Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Tabulassa
Alustukset ja ryhmäkeskustelut, itsenäiset tehtävät
Arviointina opintojaksolla käytetään itsearviointia, sanallista palautetta ja vertaisarviointia seuraavista asoposta: ryhmäkeskustelu projektityöskentelystä, harjoitteluseminaari, oppimispäiväkirja, ajankäyttöpäiväkirja ja siihen liittyvä kehittämissuunnitelma, oma oppimistyyli, oma ammattilaiseksi kehittyminen, ja osallistuminen keskusteluun työelämän pelisäännöistä.
Suomi
29.08.2016 - 28.04.2017
15.08.2016 - 05.09.2016
Eveliina Asikainen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Syyslkukaudella 2016 omien opiskelutaitojen, -käytäntöjen sekä projektiosaamiseen liittyvää sisältöä, sekä harjoitteluseminaarit ja harjoitteluinfo, kevätlukukaudella 2017 ammattilaiseksi kehittymiseen ja työelämän pelisääntöihin liittyvää sisältöä.
Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää annettujen tehtävien tekemistä ja niissä kykyä oman opiskelutyylin-, käytäntöjen ja ammattilaiseksi kasvamisen arviointiin.
Opintojaksolla käytetään mm. seuraavia materiaaleja:
- Ruohotie (2000) Oppiminen ja ammatillinen kasvu
- Työtehoseuran julkaisut metsäalan toimijoiden ammattiosaamisesta
- Metsäalan "mediaseuranta" (erilaiset metsäalan julkaisut)
Opetus- ja ryhmäkeskustelut, erilaisiin metsäalan materiaaleihin tutustuminen, vierailut, ryhmä- ja yksilötehtävät
Arviointi ja hyväksytty suorittaminen perustuu opiskelijan tekemiin tehtäviin. Tehtävien avulla hän pystyy tuomaan selkeästi esille käsityksensä metsäalan toimihenkilön osaamisvaateista ja pystyy osoittamaan ammatillista kasvuaan reflektoimalla oman osaamisen kehittymistä. Hän myös laatii oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) huomioiden oman kiinnostuksensa metsäalan eri tehtäviin.
Suomi
09.09.2016 - 16.12.2016
02.07.2016 - 15.09.2016
Jukka Tohu
Opintojakson kontaktipäivät syyslukukaudella 2016 ovat 9.9., 23.9. ja 11.11.
Lisäksi pidetään videokokouksia/verkkokeskusteluja
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Vierailijoita, vierailuja, alan toimijoiden haastatteluja
Ei tenttiä
Koko ryhmän kontaktiopetusta 3 kertaa syksyn aikana
Ryhmätapaamiset verkossa
Tarvittaessa yksilötapaamiset verkossa (HOPS asiat)
Runsaasti oman metsäosaamisen tunnistamiseen ja osaamisen arviointiin liittyviä tehtäviä
Hyväksytty suorittaminen edellyttää annettujen tehtävien tekemisen.
Suomi
06.03.2017 - 22.10.2017
04.02.2017 - 30.04.2017
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Eeva Sundström, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
01.01.2017 - 31.12.2017
02.12.2016 - 30.04.2017
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Lectures, field trips, self studying according to the material given by the teachers
Englanti
01.08.2016 - 31.12.2016
02.07.2016 - 31.07.2016
5 - 10
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
A course tailored for exchange students
104 to 156 hours depending on the student
Kaikki oppimateriaalit jaetaan Tabulan kautta.
itsenäinen verkko-opiskelu, ohjattu verkko-opiskelu
Kurssin läpäiseminen edellyttää tentin suorittamista hyväksytysti sekä kaikkien Tabulan kautta annettujen palautettavien tehtävien suorittamista annettuihin päivämääriin mennessä.
Suomi
19.09.2016 - 27.11.2016
01.07.2015 - 06.08.2016
20 - 30
Marianna Leikomaa
Opiskelija opiskelee ja harjoittelee itsenäisesti verkossa Tabula-oppimisympäristössä ja palauttaa opettajalle tehtäviä. Lähiopetusta ei ole paperille tehtävää tenttiä lukuun ottamatta. Opiskelija osallistuu tenttiin TAMKissa.
TAMK EDU
Media-alan koulutus, Ajoneuvotekniikan koulutus, Metsätalouden koulutus, Konetekniikan koulutus, Tietojenkäsittelyn koulutus, Laboratoriotekniikan koulutus, Rakennusalan työnjohdon koulutus, Talotekniikan koulutus, Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, Rakennusarkkitehdin koulutus, Palveluliiketoiminnan koulutus, Bioanalyytikkokoulutus, Fysioterapeuttikoulutus, Röntgenhoitajakoulutus, Sairaanhoitajakoulutus, Sosionomikoulutus, Liiketalouden koulutus, Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
0-5
Sovitaan kurssin aikana.
Kurssilla ei ole lainkaan lähiopetusta: opiskelijat ovat itse vastuussa siitä että suorittavat annetut verkkotehtävät ajallaan. Verkkotehtäviin kuuluu sekä opettajalle palautettavia tehtäviä että opiskelijan itsenäisesti opiskeltavia materiaaleja.
Kurssi alkaa Tabula-oppimisympäristössä ma 19.9.2016. Kurssiavain ja kirjautumisohjeet lähetetään kurssilaisille sähköpostitse muutamaa päivää aikaisemmin. 1. materiaalipaketti ilmestyy Tabulaan ma 19.9, toinen ma 3.10 ja kolmas ma 24.10. Tentti järjestetään viikolla 45 tai 46.
Opiskelija:
- tiedostaa jossain määrin erityyppisten tekstien asettamat vaatimukset tyylille
- kirjoittaa jotakuinkin ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita
- käyttää helpoimmin saatavilla olevia apuvälineitä kuten ilmaiset sanakirjat
- palauttaa kaikki annetut tehtävät
Opiskelija:
- viestii useimmiten tilanteen edellyttämällä tyylillä
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- osaa tarvittaessa ilmaista asian toisin sanoin
- osaa käyttää apuna eri lähteitä ja sanakirjoja
- käyttää rakenteita pääosin oikein
- palauttaa kaikki annetut tehtävät ajallaan
Opiskelija:
- viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti lähes ilman kielivirheitä
- löytää yleensä erilaisia lähteitä käyttämällä asianmukaiset termit
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- palauttaa kaikki annetut tehtävät ajallaan
Kaikki oppimateriaalit jaetaan Tabulan kautta.
itsenäinen verkko-opiskelu, ohjattu verkko-opiskelu
Kurssin läpäiseminen edellyttää tentin suorittamista hyväksytysti sekä kaikkien Tabulan kautta annettujen palautettavien tehtävien suorittamista annettuihin päivämääriin mennessä.
Suomi
06.03.2017 - 14.05.2017
01.07.2015 - 24.01.2017
20 - 30
Milja Mero, Kristiina Tillander
Kurssi alkaa maaliskuun alussa. Lisätietoja silloin.
TAMK EDU
Konetekniikan koulutus, Metsätalouden koulutus, Ajoneuvotekniikan koulutus, Laboratoriotekniikan koulutus, Tietojenkäsittelyn koulutus, Palveluliiketoiminnan koulutus, Musiikkipedagogin koulutus, Liiketalouden koulutus, Rakennusarkkitehdin koulutus, Sosionomikoulutus, Musiikin koulutus, Muusikko (AMK), Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, Sairaanhoitajakoulutus, Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Talotekniikan koulutus, Media-alan koulutus, Fysioterapeuttikoulutus, Biotuote- ja prosessitekniikan koulutus, Rakennusalan työnjohdon koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
0-5
Kurssilla ei ole lainkaan lähiopetusta: opiskelijat ovat itse vastuussa siitä että suorittavat annetut verkkotehtävät ajallaan. Verkkotehtäviin kuuluu sekä opettajalle palautettavia tehtäviä että opiskelijan itsenäisesti opiskeltavia materiaaleja.
Opiskelija
-ei palauta kaikkia annettuja tehtäviä tai palauttaa vääriä tehtäviä.
-ei selviydy hyväksyttävästi kurssin kirjallisesta kokeesta.
Opiskelija
- tiedostaa jossain määrin erityyppisten tekstien asettamat vaatimukset tyylille
- kirjoittaa jotakuinkin ymmärrettävästi
- käyttää yksinkertaisia kieliopin perusrakenteita
- käyttää helpoimmin saatavilla olevia apuvälineitä kuten ilmaiset sanakirjat
- palauttaa kaikki annetut tehtävät
Opiskelija
- viestii useimmiten tilanteen edellyttämällä tyylillä
- kirjoittaa melko sujuvasti ja selkeästi
- osaa tarvittaessa ilmaista asian toisin sanoin
- osaa käyttää apuna eri lähteitä ja sanakirjoja
- käyttää rakenteita pääosin oikein
- palauttaa kaikki annetut tehtävät ajallaan
Opiskelija
- viestii tilanteen edellyttämällä tyylillä
- kirjoittaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti lähes ilman kielivirheitä
- löytää yleensä erilaisia lähteitä käyttämällä asianmukaiset termit
- käyttää monipuolisia kielioppirakenteita ja hallitsee ne lähes virheettömästi
- palauttaa kaikki annetut tehtävät ajallaan
Suomi
01.01.2017 - 05.03.2017
02.12.2016 - 31.12.2016
Taru Owston
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
01.01.2017 - 21.04.2017
02.12.2016 - 27.01.2017
Taru Owston
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sähköinen sanatentti Tenttiterraariossa (osasuoritus: sanasto)
Tehtäviä ei ole tehty
Suoritettavat tehtävät
- CV, työhakemus
- liikesähköpostin tai muun dokumentin kirjoittaminen
- työpajan vetämäinen
- tentti Tenttiterraariossa
- oman kielitaidon arviointi
Arviointi perustuu eurooppalaiseen kielikehykseen.
Toteutuksen tabulapohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/Julkaisusarjat/Sivut/Metsataloudenjulkaisut.aspx
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
maastoretkeilyt ja -harjoitukset
seminaariesitykset
tentti
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 50%
Seminaariesitys 30 %
Maastoharjoitus 20%
Suomi
24.10.2016 - 31.12.2016
24.09.2016 - 23.10.2016
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Maastoretkeilyihin ja -harjoituksiin osallistuminen on pakollista. Pakottavan esteen sattuessa opiskelijan on itse esitettävä tapa tehdä korvaava suoritus.
Maastopäivät ovat: 24.10., 31.10., 2.11., 14.11., 17.11., 23.11.,24.11., 28.11. ja 2.12.
Opiskelijan pitää myös osallistua seuraaviin kontaktiopetustilanteisiin: 25.10. itseopiskelun ja esitysten ohjeistus, 22.11.maastoharjoituksen ohjeistus, 29.11. välikatsaus esitysten valmisteluun ja 14.12. esitysseminaariin
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Metsäkeskuksen toimihenkilöt vastaavat pääosasta maastoretkeilyjä, Tampereen kaupunki yhdestä maastoretkeilystä. Kohteet ovat todellisia, eri maanomistajien mailla olevia kohteita.
Tentti 19.12.2016 klo 9.15-12
Uusinnat sovitaan erikseen (1. uusinta helmikuussa 2017)
Ei ole
Lähiopetus n. 70 h
Maastoharjoituksen teko 8 h
Itsenäistä tiedon hankintaa n. 50 h
Opiskelijalla on hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa erityiskohteiden hoidon periaatteista ja käytännöistä, koska hän on osallistunut opetukseen vain satunnaisesti tai ei ollenkaan. Opiskelija ei ole saanut lopputentistä hyväksyttävää arvosanaa ja/tai ei ole osallistunut esitysseminaariin ja muihin pakollisiin osioihin.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa, retkeilyillä ja loppuseminaarissa.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti maastoretkeilyille ja harjoituksiin.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja loppuseminaarissa.
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta.
Luennot, harjoitukset
Kielenjhuollon testi, essee ja raportti arvioidaan asteikolla 0-5.
Suoritusten painoarvot kokonaisarvioinnin kannalta 1/3, 1/3 ja 1/3.
Tuntitehtävät hyv./hyl.
Suomi
01.01.2017 - 05.03.2017
02.12.2016 - 31.12.2016
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
Kielenhuollon testi on pe 3.2.
Opiskelijalla on lähiopetusta 24 tuntia. Itsenäisen työskentelyn osuus 57 tuntia (kielenhuollon testiin valmistautuminen, esseen kirjoittaminen, raportin kirjoittaminen, tuntitehtävien viimeistely tarpeen vaatiessa)
Kielenhuollon kertaus
Sähköpostiviestintä
Asiakirjastandardi
Työnhaun asiakirjat
TAMKin raportointiohje ja raporttipohja
Essee ja raportti tekstilajeina
Tarjouspyyntö ja tarjous
Reklamaatio ja reklamaatioon vastaaminen
Tiedotteet
Opiskelija ei ole palauttanut kaikkia annettuja tehtäviä. Opiskelija ei hallitse asiakirjojen vakioasemointia. Hän ei tunne / ei osaa käyttää TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohjetta ja/tai raporttipohjaa. Kielessä on merkittäviä puutteita, jotka haittaavat luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Kielenhuollon testin tulos on hylätty.
Opiskelija viestii ymmärrettävästi ja asiatyylisesti jäljitellen malleja ja ohjeita. Opiskelija löytää lähteitä, joskin niiden käyttö ja referointi on vähäistä. Väitteiden perusteleminen on vaatimatonta. Viestien rakentaminen on hapuilevaa, ja kielen muoto- ja tyyliseikoissa on huomautettavaa.
Opiskelija viestii jäsentyneesti ja havainnollisesti sekä kohdentaa viestinsä vastaanottajan ja tilanteen mukaisesti. Opiskelija hallitsee asiakirjojen vakioasemoinnin pääpiirteissään. Esseessä ja raportissa näkemykset on perusteltu ja lähteet valittu tarkoituksenmukaisesti; referointi niveltyy luontevasti muuhun tekstiin. Olennainen tieto välittyy selkeästi. Viestit ovat helposti vastaanotettavia ja tekstit melko virheettömiä.
Englanniksi
Opiskelija viestii vakuuttavasti, innostavasti ja vuorovaikutteisesti. Asiakirjat noudattavat vakioasemointia. Esseessä ja raportissa opiskelija perustelee näkemyksensä monipuolisesti. Opiskelija käyttää lähteitä arvioivasti ja kommentoiden. Olennainen tieto on erinomaisesti jäsennelty ja tiivistetty, ja kieli ja tyyli on hallittua.
Opiskelija ei ole palauttanut kaikkia annettuja tehtäviä. Opiskelija ei hallitse asiakirjojen vakioasemointia. Hän ei tunne / ei osaa käyttää TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohjetta ja/tai raporttipohjaa. Kielessä on merkittäviä puutteita, jotka haittaavat luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Kielenhuollon testin tulos on hylätty.
Antikainen, M. 1993. Tammimetsien hoito. Helsingin yliopiston metsäekologian julkaisuja 1.
Fagerstedt, K., Pellinen, K, Saranpää, P. ja Timonen, T. 1996. Mikä puu - mistä puusta? Yliopistopaino.
Holm, S. 2000. Haavan kasvatus ja käyttö. Metsälehti kustannus.
Keinänen, E. ja Tahvanainen, V. 1995. Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas.
Pirttilä, V. ym. (toim.) 2007. Joulupuukirja.
Rantala, S. ja Anttila, T. 2004. Lehtikuusen kasvatus ja käyttö.
Valkonen, S., Rantala, S. ja Sipilä, A. 1995. Jalojen lehtipuiden ja tervalepän viljely ja kasvattaminen.
Visaseuran kotisivut [http://www.visaseura.com/]
Metlan puulaji -sivut [http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/]
Mustilan arboretumin kotisivut [http://www.mustila.com/]
Fiskarsin laatupuu [http://www.fiskarsvillage.fi/laatupuu/]
Joulupuuseuran kotisivut. [http://www.joulupuuseura.fi/]
lähiopetus|esitelmät|harjoitukset|itsenäinen verkko-opiskelu|kenttätyöskentely (sis. opintoretket)
Lopputentti 70 %, puulajiesitys (ryhmätyö, vertaisarviointi) 30 %
Retkeilyt ovat pakollisia. Jos retkeilyille ei osallistu korvaavana suorituksena on laaja raportti retkeilyn aihepiiristä.
Suomi
06.03.2017 - 28.04.2017
04.02.2017 - 13.03.2017
0 - 30
Manne Viljamaa, Ari Vanamo
Kurssin aloitusluennot 6.3. klo 13.15 tilassa F1-22
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
0-5
Vierailijaluennoitsijat ja yritysvierailut
Lopputentti 27.4. klo 13-16 (verkkotentti)
1. uusinta 2 viikkoa myöhemmin
2. uusinta 4 viikkoa myöhemmin
Lähiopetusta 8 h/ op, itsenäistä opiskelua 15 h/op
Luentoja/ ryhmäesityksiä/ yhteensä 6x3h, (ks lukujärjestys).
