkkotentti 23.2.2018. Uusintatentit sovitaan erikseen
Opetustilanteiden järjestäminen IDEEn opiskelijoille
Lähiopetusta n. 90 h (sisältää amk-konferenssin), omaa työtä n. 70 h, yhteensä n.160 h.
Opintojakso ajoittuu pääosin välille 14.2.-24.4. Tätä ennen opintojakson yleisesittely ja 4H -toimeksiannon esittely. Opintojakson alussa käydään läpi neuvonnan sisällöllisiä kysymyksiä, viikosta 10 alkaen erilaisia henkilökohtaisen neuvonnan tilanteeseen liittyviä taitoja ja lopuksi ryhmäneuvontatilanteen järjestämistä.
Opiskelija ei tunne metsätalouteen liittyviä suosituksia eikä lainsäädäntöä. Hän ei osaa suunnitella neuvontatilanteita eikä toimia erilaisissa neuvontatilanteissa. Hän ei ole suorittanut vaadittuja harjoitustehtäviä eikä muita osasuorituksia.
Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja suosituksia. Niiden käyttö neuvonnan tai omien näkemysten esittelyn perusteena on kaavamaista, eikä osoita metsänomistajan tarpeiden huomioimista. Havainnoi vuorovaikutustilannetta vain vähän eikä juuri muuta toimintaansa vuorovaikutustilanteen mukaan. Tarvitsee huomattavasti ohjausta ja tukea neuvontatilaisuuden järjestelyissä ja ryhmäneuvontatilanteen läpiviemisessä. Harjoitustehtävien palautus on huomattavasti myöhässä.
Osaa käyttää aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia ja laskentamalleja näkemystensä ja tavallisten hoitoratkaisuiden perustelemiseen. Osoittaa kykyä ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteita ja tarpeita. Havainnoi vuorovaikutustilannetta ja osaa muuttaa toimintaansa tilanteen mukaan. Osaa järjestää tilauksen mukaisen neuvontatilanteen ja viedä ryhmäneuvontatilanteen läpi niin, että olennaiset oppimistavoitteet saavutetaan.
Osaa vuorovaikutustilanteessa yhdistää luontevasti ja kokonaisvaltaisesti metsänomistamiseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia, laskentamalleja, markkinointiosaamista, ymmärrystä erilaisten ihmistyyppien välisestä vuorovaikutuksesta onnistuneen, metsänomistajan tavoitteet täyttävän vuorovaikutustilanteen rakentamiseen. Neuvontatilaisuuden järjestämisessä ja läpiviennissä osoittaa omatoimisuutta ja luovuutta, jotka mahdollistavat syvällisen oppimisen ryhmän tilanteen huomioiden. Opiskelija on palauttanut kaikki vaadittavat raportoinnit ajallaan ja osannut hyödyntää raporttien sisältöä tutoriaalityöskentelyssä.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus. Menetelmät ja kannattavuus. Metla ja Metsäkustannus.
Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus & Luonnonvarakeskus
Pukkala, T., Lähde, E. ja Laiho, O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus.
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Luennot, opetuskeskustelut, maastoharjoitukset ja -retkeilyt, laskuharjoitukset, Motti -metsänkasvatussimulaattoritehtävät, Itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvät tehtävät
Tutoriaalityöskentely 20 %
Lopputentti 50 %
Harjoitukset (laskuharjoitukset, maastoharjoitukset), tehtävät, aktiivinen osallistuminen 30%
Itseopiskelutehtävät suoritettu
Suomi
15.02.2018 - 13.05.2018
16.01.2018 - 23.02.2018
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailu LuKen Vesijaon tutkimusalueelle LuKen tutkijan johdolla, vierailu toteutetuilla hakkuukohteilla Lempäälässä ja Metsä Groupin kohtelilla Mäntässä. Maastoharjoitus Tampereen kaupungin metsässä.
Lopputentti torstaina 26.4. klo 8.15-11. 1. Uusintatentti ma 28.5. klo 15-18. 2. uusinta tarpeen ja sopimuksen mukaan.
Ei ole
Tutoriaalit ja niihin valmistautuminen 25 h
Maastoretkeilyt ja -harjoitukset 32 h
Luennot 18 h
Laskuharjoitukset 10 h
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten teko 75 h
1. Tutoriaalisykli: 23..2.-22.3.:
Kannatttavuuden laskenta ja metsänhoitomenetelmien kannattavuuden arviointi ja menetelmien kannattavuuden vertailu, Motti -metsänkasvatussimulaattorin käytön harjoittelu
metsänkasvatuksen riskeihin ja metsätuhoihin perehtyminen
2. Tutoriaalisykli 23.3.-25.4.: Metsien erilaiset käsittelytavat ja niiden erot,. Vaihtoehtoisiin metsänhoitomenetelmiin tutustuminen maastossa, menetelmien soveltamisen harjoittelu,
Opiskelija ei osallistunut tutoriaaleihin tai muuhun läsnäoloa edellyttäviin tapahtumiin eikä tehnyt korvaavia suorituksia. Opiskelija ei ole tehnyt tutoriaalimuistiinpanoja eikä valmistautunut purkututoriaaleihin. Opiskelija ei ole tehnyt ja palauttanut tabulaan kaikkia annettuja tehtäviä. Opiskelijan osaamisessa on huomattavia puutteita tai virheitä käsitteiden käytössä sekä metsänhoitoa ja kannattavuuslaskentaa koskevissa perustiedoissa.
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija osaa tehdä kannattavuuslaskentaa MOTTI-simulaattorin avulla perustasolla. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat. Opiskelija on melko passiivinen tutoriaali-istunnoissa ja istuntoihin valmistautuminen on puutteellista.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijakoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna. OPiskelija osaa tehdä kannattavuusvertailuja erilaisten metsänhoidollisten menetelmien kesken.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja selostaa metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija tuntee metsänhoitosuositukset hyvin ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää tätä tietoa metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija osaa soveltaa kannattavuusslaskentaa eri tilanteissa ja käyttää MOTTI-metsänkasvatussimulaatttoria eri metsänkasvatusvaihtoehtojen kannattavuuden arvioimiseen ja vertailuun ja pystyy arvioimaan tulosten merkitystä ja luotettavuutta monipuolisesti. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, retkeilyillä ja harjoituksissa, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä.
Eeva Sundström
Suomi
08.06.2018 - 31.10.2018
16.12.2017 - 18.05.2018
Jukka Tohu, Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eeva Sundström
Luentomateriaali Tabulassa
metla.fi/aikakauskirja, useitä lähteitä, mm. 4/2010
Weckström, P.2014. Uusia menetelmiä metsävaratietojen hyödyntämiseen: linkki
http://www.theseus.fi/handle/10024/79627
ForestKIT- metsäsuunnitteluohjelmisto
Metsäsuunnittelun verkko- ja mobiilisovellukset: Wuudis.com, Trestima.fi, Kantoon.fi
Kettunen Sami. 2009. Onnistu projektissa. WSOYpro (toinen painos)
Ruuska Kai. 2012. Pidä projekti hallinnassa. Talentum
luennot
harjoitukset
maastoharjoitukset
metsäsuunnittelun maastotyöt
metsäsuunnitelman ja hakkuusuunnitteen raportointi ( 40%)
tentti (40%)
suullinen tentti projektinhallinnasta (10%), metsäsuunnitteluprojektin suunnitelma ja raportti (10 %)
Suomi
19.03.2018 - 19.05.2018
15.02.2018 - 23.03.2018
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Suunnittelun kohteena olevat kiinteistöt ovat Tampereen kaupungin omistuksessa.
xx.5. tentti 1
xx.5. uusintatentti
Kokonaisajankäyttö 189 h, josta
- lähiopetusta xx h
- itsenäistä työtä xx h
projektitoiminnan periaatteet
metsäsuunnitelma, rakenne ja käsitteet
kuviotietojen rakenne
kaukokartoituspohjainen metsävaratieto,Aarni
maastotietojen keruun periaate maastossa
metsäsuunnitteluohjelmiston toiminnot (ForestKIT)
suunnittelualueen siirto tallentimelle
kuviotietojen keruu pienryhmissä maastossa
verkkometsäsuunnitelmat
kuviotietojen siirto suunnittelujärjestelmän (ForestKIT, Metsäpaikka)
laskentapuuston ja käsittelyvaihtoehtojen laskenta (SIMO)
puustotietojen tarkistaminen Trestimalla
hakkuusuunnitteen määrittäminen
metsäsuunnitelman koostaminen ja metsäsuunnitelmatulosteiden tulkinta
optimointi
Trestiman puustotulkinta vertailuna omille arvioille
metsäsuunnitelmaprojektin raportointi
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä
- osaa opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa tarkistaa käsittelyehdotukset, laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet
- osaa laatia suunnitelman ja loppuraportin oman ammattialansa projektiin
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon , osaa muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle, osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen
- osaa toteuttaa projektin laaditun suunnitelman mukaan ja arvioida suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat, osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustelee ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä
- osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
- osaa arvioida projektin onnistumista sekä tunnistaa ja tuoda esiin havaitsemansa kehityskohteet
Manne Viljamaa
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
PBL, pienryhmätyöskentely, luennot, vierailijaesitelmät, kirjallisuuskatsaus, laskentaharjoitukset,
Tutoriaalit 30 % Yritysidean kehittämistehtävä 50% Yritystoiminnan perusteet -verkkotentti 20%
Kirjaessee (S)
Innoevent -raportti (S)
Kustannuslaskelmat (S)
Suomi
23.10.2017 - 21.12.2017
13.09.2017 - 22.10.2017
0 - 30
Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Mari Stenvall
Pakollisia ovat erikseen osoitetut tehtävät mm.