Yksi päivän mittainen retkeilyä (Länsi-Uusimaan suuntaan), yhteensä 10tuntia.
Kaksi puolen päivän lähivierailua yhteensä 8 h
Omatoiminen opiskelu 30 h.
Opiskelija ei ole osallistunut pakollisiin vierailuihin tai ryhmäesitykseen ja hänellä on korvaavat suortitukset tekemättä tai hänen tenttinsä on hylätty.
Opiskelija hallitsee pääosin oppimistavoitteet ja osoittaa osaamisensa ryhmäesityksessä ja tentissä. Hän käyttää joitakin tietolähteitä ja sekä ilmaisee osaamisensa suorilla lainauksilla ja käyttää omaa pohdintaa jonkin verran.
Opiskelija hallitsee oppimistavoitteet hyvin ja osoittaa osaamisensa ryhmäesityksessä ja tentissä hyvin. Hän osaa käyttää eri tietolähteitä ja sekä osaa ilmaista osaamisensa monipuolisesti. Verkkotentin vastauksissa on käsitelty asioita myös omin sanoin ja perustellusti.
Opiskelija hallitsee oppimistavoitteet kiitettävästi ja osoittaa osaamisensa ryhmäesityksessä ja tentissä erinomaisesti. Hän osaa käyttää eri tietolähteitä ja viitata niihin sekä osaa ilmaista osaamisensa monipuolisesti. Verkkotentin vastauksissa on käsitelty asioita monipuolisesti myös omin sanoin ja perustellusti.
Hotanen, J. 2008 Metsätyypit, -opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus
Laine,J. 2012 Suotyypit ja turvekankaat, opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsälehti Kustannus.
Luennot,parityö, maasto-opetus, maasto/ luokkaharjoitukset sekä itsenäinen opiskelu
kasvio ( 30%) , tentti 30 % (sisältäen myös kasvien/puiden/maalajien tunnistuksen), OMA metsä - projekti (40%).
Suomi
09.01.2017 - 10.06.2017
30.01.2017 - 13.03.2017
Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Lähiopetuksen/maasto-opetuksen poissaolon korvaus sovittava Pirjo Puustjärven kanssa.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Opintojakson tentti 10.6.2017. Uusinnat sovittataan erikseen elokuulle 2017
Lähiopetus 50h
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten tekeminen noin 200 h
Lähiopetuspäivät
8.4. kasvupaikat; metsätyypit, suotyypit
6.5. puulajit ja kasvien tunnistamisen perusteet
19.5. ilmakuvatulkinta ja suunnistus, metsätyypit
20.5. retkeily; metsätyypit ja kasvit
9.6. suot
10.6 retkeily ja tentti
Lähiopetuksen toteutukseen sisältyy säävaraus/ kasvukauden etenemiseen liittyvä varaus,joten lähiopetuspäivien ohjelma voi muuttua.
Opiskelija tunnistaa metsä- ja suotyyppejä ja tuntee olennaiset puiden kasvuun vaikuttavat tekijät. Tunnistaa maalajeja.
Osaa tehdä puustoon liittyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää ilmakuvaa ja maastokarttaa apuna maastossa työskentelyssä.Tunnistaa kotimaiset puulajit.
Edellisen lisäksi osaa määrittää maaalajit maastossa ja osaa käyttää kasvillisuutta apuna metsä- ja suotyyppien tunnistamisessa. Osaa tulkita ilmakuvaa ja suunnistaa maastossa vaivattomasti.Tietää puiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja osaa analysoida niiden välisiä suhteita.Tunnistaa kotimaiset ja tärkeimmät ulkomaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietojaan kasvupaikan ominaisuuksein määrittelyssä. Tunnistaa kotimaiset puulajit myös kasvukauden ulkopuolella.
Hänninen ym.2010. Suomalainen metsänomistaja. Metlan työraportteja
208. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm
Paananen R. ym. 2009. Metsän arvo.Helsinki:Metsäkustannus Oy
Kiviniemi M., Havia P. 2010. Perintömetsä : sukupolven vaihdos ja yhteisomistus. Helsinki: Metsäkustannus
Alan lehtien artikkeleita
Jauhiainen H.2105 Metsäverokirja. Helsinki: Metsäkustannus.
Verottaja aineistot: www.vero.fi
ongelmaperustainen oppiminen
luennot
harjoitustehtävät
oma tila- tehtävät (tila-arvio, spv- veroseuraamukset, metsäveroilmoitus)
harjoitustehtävät, hyväksytty/hylätty
tentti: metsänomistajarakenne, maanomistusmuodot,kiinteistöt, ja sukupolvenvaihdostavat
tentti: metsäverotus
Tutoriaalityöskentely 10 %
Kiinteistöt ja sukupolvenvaihdos (40 %), Metsänomistajarakenne ja -tutkimus ( 10 %) , yht. 50%
Metsäverotus 40 %
Suomi
01.01.2017 - 05.03.2017
02.12.2016 - 31.12.2016
Eeva Sundström, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen
Yhden metsäveroillan seuraaminen on osa opintojaksoa. Ohjeistetaan Metsäneuvonta-opintojaksolla.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Ei ole.
2.2.2017 kiinteistöt, spv. ym.
21.2.2017 metsäverotus
Kokonaisresurssi 5 op x 27 h = 135 h
Lähiopetusta 88 h
Opiskelijan itsenäistä työtä 47 h
Kiinteistöt, suomalainen metsänomistaja, metsänomistusmuodot, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet
Sukupolvenvaihdos
Metsäverotus
Opiskelija ei ole saavuttanut tyydyttää tasoa (1).
- tietää, että metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä, mutta laskelmissa on epätarkkuuksia ja tulosta ei perustella mitenkään
- tietää, että eri metsänomistusmuodoilla on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa, mutta ei osaa hyödyntää tietoa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuuksia
- osaa laskea edellisiin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta laskelmissa voi olla virheitä eikä tuloksia perustella mitenkään
- metsävero- ja kausiveroilmoituksen laadinnassa ilmenee virheitä, asioita ei perustella
- osaa kertoa yleisellä tasolla metsänomistajarakenteesta ja tietää pääosin metsänomistamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
- tietää metsänomistajatutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä
- Ei osaa selittää mo-rakenteen tai oikeuksien ja velvollisuuksien taustoja.
- tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä oikein, mutta tulosta ei perustella
- tietää että eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa mutta tiedon soveltaminen melko vähäistä tai puutteellista
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta tuloksiin kantaa ottamisen on vähäistä
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen oikein tai lähes oikein, mutta toimenpiteiden perustelut puuttuvat
- osaa selittää metsänomistusrakenteen syitä ja erilaisten metsänomistaryhmien käyttäytymistä
- osaa laatia käyttökelpoisen kyselylomakkeen
- osaa selittää metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien lainsäädännöllistä taustaa ja soveltaa tietoa yleisiin tapauksiin
- tietää ja osaa etsiä mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää ja perustella metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä
- tietää mitä vaikutusta eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on metsäomaisuuden hallinnassa ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä tilanteissa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea ja analysoida eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen ja perustella niihin kirjatut asiat
- edellisten lisäksi osaa arvioida metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien asenteiden tulevaisuutta
- osaa arvioida metsänomistajatutkimusten luotettavuutta
- ymmärtää syvällisesti metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien taustan ja osaa soveltaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista hankaliin tilanteisiin
Hänninen ym.2010. Suomalainen metsänomistaja. Metlan työraportteja
208. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm
Paananen R. ym. 2009. Metsän arvo.Helsinki:Metsäkustannus Oy
Kiviniemi M., Havia P. 2010. Perintömetsä : sukupolven vaihdos ja yhteisomistus. Helsinki: Metsäkustannus
Alan lehtien artikkeleita
Jauhiainen H.2015, 2016 (?) Metsäverokirja. Helsinki: Metsäkustannus.
Verottaja aineistot: www.vero.fi
luennot
harjoitustehtävät ( spv- verovertailu, metsäveroilmoitus)
tila-arvio metsäsuunnittelutilalta
harjoitustehtävät, hyväksytty/hylätty, mahdollisesti korottava vaikutus
tentti: metsänomistajarakenne, maanomistusmuodot, kiinteistöt ja sukupolvenvaihdosasiat
tentti: metsäverotus
Kiinteistöt ja sukupolvenvaihdos 50%
Metsäverotus 40 %
Metsänomistajarakenne ja -tutkimus 10%
Suomi
01.01.2017 - 02.06.2017
02.12.2016 - 27.01.2017
Eeva Sundström, Perttu Arminen
Yhden metsäveroillan seuraaminen on osa opintojaksoa.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Ei ole.
verkkotentti helmi-maaliskuussa: kiinteistöt, spv. ym.
verkkotentti maaliskuussa: metsäverotus
Kokonaisresurssi 5 op x 27 h = 135 h
Lähiopetusta 28 h
Opiskelijan itsenäistä työtä 107 h
Kiinteistöt, suomalainen metsänomistaja, metsänomistusmuodot, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet
Sukupolvenvaihdos
Metsäverotus
Opiskelija ei ole saavuttanut tyydyttää tasoa (1).
- tietää, että metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä, mutta laskelmissa on epätarkkuuksia ja tulosta ei perustella mitenkään
- tietää, että eri metsänomistusmuodoilla on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa, mutta ei osaa hyödyntää tietoa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuuksia
- osaa laskea edellisiin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta laskelmissa voi olla virheitä eikä tuloksia perustella mitenkään
- metsävero- ja kausiveroilmoituksen laadinnassa ilmenee virheitä, asioita ei perustella
- osaa kertoa yleisellä tasolla metsänomistajarakenteesta ja tietää pääosin metsänomistamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
- tietää metsänomistajatutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä
- Ei osaa selittää mo-rakenteen tai oikeuksien ja velvollisuuksien taustoja.
- tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä oikein, mutta tulosta ei perustella
- tietää että eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa mutta tiedon soveltaminen melko vähäistä tai puutteellista
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta tuloksiin kantaa ottamisen on vähäistä
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen oikein tai lähes oikein, mutta toimenpiteiden perustelut puuttuvat
- osaa selittää metsänomistusrakenteen syitä ja erilaisten metsänomistaryhmien käyttäytymistä
- osaa laatia käyttökelpoisen kyselylomakkeen
- osaa selittää metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien lainsäädännöllistä taustaa ja soveltaa tietoa yleisiin tapauksiin
- tietää ja osaa etsiä mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää ja perustella metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä
- tietää mitä vaikutusta eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on metsäomaisuuden hallinnassa ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä tilanteissa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea ja analysoida eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen ja perustella niihin kirjatut asiat
- edellisten lisäksi osaa arvioida metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien asenteiden tulevaisuutta
- osaa arvioida metsänomistajatutkimusten luotettavuutta
- ymmärtää syvällisesti metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien taustan ja osaa soveltaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista hankaliin tilanteisiin
Opintojakson lukupiireihin on julkaistaan ohjeellinen kirjallisuus Tabulassa. Keskeisiä lähteitä ovat
Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2).
Metsäkustannus. Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän.Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
Metsät ja hyvinvointi
Murroksen jälkeen
Kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu (osin verkossa), parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, alustukset metsäorganisaatioiden kehityksestä, ajanohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu verkossa käytäviin lukupiirikeskusteluihin (20 %), oppimispäiväkirjaan (20%), parityöhön (15%), metsäorganisaatioiden ja metsäpolitiikan kehityksen verkkotenttiin (15 %), mediassa käytävään metsäkeskustelun seurantaan (10%) ja tilastotieteen tenttiin (20%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
01.08.2016 - 31.12.2016
02.07.2016 - 04.09.2016
Miia Seilonen, Jukka Suominen, Eveliina Asikainen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen kirjalista. Keskeisiä lähteitä ovat
Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2).
Metsäkustannus. Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän.Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
Hetemäki, Lauri ym. 2011 Murroksen jälkeen.
Vierailu Serlachius-museoihin, kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suheista eri aikoina, ajanohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu tutoriaalityöskentelyyn (20%), oppimispäiväkirjaan (20%), parityöhön (15%) ryhmätyöhön (15%), mediassa käytävään metsäkeskustelun seurantaan (10%) ja tilastotieteen tenttiin (20%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
01.01.2017 - 10.03.2017
02.12.2016 - 12.01.2017
0 - 30
Miia Seilonen, Jukka Suominen, Eveliina Asikainen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Sovitaan Eveliina Asikaisen kanssa.
Opintojaksoon ei sisälly tenttejä.
Julkaistu 15IMn lukujärjestyksessä
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen, TAPIO
Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, Tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 50%
1. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle (S)
2. Tehtävät metsäenergian korjuun ympäristövaikutuksista (10%)
3. TAPION suositukset metsäenergian korjuuseen (10%)
4. Biopolttoaineiden kuvaukset (5%)
5. Korjuun suunnitteluharjoitus, vertaisarviointi (10%)
6. Energiapuun korjuun kustannusrakenne ja mittaus (15%)
Tentti 30 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Englanti
17.10.2016 - 31.12.2016
19.09.2016 - 28.10.2016
Miia Seilonen, Mikko Tilvis, Sini Rantanen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Vierailija MHY:ltä tai metsäyhtiöstä sekä lämpöyrittäjä. Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksissä.
18.11.2016
Lähiopetusta noin 68h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 13h ja omatoimista opiskelua 148h.
Jos opiskelija saa tentistä tai arvioitavista tehtävistä alle 50% pisteistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti usean tehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn. Retkeilyille ja harjoituksiin tulee osallistua vähintään 70%.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 50-69% pisteistä
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 70-89% pisteistä.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 90% pisteistä.
Uusitalo Jori. Metsäteknologian perusteet. 2003
Persson, Per-Erik. Korjuuketjun työt, osat 1 ja 2. 2009
Kokkarinen, Jenni(toim.). Koneellinen puunkorjuu - Hallitusti hyvään tulokseen. 2012
Metsäteho: Puuhuolto-opas ja tuloskalvosarjat (http://www.metsateho.fi/)
Koneiden käyttö- ja huoltokirjat
Muu kurssilla osoitettu luentomateriaali
Deeren verkko-oppimismateriaali
Metsäkoneiden käyttö- ja huolto -oppaat
lähiopetus (luennot/demot), opetussimulaatiot ja -pelit/harjoitukset,raportti kenttätyöskentelystä
Simulaattoritehtävät:
- Ponsse forwarder game tehdään itsenäisesti (S)
- tehtävä 1 (Hakkuu ja ajo)tehdään itsenäisesti (5 pistettä,
- tehtävät 2 (aptin muokkaus+kuljettajasäädöt) ja 3 (mittauskalibrointi) tehdään pienryhmissä tai itsenäisesti (10+10 pistettä)
Simulaattoritehtävien tulokset vaikuttavat arviointiin 20 %
Raportti simulaattoritehtävistä ja korjuun ja huollon intensiiviviikosta vaikuttavat arviointiin 30 %
Tentti 50 %.
Englanti
17.10.2016 - 21.12.2016
15.08.2016 - 03.10.2016
0 - 12
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Toteutus englanniksi. Opetus metsäkoneilla toteutetaan kahden päivän jaksoissa marras - joulukuussa.
Osallistuminen konepäiviin edellyttää työturvallisuuskoulutukseen osallistumista.
Simulaattoritehtävät 1-2 on oltava tehtynä ennen konepäiviä.
Kurssilla sovelletaan PBL -oppimismenetelmää (johdanto ja henkilökohtaiset oppimistavoitteet).
Kurssilla käytettävä metsäkonesimulaattori on päivitetty uusimpaan versioon (Harsi4) ja tehtäviä on mahdollista ajaa 3D -ominaisuudella.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Kuljettajakoulutus ja työkokemus huomioidaan soveltuvin osin. Osaaminen varmistettava: apteeraustiedostojen luonti, koneen säätäminen, tehokkaat työskentelytavat ja kuljettajan osaamisen kehittäminen, mittalaitteen kalibrointi
Vierailu metsäkonevalmistajalla tai koneyrittäjän hallilla (huollot)
Käynti korjuutyömailla
Käytännön hakkuu- ja ajoharjoitus aidolla työmaalla
joulukuussa
Kurssimateriaalia kehitetään englannin kieliseksi.
Lähiopetus 30 h
Itsenäiset harjoitukset 12 h
Intensiiviviikko 24 h
Itsenäinen muu opiskelu 70 h
Luennot ja simulaattoridemot lukujärjestyksen mukaan.