- konekustannuslaskelma ja yritysidea -tehtävän yrityksen kassavirtalaskelma
- markkinointisuunnitelma
- riskienhallinnan ja rahoituksen etätehtävät
ja vierailijaluennot sekä yritysideatehtävän esittäminen.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
2 op
0-5
AHOT -menettelyllä
Vierailijaluennoitsijat mm. rahoitus- ja vakuutusasioista ja metsäpalvelu- ja/tai -metsäkoneyrityksestä.
Yritystoiminnan perusteita -verkkotentti viikolla 42
Kontaktiopetusta n. 135 h.
Innoevent -tapahtuma viikolla 45 (n 30h)
Itsenäinen tiedonhankinta ja tehtävien laatiminen n. 130 h
Kurssi on jaettu kolmeen PBL -sykliin.
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti. Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet välttävästi. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteitä ja malleja.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin liiketoimintasuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä yritystoiminnasta. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelman tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida yritystoimintaa sujuvasti ja perustellusti. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Eveliina Asikainen
Suomi
04.09.2017 - 08.06.2018
28.08.2017 - 22.10.2017
Taru Owston, Jukka Tohu, Miia Seilonen, Eija Lähteenmäki, Eeva Sundström, Jukka Suominen, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Manne Viljamaa, Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eveliina Asikainen
Suomi
01.08.2017 - 14.12.2018
02.07.2017 - 31.07.2017
Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Eeva Sundström, Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eeva Sundström
lähiopetus,opetuskeskustelut,
harjoitukset,
ongelmalähtöinen opiskelu, vierailevien luennoitsijoiden esitykset
Hyväksytty/hylätty
Suomi
21.08.2017 - 15.12.2017
02.07.2017 - 31.08.2017
Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Harri Saarinen, Pirjo Puustjärvi, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Merja Hanhimäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Ei ole.
Metsäalan organisaatioiden ja Meto Ry:n edustajien vierailut koululla.
HYVÄKSYTTY suoritus: Opiskelija osallistuu opintojaksolle koko toteutuksen ajan. Suunnistusopetuksen voi korvata jo hankitulla suunnistusosaamisella (todennettava).
Hylätty suoritus: Opiskelija on perusteettomasti poissa opetuksesta eikä korvaa poissaoloa mitenkään.
Eeva Sundström
Opettajan opintojaksolla jakama materiaali.
AcrGIS Desktop Help
AcrGIS Resource Center 10.1
www.paikkaoppi.fi
www.karttapaikka.fi
www.retkikartta.fi
www.paikkatietoikkuna.fi
http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Kirjallisuutta:
Nimeke:Globus. GIS / Markku Löytönen, Tuuli Toivonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta ; [kartat ja graafit: Kauko Kyöstiö].
Osa: GIS /
Julkaistu:Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2003.
Ulkoasu:193 s. : kuv., kartt. ; 24 cm + CD-ROM
Tekijä:Heywood, Ian.
Nimeke:An introduction to geographical information systems / Ian Heywood, Sarah Cornelius and Steve Carver.
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Harlow : Prentice Hall, 2002.
Tekijä:Burrough, Peter A.
Nimeke:Principles of geographical information systems / Peter A. Burrough and Rachael A. McDonnell.
Painos:Repr.
Julkaistu:Oxford : Oxford University Press, 1998
Nimeke:Geographical information systems and science / Paul A. Longley ... [et al.].
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Chichester : John Wiley & Sons Inc., 2005.
lähiopetus
tunneilla tehtävät harjoitukset
harjoitustyö,sisältää myös gps:n käyttöä maastossa sekä tiedonsiirtoa.
erillinen Trimble- maastotallentimen käyttöharjoitus ja raportointi Tabulaan (tiedonkeruun suunnittelu, tiedon keruu maastossa ja tietojen siirto paikkatietojärjestelmään)
tentti tehdään tietokoneella ArcMap- ohjelmistoa hyödyntäen, vastaus palautetaan Tabulaan.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Harjoitustyö: hyväksytty/hylätty, hyvin laaditulla harjoitustyöllä on mahdollista korottaa tentin arvosanaa
Trimble maastotallentimen käyttöharjoitus: arvioidaan asteikolla 1-5
Tentti: arvioidaan asteikolla 1-5
Tentti ja harjoitus 90%, Trimble- maastotallentimen käyttöharjoitus 10 %
Suomi
08.02.2018 - 19.04.2018
09.01.2018 - 07.02.2018
Eeva Sundström, Manne Viljamaa
Opintojaksolla käytetään ArcGIS- ohjelmistoa, joten osallistuminen tunneille on välttämätöntä
Osa atk-luokassa pidettävistä tunneista ryhmäjakoina (1/2 luokkaa), harjoitustyön tekemiseen varatut tunnit koko ryhmälle.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Paikkatietojärjestelmät ovat metsäalan organisaatioissa yleisesti käytetty työkalu ja metsätietojärjestelmän osa. ArcMap- pohjaisia paikkatietoratkaisuja metsälan organisaatioiden tietojärjestelmissä. Metsävaratieto, tietostandardi metsäalan toimijoiden hyödynnettävissä.
To 12.4. ryhmä 1: klo 8.15-11.30, ryhmä 2: klo 12.15 - 15.30
Pe 24.4. uusintatentti koko ryhmälle klo 13.15 - 16
Lähiopetusta n. 70 tuntia, opiskelijan omaa työtä n. 110 tuntia.
- Koordinaattijärjestelmät
- Satelliittipaikannus (teoria + maasto)
- Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät käsitteenä
- Paikkatietoaineistot
- Paikkatiedon hallinta (rasteri, vektori, ominaisuustieto)
- Leikkausanalyysi ja vyöhykkeiden muodostaminen
- Karttatulosteen laatiminen
- Kohteiden paikantaminen maastossa gps-laitteella ja tiedonsiirto paikkatietojärjestelmään
Opiskelija ei saavuta suurinta osaa tyydyttävän tason kriteereistä eikä hän palauta opintojakson totetuttamiseen sisällytettyjä tehtäviä hyväksytysti.
Opiskelija osaa:
- ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan, osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja, erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan
- muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja
- etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen
- tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa
- tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa
- oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon
- luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella
- laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa
- yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen
- hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin
Suomi
21.05.2018 - 17.08.2018
21.04.2018 - 20.05.2018
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Perttu Arminen
Suomi
16.04.2018 - 28.09.2018
16.03.2018 - 15.04.2018
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Perttu Arminen
Suomi
21.05.2018 - 17.08.2018
28.11.2017 - 30.06.2018
Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eveliina Asikainen
Materiaalit julkaistaan sähköisessä muodossa. Projektityöskentelyn tukena suositellaan käyttämään esim. Pelin, R. 2009 (tai uudempi) Projektihallinnan käsikirja tai Horine, G.2005 Absolute Beginner's Guide to Project Management
Alustukset, projektityöskentely, ohjaustapaamiset, projektin esittely
Arviointi kohdentuu projektityöskentelyyn ja työskentelyn dokumentointiin. Menetelminä käytetään jatkuvaa havainnointia projektityön tekemisen aikana, ryhmän yhteistä ja henkilökohtaista itsearviointia, arviointikeskustelua projektin lopussa sekä tilaajan antamaa palautetta. Myös projektisuunnitelmaa ja -raporttia käytetään arvioinnin välineinä.