Simulaattoritehtäviä simulaattorityöpajoissa tarvittaessa ohjatusti sekä muina aikoina itsenäisesti simulaattoriluokan ollessa vapaana (1-2 oltava tehtynä ennen konepäiviä), viimeinen ennen tenttiä).
Lopputentti dd.mm ?
Raportin palautus viimeistään 18.12.
Palaute viimeistään 20.12.
Opiskelija ei ole osallistunut pakollisiin suorituksiin (jokin on suorittamatta)
- simulaattoritehtävät
- työturvallisuuskoulutus
- konepäivät
- huoltopäivä
- raportti
- tentti
Opiskelija saavuttaa osan kurssille asetetutuista oppimistavoitteista. Hän osaa analysoida metsäkoneiden käyttöä ja ohjata koneen huoltoja. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja osallistumisella. Opiskelija hallitsee pääosin kurssin asiasisällön.
Opiskelija saavuttaa pääosin kurssille asetetut oppimistavoitteet. Hän osaa analysoida ja kehittää metsäkoneiden käyttöä ja huoltoja. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja osallistumisella. Opiskelija hallitsee kurssin asiasisällön pääosin ja pystyy perustelemaan jonkin verran valitsemiaan ratkaisuja.
Opiskelija saavuttaa kurssille asetetut oppimistavoitteet. Hän osaa analysoida ja kehittää metsäkoneiden käyttöä niin, että kuljettajan ja koneen toiminta on tehokasta ja taloudellista. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja aktiivisella osallistumisella. Opiskelija hallitsee kurssin asiasisällön kiitettävästi ja pystyy perustelemaan monipuolisesti valitsemiaan ratkaisuja.
Luentomateriaalit
Osoitetut verkkolähteet esim. http://www.deere.fi/fi_FI/products/equipment/wheeled_harvesters/wheeled_harvesters.page
Kirjallisuus:
SkogForsk/Dag Myhrman, Staffan Berg, Paul Granlund
Metsä- ja työkonetekniikka
212 s.
Tuotanto: SkogForsk ja Opetushallitus 2000
Tuotenumero: 1154015, ISBN 952-13-0686-6
Eero Aula, Pertti Mikkonen
Liikkuvan kaluston sähköhydrauliikka
198 s.
Tuotanto: Opetushallitus 2008
Tuotenumero: 1154021, ISBN 978-952-13-3752-9
Pentti Inkinen ja Jukka Tuohi Momentti 1 Insinöörifysiikka ja opettajan antama materiaali Tabulassa.
Itseopiskelu verkkomateriaaleista ja kurssikirjoista. Fysiikan harjoitukset ja tehtävät. Luennot. Kurssin luento- ja opetusmateriaalit julkaistaan Tabulassa tabula.tamk.fi
Arviointi perustuu verkkotenttiin 60 % ja fysiikan arvosanaan 40 %.
Fysiikan osuudesta pidetään lopputentti, jossa läpäisyraja on 10/30 pistettä.
Kurssilla tehtävät vierailut ovat pakollisia osasuorituksia, poissaolo korvataan erillisellä tehtävällä.
Suomi
29.08.2016 - 23.10.2016
09.05.2016 - 05.09.2016
0 - 20
Reijo Manninen, Manne Viljamaa, Mika Ijas
Kurssin lukujärjestys julkaistaan lukkarikoneessa ryhmän 14im lukujärjestyksessä. Aloitus viikolla 36. Kurssin johdantoluennot ovat pakollisia.
Kurssi osallistuu FinnMetko 2016 -tapahtumaan torstaina 1.9.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Käytetään AHOT -menettelyä. Kurssin voi suorittaa myös osallistumalla pelkästään tentteihin.
Käynti jollakin metsäkonevalmistajalla:
Esim. John Deere Forestry Oy Tampere, Prosilva Oy Ruovesi, Komatsu Forest, Pirkkala, Ponsse Oy Pirkkala, Nisula Forest Oy Jämsä, Sampo-Rosenlew Oyj Pori.
Opetusta metsäkoneiden komponenteista ja laitteista ulkopuolelta ostettuna yksi päivä.
Fysiikan tentti lokakuun alussa.
Verkkotentti syyslomaviikolla.
Lähiopetus n. 76 h. Itsenäinen opiskelu 59 h
Fysiikan teoriaopetus 6 x 3 h opetuskertoina (Reijo Manninen).
Muu teoriaopetus 9 x 3 h opetuskertoina. Lisäksi yksi päivä konevalmistajalle ja yksi päivä komponentit/tekiikka -koulutuspäivänä.
Muu teoriaopetus (Mika Ijas ja Manne Viljamaa):
3 tuntia
Aloitus, esittely, yleistä
Hydrauliikan sovelluksia
Hydrauliikan perusteet
2 tuntia
Hydrauliikan perusteet
4 tuntia
Pumput ja moottori, hyötysuhde
Voimansiirto
3 tuntia
Mekanismit, rakenteet, puomi, stabiliteetti
3 tuntia
Ohjausjärjestelmät, väylät
3 tuntia
Moottorit, päästöt, polttoaine
3 tuntia
Verkkokoe
Tentti on suorittamatta tai tentistä saatu pistemäärä on alle 50 % kokonaispistemäärästä.
Kurssin kokonaispistemäärään lasketaan fysiikan ja muun teorian tenttien pistemäärät arviointipainotuksilla, ja kokoanaispistemäärän tulee olla vähintää 50 %, jotta kurssista saa vähintään tyydyttävän (1). Kurssilla osoitettu muu positiivinen aktiivisuus voi korottaa arvosanaa.
Tenttien yhteenlaskettujen pistemäärien tulee olla vähntään 70%. Kurssilla osoitettu muu positiivinen aktiivisuus voi korottaa arvosanaa.
Tenttien yhteenlaskettujen pistemäärien tulee olla vähntään 90%. Kiitettävä suoritus edellyttää oikean vastauksen antamista osoitettuun kysymykseen ja lisäksi omaa pohdintaa ja perusteluja vastauksen tueksi.
Tabulaan tallennetut aineistot ja linkit
Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki.
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki.
Opetusmateriaalin tarkempi kohdentaminen eri teemoihin esitetty Tabulassa.
Itsenäinen tiedonhankinta sekä itseopiskelu- ja ryhmätehtävät, ryhmäkeskustelut,asiantuntijaluennot,maastoretkeily,
Lopputentti 30%
Ryhmätyö ja sen esitys 30%
Osallistuminen ryhmäkeskusteluihin 40%
Suomi
21.04.2017 - 28.04.2017
04.02.2017 - 05.03.2017
0 - 30
Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Läsnäolovelvollisuus: kurssin aloitus, ryhmäkeskustelut (100%), maastoretkeily, luontotyyppiesityksen esittäminen.
Opintojakson toteutukselta kerätään palautetta opintojaksopalautejärjestelmän kautta.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Sovittava vastuuopettajan ( Pirjo Puustjärvi) kanssa
Ei ole
Opintojakson tentti perjantai 7.4. klo 9.15 -12
1. uusintatentti viikolla 16/17 sopimuksen mukaan
2. uusintatentti sopimuksen mukaan viikolla 20
Ei ole
Opintojakso sisältää runsaasti itsenäistä tiedonhankintaa ja omaksumista!
Luennot n. 15h
Retkeily n. 9h
Pienryhmäkeskustelut 12h
Luontotyypit harjoitus n. 15h
Opintojakson tentti 3h
Keskustelupalsta 5h
Omatoimisen opiskelun ja tiedonhankinan osuus n 75h
Opetus toteutetaan teemoittain seuraavassa järjestyksessä: 1. luonnonmetsä, 2. metsälajit ja niiden elinympäristöt, 3. metsäluonnon luontotyypit, 4. metsätalouden vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen ja monimuotoisuuden turvaaminen
Teemat 1,2 ja 4 toteutetaan itseopiskelu kirjallisuudesta - purku ryhmäkeskustelussa periaatteella, teema 3 metsäluonnon luontotyypit toteutetaan parityönä ja parityön purkuna purkuna.
Opiskelija ei ole valmistautunut ryhmäkeskusteluihin eikä osaa vastata keskusteluissa esiintuleviin kysymyksiin. Opiskelija ei ole osallistunut parityöntyön valmisteluun tai esittämiseen.
Opiskelijan perehtyneisyys osoitettuihin materiaaleihin on puutteellista ja hän hallitsee opintosisältöjen peruskäsitteitä vain ylimalkaisesti. Rymäkeskusteluissa ei tuo esille mahdollista osaamistaan.
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin ja sen lisäksi tehnyt myös osin itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee hyvin peruskäsitteet sekä niidet väliset keskenäiset yhteydet.Ryhmäkeskusteluissa opiskelija on aktiivinen ja osaa perustella esittämiään kannanottoja.
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin syvällisesti ja sen lisäksi tehnyt monipuolista itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet hyvin ja osaa selittää niiden monipuolisesti niiden välisiä yhteyksiä . Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti. Ryhmäkeskusteluissa opiskelijan osallistuminen on aktiivista ja hän osaa tuoda keskusteluun uusia avauksia ja esittää asian ymmärtämistä syventäviä kysymyksiä.
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio 2014 (myös verkkoversio olemassa http://www.tapio.fi/files/tapio/metsanhoitosuositukset/Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti.pdf) (luvut 2.4.,3.2.,3.3., 5.3.-5.7., 7.1.6.-7.1.7., 7.2., 7.4.
Metsälaki (1093/1996) (osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) (osin)
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2002) s. 323-353
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
PBL (Itsenäinen opiskelu, luennot, harjoitustehtävät, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, työharjoitukset
Välitentti (20 %)
Lopputentti (40 %)
Oma kasvatusmetsä -tehtävä (15 %)
Muu arviointi (ravinnetalouden tehtävä)(10 %)
Harjoitukset ja käytännön työharjoitukset (15 %)
Tutoriaalityöskentely (korottava vaikutus mahdollinen)
Maastoharjoitukset (suoritettu)
Maasto-opetuksessa 80 % läsnäolovelvoite
Tutoriaalipoissaolo korvattava sovitun käytännön mukaan (oppimisen taidot -opintojaksossa ohjeet)
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Suomi
24.10.2016 - 15.12.2016
24.09.2016 - 23.10.2016
Miia Seilonen, Antti Kovettu, Eeva Sundström, Sini Rantanen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Käytännön työjaksoille (taimikonhoito raivaussahalla) ei tarvitse osallistua, jos on metsätalouden perustutkinto tai muuten hankittuna vastaava osaaminen. Osaaminen on todennettava ulkopuolisen tahon antamalla todistuksella ja tehtävä osittainen hyväksiluku HyväHot -järjestelmässä.
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla. Mikon Metsäpalvelu Oy järjestää taimikonhoitotyön koulutuksen
Välitentti 31.10.
Lopputentti 30.11.
Uusinnat:
Luento-opetusta n. 40 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n. 70 tuntia
Sisätyöskentelyä ryhmissä (mm. mittaustulosten laskennat, ryhmäesitysten laadinta) n. 30 tuntia
Tutoriaalit 10 tuntia
Tentit 5 tuntia
Itsenäistä opiskelua n. 110 tuntia
Taimikonhoito 17.10.-4.11. välisenä aikana (teoriaa, maastoharjoituksia ja käytännön työtä)
Puun ja metsikön mittaus 7.11.-23.11. välisenä aikana
Harvennukset ja ravinnetalouden hoito 16.11.-28.11. välisenä aikana
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia ja tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja. Hän osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä melko tottuneesti ja ergonomisesti Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia arvointitapoja eri tilanteissa. Hän osaa soveltaa tilastotiedettä koealaotannassa ja mittauksissa. Hän osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Luoranen, J. & Kiljunen, N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metsäntutkimuslaitos. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 108 s
Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 75 s.
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos & Kustannusosakeyhtiö Metsälehti
Saksa, T. ja Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta –hankkeen loppuraportti. Saatavissa [http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf]
Saksa, T. ja Nerg, J. 2008. Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. Saatavissa: [http://www.metla.fi/aikakauskirja/ff084.htm]
(Valkonen, S. ym. 2001. Onnistunut metsänuudistaminen. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. vaihtoehtoisena Luorasen, Saksan ja Uotilan kirjalle)
Metsänjalostus -sivusto (www.luke.fi)
Hyvän metsänhoidon suositukset
Metsälaki(soveltuvin osin)
Luennot ja muu Tabula -materiaali
Luennot, opetuskeskustelut, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, käytännön metsänviljelyviikko, vierailu metsäpuiden taimitarhalle ja siemenkeskukseen
Verkkotentti 30 %
Maastokoe 40 %
Tutoriaalityöskentely 10 %, tutoriaalipoissaolojen korvaus sovitusti
Maastoharjoitukset ja aktiivinen osallistuminen 20 %
Maasto-opetuksessa on vähintään 80 % läsnäolovelvoite
Maastoharjoitusten raportit (ja vastaavat) palautettava
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Suomi
20.03.2017 - 19.05.2017
04.02.2017 - 15.03.2017
25 - 35
Miia Seilonen, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
0-5
Käytännön metsänviljelyviikolle (8.-12.5) ei tarvitse osallistua, jos on suorittanut metsäalan perustutkinnon tai on todistettavasti (työtodistus) tehnyt metsän istutus- ja kylvötyötä aiemmin. Asiasta on sovittava Perttu Armisen kanssa.
Opintojakson aikana tehdään uudistusalojen inventointityötä UPM Kymmenelle/ paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle, metsänviljelykohteet ovat eri maanomistajien mailla (mhy/metsäyhtiö toimeksiantajana), vierailu Tapion siemenkeskukseen ja Taimi-Tapion Vierumäen taimitarhalle
Verkkotentti maanantaina 3.4. klo 13-16 (mahdollinen uusinta sovitaan erikseen) perustuen kirjaan Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Maastotentti näyttökokeena torstaina 18.5. (1. uusintamahdollisuus ma 29.5., 2. uusinta tarvittaessa syksyllä 2016)
Lähiopetusta noin 120 tuntia, tutoriaalit noin 10 tuntia, ryhmäharjoituksia noin 20 tuntia, itsenäistä opiskelua noin 110 tuntia
Metsänuudistamisen taustat ja metsäpuiden luontainen lisääntyminen ja uudistuminen
Uudistamiskypsyys
Metsänuudistamisen menetelmät (uudistamis- ja muokkaustavat ym.)
Metsänuudistamisen laatu ja sen mittaaminen ja tulosten analysointi
Metsänjalostus, siemen- ja taimituotanto ja metsänviljely kokonaisuutena
Opiskelijalla on riittämättömät tiedot metsänuudistamisesta, mikä näkyy siten, että hän ei saavuta tenteissä hyväksyttyjä osasuorituksia
Hylkäämisen syy on myös, jos ei osallistu riittävästi pakollisiin maasto-osuuksiin, ei palauta vaadittuja harjoitustehtäviä tai ei tee tutoriaalipoissaolojen korvauksia
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa yhdistää ja tulkita saatua tietoa riittävästi.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja tutoriaali-istunnoissa
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi.
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja tutoriaali-istuntoihin
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön uudistamisjärjestyksen
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista. Hän osaa käsitellä mittausaineistoa tilastollisesti (keskiluvut, hajonnat, histogrammi ym.)
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää.Hän osaa myös ohjata pientä istuttajaryhmää
Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä
Tabulassa
PBL, opetuskeskustelut, ryhmätyöt, erilaiset harjoitukset, integrointi viestintä- ja vuorovaikutustaitojen, metsä omaisuutena -opintojakson ja englannin kanssa.
Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Arviointiin vaikuttavat tutoriaalityöskentely 30 %, metsälainsäädäntöosio 10 % (verkkotentti ja ryhmäesitys), henkilökohtainen neuvonta (sis. neuvontakäynti neuvojan mukana ja pelkästään metsänomistajan kanssa) 20 %, metsäpolitiikkaessee 10 %, ryhmäneuvontatilanne 30%. Annettujen tehtävien hyväksytty suorittaminen.
Suomi
01.02.2017 - 28.04.2017
02.12.2016 - 20.01.2017
Miia Seilonen, Perttu Arminen, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Neuvoteltava Ari Vanamon kanssa.
Metsäkeskuksen vierailijoita, neuvontakäynnin seuraaminen, veroneuvontatilaisuuden seuranta, metsänomistajan neuvontatilanne, MTK-seminaari (22.-23.3.), 4H -piirin toimeksianto
Metsälainsäädännön verkkotentti 24.2.2016. Uusintatentit sovitaan erikseen
Lähiopetusta n. 96 h (sisältää amk-konferenssin), omaa työtä n. 66 h = 162 h.
Opintojakso ajoittuu pääosin välille 8.2.-25.4. Tätä ennen ennakkotehtävänä metsänomistajatapaaminen sekä 4H -toimeksiannon esittely. Opintojakson alussa käydään läpi neuvonnan sisällöllisiä kysymyksiä, viikosta 10 alkaen erilaisia henkilökohtaisen neuvonna tilanteeseen liittyviä taitoja ja lopuksi ryhmäneuvontatilanteen järjestämistä.
Opiskelija ei tunne metsätalouteen liittyviä suosituksia eikä lainsäädäntöä. Hän ei osaa suunnitella neuvontatilanteita eikä toimia erilaisissa neuvontatilanteissa. Hän ei ole suorittanut vaadittuja harjoitustehtäviä eikä muita osasuorituksia.
Tuntee aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja suosituksia. Niiden käyttö neuvonnan tai omien näkemysten esittelyn perusteena on kaavamaista, eikä osoita metsänomistajan tarpeiden huomioimista. Havainnoi vuorovaikutustilannetta vain vähän eikä juuri muuta toimintaansa vuorovaikutustilanteen mukaan. Tarvitsee huomattavasti ohjausta ja tukea neuvontatilaisuuden järjestelyissä ja ryhmäneuvontatilanteen läpiviemisessä.
Osaa käyttää aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia ja laskentamalleja näkemystensä ja tavallisten hoitoratkaisuiden perustelemiseen. Osoittaa kykyä ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteita ja tarpeita. Havainnoi vuorovaikutustilannetta ja osaa muuttaa toimintaansa tilanteen mukaan. Osaa järjestää tilauksen mukaisen neuvontatilanteen ja viedä ryhmäneuvontatilanteen läpi niin, että olennaiset oppimistavoitteet saavutetaan.
Osaa vuorovaikutustilanteessa yhdistää luontevasti ja kokonaisvaltaisesti metsänomistamiseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia, laskentamalleja, markkinointiosaamista, ymmärrystä erilaisten ihmistyyppien välisestä vuorovaikutuksesta onnistuneen, metsänomistajan tavoitteet täyttävän vuorovaikutustilanteen rakentamiseen. Neuvontatilaisuuden järjestämisessä ja läpiviennissä osoittaa omatoimisuutta ja luovuutta, jotka mahdollistavat syvällisen oppimisen ryhmän tilanteen huomioiden.
Tabulassa
Luennot, opetuskeskustelut, ryhmätyöt, erilaiset harjoitukset, sekä itsenäinen opiskelu. Integrointi vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen, sekä metsä omaisuutena -opintojaksojen ja kanssa.
Arviointiin vaikuttavat:
- metsälainsäädäntöosio 20 % (verkkotentti ja ryhmäesitys)
- raportti neuvontakäynnistä neuvojan mukana 30 %
- ryhmäneuvontatapahtuman suunnittelu ja toteuttaminen 30%.
-oppimispäiväkirja 20 %
Annettujen tehtävien hyväksytty suorittaminen.
Suomi
09.01.2017 - 14.04.2017
02.12.2016 - 27.01.2017
Miia Seilonen, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
4 op
0-5
Neuvoteltava Ari Vanamon kanssa.
Metsäkeskuksen vierailijoita, neuvontakäynnin seuraaminen, veroneuvontatilaisuuden seuranta, metsänomistajan neuvontatilanne, MTK-seminaari (22.-23.3.) (vapaaehtoinen), neuvontapäivän järjestäminen metsänomistajaryhmälle
Metsälainsäädännön verkkotentti maaliskuussa
Ei ole
Lähiopetusta n. 36 h, itsenäistä opiskelua 120 h = 156 h.
Opintojakso ajoittuu välille 11.2.-22.4. Tätä ennen ennakkotehtävänä metsänomistajatapaaminen sekä veroneuvontatilaisuuden seuranta.
Opiskelija ei tunne metsätalouteen liittyviä suosituksia eikä lainsäädäntöä. Hän ei osaa suunnitella neuvontatilanteita eikä toimia erilaisissa neuvontatilanteissa. Hän ei ole suorittanut vaadittuja harjoitustehtäviä eikä muita osasuorituksia.
Tuntee aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja suosituksia. Niiden käyttö neuvonnan tai omien näkemysten esittelyn perusteena on kaavamaista, eikä osoita metsänomistajan tarpeiden huomioimista. Havainnoi vuorovaikutustilannetta vain vähän eikä juuri muuta toimintaansa vuorovaikutustilanteen mukaan. Tarvitsee huomattavasti ohjausta ja tukea neuvontatilaisuuden järjestelyissä ja ryhmäneuvontatilanteen läpiviemisessä.
Osaa käyttää aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia ja laskentamalleja näkemystensä ja tavallisten hoitoratkaisuiden perustelemiseen. Osoittaa kykyä ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteita ja tarpeita. Havainnoi vuorovaikutustilannetta ja osaa muuttaa toimintaansa tilanteen mukaan. Osaa järjestää tilauksen mukaisen neuvontatilanteen ja viedä ryhmäneuvontatilanteen läpi niin, että olennaiset oppimistavoitteet saavutetaan.
Osaa vuorovaikutustilanteessa yhdistää luontevasti ja kokonaisvaltaisesti metsänomistamiseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia, laskentamalleja, markkinointiosaamista, ymmärrystä erilaisten ihmistyyppien välisestä vuorovaikutuksesta onnistuneen, metsänomistajan tavoitteet täyttävän vuorovaikutustilanteen rakentamiseen. Neuvontatilaisuuden järjestämisessä ja läpiviennissä osoittaa omatoimisuutta ja luovuutta, jotka mahdollistavat syvällisen oppimisen ryhmän tilanteen huomioiden.
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Huuskonen, S., Hynynen, J. & Valkonen, S. 2014. Metsänkasvatus. Menetelmät ja kannattavuus. Metla. Metsäkustannus.
Hynynen, J., Valkonen, S. & Rantala, S. 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus. Metla.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. 2014. Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio.
Valkonen, S., Siren, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuille. Metsäkustannus Metla.
Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Consulting. Bookwell.
Laki metsälain muuttamisesta
Luennot, opetuskeskustelut, maastoharjoitukset ja -retkeilyt
Itsenäinen opiskelu
Etätehtävät 60 %
Verkkotentti 40 %
Osallistuminen lähijaksoille (minimi 80 %)
Suomi
01.08.2016 - 31.12.2016
02.07.2016 - 04.09.2016
Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailu LuKen Vesijaon tutkimusalueelle LuKen tutkijan johdolla
Maastokohteita eri toimijoiden metsissä
Verkkotentti marras -joulukuun vaihteessa, ajankohta sovitaan tarkemmin opintojakson alussa
Ei ole
Lähiopetus 30 tuntia
Itsenäinen opiskelu ja etätehtävien teko n. 130 tuntia
1. Metsänkasvatuksen vallitsevat käytännöt ja vaihtoehtoiset tomintatavat
2. Erirakenteiskasvatus
3. Kannattavuuslaskenta ja erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu
4. Metsäkasvatuksen riskit, erityisesti metsätuhot ja metsän taudit
Opiskelijalla on suuria tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä eikä hän osaa käytännössä soveltaa tietojaan. Opiskelija ei osaa diskontata eikä soveltaa kannattavuuslaskentaa metsätalouden vaihtoehtojen vertailuun. Opiskelija ei tunne metsänkasvatuksen riskejä eikä tunnista erilaisia metsätuhoja tai niiden aiheuttajia.
Opiskelija ei ole palauttanut etätehtäviä ja/tai ei ole saanut hyväksyttävää arvosanaa verkkotentistä.
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija osaa tehdä kannattavuuslaskentaa MOTTI-simulaattorin avulla perustasolla. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsin kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijakoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna erilaisia kirjallisia lähteitä.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja kuvata metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija hallitsee metsänhoitosuositukset ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää tätä tietoa metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija osaa kannattavuusslaskennan perusteet ja osaa käyttää MOTTI-metsänkasvatussimulaatttoria eri metsänkasvatusvaihtoehtojen kannattavuuden arvioimiseen ja vertailuun ja pystyy arvioimaan tulosten merkitystä ja luotettavuutta monipuolisesti. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, retkeilyillä ja harjoituksissa.
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Luennot, opetuskeskustelut, maastoharjoitukset ja -retkeilyt, laskuharjoitukset, Motti -metsänkasvatussimulaattoritehtävät, Itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvät tehtävät
Tutoriaalityöskentely 20 %
Lopputentti 50 %
Harjoitukset (laskuharjoitukset, maastoharjoitukset), tehtävät, läsnäolo 30%
Itseopiskelutehtävät suoritettu
Suomi
10.02.2017 - 18.05.2017
02.12.2016 - 26.03.2017
0 - 30
Manne Viljamaa, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Vierailu LuKen Vesijaon tutkimusalueelle LuKen tutkijan johdolla, vierailu toteutetuilla hakkuukohteilla Lempäälässä ja Metsä Groupin kohtelilla Mäntässä. Maastoharjoitus Tampereen kaupungin metsässä.
Lopputentti perjantaina 28.4. klo 9.15-12. Uusintatentti 29.5. klo 13-16
Ei ole
Tutoriaalit ja niihin valmistautuminen 25 h
Maastoretkeilyt ja -harjoitukset 30 h
Luennot 18 h
Laskuharjoitukset 10 h
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten teko 80 h
1. Tutoriaalisykli: 23..2.-20.3.: Metsien erilaiset käsittelytavat ja niiden erot, kannatttavuuden laskenta ja metsänhoitomenetelmien kannattavuuden arviointi ja menetelmien kannattavuuden vertailu, Motti -metsänkasvatussimulaattorin käytön harjoittelu
2. Tutoriaalisykli 23.3.-27.4.: Vaihtoehtoisiin metsänhoitomenetelmiin tutustuminen maastossa, menetelmien soveltamisen harjoittelu, metsänkasvatuksen riskeihin ja metsätuhoihin perehtyminen
Opiskelija ei osallistunut tutoriaaleihin tai muuhun läsnäoloa edellyttäviin tapahtumiin eikä tehnyt korvaavia suorituksia. Opiskelija ei ole tehnyt tutoriaalimuistiinpanoja eikä valmistautunut purkututoriaaleihin. Opiskelija ei ole tehnyt ja palauttanut tabulaan kaikkia annettuja tehtäviä. Opiskelijan osaamisessa on huomattavia puutteita tai virheitä käsitteiden käytössä sekä metsänhoitoa ja kannattavuuslaskentaa koskevissa perustiedoissa.
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija osaa tehdä kannattavuuslaskentaa MOTTI-simulaattorin avulla perustasolla. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat. Opiskelija on melko passiivinen tutoriaali-istunnoissa ja istuntoihin valmistautuminen on puutteellista.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijakoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna. OPiskelija osaa tehdä kannattavuusvertailuja erilaisten metsänhoidollisten menetelmien kesken.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja selostaa metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija tuntee metsänhoitosuositukset hyvin ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää tätä tietoa metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija osaa soveltaa kannattavuusslaskentaa eri tilanteissa ja käyttää MOTTI-metsänkasvatussimulaatttoria eri metsänkasvatusvaihtoehtojen kannattavuuden arvioimiseen ja vertailuun ja pystyy arvioimaan tulosten merkitystä ja luotettavuutta monipuolisesti. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, retkeilyillä ja harjoituksissa, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä.
Luennot, itseopiskelu, metsästäjätutkinnon tentti
Suomi
01.08.2016 - 31.12.2016
02.07.2016 - 31.07.2016
1 - 15
Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Luennot 12h, itseopiskelu 38 tuntia, tentti 2 h
52 tuntia kaikkiaan
Luentomateriaali Tabulassa
ForestKIT- metsäsuunnitteluohjelmisto
Weckström, P.2014. Uusia menetelmiä metsävaratietojen hyödyntämiseen: linkki
http://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/uusia-menetelmia-metsavaratietojen-hyodyntamiseen/
Pelin, Risto, Projektihallinnan käsikirja, 2011 (7.painos, käy myös 5 tai 6 painos)
Weckström. P (toim.) 2014. Uusia menetelmiä metsävaratietojen hyödyntämiseen. (e-kirja)
luennot
harjoitukset
maastoharjoitukset
metsäsuunnittelun maastotyöt Tampereen kaupungin mailla tai opiskelijan itse valitsemalla kohteella.
metsäsuunnitelman kuviotietojen, toimenpide-ehdotusten ja hakkuusuunnitteen raportointi ja perustelu sekä vertaisarviointi(30 %)
tentti (50%)
suullinen tentti projektinhallinnasta (10%), metsäsuunnitteluprojektin suunnitelma ja raportti (10 %)
Suomi
12.08.2016 - 21.12.2016
28.05.2016 - 31.08.2016
15 - 30
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Eeva Sundström
Lähijaksojen aiheita:
- Metsäsuunnittelu ja metsävaratieto (vieraileva luennoitsija metsävaratieto)
- Puustotietojen rakenne ja keruu, maastotallenninojelma
- ForestKIT
- Verkkometsäsuunnitelmat ja mobiilisovellukset ( mahd. vierailija)
- Projektitoiminta
- Käsittelyvaihtoehtojen tarkastelu, hakkuusuunnite, ja suunnitelman koostaminen, siirto verkko- ja mobiilipalveluihin
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
0-5
Ei ole
Maastotöihin voidaan käyttää Tampereen kaupungin omistuksessa olevia maita tai opiskelijan itse valitsemaa aluetta.
Tentti xx.12.2016
Metsäsuunnitelmien vertaisarviointi xx.12.2016 mennessä.
Projektihallinnan suulliset tentit?
Kokonaisajankäyttö 185 h, josta
- lähiopetusta xx
- itsenäistä työtä xx
kaukokartoituspohjainen metsävaratieto, Aarni
kuviotietojen rakenne ja maastotietojen keruu maastossa, maastotallennin
metsäsuunnitteluohjelmiston toiminnot (ForestKIT)
puustotietojen vertailu Trestiman tuloksiin
verkkometsäsuunnitelma
metsäsuunnittelun mobiilisovellukset
laskentapuuston ja käsittelyvaihtoehtojen laskenta (SIMO, IPTIM),
hakkuusuunnitteen määrittäminen
metsäsuunnitelman koostaminen
metsäsuunnitelmatulosteiden tulkinta
projektitoiminnan periaatteet
metsäsuunnitelmaprojektin suunnittelu ja raportointi
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä
- osaa opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa tarkistaa käsittelyehdotukset, laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet
- osaa laatia suunnitelman ja loppuraportin oman ammattialansa projektiin
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon , osaa muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle, osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen
- osaa toteuttaa projektin laaditun suunnitelman mukaan ja arvioida suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat, osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustelee ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen oikeellisuudn merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä
- osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
- osaa arvioida projektin onnistumista sekä tunnistaa ja tuoda esiin havaitsemansa kehityskohteet
Luentomateriaali Tabulassa
metla.fi/aikakauskirja, useitä lähteitä, mm. 4/2010
Weckström, P.2014. Uusia menetelmiä metsävaratietojen hyödyntämiseen: linkki
http://www.theseus.fi/handle/10024/79627
ForestKIT- metsäsuunnitteluohjelmisto
Metsäsuunnittelun verkko- ja mobiilisovellukset: Wuudis.com, Trestima.fi, Kantoon.fi
Kettunen Sami. 2009. Onnistu projektissa. WSOYpro (toinen painos)
Ruuska Kai. 2012. Pidä projekti hallinnassa. Talentum
luennot
harjoitukset
maastoharjoitukset
metsäsuunnittelun maastotyöt
metsäsuunnitelman ja hakkuusuunnitteen raportointi ( 40%)
tentti (40%)
suullinen tentti projektinhallinnasta (10%), metsäsuunnitteluprojektin suunnitelma ja raportti (10 %)
Suomi
06.03.2017 - 19.05.2017
02.12.2016 - 19.03.2017
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Eeva Sundström
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Suunnittelun kohteena olevat kiinteistöt ovat Tampereen kaupungin omistuksessa.
17.5. tentti 1
19.5. uusintatentti
Projektihallinnan suulliset tentit pidetään ryhmittäin 31.3. ja 4.4.