Englanti
01.09.2017 - 08.12.2017
12.06.2017 - 03.09.2017
0 - 300
Mika Nieminen, Miia Seilonen, Juuso Huhtiniemi, Anne Ojala, Mika Ijas, Lasse Hillman, Aino-Riitta Joutsen, Harri Laaksonen, Manne Viljamaa, Anne Leppänen, Hilda Szabo, Matti Kivimäki, Esa Väliaho, Piia Kanto, Ari Vanamo, Urpo Rossi, Jukka Tohu, Mervi Tapola-Salminen, Erkki Kiviniemi, Eveliina Asikainen, Jari Mikkolainen, Perttu Arminen, Esko Kurki, Heikki Yli-Rämi, Jarmo Lilja, Maarit Korhonen, Outi Heiniö
Opintojakso perustuu työelämässä toteutettaviin moniammatillisiin projekteihin ja niiden tekemisen tukemiseen valmennuksellisilla menetelmillä. Työskentelyyn on varattu lukujärjestyksessä yhteistä aikaa.
Laboratoriotekniikan koulutus
Konetekniikan koulutus, Metsätalouden koulutus, Laboratoriotekniikan koulutus, Degree Programme in Energy and Environmental Engineering, Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Biotuote- ja prosessitekniikan koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
5 op
0-5
Opintojakso toteutuu kokonaan työelämäyhteistyössä.
Ei tenttejä
Vaihto-opiskelijat voivat osallistua opintojaksolle. Joissain projekteissa on kansainvälisiä elementtejä tai ne toteutetaan englanniksi.
Alustukset projektitoiminnasta ja projektiryhmien muodostaminen 6 h, projektin esittely 3 h, työskentely projektissa ja sen raportointi 126 h.
Pakolliset läsnäolot: opintojakson aloitus 1.9. klo 8.15-11; projektiryhmien muodostus 8.9. klo 8.15-11 ja projektien esittely XX.12. klo 8-11. Ryhmien työskentelyyn on varattu perjantaiaamupäivät ja tarpeen mukaan muulloinkin.
Projekti voidaan hylätä seuraavista syistä
- ohjaaja on hoitanut kaiken yhteydenpidon asiakkaaseen
- ryhmä ei ole kokoontunut lainkaan dokumentoidusti
- ryhmä ei ole tehnyt projektisuunnitelmaa ja/tai projektiraporttia
- ryhmä ei ole arvioinut onnistumistaan
Ryhmällä ei ole toiminnalleen selkeitä pelisääntöjä, projekti etenee jossain määrin ohjaaja- tai asiakasvetoisesti.
Projektipäällikkö toimii tilannekohtaisesti, ajankäytön ja työnjaon suunnittelu ja seuranta on puutteellista.
Projektiryhmän jäsenet keskittyvät omiin osakoko-naisuuksiinsa, yhteistyö jäsenten kesken ja asiakkaan kanssa sekä ryhmän jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen on puutteellista. Työkuorma jakautuu epätasaisesti projektiryhmän jäsenten välillä.
Tuotos jää vajavaiseksi tai ryhmän käsitys työnsä laadusta ei vastaa asiakkaan näkemystä.
Ryhmä sopii johdetusti ryhmässä noudatettavat säännöt ja pääsääntöisesti noudattaa niitä toiminnassaan. Projektipäällikkö vie projektia eteenpäin ja huolehtii, että jokainen voi osallistua projektin tekemiseen.
Ryhmän jäsenet toimivat sovittujen sääntöjen ja projektipäällikön ohjeiden mukaisesti kuunnellen toisten näkemyksiä ja tehden yhteistyötä asiakkaan kanssa. Kuitenkin vastuunotto projektista vaihtelee sen eri vaiheissa.
Projektin tuotos vastaa pääsääntöisesti tehtävänasettelua. Ryhmän ja asiakkaan näkemykset työn laadusta ovat suhteellisen yhteneväiset.
Ryhmä sopii oma-aloitteisesti ja yhteisesti ryhmässä noudatettavat säännöt ja pitää huolta niiden noudattamisesta toiminnassaan.
Projektipäällikkö ottaa vastuun tehtävästään ja vie ja projektia luontevasti eteenpäin ryhmän toiminta ja ryhmäläisten vahvuudet huomioiden. Huolehtii, että jokainen ryhmän jäsen osallistuu projektityöskentelyyn. Jakaa käytettävissä olevan ajan suunnitelmallisesti. Löytää luovia ratkaisuja ryhmän toiminnan edistämiseksi.
Jokainen ryhmän jäsen edistää projektin tavoitteiden saavuttamista omalla toiminnallaan yhteistyössä ryhmän muiden jäsenten kanssa ja kantaa vastuuta projektin etenemisestä koko projektin ajan. Ryhmän jäsenet toimivat projektissa muita kuunnellen ja ottaen huomioon ryhmän kaikki jäsenet, heidän näkemyksensä ja osaamisensa. Ryhmän jäsenet tekevät luontevaa yhteistyötä asiakkaan kanssa ja muokkaavat suunnitelmia saamansa palautteen mukaan.
Projekti etenee aikataulussa tai muutokset ovat asiakkaan kanssa yhdessä sovittuja. Projektiryhmä osaa realistisesti arvioida tuotoksen laatua suhteessa projektin tavoitteisiin ja reflektoida projektin etenemistä.
Ryhmällä ei ole toiminnalleen selkeitä pelisääntöjä, projekti etenee jossain määrin ohjaaja- tai asiakasvetoisesti.
Projektipäällikkö toimii tilannekohtaisesti, ajankäytön ja työnjaon suunnittelu ja seuranta on puutteellista.
Projektiryhmän jäsenet keskittyvät omiin osakoko-naisuuksiinsa, yhteistyö jäsenten kesken ja asiakkaan kanssa sekä ryhmän jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen on puutteellista. Työkuorma jakautuu epätasaisesti projektiryhmän jäsenten välillä.
Tuotos jää vajavaiseksi tai ryhmän käsitys työnsä laadusta ei vastaa asiakkaan näkemystä.
Opetushallitus 2002. Puutuoteteollisuus osat 1 – 5
Jääskeläinen, Sundqvist 2007. Puun rakenne ja kemia
Kärkkäinen 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet
Inkinen, Tuohi 2003. Momentti 1 Insinöörifysiikka (ei pakollinen, toimii hyvänä taustamateriaalina)
Sipi, Marketta 2009. Puutavaran mittaus
E-oppimisympäristöt KNOWPaper, KNOWPulp ja KNOWTimber (saatavissa TAMK kirjaston kautta)
Mittaus ja laatu, Metsätehon koulutusmateriaali (saatavissa http://www.puuhuolto.info/mittaus/start.html)
Luken tietopaketti Mittaus (saatavissa http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/)
Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta (saatavissa http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537476/luke-luobio_59_2016.pdf?sequence=8)
Muu kurssilla osoitettu materiaali
Pbl, johon sisältyy luentoja, harjoituksia, vierailuja, maastoharjoituksia, laboraatioita, raporttien laatimista sekä tentit.
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiin vaikuttavat
- raportti (20 %)
- tentit (40 %)
- biotalouden lukupiiri (10 %)
- fysiikan teoria ja laboratoriotyöt (20 %)
- tutoriaalityöskentely (10 %)
Opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoituksien tekemisen annetussa aikataulussa sekä vähintään 70 % osallistumisen pakollisiin osuuksiin, joita ovat harjoitukset, vierailut/retkeilyt ja vierailijaluennot.
Jokaisesta tentistä ja kirjallisesta harjoitustyöstä tulee saada arvosanaksi vähintään 1. Laboratoriotyöt ja tiedonhankinnan opetustunnit ovat pakollisia.
Tiedonhankinta arvioidaan arvosanalla S (suoritettu)
Jos pakollisia harjoituksia ei palauteta annetussa aikataulussa, niin opintojakson arvosanaa pudotetaan 0,5 yksikköä/palauttamaton harjoitus. Jos opintojakson arvosana tästä syystä menee hylätyksi, niin opintojakso on suoritettava uudelleen, ellei arvioitavien osien (tenttien) arvosanan korotus onnistu uusintatenteissä.
Suomi
08.01.2018 - 06.03.2018
02.12.2017 - 31.12.2017
Jukka Tohu, Reijo Manninen, Jenni Kokkarinen, Päivi Viitaharju, Manne Viljamaa, Tero Kansanaho, Pasi Arvela
Opintojakson opetus on integroitu yhteen kirjoitusviestinnän opetuksen kanssa - samat raportit molempiin opintojaksoihin.