Kokonaisajankäyttö 189 h, josta
- lähiopetusta 112 h
- itsenäistä työtä 77 h
projektitoiminnan periaatteet
metsäsuunnitelma, rakenne ja käsitteet
kuviotietojen rakenne
kaukokartoituspohjainen metsävaratieto,Aarni
maastotietojen keruun periaate maastossa
metsäsuunnitteluohjelmiston toiminnot (ForestKIT)
suunnittelualueen siirto tallentimelle
kuviotietojen keruu pienryhmissä maastossa
verkkometsäsuunnitelmat
kuviotietojen siirto suunnittelujärjestelmän (ForestKIT, Metsäpaikka)
laskentapuuston ja käsittelyvaihtoehtojen laskenta (SIMO)
puustotietojen tarkistaminen Trestimalla
hakkuusuunnitteen määrittäminen
metsäsuunnitelman koostaminen ja metsäsuunnitelmatulosteiden tulkinta
optimointi
Trestiman puustotulkinta vertailuna omille arvioille
metsäsuunnitelmaprojektin raportointi
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä
- osaa opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa tarkistaa käsittelyehdotukset, laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet
- osaa laatia suunnitelman ja loppuraportin oman ammattialansa projektiin
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon , osaa muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle, osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen
- osaa toteuttaa projektin laaditun suunnitelman mukaan ja arvioida suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat, osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustelee ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä
- osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
- osaa arvioida projektin onnistumista sekä tunnistaa ja tuoda esiin havaitsemansa kehityskohteet
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
Lähiopetus
Laskentaharjoitukset
Itsenäinen tiedonhankinta
Ryhmätyö
Vierailijaluennot
Konekustannuslaskelma 20 %
Liiketoimintasuunnittelun ryhmätyö 20%
Verkkotentti 60 %
Etätehtävät ovat pakollisia osasuorituksia
Suomi
06.03.2017 - 10.06.2017
02.12.2016 - 02.04.2017
0 - 25
Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Etätehtävien lista on julkaistu Tabulassa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
0-5
AHOT -menettelyllä.
Yrittäjäluennot metsäalan yrityksistä
Verkkotentti 6.5. - 13.5.
Lähiopetusta 5 kertaa: 28h
Itseopiskelu: etätehtävät ja tiedonhankinta 110 h
Tutustuminen metsäalan yritystoimintaan
Korjuuyrittäminen ja konekustannuslaskelmat
Liiketoimintasuunnitelma ja laskentatoimi
Yrittäjäpolitiikka ja lainsäädäntö
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet pääosin. Opiskelija tuntee metsäalan yrittäjyyden peruskäsitteet ja tuntee korjuuyrittämisen toimintaympäristön. Opiskelija osaa tehdä yrityksen toimintasuunntelman ja osaa lukea yritystoiminnan talousmittareita. Opiskelija osaa laatia konekustannuslaskelmia.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet hyvin. Opiskelija hallitsee metsäalan yrittäjyyden peruskäsitteet ja tuntee metsäalan yrittäjyysmahdollisuuuksia. Opiskelija osaa tehdä yrityksen toimintasuunntelman ja osaa laatia siihen liittyvän taloussuunnittelun. Opiskelija osaa laatia konekustannuslaskelmia. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi metsäalan yrittäjyyden käsitteet ja tuntee laajasti metsäalan yrittäjyysmahdollisuuuksia. Opiskelija osaa tehdä yrityksen toimintasuunntelman ja osaa laatia siihen liittyvän taloussuunnittelun. Opiskelija osaa laatia konekustannuslaskelmia ja perustella niiden kustannusrakenteet. Opiskelijalla on kiitettävät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
PBL, pienryhmätyöskentely, luennot, vierailijaesitelmät, kirjallisuuskatsaus, laskentaharjoitukset,
Tutoriaalit 30 % Yritysidean kehittämistehtävä 50% Yritystoiminnan perusteet -verkkotentti 20%
Kirjaessee ja yrittäjähaastattelu (S)
Innoevent -raportti (S)
Suomi
19.09.2016 - 31.12.2016
10.06.2016 - 19.09.2016
Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Mari Stenvall
Pakollisia ovat erikseen osoitetut tehtävät mm.
- konekustannuslaskenta
- markkinointisuunnitelma
- riskienhallinnan ja rahoituksen etätehtävät
ja vierailijaluennot sekä liiketoimintaidean esittäminen.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
AHOT -menettelyllä
Vierailijaluennoitsijat mm. rahoitus- ja vakuutusasioista ja koneyrityksestä.
Kontaktiopetusta n. 135 h.
Innoevent -tapahtuma viikolla 37 (n 30h)
Itsenäinen tiedonhankinta ja tehtävien laatiminen n. 130 h
Kurssi on jaettu neljään PBL -sykliin.
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti. Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet välttävästi. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteitä ja malleja.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin liiketoimintasuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä yritystoiminnasta. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelman tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida yritystoimintaa sujuvasti ja perustellusti. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Bergström Seija, Leppänen Arja 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Kurssilla osoitetulta osin.
Monimuoto-toteutus
Lähiopetusta
Itsenäistä tiedonhankintaa
Etätehtäviä
Kirjallisuutta
Valmennusmenetelmät
Ryhmätyöt
Molempiin lähiviikonloppuihin liittyy ennakkotehtävä, jotka tulee suorittaa hyväksyttävästi S
Asteikolla 1-5 arvioitavia tehtäviä ovat Riitan ohjaama kehitystehtävä, joka tehdään yritykselle. Sen paino-osuus kurssin arvioinnista on 60%.
Miia antama etätehtävä tehdään kesän aikana ja arvioidaan alkusyksystä, jolloin tulee myös kurssin arviointi. Miian työn osuus on 40 % kurssin arvioinnista.
Suomi
06.03.2017 - 10.06.2017
02.12.2016 - 12.05.2017
Miia Seilonen, Riitta Vihuri
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
2 op
0-5
AHOT-menettely
Vierailijaluennoitsija tai yritysvierailu pe 9.6.2017
Lähiopiskelua kurssilla on yht. 28h kahtena viikonloppuna
Itsenäistä opiskelua noin 110h
Ensimmäinen lähiviikonloppu keskittyy markkinoinnin perusteisiin ja toisella lähijaksolla tutustumme markkinointiin metsäalalla.
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet pääosin. Hän tuntee markkinoinnin keskeiset käsitteet ja tietää miten markkinointia toteutetaan metsäalalla. Opiskelija tietää markkinoinnin keinoista, asiakkuuksien merkityksestä ja ylläpidosta sekä palvelujen laadun merkityksestä. Opiskelija ymmärtää perusteet eri asiakasryhmien vaatimista markkinointikeinoista ja palveluiden tuotteistamisesta. Opiskelija ymmärtää puupohjaisen tuotteen ketjun metsänomistajalta loppukäyttäjälle ja sen markkinoille asettamat vaatimukset.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet hyvin. Hän tuntee markkinoinnin käsitteet ja tietää miten markkinointia toteutetaan metsäalalla.
Opiskelija tietää markkinoinnin keinot ja tavoitteet, asiakkuuksien merkityksen ja hallinnan sekä palvelujen laadun merkityksen.
Opiskelija ymmärtää eri asiakasryhmien vaatimat markkinointikeinot ja palvelujen tuotteistamisen. Opiskelija ymmärtää puupohjaisen tuotteen ketjun metsänomistajalta loppukäyttäjälle ja sen markkinoille asettamat vaatimukset. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa kaikkea oppimaansa metsäalan työtehtävissä.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet kiitettävästi. Hän tuntee kiitettävästi markkinoinnin käsitteet ja miten markkinointia toteutetaan metsäalalla. Opiskelija tuntee kiitettävästi markkinoinnin keinot ja tavoitteet, asiakkuuksien merkityksen ja hallinnan sekä palveluiden laadun merkityksen. Opiskelija ymmärtää eri asiakasryhmien vaatimat markkinointikeinot ja palvelujen tuotteistamisen yleisesti ja metsäalalla. Opiskelija tuntee puupohjaisen tuotteen ketjun metsänomistajalta loppukäyttäjälle ja sen markkinoille asettamat vaatimukset. Opiskelijalla on kiitettävät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Kurssin arviointi on asteikolla 1-5
Suomi
01.01.2017 - 31.12.2017
02.12.2016 - 31.12.2016
Jukka Tohu, Eeva Sundström, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
TABULAssa
lähiopetus,opetuskeskustelut,
harjoitukset,
ongelmalähtöinen opiskelu, tutustumiskäynnit
Arviointi: hyväksytty/hylätty
Suomi
22.08.2016 - 21.12.2016
01.06.2016 - 31.08.2016
Eija Lähteenmäki, Eeva Sundström, Harri Saarinen, Pirjo Puustjärvi, Merja Hanhimäki, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Ei ole
Metsäalan organisaatioiden ja Meto Ry:n edustajien vierailut koululla.
HYVÄKSYTTY suoritus: Opiskelija osallistuu opintojaksolle koko toteutuksen ajan. Suunnistusopetuksen voi korvata jo hankitulla suunnistusosaamisella (todennettava).
Hylätty suoritus: Opiskelija on perusteettomasti poissa opetuksesta eikä korvaa poissaoloa mitenkään.
Suomi
13.01.2017 - 31.05.2017
02.12.2016 - 31.01.2017
Eeva Sundström, Harri Saarinen, Eveliina Asikainen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Opettajan opintojaksolla jakama materiaali.
AcrGIS Desktop Help
AcrGIS Resource Center 10.1
www.paikkaoppi.fi
www.karttapaikka.fi
www.retkikartta.fi
www.paikkatietoikkuna.fi
http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Kirjallisuutta:
Nimeke:Globus. GIS / Markku Löytönen, Tuuli Toivonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta ; [kartat ja graafit: Kauko Kyöstiö].
Osa: GIS /
Julkaistu:Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2003.
Ulkoasu:193 s. : kuv., kartt. ; 24 cm + CD-ROM
Tekijä:Heywood, Ian.
Nimeke:An introduction to geographical information systems / Ian Heywood, Sarah Cornelius and Steve Carver.
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Harlow : Prentice Hall, 2002.
Tekijä:Burrough, Peter A.
Nimeke:Principles of geographical information systems / Peter A. Burrough and Rachael A. McDonnell.
Painos:Repr.
Julkaistu:Oxford : Oxford University Press, 1998
Nimeke:Geographical information systems and science / Paul A. Longley ... [et al.].
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Chichester : John Wiley & Sons Inc., 2005.
Holopainen, M,Tokola, T.,Vastaranta, M., Heikkilä, J., Huitu, H., Laamanen, R., Alho, P.2015. Geoinformatiikka Luonnonvarojen hallinanssa. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 7.
lähiopetus
tunneilla tehtävät harjoitukset
harjoitustyö,sisältää myös gps:n käyttöä maastossa sekä tiedonsiirtoa.
erillinen Trimble- maastotallentimen käyttöharjoitus ja raportointi Tabulaan (tiedonkeruun suunnittelu, tiedon keruu maastossa ja tietojen siirto paikkatietojärjestelmään)
tentti tehdään tietokoneella ArcMap- ohjelmistoa hyödyntäen, vastaus palautetaan Tabulaan.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Harjoitustyö: hyväksytty/hylätty, mahdollisuus korottaa arvosanaa
Trimble maastotallentimen käyttöharjoitus työpareittain: mahdollisuus korottaa arvosanaa
Tentti: arvioidaan asteikolla 1-5
Suomi
12.08.2016 - 21.12.2016
28.05.2016 - 31.08.2016
15 - 20
Manne Viljamaa, Eeva Sundström
Opintojaksolla käytetään ArcGIS- ohjelmistoa. Opiskelijat saavat käyttöönsä ohjelmiston lisenssin omaan kannettavaan tietokoneeseen.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
2 op
Ei ole
Paikkatietojärjestelmät ovat metsäalan organisaatioissa yleisesti käytetty työkalu ja metsätietojärjestelmän osa. Näyttää siltä, että ArcMap- pohjaiset paikkatietoratkaisut tulevat yleistymään.
9.12.2016
Lähiopetusta 37 tuntia, opiskelijan omaa työtä n.150 tuntia.
- Koordinaattijärjestelmät
- Satelliittipaikannus
- Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät käsitteenä
- Paikkatietoaineistot
- Paikkatiedon hallinta (rasteri, vektori, ominaisuustieto)
- Leikkausanalyysi ja vyöhykkeiden muodostaminen
- Karttatulosteen laatiminen
- Kohteiden paikantaminen maastossa gps-laitteella ja tiedonsiirto paikkatietojärjestelmään
Opiskelija ei saavuta suurinta osaa tyydyttävän tason kriteereistä eikä hän palauta opintojakson totetuttamiseen sisällytettyjä tehtäviä hyväksytysti.
Opiskelija osaa:
- ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan, osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja, erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan
- muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja
- etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen
- tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa
- tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa
- oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon
- luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella
- laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa
- yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen
- hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin
Opettajan opintojaksolla jakama materiaali.
AcrGIS Desktop Help
AcrGIS Resource Center 10.1
www.paikkaoppi.fi
www.karttapaikka.fi
www.retkikartta.fi
www.paikkatietoikkuna.fi
http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Kirjallisuutta:
Nimeke:Globus. GIS / Markku Löytönen, Tuuli Toivonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta ; [kartat ja graafit: Kauko Kyöstiö].
Osa: GIS /
Julkaistu:Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2003.
Ulkoasu:193 s. : kuv., kartt. ; 24 cm + CD-ROM
Tekijä:Heywood, Ian.
Nimeke:An introduction to geographical information systems / Ian Heywood, Sarah Cornelius and Steve Carver.
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Harlow : Prentice Hall, 2002.
Tekijä:Burrough, Peter A.
Nimeke:Principles of geographical information systems / Peter A. Burrough and Rachael A. McDonnell.
Painos:Repr.
Julkaistu:Oxford : Oxford University Press, 1998
Nimeke:Geographical information systems and science / Paul A. Longley ... [et al.].
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Chichester : John Wiley & Sons Inc., 2005.
lähiopetus
tunneilla tehtävät harjoitukset
harjoitustyö,sisältää myös gps:n käyttöä maastossa sekä tiedonsiirtoa.
erillinen Trimble- maastotallentimen käyttöharjoitus ja raportointi Tabulaan (tiedonkeruun suunnittelu, tiedon keruu maastossa ja tietojen siirto paikkatietojärjestelmään)
tentti tehdään tietokoneella ArcMap- ohjelmistoa hyödyntäen, vastaus palautetaan Tabulaan.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Harjoitustyö: hyväksytty/hylätty, hyvin laaditulla harjoitustyöllä on mahdollista korottaa tentin arvosanaa
Trimble maastotallentimen käyttöharjoitus: arvioidaan asteikolla 1-5
Tentti: arvioidaan asteikolla 1-5
Tentti ja harjoitus 90%, Trimble- maastotallentimen käyttöharjoitus 10 %
Suomi
06.02.2017 - 28.04.2017
02.12.2016 - 17.02.2017
Manne Viljamaa, Eeva Sundström
Opintojaksolla käytetään ArcGIS- ohjelmistoa, joten osallistuminen tunneille on välttämätöntä
Osa atk-luokassa pidettävistä tunneista ryhmäjakoina (1/2 luokkaa), harjoitustyön tekemiseen varatut tunnit koko ryhmälle.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Ei ole
Paikkatietojärjestelmät ovat metsäalan organisaatioissa yleisesti käytetty työkalu ja metsätietojärjestelmän osa. Näyttää siltä, että ArcMap- pohjaiset paikkatietoratkaisut tulevat yleistymään. Metsävaratieto, tietostandardi metsäalan toimijoiden hyödynnettävissä
Pe 21.4. ryhmä 1: klo 8.15-11.30, ryhmä 2: klo 12.15 - 15.30
Pe 5.5. uusintatentti koko ryhmälle klo 13.15 - 16
Lähiopetusta n. 95 tuntia, opiskelijan omaa työtä n. 85 tuntia.
- Koordinaattijärjestelmät
- Satelliittipaikannus (teoria + maasto)
- Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät käsitteenä
- Paikkatietoaineistot
- Paikkatiedon hallinta (rasteri, vektori, ominaisuustieto)
- Leikkausanalyysi ja vyöhykkeiden muodostaminen
- Karttatulosteen laatiminen
- Kohteiden paikantaminen maastossa gps-laitteella ja tiedonsiirto paikkatietojärjestelmään
Opiskelija ei saavuta suurinta osaa tyydyttävän tason kriteereistä eikä hän palauta opintojakson totetuttamiseen sisällytettyjä tehtäviä hyväksytysti.
Opiskelija osaa:
- ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan, osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja, erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan
- muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja
- etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen
- tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa
- tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa
- oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon
- luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella
- laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa
- yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen
- hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin
Kirjallisuutta käytetään soveltuvin osain, mm. seuraavia teoksia:
Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. 1997. Johdatus kasvatustieteeseen. 4. uudistettu laitos.
Porvoo: WSOY.
Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2001. Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki:
WSOY.
Siljander, P. 2005. Systemaattinen johdatus kasvatustieteisiin. 2. paino. Helsinki: Otava.
Lehtinen, E., Kuusinen, J. & Vauras, M. 2007. Kasvatuspsykologia. 2. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Dunderfelt, T. 2011. Elämänkaaripsykologia. 4. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Puolimatka, T. 1995. Kasvatus ja filosofia. Helsinki: Kirjayhtymä.