Opintojaksolla on käytössä erilaisia pienryhmiä, joille on osittain omat opetuskerrat.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Tuotantolaitosvierailut:
Puutuoteteollisuus: piensaha ja sahauslaskelmat, sahavierailu
Kemiallinen metsäteollisuus: vierailu sellu- ja/tai paperitehtaalla
Maastoharjoituksissa käytetään työelämänedustajilta saatuja kohteita
Verkkotentit: 9.2. (aiheena lähinnä puutuoteteollisuus) ja 13.3. (aiheena lähinnä kemiallinen metsäteollisuus, puutavaran mittaus)
Fysiikan tentti ma 5.3.
Uusintatentit metsätalouden uusintatenttitilaisuuksissa 26.3. ja 23.4.
Kontaktiopetus ~ 145 h, josta
- fysiikan teoriaa ja fysiikan labrat ~30 h
- tiedonhankinta ~6 h
- paperilabrat ~6 h
- muut luennot ja harjoitukset ~85 h
Vierailut ~15 h
Itsenäinen opiskelu ~100 h
Opintojakson tutoriaalisyklit ovat seuraavat:
1. Puutuoteteollisuus (vko 2-5)
2. Kemiallinen metsäteollisuus (vko 5-8)
Lisäksi viikoilla 8 ja 10 on erillinen jakso jossa käsitellään biotalouden merkitystä Suomelle.
Opintojaksoon on integroitu fysiikan ja tiedonhankinnan opetusta. Fysiikassa on puuraaka-aineeseen ja sen ominaisuuksiin liittyvää fysiikkaa, sekä teoriaa, että laboraatioita.
Tiedonhankinta on jaksotettu tutoriaalisykleihin.
Samanaikaisesti on myös kirjoitusviestinnän opetusta, jossa harjoitustehtävinä käytetään opintojakson raportteja.
Kun seuraavista osioista on tullut hylätty suoritus:
- Läsnäolo pakollisessa opetuksessa jää alle 70%.
- Tentistä on tullut hylätty eli alle 50% maksimipisteistä.
- Raporteista on saanut arvosanan hylätty.
- Palauttamattomien harjoitusten johdosta arvosana laskee nollaan
Opiskelija tietää metsäteollisuuden jalostusalat sekä niissä syntyvät päätuoteryhmät, ja tietää metsäsektorin roolin Suomen kansantaloudessa.
Hän tietää Suomessa käytettävät tärkeimmät puutavaralajit, niiden tärkeimmät mitta- ja laatuvaatimukset ja eri puutavaralajien käytön eri jalostusaloilla.
Hän osaa puutavaran mittauslainsäädännön tärkeimpien mittausmenetelmien osalta ja osaa mitata puuta tien varressa.
Hän osaa hakea ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää tärkeimmät puun teolliset jalostusprosessit sekä niissä syntyvät tuotteet ja sivutuotteet.
Opiskelija tietää tärkeimpien puunjalostusprosessien vaatimukset puuraaka-aineille, ja ymmärtää miten vaatimukset näkyvät puutavaran- mitta ja laatuvaatimuksissa.
Hän tuntee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa tietoa puutavaran mittaamiseen keskeisten mittausmenetelmien osalta.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialan tietoa laatiessaan raportteja.
Opiskelija osaa laskea puuraaka-aineen käytön hyötysuhteet tärkeimpien jalostusprosessien osalta, tuotteiden ja sivutuotteiden osalta.
Opiskelija tuntee puuraaka-aineen olennaisimmat fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistaa miten nämä vaikuttavat puun teolliseen käyttöön, ja ymmärtää miten eri tekijät vaikuttavat puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksiin.
Opiskelija tietää eri puuraaka-aineen ominaisuuksien vaikutukset lopputuotteisiin tärkeimpien jalostusprosessien osalta.
Hän hallitsee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä eri mittausmenetelmien käyttöön.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialansa tietoa laatiessaan raportteja huomioiden lähdekritiikin ja osaa tehdä lähdeviittaukset ja lähdeluettelon.
Miia Seilonen
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006: Puukauppa , valmisetlu, sopimus, puutavaran mittaus, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut -esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon sivuilta (www.metsateho.fi)
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, harjoitustyöt, tentti, ongelmalähtöinen opiskelu, itsenäinen opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Kasvio 15 %
Puukaupan osuus 20 % (tentti)
Näyttökoe maastossa 30 % (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset) puunkorjuun suunnittelun harjoitukset)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun leimikkomaastotöistä tulee palaute toimeksiantajalta ja ryhmä antaa jäsenilleen vertaisarvioinnin. 15 %
Tutoriaalityöskentely 20 %
Pakollisia osasuorituksia ovat (merkitään Pakkiin suorituksena S): luonnonhoidon ryhmätyö, puustonarviointiharjoitus, puukaupan palvelut -tehtävä, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona, Oma metsä-raportti, opintojaksopalaute. Puuvirtaharjoitukset: suoritus läsnäololla ja osallistumalla keskusteluun.
Lisäksi pakollisia osasuorituksia ovat: kaikki muut harjoitustyöt, vierailut ja vierailijaluennot, joiden läsnäolopakko on 70 %.
Suomi
14.08.2017 - 13.10.2017
02.07.2017 - 30.08.2017
Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Antti Kovettu, Miia Seilonen, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Toteutus alkaa tiistaina 22.8.2017 klo 8:15. Ensimmäisellä viikolla Metsäkeskuksen Timo Vesanto ja Jukka Ruutiainen opettavat arvokkaista elinympäristöistä. Kurssin kokonaisuuden esittely ma 28.8. Osa toteutuksesta tehdään puoliryhmittäin, jolloin toinen puolikas on esim. maastoharjoituksessa ja toinen ATK -luokassa.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
4 op
3 op
0-5
Harjoitustyöt tehdään todellisille puukaupan ja puunkorjuun kohteille. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja Mhy:een.
Puukaupan tentti
Lopputentti on näyttökoe (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset)
Uusintatenttipäivät syyslukukaudella 2017 ovat ma 30.10., ma 27.11. ja ma 18.12 keskitetysti metsätalouden koulutusohjelman muiden kurssien kanssa. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen uusintapäivää miia.seilonen@tamk.fi
Lähiopetus n. 130 h, maasto-opetus n. 120 h, itsenäinen työskentely n 150 h.
Puukauppatavat, puukaupan vaiheet, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, suometsien korjuun erityispiirteet, kunnostusojitus ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarissa
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä aloitusviikolla ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Manne Viljamaa
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006, Puukauppa, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut –esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon inter-netsivuilta (www.metsateho.fi)
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Muu luennoilla osoitettu materiaali
Lähi- ja verkko-opetus, ennakko- ja etätehtävät, harjoitustyöt,itseopiskelu,verkkotentti.
Ennakko- ja etätehtävät 50%: Setrifiointitehtävä 20 % ja puunkorjuun suunnittelun tehtävä 30 %.
Verkkotentti 50%
Suomi
02.04.2018 - 09.06.2018
16.12.2017 - 09.02.2018
0 - 30
Miia Seilonen, Jenni Kokkarinen, Manne Viljamaa
Lähiopetuspäivien (4 kertaa) ohjelmat ja vastuuopettajat mainittu lukkarikoneessa. Kurssin etätehtävien listaus on Tabulassa. Poissaolot lähipäivistä voivat vaikuttaa arviointiin alentavasti ja poissaoloista on hyvä ilmoittaa etukäteen. Pakolliset tehtävät tulee tehdä, ja jos on pois ohjatusta tehtävästä, opiskelijan tulee olla omatoiminen ja ottaa selvää tehtävänannosta ja tehdä tehtävä omalla ajallaan.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
4 op
0-5
Vierailija metsäyhtiöstä ja Mhy:ltä. Käytännön harjoituksia todellisilla leimikoillla. Tutustuminen Puuvirtaan eli virtuaaliseen puunhankintaympäristöön. Verkkotentissä hyödynnetään virtuaalikuvaympäristöjä.
Verkkotentti 24.5. - 28.5
Lähiopetusta noin 55h, josta maasto-opetusta noin 25h ja omatoimista opiskelua 270h.
Puukauppatavat, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, suometsien korjuun erityispiirteet, kunnostusojitus ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn tentistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti etätehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Perttu Arminen
Kirjallisuus: Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.)2005. Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003. Hyvän metsänhoidon suositukset / [julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio], 2007.
Verkkoaineistot:
Metsätehon puuhuolto-opas:http://www.metsateho.fi/kattava-sahkoinen-puuhuolto-opas/
tai http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas-vanha
Moottorisahan käyttö: http://www.jonsered.com/fi/chainsaws/safety-first/
Muu kursseilla osoitettu materiaali: http://tabula.tamk.fi/
Ensiapu: Korte & amp; Myllyrinne. 2012. Ensiapu.
SPR materiaali www.SPR.fi
Tutoriaalityöskentely, teorialuennot, harjoitukset virtuaaliympäristöissä (Puuvirta ja virtuaalinen leimaustehtävä), käytännön hakkuuharjoitus, vierailu hakkuutyömaalla.
Ensiapu: teorialuennot, käytännön harjoitukset ja rastiharjoitukset.
Arviointiin vaikuttavat kirjallisuustentti (70 %), tutoriaalityöskentely korottavasti, ja hakkuuharjoitus (30%). Muita pakollisia osasuorituksia (S) ovat Puuvirta -harjoitus ja terminologiatehtävä. Maasto-opetuksessa vaaditaan läsnäoloa neljänä päivänä, hakkuuharjoituksessa on oltava aloituspäivänä sekä kolmena muuna päivänä. Hakkuuharjoitukseen osallistuminen vaatii turvallisuuskoulutukseen osallistumista ja voimassa olevan esiapukortin.
Ensiapu: 100% läsnäolo tunneilla ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Ensiavun arviointi hyväksytty / hylätty.
Suomi
27.11.2017 - 21.12.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Manne Viljamaa, Antti Kovettu, Terhi Pekkinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Kurssin osasuorituksia voi saada aiemmin hankitun osaamisen perusteella mm. hakkuuharjoituksesta (osoitus todistuksella).
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ensiapukortin osaamiskoe examissa 17.11.-22.11.2017. Kokeesta saatava 50% oikein. Uusinnat ilmoitetaan myöhemmin. Huom! Varaa ajoissa aika kokeeseen!
Kirjallisuustentti joulukuussa
Tenttipäivät ilmoitetaan myöhemmin.
Ensiapukurssi 20 h (SPR vaatimusten EA 1-vaatimusten mukaisesti) ( 8 h teoriaa, 3x 4h harjoitustunnit)
Luennot: n. 20 h
Ohjatut harjoitukset n. 20 h
Hakkuuharjoitus 40 h
Itsenäinen opiskelu 35 h
Ajankäyttö yhteensä n. 135 h.
Opiskelija ei osallistu vaadittavaa määrää kurssilla, hänellä on puuttuvia osasuorituksia tai hänen kirjallisuustenttinsä on hylätty. Kirjallisuustentissä on saatava vähintään 50 % maksimipistemäärästä. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ohjeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada vähintään 50 - 60 % pistemäärästä. Hakkuuharjoituksen arvioinnissa hyväksytyn saa, kun osallistuu vaaditun määrän ja osaa käynnistää sahan ja kaataa, karsia ja katkoa puun ohjatusti. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada 70-80% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada 90% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja ergonomisesti oikeisiin puutavaralajeihin ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista ja sujuvaa.
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Vuonna 2017 toteutetaan monimuoto-opiskelijoille hieman mukautettu osuus osana päivätoteutuksen ohjelmaa
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 40 % (välitentti 20 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 30 % (esitys 10 %, arvioitavat harjoitukset 10 %, johtamisen lukupiiri 10 %)
- tutoriaalit 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Suomi
04.09.2017 - 15.12.2017
26.04.2017 - 06.09.2017
10 - 30
Jukka Tohu, Antti Kovettu, Miia Seilonen, Ari Vanamo
1. syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
2. Syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puutase harjoitus
- Vuosisuunnittele harjoitus
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 12.10. (monimuotoryhmällä sovitaan erikseen - mahdollisesti 27.-28.10. lähijaksolla)
Lopputentti 19.12. (monimuotoryhmällä sovitaan erikseen - mahdollisesti 1.-2.12 lähijaksolla)
Uusintatentit metsän uusintapäivissä marras- ja joulukuussa (välitentti) ja tammi- ja helmikuussa)
(välitentin uusintapäivät ovat siis 27.11. ja 18.12.)
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 36~41 (opettajina Miia, Antti ja Jukka)
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 43~51 (opettaja pääasiassa Jukka)
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus opintojakson aikana.
Lukupiiri johtamiseen liittyen viikolla 40
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään viikoilla 48 ja 49.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Manne Viljamaa
Metsäteknologian perusteet, 2003. Jori Uusitalo
Tapion taskukirja: Puutavaran kaukokuljetusta ja metsäteitä käseitelevät luvut
Kurssilla osoittava kirjallisuus ja verkkolähteet
PBL, Itsenäinen opiskelu, luennot, harjoitustehtävät, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, puuvirtaharjoitukset
Arviointiin vaikuttavat:
Tuoriaalityöskentely 20%
Kalustoesittelyt 10%
Autoraportti 20%
Tentti 50%
Myöhässä palautettu tehtävä alentaa arvosanaa
Pakollisia osatehtäviä (S): Saksiharjoitus ja hakkuukonemittaus, apteerausharjoitus
Vierailut ja vierailijaluennot ovat pakollisia
Suomi
09.01.2018 - 24.02.2018
10.12.2017 - 10.01.2018
0 - 30
Jukka Tohu, Jenni Kokkarinen, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
0-5
Puutavara-auton toimintaan tutustuminen kuljettajan ajovuoron ajan, raportointi.
Vierailija SKAL
Tutustuminen puunhankintayrityksen kuljetusten ohjaukseen, yritysvierailu.
Tutustuminen Puunkorjuun tietojärjestelmiin, Log- ja Wood Force koulutusmateriaalit
Tentti 14.2.2017
1. Uusinta seuraavana uusintakoepäivänä, 2. uusinta seuraavana uusintakoepäivänä.
Ilmoittautuminen vähintään viikkoa ennen vastuuopettajalle (Viljamaa)
Lähiopetus 57 h
Harjoitukset 24 h
Itsenäinen opiskelu n. 108 h
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarikoneessa.
Jokin osasuoritus tai korvaava tehtävä on palauttamatta tai tentti on hylätty. Tentin hyväksytty suoritus edellyttää vähintään 50 %:n pistemäärää tentin maksimipistemäärästä.
Opiskelija saavuttaa kurssin osaamistavoitteet tyydyttävästi ja osoittaa osaamisensa tehtävissä ja tentissä niin, että hänen kurssilta saamansa kokonaispisteet ovat yli 60 % maksimipistemäärästä.
Opiskelija saavuttaa kurssin osaamistavoitteet hyvin ja osoittaa osaamisensa tehtävissä ja tentissä niin, että hänen kurssilta saamansa kokonaispisteet ovat yli 70 % maksimipistemäärästä.
Opiskelija saavuttaa kurssin osaamistavoitteet kiitettävästi ja osoittaa osaamisensa tehtävissä ja tentissä niin, että hänen kurssilta saamansa kokonaispisteet ovat yli 85 % maksimipistemäärästä.
Jenni Kokkarinen
Pääasiassa verkkolähteitä mm. Metsätehon materiaalit
Luentomateriaalit jukaistaan Tabulassa
Teorialuennot, harjoitukset virtuaaliympäristöissä (Puuvirta ja hakkuukonesimulaattori), ryhmätyöt, vierailut (järjestetyt ja omatoimiset).
Kurssin suorittaminen edellyttää että annetut etätehtävät on tehty ja palautettu.
Kurssin arvosanaan vaikuttaa verkkotentti 60 % ja etätehtävät 40 %
Suomi
16.02.2018 - 30.03.2018
16.12.2017 - 16.02.2018
0 - 30
Jenni Kokkarinen, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
0-5
AHOT -menettelyllä
Työelämäyhteistyötä: Puutavara-auton toimintaan tutustuminen ja hakkuukoneen tarkastusmittausharjoitus.
Verkkotentti Tabulassa noin viikko viimeisen lähijakson jälkeen
Luennot: n. 24 h
Ohjatut harjoitukset: n. 8 h
Harjoitukset ja tehtävät n. 51 h
Itsenäinen opiskelu n. 76 h
Tentti 3 h
Ajankäyttö yhteensä n. 162 h
1. Lähijakso: Apteeraus ja metsäkoneen toiminta, Puuvirtaharjoitusten ja hakkuukoneen tarkastusmittauksen johdanto, kurssin etätehtävien johdannot
2. Lähijakso: Vierailu metsäyhtiöllä, paikkatietoluennot, kuljetusväylät ja kuljetusmenetelmät
3. Lähijakso: Korjuun ja kuljetuksen tietojärjestelmät, etätehtävien purku
Kurssi on hylätty. jos tentti on hylätty tai jokin osatehtävä on palauttamatta.
Pakolliset tehtävät on tehty ja tehtävissä on osoitettu, että osaamistavoitteet hallitaan pääosin. Tehtävien tarkemmat arviointiperusteet esitetään tehtäväohjeistuksessa.
Kun verkkotentin pistemäärä on vähintään 50 % kokonaispistemäärästä -> antaa arvosanan 1,
ja 60 % -> antaa arvosanan 2.