Heikkinen, A. & Leino-Kaukiainen, P. (toim.) 2011. Valistus ja koulunpenkki. Kas-vatus ja koulutus 1860-luvulta 1960 luvulle. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1266:2.
Kettunen, P. & Simola, H. (toim.) 2012. Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus 1960-luvulta 2000 luvulle. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1266:3.
Iisalo, T. 1988 (tai uudempi). Kouluopetuksen vaiheita. Helsinki: Otava.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Antikainen, A., Koski, L. & Rinne, R. 2010. Kasvatussosiologia. 3.-4- painos. Helsinki: Sanoma Pro.
lähiopetus|demonstraatiot|harjoitustyöt|kenttätyöskentely (sis. opintoretket)|referaatti/essee|itsenäinen verkko-opiskelu|aktivoivat kirjoitustehtävät|esitelmät|esim. opetussimulaatiot ja -pelit|prosessikirjoittaminen|päiväkirjatyöskentely (esim. oppimispäiväkirja, projektipäiväkirja)
Lähiopetuksessa läsnäolovelvollisuus - sairauden tai muun esteen sattuessa korvaavia tehtäviä, (tarvittaessa tentti)
Arviointiasteikko: Hyväksytty - täydennettävä - uusittava - hylätty.
Hyväksyttyyn arviointiin oikeuttaa se, jos opiskelijalla ei ole korvaamattomia poissaoloja lähiopetuksesta, hän on työstänyt osaksi yksin ja osaksi pienryhmänsä kanssa annetut tehtävät, ja hän on toimittanut opettajalle oppimispäiväkirjatyön tai portfolion, jossa hän on riittävällä tarkkuudella käsitellyt jokaisen lähijaksopäivän aiheet sekä myös opintokäynnit.
Suomi
27.09.2016 - 18.12.2016
01.04.2016 - 25.09.2016
Päivi Lehtonen
Opintojaksolle voi vielä ilmoittautua, vaikka aloituskerta on jo pidetty!
Kurssista ei anneta numeroarvosanaa.
Opetukseen on mahdollista tulla tutkintotavoitteisesta koulutuksesta. Tällöin se on tutkinnon osa ja kuuluu vapaavalintaisiin opintoihin. Mukaan kurssille voi tulla myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijana.
Tavoitteet
1. Opiskelija saa valmiudet kasvatustieteelliseen ajatteluun sekä perehtyy opetuksen ja oppimisen perusteisiin
2. Opiskelija osaa kasvatustieteen keskeiset peruskäsitteet
3. Opiskelija osaa perusasiat kasvatustieteen keskeisistä osa-alueista.
4. Opiskelija tutustuu kasvatustieteelliseen kirjallisuuteen ja osaa käyttää sitä hyödykseen.
5. Opiskelijan taidot oppimaan oppimisessa kehittyvät.
Toteutustapa
Iltaopetus; osaksi verkko-opetusta, itsenäistä työskentelyä, pienryhmätyöskentelyä sekä opintokäyntejä
Koko ajan monipuolisesti käytössä Tabula-Moodle-verkko-oppimisympäristö.
Opintojakson toteutukselta kerätään palautetta: Opettaja kerää paperilomakkeella palautteen.
Vierailevia luennoitsijoita käytetään mahdollisuuksien mukaan.
Opintokäyntikohteet valitaan sen mukaan, minkä opettaja katsoo tarpeeliseksi sekä mikä on kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Lisäksi asiaan vaikuttavat mahdollisesti syksyllä 2015 alkavan ryhmän kiinnostuksen kohteet. Vain kurssin tavoitteisiin sopivat kohteet ovat mahdollisia.
Opettajan yhteenveto palautteesta:
Aiemmista toteutuksista saatu palaute on kertonut tavattoman suuresta innostuneisuudesta kurssia ja sen aihepiirejä kohtaan. Monista opetusmenetelmistäkin on pidetty ja opintokäynnit on koettu antoisina. Sikäli aika lailla samaan tapaan kannattanee jatkaa. Kurssia kehitetään kyllä ajankohtaisuuden periaatteella jatkuvasti. Ammatillisen opettajankoulutuksen käytänteitä ja opetussuunnitelmaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.
TAMK EDU
Biotuote- ja prosessitekniikan koulutus, Media-alan koulutus, Ajoneuvotekniikan koulutus, Metsätalouden koulutus, Konetekniikan koulutus, Tietojenkäsittelyn koulutus, Laboratoriotekniikan koulutus, Rakennusalan työnjohdon koulutus, Talotekniikan koulutus, Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, Rakennusarkkitehdin koulutus, Palveluliiketoiminnan koulutus, Bioanalyytikkokoulutus, Fysioterapeuttikoulutus, Röntgenhoitajakoulutus, Sairaanhoitajakoulutus, Sosionomikoulutus, Liiketalouden koulutus, Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Vierailevina luennoitsijoina saattaa käydä TAOKin opettajaopiskelijoita kertomassa opettajuudesta, opetuksesta ja oppimisesta edustamillaan aloilla. Lisäksi voidaan järjestää vierailuja esimerkiksi päiväkotiin, Steiner-kouluun, Lastenkirjainstituuttiin, MLL:n Tampereen osastoon, simulaatio-opetuskohteisiin tms.
Kokonaistyömäärä opiskelijalle on 270 tuntia, josta 60 tuntia toteutuu lähiopetuksessa ja järjestetyillä yhteisillä opintokäynneillä. Opintokäyntien osuus noin 6-12 tuntia.
Eri lähiopetuskerroille tulee pääteemoja, jotka noudattelevat kasvatustieteen perusopintojen keskeisten osa-alueiden nimikkeitä. Lähiopetuskertojen pääteemat määräytyvät ennen kaikkea sen mukaan, missä järjestyksessä ja aikataulussa opiskelijapienryhmät saavat valmiiksi erilaisia osasuorituksiaan.
Opettaja hoitaa lähiopetuksen pääsuunnittelun ja järjestää opintokäyntejä, joiden kesto on yhteensä noin 6-12 tuntia. Luennoille yritetään saada asiantuntijavierailijoita TAOKin opettajaopiskelijoiden keskuudesta. Opiskelijaryhmät esittävät tunneilla ryhmätöittensä tuloksia.
Oppimispäiväkirja/portfolio on pakollinen lopputyö, joka on tarkoitus tuoda opettajalle tarkastettavaksi 11.1.2016. Viimeistään lopputyö on toimitettava opettajalle 12.2.2016. Opettaja antaa arvioinnin lopputyöstä ja samalla koko kurssin suorittamisesta enintään kolmen viikon kuluttua lopputyön tarkastukseen jättämisestä.
Suomi
01.01.2017 - 30.11.2017
02.12.2016 - 09.06.2017
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Opetushallitus 2002. Puutuoteteollisuus osat 1 – 5
Jääskeläinen, Sundqvist 2007. Puun rakenne ja kemia
Kärkkäinen 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet
Inkinen, Tuohi 2003. Momentti 1 Insinöörifysiikka (ei pakollinen, toimii hyvänä taustamateriaalina)
Sipi, Marketta 2009. Puutavaran mittaus
E-oppimisympäristöt KNOWPaper, KNOWPulp ja KNOWTimber (saatavissa TAMK kirjaston kautta)
Mittaus ja laatu, Metsätehon koulutusmateriaali (saatavissa http://www.puuhuolto.info/mittaus/start.html)
Luken tietopaketti Mittaus (saatavissa http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/)
Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta (saatavissa http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537476/luke-luobio_59_2016.pdf?sequence=8)
Muu kurssilla osoitettu materiaali
Pbl, johon sisältyy luentoja, harjoituksia, vierailuja, maastoharjoituksia, laboraatioita, raporttien laatimista sekä tentit.
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiin vaikuttavat
- raportti (20 %)
- tentit (40 %)
- Biotalouden lukupiiri (10 %)
- fysiikan teoria ja laboratoriotyöt (20 %)
- tutoriaalityöskentely (10 %)
Opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää vähintään 70 % osallistumisen pakollisiin osuuksiin, joita ovat harjoitukset (myös vuokaaviotunnit), vierailut/retkeilyt ja vierailijaluennot. Jokaisesta tentistä ja kirjallisesta harjoitustyöstä tulee saada arvosanaksi vähintään 1. Laboratoriotyöt ovat pakollisia.
Tiedonhankinta arvioidaan arvosanalla S (suoritettu)
Suomi
09.01.2017 - 05.03.2017
02.12.2016 - 08.01.2017
10 - 40
Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Reijo Manninen, Miia Seilonen, Tero Kansanaho, Perttu Arminen, Arto Nikkilä, Pasi Arvela, Ari Vanamo
Opintojakson opetus on integroitu yhteen kirjoitusviestinnän opetuksen kanssa - samat raportit molempiin opintojaksoihin.
Opintojaksolla on käytössä erilaisia pienryhmiä, joille on osittain omat opetuskerrat.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Tuotantolaitosvierailut:
Puutuoteteollisuus: piensaha ja sahauslaskelmat, sahavierailu
Kemiallinen metsäteollisuus: vierailu sellu- ja/tai paperitehtaalla
Verkkotentit: 3.2. (aiheena lähinnä puutuoteteollisuus) ja 10.3. (aiheena lähinnä kemiallinen metsäteollisuus, puutavaran mittaus)
Fysiikan tentti ma 6.3.
Uusintatentit sovitaan erikseen opintojakson alussa.
Kontaktiopetus ~ 145 h, josta
- fysiikan teoriaa ja fysiikan labrat ~30 h
- tiedonhankinta ~6 h
- paperilabrat ~6 h
- muut luennot ja harjoitukset ~85 h
Vierailut ~15 h
Itsenäinen opiskelu ~100 h
Opintojakson tutoriaalisyklit ovat seuraavat:
1. Puutuoteteollisuus (vko 1-5)
2. Kemiallinen metsäteollisuus (vko 5-8)
Lisäksi viikoilla 8 ja 10 on erillinen jakso jossa käsitellään biotalouden merkitystä Suomelle.
Opintojaksoon on integroitu fysiikan ja tiedonhankinnan opetusta. Fysiikassa on puuraaka-aineeseen ja sen ominaisuuksiin liittyvää fysiikkaa, sekä teoriaa, että laboraatioita.
Tiedonhankinta on jaksotettu tutoriaalisykleihin. Samanaikaisesti on myös kirjoitusviestinnän opetusta, jossa harjoitustehtävinä käytetään mahdollisuuksien mukaan puunkäyttäjien harjoituksia.
Kun seuraavista osioista on tullut hylätty suoritus:
- Läsnäolo pakollisessa opetuksessa jää alle 70%.
- Tentistä on tullut hylätty eli alle 50% maksimipisteistä.
- Raporteista on saanut arvosanan hylätty.
Opiskelija tietää metsäteollisuuden jalostusalat sekä niissä syntyvät päätuoteryhmät, ja tietää metsäsektorin roolin Suomen kansantaloudessa.
Hän tietää Suomessa käytettävät tärkeimmät puutavaralajit, niiden tärkeimmät mitta- ja laatuvaatimukset ja eri puutavaralajien käytön eri jalostusaloilla.
Hän osaa puutavaran mittauslainsäädännön tärkeimpien mittausmenetelmien osalta ja osaa mitata puuta tien varressa.
Hän osaa hakea ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää tärkeimmät puun teolliset jalostusprosessit sekä niissä syntyvät tuotteet ja sivutuotteet.
Opiskelija tietää tärkeimpien puunjalostusprosessien vaatimukset puuraaka-aineille, ja ymmärtää miten vaatimukset näkyvät puutavaran- mitta ja laatuvaatimuksissa.
Hän tuntee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa tietoa puutavaran mittaamiseen keskeisten mittausmenetelmien osalta.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialan tietoa laatiessaan raportteja.
Opiskelija osaa laskea puuraaka-aineen käytön hyötysuhteet tärkeimpien jalostusprosessien osalta, tuotteiden ja sivutuotteiden osalta.
Opiskelija tuntee puuraaka-aineen olennaisimmat fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistaa miten nämä vaikuttavat puun teolliseen käyttöön, ja ymmärtää miten eri tekijät vaikuttavat puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksiin.
Opiskelija tietää eri puuraaka-aineen ominaisuuksien vaikutukset lopputuotteisiin tärkeimpien jalostusprosessien osalta.
Hän hallitsee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä eri mittausmenetelmien käyttöön.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialansa tietoa laatiessaan raportteja huomioiden lähdekritiikin ja osaa tehdä lähdeviittaukset ja lähdeluettelon.
Opetushallitus 2002. Puutuoteteollisuus osat 1 – 5
Jääskeläinen, Sundqvist 2007. Puun rakenne ja kemia
Kärkkäinen 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet
Inkinen, Tuohi 2003. Momentti 1 Insinöörifysiikka (ei pakollinen, toimii hyvänä taustamateriaalina)
Sipi, Marketta 2009. Puutavaran mittaus
E-oppimisympäristöt KNOWPaper, KNOWPulp ja KNOWTimber (saatavissa TAMK kirjaston kautta)
Mittaus ja laatu, Metsätehon koulutusmateriaali (saatavissa http://www.puuhuolto.info/mittaus/start.html)
Luken tietopaketti Mittaus (saatavissa http://www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus/)
Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta (saatavissa http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537476/luke-luobio_59_2016.pdf?sequence=8)
Muu kurssilla osoitettu materiaali
Monimuotototeutus
- kontaktipäivinä mm. luentoja, harjoituksia, vierailuja, laboraatioita
- etäopiskeluna mm. etätehtäviä, raporttien laatimista, tentit.
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiin vaikuttavat
- Puutuoteteollisuuden etätehtävä = 5 p (ennen 15 p)
- Sahalaskari = 5 p (uusi)
- (Massa- ja paperiteollisuuden etätehtävä = 15 p) - jäi pois
- Puutavaran mittauksen etätehtävät = 5 p
- Puun energiakäytön etätehtävät = 5 p
- Raportti opintojakson kokonaisuudesta = 25 p
- Fysiikka = 10 p
- Biotalouden tulevaisuus lukupiiri = 15 p
- Tentti = 30 p
Koska kontaktiopetusta on niukasti, niin siihen on pääsääntöisesti osallistuttava (poissaolojen korvaus sovitaan erikseen opintojakson opettajien kanssa)
Jokaisesta tentistä ja kirjallisesta harjoitustyöstä tulee saada arvosanaksi vähintään 1. Laboratoriotyöt ovat pakollisia.
Suomi
13.01.2017 - 31.03.2017
02.12.2016 - 14.01.2017
10 - 35
Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Miia Seilonen, Reijo Manninen, Tero Kansanaho, Perttu Arminen, Arto Nikkilä
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ei ole
Tuotantolaitosvierailut:
Puutuoteteollisuus: piensaha ja sahauslaskelmat, sahavierailu
Kemiallinen metsäteollisuus: mahdollinen vierailu sellu- ja/tai paperitehtaalla
Verkkotentit: sovitaan opintojakson alussa
Uusintatentit sovitaan erikseen opintojakson alussa.
Kontaktiopetus ~ 50 h, josta
Itsenäinen opiskelu ~200 h
Kontaktikerrat ovat niiden ohjelmat
Lauantai 14.1. Jukka
- Opintojakson esittely
- Puuta käyttävä teollisuus, puutuoteteollisuuden prosessit
- Mitta- ja laatuvaatimukset/puutavaralajit
- Jos mahdollista niin pieni maastokäynti puutavaralajeihin ja laatuasioihin liittyen
- Etätehtävien anto
- Puutavaran mittaus Perttu
- Puutuoteteollisuus ja tukkien mitta- ja laatuvaatimukset Manne
Perjantai 27.1. iltapäivä
- Fysiikan aloitustunnit, Reijo
- Sahausharjoituksen ohjeistus, Manne
- Biotalouden tulevaisuus lukupiirin ohjeistus, Miia
Lauantai 28.1. koko päivä
- Puoliryhmittäin sahausharjoitus (Manne)/tiedonhankinta (Informaatikko)
- Etätehtävien anto, Jukka
- Massa ja paperiteollisuus, ja kuitupuun mitta- ja laatuvaatimukset, Arto ja Jukka
- Puutavaran mittaus, Perttu
Perjantai 10.2. iltapäivä
- Sahavierailu, Jukka
Lauantai 11.2. koko päivä
- Fysiikan teoria/harjoituksia, Reijo
- Kuitupuun mitta ja laatuvaatimukset, Manne
- Puutavaran mittaus Perttu
- Puun energiakäyttö Perttu
- Etätehtävien anto puun energiakäytöstä, Perttu
Perjantai 10.3. iltapäivä
- Alustus massa ja paperinvalmistus, Arto
- Lauantain ohjeistus paperilabra Arto ja mittausharjoitus Perttu
Lauantai 11.3. koko päivä
- Fysiikan teoria ja harjoituksia, Reijo
- Puoliryhmittäin paperilabra Arto
- Puoliryhmittäin puutavaran mittausharjoitus Perttu
Perjantai 24.3. iltapäivä
- Mahdollinen tuotantolaitosvierailu (jos löytyymassatehdas läheltä, joka suostuisi ottamaan meidät kylään), ellei niin sitten etätehtävien purkua/yhteenvetokeskustelua
- Tentin ohjeistus, Jukka
Lauantai 25.3. aamupäivä
- Fysiikan yhteenveto, Reijo
- Lukupiirin yhteenveto, Miia
Kun seuraavista osioista on tullut hylätty suoritus:
- On korvaamattomia poissaoloja lähiopetuksesta
- Tentistä on tullut hylätty eli alle 50% maksimipisteistä.