Pakolliset tehtävät on tehty ja tehtävissä on osoitettu osaamistavoitteiden hallinta. Tehtävien tarkemmat arviointiperusteet esitetään tehtäväohjeistuksessa.
Kun verkkotentin pistemäärä on vähintään 70 % kokonaispistemäärästä -> antaa arvosanan 3,
ja 80 % -> antaa arvosanan 4.
Pakolliset tehtävät on tehty ajoissa ja tehtävissä on osoitettu monipuolisesti osaamistavoitteiden hallinta. Tehtävien tarkemmat arviointiperusteet esitetään tehtäväohjeistuksessa.
Kun verkkotentistä on saatu vähintään 90 % kokonaispistemäärästä -> antaa arvosanan 5.
Suomi
08.01.2018 - 27.04.2018
09.12.2017 - 19.01.2018
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
-Joni Sallila: PROTOCALL TEKNIKBITEN (Tammertekniikka, 5. uudistettu painos, tammikuu 2016).
-Opettajan jakama materiaali tunneilla / Tabulassa.
Alkutesti, lähiopetus, harjoitukset, kotitehtävät, itsenäinen + ohjattu verkko-opiskelu
(Tabula), itsenäinen työskentely / ryhmätyöskentely,
kielioppitentti, kirjallinen koe, suullinen koe.
Suomi
08.01.2018 - 27.04.2018
09.12.2017 - 19.01.2018
Katri Kallinen
Läsnäolo 80% lähiopetustunneista. Poissaoloja ei voi korvata erillisillä tehtävillä.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
0-5
Näyttökoe
Kielioppitentti 30. 1. 2018
Kirjallinen koe 3. 4. 2018
Suullinen koe 24. 4. 2018
Lähiopetus 3 oppituntia / vko + kotitehtävät + kokeet + itsenäinen työskentely & ryhmätyöskentely.
Ammatillisen profiilin esittelytaidot
1 (B1.1)
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan,
työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Työelämän viestintätaidot
1 (B1.1)
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta,
tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista
keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim.
sähköpostiviestit, reklamaatiot, puhelintilanteet ja raportoinnit.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia teknisiä ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin
ymmärrettävästi.
Ammattialan kielitaito
1 (B1.1)
Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman tekniikan alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Ammatillisen profiilin esittelytaidot
3 (B1.2)
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä
kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
3 (B1.2)
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista,
prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim.
sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa teknisiä ohjeistuksia melko hyvin.
Ammattialan kielitaito
3 (B1.2)
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä
ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Ammatillisen profiilin esittelytaidot
5 (B2.2 - C1)
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan,
työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Työelämän viestintätaidot
5 (B2.2 - C1)
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja
palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja,
esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa teknisiä ohjeistuksia.
Ammattialan kielitaito
5 (B2.2 - C1)
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa
tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Jukka Tohu
Metsäsertifiointijärjestelmät (http://pefc.fi/ ja https://fi.fsc.org/fi-fi)
SFS-EN ISO 9000 Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/9/394307.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/394293.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14004:2016 Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä toteuttamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/413684.html.stx
(vaatii kirjautumisen Finnaan)
Forest Big Datan tulosseminaari 8.3.2016 Heurekassa aineistot, saatavissa http://www.metsateho.fi/forest-big-datan-tulosseminaari-8-3-2016-heurekassa/
Muu kirjallisuus osoitetaan opintojaksolla
Monimuotototeutus, kontaktikerrat 2.-3.2., 9.-10.3. ja 23.3.
Kontaktiopetuksen lisäksi itsenäistä opiskelua mm. tietojärjestelmäharjoituksia
Arviointi arvosanoilla 0-5
Tietojärjestelmän laatimisharjoitus yhteensä 30 %
Toiminta ja ympäristöjärjestelmien lukupiiri 30 %
Luentotentti 40 %
Kontakiopetukseen on osallistuttava. Opintojakson harjoitukset on palautettava annetussa aikataulussa. Harjoituksen palautus myöhässä laskee harjoituksen arvosanaa (viikko myöhässä arvosana laskee yhdellä, kaksi viikkoa kahdella, kuukausi kolmella, yli kuukausi maksimiarvosana on 1 koko opintojaksosta).
Suomi
16.03.2018 - 31.03.2018
21.12.2017 - 15.01.2018
12 - 19
Jukka Tohu, Eeva Sundström
Monimuotoryhmän toteutuksen laajuus 5 op (päiväpuolen 7 op)
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
0-5
Ei ole
Mahdollisesti vierailijoita (tai verkkovierailijoita)
Tenttiaika sovitaan ensimmäisellä tapaamiskerralla. Uusintatentit pidetään metsän yleisinä uusintapäivinä (23.4. ja 28.5.) ellei muuta sovita
Kontaktiopetusta 36 tuntia
Tämän lisäksi verkkotapaamisia n. 10 h
harjoituksen tekemistä n. 30 h
omaehtoista opiskelua n. 50 h
Lähijaksoilla teemaluentoja ja tietokanta/tietojärjestelmän laatimisharjoituksia, joita jatketaan omatoimisesti.
Verkkotapaamisissa toiminta- ja ympäristöjärjestelmien perusteita ja keskusteluja
Opiskelija ei osallistu kontakti ja verkko-opetukseen
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä suorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen sekä ymmärtää näiden merkityksen metsäalan organisaatioiden toiminnassa
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden ja ymmärtää miten organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmille asetettaviin vaatimuksiin
Opiskelija on selvillä metsäalan yleisestä tietojärjestelmäkehityksestä
Edellisten lisäksi opiskelija pystyy omalla toiminnallaan osoittamaan, että kykenee hyödyntämään tehokkaasti metsäalan tietojärjestelmiä ja kykenee osallistumaan tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin
Arviointi arvosanoilla 0-5
Jukka Tohu
Metsäsertifiointijärjestelmät (http://pefc.fi/ ja https://fi.fsc.org/fi-fi)
SFS-EN ISO 9000 Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/9/394307.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/394293.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14004:2016 Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä toteuttamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/413684.html.stx
(vaatii kirjautumisen Finnaan)
Forest Big Datan tulosseminaari 8.3.2016 Heurekassa aineistot, saatavissa http://www.metsateho.fi/forest-big-datan-tulosseminaari-8-3-2016-heurekassa/
Muu kirjallisuus osoitetaan opintojaksolla
Pbl, jossa mukana luentoja, vierailuja/vierailijoita, harjoituksia, itsenäistä opiskelua
Tietojärjestelmän laatimisharjoitus yhteensä 20 %
Toiminta ja ympäristöjärjestelmien lukupiiri 20 %
Luentotentti 30 %
Tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisiin osuuksiin on osallistuttava vähintään 70 %. Pakollisia ovat vierailut/vierailijat.
Opintojakson harjoitukset on palautettava annetussa aikataulussa. Harjoituksen palautus myöhässä laskee harjoituksen arvosanaa (viikko myöhässä arvosana laskee yhdellä, kaksi viikkoa kahdella, kuukausi kolmella, yli kuukausi maksimiarvosana on 1 koko opintojaksosta).
Suomi
08.01.2018 - 09.03.2018
09.12.2017 - 05.01.2018
12 - 38
Jukka Tohu, Eeva Sundström
Kontaktiopetus viikoilla 2-10
Muutokset edelliseen toteutukseen
- Opettajat hieman muuttuneet (vain Eeva ja Jukka)
- Vierailijoiden roolia pyritään täsmentämään
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Vierailijoita/vierailuja
Tentti 7.3.
Uusintatentit metsän uusintatenttipäivinä 26.3. (jos tarkastus ehtii ennen tuota, ellei niin oma uusinta huhtikuun ensimmäisellä viikolla) ja 23.4.
Luennot ~25 h
Harjoitukset ~30 h
Vierailut/vierailijat ~15 h
Itsenäinen opiskelu ~100 h
Yksi Pbl-sykli
Luennot tietojärjestelmistä ja tietokantaharjoitus Jukka
Tietojärjestelmän laatimisharjoitus Eeva
Toiminta- ja ympäristöjärjestelmät Jukka
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä suorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen sekä ymmärtää näiden merkityksen metsäalan organisaatioiden toiminnassa
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden ja ymmärtää miten organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmille asetettaviin vaatimuksiin
Opiskelija on selvillä metsäalan yleisestä tietojärjestelmäkehityksestä
Edellisten lisäksi opiskelija pystyy omalla toiminnallaan osoittamaan, että kykenee hyödyntämään tehokkaasti metsäalan tietojärjestelmiä ja kykenee osallistumaan tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin
Manne Viljamaa
Suomi
09.10.2017 - 31.12.2017
02.07.2017 - 09.10.2017
Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Manne Viljamaa
Uusitalo Jori. Metsäteknologian perusteet. 2003
Persson, Per-Erik. Korjuuketjun työt, osat 1 ja 2. 2009
Kokkarinen, Jenni(toim.). Koneellinen puunkorjuu - Hallitusti hyvään tulokseen. 2012
Metsäteho: Puuhuolto-opas ja tuloskalvosarjat (http://www.metsateho.fi/)
Koneiden käyttö- ja huoltokirjat
Muu kurssilla osoitettu luentomateriaali
Deeren verkko-oppimismateriaali
Metsäkoneiden käyttö- ja huolto -oppaat
lähiopetus (luennot/demot), opetussimulaatiot ja -pelit/harjoitukset,raportti kenttätyöskentelystä
Simulaattoritehtävät:
- Ponsse forwarder game tehdään itsenäisesti (S)
- tehtävä 1 (Hakkuu ja ajo)tehdään itsenäisesti (5 pistettä,
- tehtävät 2 (aptin muokkaus+kuljettajasäädöt) ja 3 (mittauskalibrointi) tehdään pienryhmissä tai itsenäisesti (10+10 pistettä)
Simulaattoritehtävien tulokset vaikuttavat arviointiin 20 %
Raportti simulaattoritehtävistä ja korjuun ja huollon intensiiviviikosta vaikuttavat arviointiin 30 %
Tentti 50 %.
Englanti
10.10.2017 - 20.12.2017
05.04.2017 - 15.09.2017
0 - 20
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Toteutus englanniksi. Opetus metsäkoneilla toteutetaan kahden päivän jaksoissa marras - joulukuussa.
Osallistuminen konepäiviin edellyttää työturvallisuuskoulutukseen osallistumista.
Simulaattoritehtävät 1-2 on oltava tehtynä ennen konepäiviä.
Kurssilla sovelletaan PBL -oppimismenetelmää (johdanto ja henkilökohtaiset oppimistavoitteet).
Kurssilla käytettävä metsäkonesimulaattori on päivitetty uusimpaan versioon (Harsi4) ja tehtäviä on mahdollista ajaa 3D -ominaisuudella.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
0-5
Kuljettajakoulutus ja työkokemus huomioidaan soveltuvin osin. Osaaminen varmistettava: apteeraustiedostojen luonti, koneen säätäminen, tehokkaat työskentelytavat ja kuljettajan osaamisen kehittäminen, mittalaitteen kalibrointi
Vierailu metsäkonevalmistajalla tai koneyrittäjän hallilla (huollot)
Käynti korjuutyömailla
Käytännön hakkuu- ja ajoharjoitus aidolla työmaalla
joulukuussa
Kurssimateriaalia kehitetään englannin kieliseksi.
Lähiopetus 30 h
Itsenäiset harjoitukset 12 h
Intensiiviviikko 24 h
Itsenäinen muu opiskelu 70 h
Luennot ja simulaattoridemot lukujärjestyksen mukaan.
Simulaattoritehtäviä simulaattorityöpajoissa tarvittaessa ohjatusti sekä muina aikoina itsenäisesti simulaattoriluokan ollessa vapaana (1-2 oltava tehtynä ennen konepäiviä), viimeinen ennen tenttiä).
Lopputentti dd.mm ?
Raportin palautus viimeistään 18.12.
Palaute viimeistään 20.12.
Opiskelija ei ole osallistunut pakollisiin suorituksiin (jokin on suorittamatta)
- simulaattoritehtävät
- työturvallisuuskoulutus
- konepäivät
- huoltopäivä
- raportti
- tentti
Opiskelija saavuttaa osan kurssille asetetutuista oppimistavoitteista. Hän osaa analysoida metsäkoneiden käyttöä ja ohjata koneen huoltoja. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja osallistumisella. Opiskelija hallitsee pääosin kurssin asiasisällön.
Opiskelija saavuttaa pääosin kurssille asetetut oppimistavoitteet. Hän osaa analysoida ja kehittää metsäkoneiden käyttöä ja huoltoja. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja osallistumisella. Opiskelija hallitsee kurssin asiasisällön pääosin ja pystyy perustelemaan jonkin verran valitsemiaan ratkaisuja.
Opiskelija saavuttaa kurssille asetetut oppimistavoitteet. Hän osaa analysoida ja kehittää metsäkoneiden käyttöä niin, että kuljettajan ja koneen toiminta on tehokasta ja taloudellista. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja aktiivisella osallistumisella. Opiskelija hallitsee kurssin asiasisällön kiitettävästi ja pystyy perustelemaan monipuolisesti valitsemiaan ratkaisuja.
Ari Vanamo
Kurssilla kerrattavat teemat valitaan oppimistavoitteista tehdyn kyselyn perusteella.
Luennot, vierailijaluennot, harjoitukset, itsenäinen opiskelu
Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan
EA1 päivityskoulutus tai EA1 tai EA2 kortti voimassa 5/2018 asti
Työturvallisuuskortin suorittaminen tai kortti voimassa 9/2019 asti
Osaamiskyselyyn vastaaminen
Osallistuminen vierailijaluennoille (70%)
Kertausharjoitukset, osallistuttava kahden teemaan kertauksiin
Suomi
08.01.2018 - 27.04.2018
09.12.2017 - 23.02.2018
Mervi Juntunen, Eeva Sundström, Seija Haapamäki, Jenni Kokkarinen, Ari Vanamo
EA1 –kortin päivityskoulutus ja työturvallisuuskortin suorittaminen ovat kurssin pakollisia suorituksia.
Kerrattavista teemoista opiskelijat valitsevat itselleen tarkoituksenmukaiset.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Vierailijaluennoijat.
Opintojaksolla ei ole tenttejä
Luennot n. 15 h
Ensiapukurssi 16 h
Työturvallisuuskorttikoulutuksen lähiopetus 8 h
Maastoharjoitukset ja -kertaukset 8-24 h
Itsenäinen opiskelu 25 h
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta.
Luennot ja harjoitukset
Tietoisku, yritysesittely ja viestijäkuva + kehittymissuunnitelma arvioidaan asteikolla 0 - 5.
Video-CV ja neuvontatuokio arvioidaan asteikolla hyv./hyl.
Aktiivinen osallistuminen oppitunneille.
Suomi
08.01.2018 - 27.04.2018
09.12.2017 - 07.01.2018
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
AHOT
Tenttiä ei ole.
Lähiopetusta on yhteensä 23 tuntia/ryhmä.
- Opiskelija laatii opintojakson aikana video-CV:n. Video-CV:t katsotaan ja arvioidaan rakentavasti pienryhmissä. Vertaispalaute kirjataan opintojakson päätteeksi kirjoitettavaan viestijäanalyysiin.
- Opiskelija valmistelee ja pitää opintojakson aikana kaksi puhe-esitystä: metsäaiheisen tietoiskun ja yritysesittelyn. Yritysesittely kuvataan kokonaan tai osittain. Opiskelija katsoo taltioinnin ja kirjaa siitä lyhyen itsearvioinnin viestijäanalyysiin.
- Opiskelija pitää metsänomistajan neuvontatuokion. Neuvottavina toimivat yliopiston monialaisen puheviestintäryhmän opiskelijat. Opiskelijat pitävät pienryhmissä yliopiston opiskelijoiden kanssa Skype-kokouksen, jossa käydään läpi yhteistä neuvontaharjoitusta ja pohditaan tulevia työelämän puheviestintä- ja vuorovaikutustilanteita.
- Opintojakson päätteeksi kukin laatii itsestään kirjallisen viestijäanalyysin ja kirjaa kehittymissuunnitelman.
- opintojakson ja tehtävien esittely
- esiintymisjännitys
- ammatillinen vuorovaikutus
- puhe-esitykseen valmistautuminen
- video-CV
- neuvontatilanteet yhteistyössä yliopiston puheviestinnän opiskelijoiden kanssa
- Skype-kokous
- tietoiskut
- yritysesittelyt
- viestijäanalyysi ja kehittymissuunnitelma
Opiskelijalla on suorittamattomia tehtäviä.
Opiskelija on osallistunut opetukseen ja suorittanut annetut tehtävät. Opiskelija viestii asiatyylisesti ja ymmärrettävästi.
Edellä mainitun lisäksi:
Opiskelija on suorittanut kaikki tehtävät tehtävänantoa noudattaen ja aikataulun mukaisesti. Vuorovaikutus- ja esiintymistilanteet ovat vastaanottajan ja tilanteen huomioivia ja rakenteeltaan toimivia. Esiintyessään opiskelija pitää katsekontaktin yleisöön ja puhuu omin sanoin.