- Raporteista on saanut arvosanan hylätty.
Opiskelija tietää metsäteollisuuden jalostusalat sekä niissä syntyvät päätuoteryhmät, ja tietää metsäsektorin roolin Suomen kansantaloudessa.
Hän tietää Suomessa käytettävät tärkeimmät puutavaralajit, niiden tärkeimmät mitta- ja laatuvaatimukset ja eri puutavaralajien käytön eri jalostusaloilla.
Hän osaa puutavaran mittauslainsäädännön tärkeimpien mittausmenetelmien osalta ja osaa mitata puuta tien varressa.
Hän osaa hakea ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää tärkeimmät puun teolliset jalostusprosessit sekä niissä syntyvät tuotteet ja sivutuotteet.
Opiskelija tietää tärkeimpien puunjalostusprosessien vaatimukset puuraaka-aineille, ja ymmärtää miten vaatimukset näkyvät puutavaran- mitta ja laatuvaatimuksissa.
Hän tuntee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa tietoa puutavaran mittaamiseen keskeisten mittausmenetelmien osalta.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialan tietoa laatiessaan raportteja.
Opiskelija osaa laskea puuraaka-aineen käytön hyötysuhteet tärkeimpien jalostusprosessien osalta, tuotteiden ja sivutuotteiden osalta.
Opiskelija tuntee puuraaka-aineen olennaisimmat fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistaa miten nämä vaikuttavat puun teolliseen käyttöön, ja ymmärtää miten eri tekijät vaikuttavat puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksiin.
Opiskelija tietää eri puuraaka-aineen ominaisuuksien vaikutukset lopputuotteisiin tärkeimpien jalostusprosessien osalta.
Hän hallitsee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä eri mittausmenetelmien käyttöön.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialansa tietoa laatiessaan raportteja huomioiden lähdekritiikin ja osaa tehdä lähdeviittaukset ja lähdeluettelon.
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Puukauppa, Matti Kiviniemi, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut –esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon inter-netsivuilta (www.metsateho.fi)
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus|yhteistoiminnallinen oppiminen|harjoitustyöt|tentti|ongelmalähtöinen opiskelu|ohjattu verkko-opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Luonnonhoito (verkkotentti) ja kasvio 30 % (15+15 %)
Puukaupan osuus 25 % (tentti/ näyttökoe)
Puunkorjuun suunnittelun osuus 25 % (Koostuu osioista verkkotentti/tai näyttökoe, puunkorjuun suunnittelun harjoitus)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun maastotyöt tehdään vertaisarviointina, joiden painoarvo on 10/25 % kummastakin osiosta tenttien painoarvon ollessa 15 %.
Tutoriaalityöskentely 20 %
Pakollisia osasuorituksia ovat (merkitään Winhaan suorituksena S): luonnonhoidon ryhmätyö,puustonarviointiharjoitus,puukaupan palvelut -tehtävä, Puuvirtaharjoitukset, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona, kuvionrajausharjoitus,Oma metsä-raportti, opintojaksopalaute.
Lisäksi pakollisia osasuorituksia ovat: kaikki muut harjoitustyöt, vierailut ja vierailijaluennot, joiden läsnäolopakko on 70 %.
Suomi
22.08.2016 - 14.10.2016
01.06.2016 - 24.08.2016
30 - 36
Taru Owston, Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Toteutus alkaa maanantaina 22.8.2016 klo 10:15 kurssin esittelyllä. Iltapäivällä alkaa kurssin osuus luonnonhoidosta. Osa toteutuksesta tehdään puoliryhmittäin, jolloin toinen puolikas on esim. maastoharjoituksessa ja toinen ATK -luokassa.
Puukaupan teoria käydään läpi valmennusmenetelmällä yhdessä Miia Seilosen ja Taru Owstonin vetämänä.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
4 op
3 op
0-5
Sovittava vastuuopettajan kanssa
Harjoitustyöt tehdään todellisille puunkorjuun kohteille. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja MHY:een.
Luonnonhoidon verkkotentti syys-lokakuussa myöhemmin tarkennettavaan aikaan
Puukaupan tentti tai näyttökoe 14.9.2016
Lopputentti joko verkkotentti tai näyttökoe 11.10.2016
Lähiopetus n. 130 h, maasto-opetus n. 120 h, itsenäinen työskentely n 150 h.
Puukauppatavat, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, luonnonhoitokortin suoritus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, suometsien korjuun erityispiirteet, kunnostusojitus ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarikoneessa.
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille,ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelijan ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Kirjallisuus: Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.)2005. Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003. Hyvän metsänhoidon suositukset / [julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio], 2007.
Verkkoaineistot:
Metsätehon puuhuolto-opas:http://www.metsateho.fi/kattava-sahkoinen-puuhuolto-opas/
tai http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas-vanha
Moottorisahan käyttö: http://www.jonsered.com/fi/chainsaws/safety-first/
Muu kursseilla osoitettu materiaali: http://tabula.tamk.fi/
Ensiapu: Korte & Myllyrinne. 2012. Ensiapu.
Tutoriaalityöskentely, teorialuennot, harjoitukset virtuaaliympäristöissä (Puuvirta ja virtuaalinen leimaustehtävä), käytännön hakkuuharjoitus, vierailu hakkuutyömaalla.
Ensiapu: teoria- / keskusteluluennot, käytännön harjoitukset ja rastiharjoitukset.
Arviointiin vaikuttavat kirjallisuustentti (70 %), tutoriaalityöskentely korottavasti, ja hakkuuharjoitus (30%). Muita pakollisia osasuorituksia (S) ovat Puuvirta -harjoitus ja terminologiatehtävä. Maasto-opetuksessa vaaditaan läsnäoloa neljänä päivänä, hakkuuharjoituksessa on oltava aloituspäivänä sekä kolmena muuna päivänä. Hakkuuharjoitukseen osallistuminen vaatii turvallisuuskoulutukseen osallistumista ja voimassa olevan esiapukortin.
Ensiapu: 100% läsnäolo tunneilla ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Ensiavun arviointi hyväksytty / hylätty.
Suomi
24.10.2016 - 31.12.2016
24.09.2016 - 23.10.2016
30 - 40
Miia Seilonen, Antti Kovettu, Marika Mettälä, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Kurssin osasuorituksia voi saada aiemmin hankitun osaamisen perusteella mm. hakkuuharjoituksesta (osoitus todistuksella).
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Ensiapukortin osaamiskoe
Kirjallisuustentti joulukuussa
Tenttipäivät ilmoitetaan myöhemmin.
Luennot: n. 24 h
Ohjatut harjoitukset n. 24 h
Ensiapukurssi 8 h
Hakkuuharjoitus 40 h
Itsenäinen opiskelu 40 h
Ajankäyttö yhteensä n. 135 h.
Opiskelija ei osallistu vaadittavaa määrää kurssilla, hänellä on puuttuvia osasuorituksia tai hänen kirjallisuustenttinsä on hylätty. Kirjallisuustentissä on saatava vähintään 50 % maksimipistemäärästä. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ohjeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada vähintään 50 - 60 % pistemäärästä. Hakkuuharjoituksen arvioinnissa hyväksytyn saa, kun osallistuu vaaditun määrän ja osaa käynnistää sahan ja kaataa, karsia ja katkoa puun ohjatusti. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada 70-80% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada 90% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja ergonomisesti oikeisiin puutavaralajeihin ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista ja sujuvaa.
Kirjallisuus:
Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.) 2011 (vanhemmatkin painokset kelvollisia)
Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003
Metsätehon puuhuoto-opas, korjuu ja sen suunnittelu
Kurssilla osoitettava verkkoaineisto
Lähiopetus, vierailut, harjoitukset, harjoitustyöt, verkko-opiskelu, virtuaaliaharjoitus (puuvirta)
Kurssi arvioidaan tehtävien perusteella.
Suomi
03.04.2017 - 09.06.2017
02.12.2016 - 31.03.2017
Jukka Tohu, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
Verkkotentti toukokuussa viimeisen lähipäivän jälkeen.
Lähiopetus: luennot ja harjoitukset 25 h
Exkursio korjuutyömaalle 4 h
Itsenäinen opiskelu 105 h
Metsäteknologian perusteet, 2003. Jori Uusitalo
Tapion taskukirja,
Puutavaran kaukokuljetusta ja metsäteitä käseitelevät luvut
Kurssilla osoittava kirjallisuus ja verkkolähteet
PBL, Itsenäinen opiskelu, luennot, harjoitustehtävät, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, puuvirtaharjoitukset
Arviointiin vaikuttavat:
Tuoriaalityöskentely 20%
Aptiharjoitus, ryhmätyö 10%
Kalustoesittelyt 10%
Autoraportti 10%
Tentti 50%
Varastointi tehtävä on pakollinen osasuoritus
Vierailuista osallistuttava 70 %
Suomi
17.10.2016 - 31.12.2016
12.09.2016 - 24.10.2016
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Puutavara-auton toimintaan tutustuminen kuljettajan ajovuoron ajan, raportointi.
Vierailija SKAL
Tutustuminen puunhankintayrityksen kuljetusten ohjaukseen, yritysvierailu.
Tutustuminen Puunkorjuun tietojärjestelmiin, vierailija
20.12.2016. klo 9.15
Lähiopetus 57 h
Harjoitukset 24 h
Itsenäinen opiskelu n. 108 h
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarikoneessa.
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Maasto-opetuksessa läsnäolovaatimus on 70% ja pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Tentti 50%, aktiivinen pienryhmätyöskentely 40%, kunnostusojitussuunnitelma 10%.
Englanti
29.08.2016 - 14.10.2016
01.05.2016 - 22.08.2016
Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ja pienryhmätyöskentelyssä,joten läsnäoloa 70% vaaditaan maasto-opetuksessa ja 100% pienryhmätyöskentelyssä. Kunnostusojitussuunnitelma tehdään ryhmätyönä.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ja pienryhmätyöskentelyssä,joten vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
Tentti on 13.10.2016
Uusintatentti sopimuksen mukaan
Opintojakso tarjonnassa myös vaihto-opiskelijoille
Itsenäinen opiskelu ~60h, maasto-opetus ~50h , pienryhmätyöskentely 8-10h , luento-opetus ~ 20h
Tentti 13.10.2016
Kunnostusojitussuunnitelma pitää olla tabulassa viimeistään 24.10.
Myös kaikki muut raportit ( mm. poissaolojen korvaus) pitää olla valmiina 24.10.2016
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta.Hän ei osaa tehdä kunnostusojitussuunnitelmaa. Opiskelija ei ole ollut läsnä riittävää määrää maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista.Kunnostusojitussuunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen ilman merkittäviä muutoksia/lisäyksiä
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen mahdollisin pienin muutoksin.
Opiskelija osaa luokitella sekä luonnontilaisia suotyyppejä että ojitettuja soita. Hän tuntee monipuolisesti erilaista suokasvilajistoa. Hän osaa tehdä perusteltuja ratkaisuja metsähoidossa ja puunkorjuussa huomioiden analyyttisesti niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen
Suomi
01.01.2017 - 12.05.2017
02.12.2016 - 22.01.2017
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
-Joni Sallila: PROTOCALL TEKNIKBITEN (Tammertekniikka, 5. uudistettu painos, tammikuu 2016).
-Opettajan jakama materiaali tunneilla / Tabulassa.
Alkutesti, lähiopetus, harjoitukset, kotitehtävät, itsenäinen + ohjattu verkko-opiskelu
(Tabula), itsenäinen työskentely / ryhmätyöskentely,
kielioppitentti, kirjallinen koe, suullinen koe.
Suomi
09.01.2017 - 23.04.2017
02.12.2016 - 22.01.2017
Katri Kallinen
Läsnäolo 80% lähiopetustunneista. Poissaoloja ei voi korvata erillisillä tehtävillä.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
1 op
0-5
Näyttökoe
Kielioppitentti 24. / 25. 1. 2017
Kirjallinen koe 5. 4. 2017
Suullinen koe 26. 4. 2017
Lähiopetus 3 oppituntia / vko + kotitehtävät + kokeet + itsenäinen työskentely & ryhmätyöskentely.
Ammatillisen profiilin esittelytaidot
1 (B1.1)
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan,
työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Työelämän viestintätaidot
1 (B1.1)
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta,
tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista
keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim.
sähköpostiviestit, reklamaatiot, puhelintilanteet ja raportoinnit.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia teknisiä ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin
ymmärrettävästi.
Ammattialan kielitaito
1 (B1.1)
Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman tekniikan alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Ammatillisen profiilin esittelytaidot
3 (B1.2)
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä
kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
3 (B1.2)
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista,
prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim.
sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa teknisiä ohjeistuksia melko hyvin.
Ammattialan kielitaito
3 (B1.2)
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä
ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Ammatillisen profiilin esittelytaidot
5 (B2.2 - C1)
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan,
työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Työelämän viestintätaidot
5 (B2.2 - C1)
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja
palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja,
esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa teknisiä ohjeistuksia.
Ammattialan kielitaito
5 (B2.2 - C1)
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa
tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Kurssilla kerrattavat teemat valitaan oppimistavoitteista tehdyn kyselyn perusteella.
Luennot, vierailijaluennot, harjoitukset, itsenäinen opiskelu
Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan
EA1 päivityskoulutus tai EA1 tai EA2 kortti voimassa 5/2018 asti
Työturvallisuuskortin suorittaminen tai kortti voimassa 9/2019 asti
Osaamiskyselyyn vastaaminen
Osallistuminen vierailijaluennoille (70%)
Kertausharjoitukset, osallistuttava kolmen teemaan kertausharjoituksiin
Suomi
01.01.2017 - 28.04.2017
02.12.2016 - 31.12.2016
Mervi Juntunen, Seija Haapamäki, Miia Seilonen, Eeva Sundström, Perttu Arminen
EA1 –kortin päivityskoulutus ja työturvallisuuskortin suorittaminen ovat kurssin pakollisia suorituksia.
Kerrattavista teemoista opiskelijat valitsevat itselleen tarkoituksenmukaiset.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Hyväksytty/hylätty
Vierailijaluennoijat.
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta.
Luennot ja harjoitukset
Tietoisku, yritysesittely ja viestijäkuva + kehittymissuunnitelma arvioidaan asteikolla 0 - 5. Neuvontatuokio hyv./hy.
Aktiivinen osallistuminen oppitunneille
Suomi
01.01.2017 - 05.03.2017
02.12.2016 - 31.12.2016
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
AHOT
Tenttiä ei ole.
Ei ole.
Opiskelija valmistelee ja pitää opintojakson aikana kaksi puhe-esitystä: metsäaiheisen tietoiskun ja yritysesittelyn. Lisäksi suunnitellaan (käsikirjoitetaan) ja pidetään pareittain metsänomistajan neuvontatuokio. Opintojakson päätteeksi kukin laatii itsestään kirjallisen viestijäanalyysin ja kirjaa kehittymissuunnitelman.
- Opintojakson esittely, esiintymisjännitys, ensivaikutelma
- Vuorovaikutus ja statuksen ilmaiseminen, puhe-esitykseen valmistautuminen
- Tietoiskun pitäminen
- Neuvontatuokiot
- Yritysesittelyn pitäminen
- Viestijäanalyysi ja kehittymissuunnitelma
Opiskelijalla on suorittamattomia tehtäviä.
Opiskelija on osallistunut opetukseen ja suorittanut annetut tehtävät. Opiskelija viestii asiatyylisesti ja ymmärrettävästi.
Edellä mainitun lisäksi:
Opiskelija on suorittanut kaikki tehtävät tehtävänantoa noudattaen ja aikataulun mukaisesti. Puhe-esitykset ovat vastaanottajan ja tilanteen huomioivia ja rakenteeltaan toimivia. Esiintyessään opiskelija pitää katsekontaktin yleisöön ja puhuu omin sanoin.