Edellä mainitun lisäksi:
Opiskelija on osallistunut tuntikeskusteluun aktiivisesti ja rakentavasti. Hän viestii vakuuttavasti, innostuneesti ja vuorovaikutteisesti. Opiskelija esiintyy luontevasti ja asiallisesti onnistuen ylläpitämään yleisön mielenkiinnon koko esityksen ajan.
Jukka Tohu
Suomi
03.09.2018 - 26.04.2019
04.08.2018 - 02.09.2018
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Petri Keto-Tokoi
Suomi
19.09.2018 - 31.12.2018
20.08.2018 - 18.09.2018
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Perttu Arminen
Suomi
12.10.2018 - 15.11.2018
12.09.2018 - 11.10.2018
Jenni Kokkarinen, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3-4) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä(3).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
OMAsuo-projektityö voi vaikuttaa arvosanaa korottavasti/laskevasti.
Suomi
25.08.2018 - 26.09.2018
26.07.2018 - 24.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 12.10.2018 klo 12
Kaikki muut raportit ( mm. poissaolojen korvaus) pitää olla valmiina 5.10.2018
Tentti 1.10.2018 klo 15
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuo raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osaltsa
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J.-P. et al. 2008. Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun.
Laine, J. et. al. 2012. Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen.
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa. (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2002. Metsämaa ja sen hoito.
Tentit, tutoriaalityöskentely, opiskelijan aktiivisuus, harjoitusten tekeminen, palautteen antaminen.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista ( 100% läsnäolo).
Maasto-opetuksesta poissaolo ilmoitettava etukäteen maasto-osuudesta vastaavalle opettajalle.
Maastotentti 30%, Puulajitentti 20%, Teoriatentti 20%, Oma metsä -raportti 30%.
Ryhmän toimintaa edistävä tutoriaalityöskentely vaikuttaa korottavasti arviointiin.
Suomi
27.08.2018 - 12.10.2018
02.07.2018 - 31.08.2018
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Kurssilla tehdään runsaasti maastoharjoituksia ja retkeilyjä
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Verkkotentti puulajeista perjantaina 21.9.2018
Maastotentti maanantaina 24.9.2018
Teoriatentti perjantaina 12.10.
Uusintentti sopimuksen mukaan viikolla 29.10.2018
ei ole
Maasto-opetus n. 50 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) n 35 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 30 h
Tutoriaalit 12 h
Tentit 10 h
OMA METSÄ raportti n 50h
Omatoiminen opiskelu, valmistauminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 50 h
Sisältö jaksottuu kahteen tutoriaalisykliin:
1) Metsämaan viljauvuus
2) Ilmakuvatulkinta ja karttojen käyttö
Tarkempi informaatio löytyy kurssipohjalta Tabulasta.
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa.
Opiskelija palauttaa opintojakosn tehtävät aikataulun mukaan
Tyydyttävä 1-2
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Hyvä 3-4
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Kiitettävä 5
Edellisten lisäksi osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla. Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen. Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa
Eveliina Asikainen
Suomi
16.11.2018 - 18.12.2018
17.10.2018 - 15.11.2018
Eeva Sundström, Jukka Suominen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Ari Vanamo
Suomi
10.08.2018 - 30.09.2018
09.12.2017 - 03.08.2018
Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Perttu Arminen
Suomi
10.08.2018 - 30.09.2018
23.04.2018 - 09.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Petri Keto-Tokoi
Kangas, J & Kokko, A. 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800.
Muu materiaali osoitetaan Tabulassa.
Luennot, retkeilyt ja harjoitukset, monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja sen esittely, kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen.
Opintojakson arviointi tehdään neljän osasuorituksen perusteella seuraavalla painotuksella: kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen (30%), monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja esittely (30%), osallistamissuunnitelma (20%) metsänhoidon etätähtävä (20%).
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 25.05.2018
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
• Kirjallisuuskatsaus (n. 10 sivua) ja sen tärkeimmät asiat esittelevä lyhyt Powerpoint esitys. Jojokainen myös lukee yhden kirjallisuuskatsauksen ja valmistautuu esittämään kysymyksiä, kun ko. katsauksesta pidetään esitys.Kirjallisuuskatsauksen suunnitelma palautetaan Tabulaan viimeistään 5.10. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen versio palautetaan Tabulaan viimeistään 7.12.
• Luentoihin valmistaudutaan yleensä lukemalla annettu kirjallisuus
• Suoritus: parityönä tehtävä osallistamissuunnitelma
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailuja ja vierailijaluentoja (metsähallitus, Tampereen kaupunki ym.), Tampereen kaupungin metsiin liittyvä harjoitus.
Ei tenttejä
Ei kv yhteyksiä
Opiskelija ei hahmota metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen problematiikkaa, eikä hallitse opintojaksolla opiskeltuja yhteensovittamisen välineitä.
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoritumisessa paljon apua. Kirjallisuuskatsaus on sirpaleinen, teoreettinen tieto ei kytkeydy esimerkkeihin.
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaisuuden, jossa teoria ja esimerkit kytkeytyvät toisiinsa.
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhtenäisen, perustellusti rajautuvan kokonaisuuden.
Ari Vanamo
Suomi
22.10.2018 - 30.11.2018
22.09.2018 - 21.10.2018
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Petri Keto-Tokoi
Suomi
10.08.2018 - 16.12.2018
23.04.2018 - 09.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Manne Viljamaa
Suomi
08.10.2018 - 15.12.2018
08.09.2018 - 07.10.2018
Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eveliina Asikainen
Suomi
03.09.2018 - 07.06.2019
02.12.2017 - 31.12.2017
Taru Owston, Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eeva Sundström
Suomi
27.08.2018 - 21.12.2018
02.07.2018 - 10.09.2018
Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Harri Saarinen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Eeva Sundström
Suomi
15.10.2018 - 16.12.2018
23.04.2018 - 14.10.2018
Eeva Sundström, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Miia Seilonen
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006: Puukauppa , valmisetlu, sopimus, puutavaran mittaus, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut -esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon sivuilta (www.metsateho.fi)
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, harjoitustyöt, tentti, ongelmalähtöinen opiskelu, itsenäinen opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Kasvio 15 %
Puukaupan osuus 20 % (tentti)
Näyttökoe maastossa 30 % (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset) puunkorjuun suunnittelun harjoitukset)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun leimikkomaastotöistä tulee palaute toimeksiantajalta ja ryhmä antaa jäsenilleen vertaisarvioinnin. 15 %
Tutoriaalityöskentely 20 %
Kurssiin kuuluvia harjoituksia ovat: luonnonhoidon ryhmätyö, puustonarviointiharjoitus, puukaupan palvelut -tehtävä, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona, Oma metsä-raportti, Puuvirtaharjoitukset sekä leimikkorata. Tehtävät voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti ja niiden laiminlyönti alentavasti.
Läsnäolopakollisia ovat ryhmässä tehtävät harjoitustyöt sekä vierailut ja vierailijaluennot.
Suomi
21.08.2018 - 14.10.2018
22.07.2018 - 20.08.2018
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Toteutus alkaa maanantaina 20.8.2018 klo 10:15 kurssin esittelyllä. Ensimmäisellä viikolla käydään läpi metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ja niiden tunnistamista sekä luonnonhoitoa Petri Keto-Tokoin johdolla. Ensimmäinen sykli käsittelee puukauppaa ja toinen puunkorjuun suunnittelua. Ensimmäiseen viikkoon eivät sisälly tutoriaali-istunnot, mutta sisältö kuuluu tentittäviin asioihin.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
2 op
0-5
Harjoitustyöt tehdään todellisille puukaupan ja puunkorjuun kohteille, jotka saadaan yritysyhteistyökumppaneilta. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja Mhy:een.
Puukaupan tentti 14.9.2018
Lopputentti on näyttökoe maastossa 12.10.2018 (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset)
Uusintatenttipäivät syyslukukaudella 2018 ovat ? . Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen uusintapäivää miia.seilonen@tamk.fi
Lähi- ja maasto-opetus n. 155 h, itsenäinen työskentely n. 160 h.
Puukauppatavat, puukaupan vaiheet, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, suometsien korjuun erityispiirteet, kunnostusojitus ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarissa
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä aloitusviikolla ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Perttu Arminen
Suomi
26.11.2018 - 21.12.2018
22.09.2018 - 21.10.2018
Elisa Airikkala, Jenni Kokkarinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Jukka Tohu
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 25.05.2018
Jukka Tohu, Miia Seilonen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
09.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
02.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