Edellä esitettyjen lisäksi:
Opiskelija on osallistunut tuntikeskusteluun aktiivisesti ja rakentavasti. Hän viestii vakuuttavasti, innostuneesti ja vuorovaikutteisesti. Opiskelija esiintyy luontevasti ja asiallisesti onnistuen ylläpitämään yleisön mielenkiinnon koko esityksen ajan.
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta
Luennot, harjoitukset
Tietoisku, yritysesittely ja viestijäanalyysi + kehittymissuunnitelma arvioidaan asteikolla 0 - 5.
Suomi
09.01.2017 - 20.05.2017
02.12.2016 - 27.01.2017
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
0-5
AHOT
Ei ole.
Tenttiä ei ole.
Opiskelija valmistelee ja pitää opintojakson aikana kaksi puhe-esitystä: metsäaiheisen tietoiskun ja yritysesittelyn.
- Opintojakson esittely, esiintymisjännitys, puhe-esitykseen valmistautuminen
- Tietoiskujen harjoitteleminen ja pitäminen metsänomistajille järjestetyssä neuvontapäivässä
- Yritysesittelyjen pitäminen
- Viestijäanalyysin laatiminen ja kehittymissuunnitelman kirjaaminen
Opiskelija ei ole suorittanut annettuja tehtäviä.
Opiskelija on osallistunut opetukseen ja suorittanut annetut tehtävät. Opiskelija viestii asiatyylisesti ja ymmärrettävästi.
Edellisen lisäksi:
Opiskelija on suorittanut kaikki tehtävät tehtävänantoa noudattaen ja aikataulun mukaisesti. Puhe-esitykset ovat vastaanottajan ja tilanteen huomioivia ja rakenteeltaan toimivia. Esiintyessään opiskelija pitää katsekontaktin yleisöön ja puhuu omin sanoin.
Edellisen lisäksi:
Opiskelija on osallistunut tuntikeskusteluun aktiivisesti ja rakentavasti. Hän viestii vakuuttavasti, innostuneesti ja vuorovaikutteisesti. Opiskelija esiintyy luontevasti ja asiallisesti onnistuen ylläpitämään yleisön mielenkiinnon koko esityksen ajan.
Suomi
01.08.2017 - 27.04.2018
02.07.2017 - 31.07.2017
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Metsätalousinsinöörikoulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi 2016
(http://www.tts.fi/ed/tj424.pdf)
Metsähyvinvointi sivuston materiaali (http://metsahyvinvointi.fi/)
Metsäalan työvoimatarve – Savotta 2025 (http://www.metsateho.fi/metsaalan-tyovoimatarve-savotta-2025/)
Opetuskeskustelut, vierailijaluennot, erilaiset henkilökohtaiset ja ryhmäharjoitukset
Ammatillinen kasvu on opiskelijan prosessi, jota tällä opintojaksolla tuetaan. Arviointi perustuu osallistumiseen ja opiskelijan harjoituksien tekemiseen, joilla hän osoitta kykynsä arvioida itseään oppijana ja tulevan metsäammattilaisena.
Suomi
01.08.2017 - 31.12.2017
02.12.2016 - 31.12.2016
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
3 op
Neuvotellaan Jukka Tohun kanssa
Vierailijoita, harjoitustehtäviä
Suorittaminen tapahtuu tekemällä harjoitustehtävät
Kontaktiopetusta (paikalla tai verkossa) noin 20 h
Harjoitukset noin 80 h
Kurssin arviointi perustuu läsnäoloon ja annettujen tehtävien ja harjoitusten tekemiseen.
Opiskelijan itsearviointi taidoistaan on olennainen osa opintojakson suorittamista
Suomi
01.08.2017 - 31.12.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
16.10.2017 - 31.12.2017
11.04.2017 - 31.07.2017
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
18.09.2017 - 30.11.2017
05.04.2017 - 04.09.2017
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Englanti
09.10.2017 - 17.11.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
11.08.2017 - 16.12.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
14.08.2017 - 16.12.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin ryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Tentti 80%,OMA metsän kunnostusojitussuunnitelma 20%.
Englanti
07.08.2017 - 13.10.2017
10.04.2017 - 07.08.2017
Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ,joten läsnäoloa 100% vaaditaan maasto-opetuksessa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Opintojakson sisältyy maasto-opetusta,joten vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
Tentti on 12.10.2017/13.10.2017
Uusintatentti sopimuksen mukaan
Opintojakso tarjonnassa myös vaihto-opiskelijoille
Itsenäinen opiskelu ~90h,maasto-opetus 16 h , luento-opetus ~ 10h, tentti 4 h
Tentti 12.10.2017 /13.10.2017
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta.Hän ei osaa tehdä kunnostusojitussuunnitelmaa. Opiskelija ei ole ollut läsnä riittävää määrää maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista.Kunnostusojitussuunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen ilman merkittäviä muutoksia/lisäyksiä
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen mahdollisin pienin muutoksin.
Opiskelija osaa luokitella sekä luonnontilaisia suotyyppejä että ojitettuja soita. Hän tuntee monipuolisesti erilaista suokasvilajistoa. Hän osaa tehdä perusteltuja ratkaisuja metsähoidossa ja puunkorjuussa huomioiden analyyttisesti niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Maasto-opetuksessa läsnäolovaatimus on 70% ja pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Tentti 50%, aktiivinen pienryhmätyöskentely 40%, kunnostusojitussuunnitelma 10%.
Suomi
28.08.2017 - 22.09.2017
05.04.2017 - 31.05.2017
Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ja pienryhmätyöskentelyssä,joten läsnäoloa 70% vaaditaan maasto-opetuksessa ja 100% pienryhmätyöskentelyssä. Kunnostusojitussuunnitelma tehdään ryhmätyönä.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Opintojakson pääpaino on maasto-opetuksessa ja pienryhmätyöskentelyssä,joten vaihtoehtoisia suoritustapoja ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
Tentti on 12.10.2017
Uusintatentti sopimuksen mukaan viikolla 43
Opintojakso tarjonnassa myös vaihto-opiskelijoille
Itsenäinen opiskelu ~60h, maasto-opetus ~50h , pienryhmätyöskentely 8-10h , luento-opetus ~ 20h
Tentti 12.10.2017
Kunnostusojitussuunnitelma pitää olla tabulassa viimeistään 25.10.2017
Myös kaikki muut raportit ( mm. poissaolojen korvaus) pitää olla valmiina 25.10.2017
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta.Hän ei osaa tehdä kunnostusojitussuunnitelmaa. Opiskelija ei ole ollut läsnä riittävää määrää maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista.Kunnostusojitussuunnitelma ei ole toteuttamiskelpoinen ilman merkittäviä muutoksia/lisäyksiä
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen mahdollisin pienin muutoksin.
Opiskelija osaa luokitella sekä luonnontilaisia suotyyppejä että ojitettuja soita. Hän tuntee monipuolisesti erilaista suokasvilajistoa. Hän osaa tehdä perusteltuja ratkaisuja metsähoidossa ja puunkorjuussa huomioiden analyyttisesti niiden ympäristövaikutukset. Kunnostusojitussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen
Hotanen, J.-P. Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun.
Laine, J. ym. Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen.
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa.
Mälkönen, E. Metsämaa ja sen hoito.
Ongelmaperusteinen oppiminen, luennot, maastoharjoitukset ja -retkeilyt, itsenäinen tiedonhankinta.
Tentit, tutoriaalityöskentely, opiskelijan aktiivisuus, harjoitusten tekeminen, palautteen antaminen. Maasto-opetuksessa vaaditaan 70 % läsnäoloa.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista, annettujen tehtävien suorittamista ja palautteen antamista.
Maastotentti 30%, Puulajitentti 20%, Teoriatentti 20%, Oma metsä -raportti 30%.
Ryhmän toimintaa edistävä tutoriaalityöskentely vaikuttaa korottavasti arviointiin.
Suomi
04.09.2017 - 13.10.2017
02.07.2017 - 04.09.2017
Eeva Sundström, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Kurssilla tehdään runsaasti maastoharjoituksia ja retkeilyjä
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa.
Maastotentti maanantaina 25.9. 2017 klo 8.30 -17.
Verkkotentti puulajeista perjantaina 22.9.2017
Teoriatentti perjantaina 13.10.2017
Uusintentti sopimuksen mukaan viikolla 43
Retkeilyt n. 50 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) n 35 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 30 h
Tutoriaalit 12 h
Tentit 10 h
Omatoiminen opiskelu, valmistauminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 90 h
Sisältö jaksottuu kolmeen tutoriaalisykliin: metsäkasvillisuus, ilmakuvatulkinta ja karttojen käyttö sekä metsämaan viljavuus. Kaikki tarkempi informaatio löytyy kurssipohjalta Tabulasta.
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa
Suomi
20.11.2017 - 21.12.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Miia Seilonen, Eeva Sundström, Jukka Suominen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
09.10.2017 - 31.12.2017
02.07.2017 - 09.10.2017
Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
28.08.2017 - 30.09.2017
05.04.2017 - 31.05.2017
Manne Viljamaa, Reijo Manninen, Mika Ijas, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
28.08.2017 - 06.10.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
08.01.2018 - 08.06.2018
02.07.2017 - 31.07.2017
Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
04.09.2017 - 15.12.2017
26.04.2017 - 18.08.2017
Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
23.10.2017 - 30.11.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
01.08.2017 - 31.12.2017
02.07.2017 - 19.08.2017
Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
23.10.2017 - 21.12.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Mari Stenvall
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
04.09.2017 - 08.06.2018
28.08.2017 - 22.10.2017
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Manne Viljamaa, Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
01.08.2017 - 14.12.2018
02.07.2017 - 31.07.2017
Eveliina Asikainen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
21.08.2017 - 22.10.2017
02.07.2017 - 31.07.2017
Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Harri Saarinen, Pirjo Puustjärvi, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Merja Hanhimäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Materiaalit julkaistaan sähköisessä muodossa. Projektityöskentelyn tukena suositellaan käyttämään esim. Pelin, R. 2009 (tai uudempi) Projektihallinnan käsikirja tai Horine, G.2005 Absolute Beginner's Guide to Project Management
Alustukset, projektityöskentely, ohjaustapaamiset, projektin esittely
Arviointi kohdentuu projektityöskentelyyn ja työskentelyn dokumentointiin. Menetelminä käytetään jatkuvaa havainnointia projektityön tekemisen aikana, ryhmän yhteistä ja henkilökohtaista itsearviointia, arviointikeskustelua projektin lopussa sekä tilaajan antamaa palautetta. Myös projektisuunnitelmaa ja -raporttia käytetään arvioinnin välineinä.
Englanti
01.09.2017 - 31.12.2017
12.06.2017 - 03.09.2017
Auto Virtuaalihenkilö, Jukka Tohu, Mika Nieminen, Miia Seilonen, Juuso Huhtiniemi, Anne Ojala, Mika Ijas, Mervi Tapola-Salminen, Lasse Hillman, Erkki Kiviniemi, Aino-Riitta Joutsen, Harri Laaksonen, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Esko Kurki, Manne Viljamaa, Anne Leppänen, Maarit Korhonen, Hilda Szabo, Matti Kivimäki, Outi Heiniö, Esa Väliaho, Piia Kanto, Urpo Rossi
Opintojakso perustuu työelämässä toteutettaviin moniammatillisiin projekteihin ja niiden tekemisen tukemiseen valmennuksellisilla menetelmillä. Työskentelyyn on varattu lukujärjestyksessä yhteistä aikaa.
Laboratoriotekniikan koulutus
Konetekniikan koulutus, Metsätalouden koulutus, Laboratoriotekniikan koulutus, Degree Programme in Energy and Environmental Engineering, Biotuote- ja prosessitekniikan koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
5 op
0-5
Opintojakso toteutuu kokonaan työelämäyhteistyössä.
Ei tenttejä
Vaihto-opiskelijat voivat osallistua opintojaksolle. Joissain projekteissa on kansainvälisiä elementtejä tai ne toteutetaan englanniksi.
Alustukset projektitoiminnasta ja projektiryhmien muodostaminen 6 h, projektin esittely 3 h, työskentely projektissa ja sen raportointi 126 h.
Pakolliset läsnäolot: opintojakson aloitus 1.9. klo 8.15-11; projektiryhmien muodostus 8.9. klo 8.15-11 ja projektien esittely XX.12. klo 8-11. Ryhmien työskentelyyn on varattu perjantaiaamupäivät ja tarpeen mukaan muulloinkin.
Projekti voidaan hylätä seuraavista syistä
- ohjaaja on hoitanut kaiken yhteydenpidon asiakkaaseen
- ryhmä ei ole kokoontunut lainkaan dokumentoidusti
- ryhmä ei ole tehnyt projektisuunnitelmaa ja/tai projektiraporttia
- ryhmä ei ole arvioinut onnistumistaan
Ryhmällä ei ole toiminnalleen selkeitä pelisääntöjä, projekti etenee jossain määrin ohjaaja- tai asiakasvetoisesti.
Projektipäällikkö toimii tilannekohtaisesti, ajankäytön ja työnjaon suunnittelu ja seuranta on puutteellista.
Projektiryhmän jäsenet keskittyvät omiin osakoko-naisuuksiinsa, yhteistyö jäsenten kesken ja asiakkaan kanssa sekä ryhmän jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen on puutteellista. Työkuorma jakautuu epätasaisesti projektiryhmän jäsenten välillä.
Tuotos jää vajavaiseksi tai ryhmän käsitys työnsä laadusta ei vastaa asiakkaan näkemystä.
Ryhmä sopii johdetusti ryhmässä noudatettavat säännöt ja pääsääntöisesti noudattaa niitä toiminnassaan. Projektipäällikkö vie projektia eteenpäin ja huolehtii, että jokainen voi osallistua projektin tekemiseen.
Ryhmän jäsenet toimivat sovittujen sääntöjen ja projektipäällikön ohjeiden mukaisesti kuunnellen toisten näkemyksiä ja tehden yhteistyötä asiakkaan kanssa. Kuitenkin vastuunotto projektista vaihtelee sen eri vaiheissa.
Projektin tuotos vastaa pääsääntöisesti tehtävänasettelua. Ryhmän ja asiakkaan näkemykset työn laadusta ovat suhteellisen yhteneväiset.
Ryhmä sopii oma-aloitteisesti ja yhteisesti ryhmässä noudatettavat säännöt ja pitää huolta niiden noudattamisesta toiminnassaan.
Projektipäällikkö ottaa vastuun tehtävästään ja vie ja projektia luontevasti eteenpäin ryhmän toiminta ja ryhmäläisten vahvuudet huomioiden. Huolehtii, että jokainen ryhmän jäsen osallistuu projektityöskentelyyn. Jakaa käytettävissä olevan ajan suunnitelmallisesti. Löytää luovia ratkaisuja ryhmän toiminnan edistämiseksi.
Jokainen ryhmän jäsen edistää projektin tavoitteiden saavuttamista omalla toiminnallaan yhteistyössä ryhmän muiden jäsenten kanssa ja kantaa vastuuta projektin etenemisestä koko projektin ajan. Ryhmän jäsenet toimivat projektissa muita kuunnellen ja ottaen huomioon ryhmän kaikki jäsenet, heidän näkemyksensä ja osaamisensa. Ryhmän jäsenet tekevät luontevaa yhteistyötä asiakkaan kanssa ja muokkaavat suunnitelmia saamansa palautteen mukaan.
Projekti etenee aikataulussa tai muutokset ovat asiakkaan kanssa yhdessä sovittuja. Projektiryhmä osaa realistisesti arvioida tuotoksen laatua suhteessa projektin tavoitteisiin ja reflektoida projektin etenemistä.
Ryhmällä ei ole toiminnalleen selkeitä pelisääntöjä, projekti etenee jossain määrin ohjaaja- tai asiakasvetoisesti.
Projektipäällikkö toimii tilannekohtaisesti, ajankäytön ja työnjaon suunnittelu ja seuranta on puutteellista.
Projektiryhmän jäsenet keskittyvät omiin osakoko-naisuuksiinsa, yhteistyö jäsenten kesken ja asiakkaan kanssa sekä ryhmän jäsenten vahvuuksien hyödyntäminen on puutteellista. Työkuorma jakautuu epätasaisesti projektiryhmän jäsenten välillä.
Tuotos jää vajavaiseksi tai ryhmän käsitys työnsä laadusta ei vastaa asiakkaan näkemystä.
Suomi
14.08.2017 - 13.10.2017
02.07.2017 - 14.08.2017
Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Miia Seilonen, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
27.11.2017 - 21.12.2017
23.09.2017 - 22.10.2017
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ensihoitaja, ensiapu Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Suomi
04.09.2017 - 15.12.2017
26.04.2017 - 18.08.2017
10 - 30
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Englanti
16.10.2017 - 30.11.2017
05.04.2017 - 31.05.2017
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
Tamk, Pääkampus (TAMK)
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
