Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Ari Vanamo
Suomi
02.09.2019 - 24.04.2020
03.08.2019 - 01.09.2019
Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Eeva Sundström
Suomi
02.09.2019 - 20.12.2019
03.08.2019 - 01.09.2019
Eeva Sundström
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Suomi
23.09.2019 - 25.10.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Suomi
16.09.2019 - 16.11.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen, TAPIO
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Muutoksiin mahdollisia opintojakson alkuun asti.
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 45%
1. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle (S)
2. Biopolttoaineiden kuvaukset (10%)
3. Hankintaketjujen kustannusrakenne (10%)
4. Lämmöntuotanto (5%)
5. Metsäenergiajakeiden energiasisältö (5%)
6. Korjuun suunnitteluharjoitus (15%)
7. Energiapuutavaralajien mittaus (S)
Tentti 35 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Tentistä tulee suorittaa hyväksytysti.
Suomi
21.10.2019 - 15.11.2019
21.09.2019 - 20.10.2019
Petri Keto-Tokoi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailija MHY:ltä tai metsäyhtiöstä sekä lämpöyrittäjä. Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksissä.
Ilmoitetaan myöhemmin, viimeistän opintojakson alkaessa.
Lähiopetusta noin 64h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 23h ja omatoimista opiskelua 152h.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun huomioiden polttoaineen laadun.
Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus.
Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Metsäenergian hankintaprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Opiskelija ei tunne metsäenergian hankintaa ohjaavia suosituksia.
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Vierailevat luennoitsijat
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä (3,4) tai kiitettävä (5).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
OMAsuometsä-projektityön vaikutus arvosanaan 50% ja ryhmäkeskusteluiden 50%.
Suomi
26.08.2019 - 20.09.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö
OMAsuo raportti arvioidaan opettajan arvioinnin lisäksi vertaisarviointina.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 4.10.2019 klo 14
Pienryhmäkeskusteluissa läsnäolovaatimus on 100%
Ryhmäkeskusteluit 9h
Maasto-opetus 32 h
Luennot n 15h
Itsenäinen opiskelu n 80h
Opintojaksossa on kolme teemaa
1) Luonnontilaiset suot
2) Turvemaiden metsänhoito
3) Kunnostusojitus
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osalta.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityö on riittävän laaja ja opiskelija osaa esitellä alueen ja tekemänsä ratkaisut selkeästi ja luotettavasti.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityössä on eri näkökulmia esille tuova lähestymistapa.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Pirjo Puustjärvi
Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
.
Opintojakson arvosana on OMAsuometsäraportin arvosana, Mikäli raportin palautus viivästyy ilman ennakkosopimusta niin opiskelija ei voi saada arvosanaa erinomainen (5)
Suomi
12.08.2019 - 28.09.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi
OMAsuometsä raportti voi painottua opiskelijan itse valitsemiin aihealueisiin.
Opettajan arvioinnin lisäksi raportin lukee vertaisarvioija ( toinen opintojakson opiskelija)
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Keskusteltava lehtori Pirjo Puustjärven kanssa
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuometsä- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 18.10.2018 klo 14
Lähiopetuspäivät syyskuussa
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja metsänhoidon ja7tai puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osalta.
OMAsuometsä raportista käy ilmi, että opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja/tai puunkorjuusta sekä huomioda niiden ympäristövaikutukset.
OMAsuometsäraportista käy ilmi opiskelijan perehtyneisyys soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun .Hän osaa analyyttisesti tehdä ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja/tai puunkorjuusta sekä huomioda monipuolisesti niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Ari Vanamo
Suomi
21.10.2019 - 31.12.2019
21.09.2019 - 20.10.2019
Eeva Sundström, Jukka Suominen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
02.09.2019 - 18.10.2019
03.08.2019 - 01.09.2019
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
26.08.2019 - 18.10.2019
02.05.2019 - 09.09.2019
Reijo Manninen, Mika Ijas, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Suomi
02.09.2019 - 20.12.2019
19.03.2019 - 01.09.2019
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Luoranen, J. & Kiljunen, N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metsäntutkimuslaitos. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 108 s
Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 75 s.
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos & Kustannusosakeyhtiö Metsälehti
Saksa, T. ja Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta –hankkeen loppuraportti. Saatavissa [http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf]
Saksa, T. ja Nerg, J. 2008. Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. Saatavissa: [http://www.metla.fi/aikakauskirja/ff084.htm]
(Valkonen, S. ym. 2001. Onnistunut metsänuudistaminen. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. vaihtoehtoisena Luorasen, Saksan ja Uotilan kirjalle)
Metsänjalostus -sivusto (www.luke.fi)
Hyvän metsänhoidon suositukset
Metsälaki(soveltuvin osin) ja valtioneuvoston asetu metsien kestävästä käytöstä
Luennot ja muu Tabula -materiaali
Lähiopetus (luennot, maastoretkeilyt, harjoitukset), etäopiskelu
Verkkotentti 40 %
Etätehtävät 60 %
Lähijaksoille osallistuttava
Suomi
16.08.2019 - 26.10.2019
17.07.2019 - 15.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla
Verkkotentti, ajankohta sovitaan opintojakson alussa
Lähiopetusta 40 tuntia, itsenäiseen opiskeluun käytettävä aika 145 tuntia
Lähijaksot:
6.-7.9. Uudistamisen perusteet ja taustat, uudistamismenetelmät
20.9. Uudistamisen laadunseuranta
11.-12.10. Siemen- ja taimituotanto, metsänjalostus
Verkkotentti lokakuun lopussa
Etätehtävät rytmittyvät lähijaksojen mukaan
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa hydöyntää ja tulkita saatua tietoa riittävästi jatkoratkaisujen tekemiseksi.
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi.
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön uudistamisjärjestyksen
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti.
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi ja osaa soveltaa tietoa metsänuudistamisratkaisuja tehdessään.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa
Opiskelijalla on riittämättömät tiedot metsänuudistamisesta, mikä näkyy siten, että hän ei saavuta tenteissä hyväksyttyjä osasuorituksia
Hylkäämisen syy on myös, jos ei osallistu lähijaksoille eikä suorita etätehtäviä
Manne Viljamaa
Suomi
07.10.2019 - 20.12.2019
07.09.2019 - 06.10.2019
Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Eveliina Asikainen
Suomi
01.08.2019 - 12.06.2020
02.07.2019 - 31.07.2019
Taru Owston, Jukka Tohu, Petri Keto-Tokoi, Eija Lähteenmäki, Eeva Sundström, Jukka Suominen, Manne Viljamaa, Pirjo Puustjärvi, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Suomi
01.08.2019 - 31.12.2019
02.07.2019 - 31.07.2019
Reijo Manninen, Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009. Uusittu painos 2015, joka löytyy myös työoppaana verkkojulkaisuna.
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin: Mm
Metsäoikeus, Matti Kivilinna 2015 ja Metsäsäädökset, Matti Kivilinna 2016.
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006: Puukauppa , valmistelu, sopimus, puutavaran mittaus, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut -esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon sivuilta (www.metsateho.fi)
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, harjoitustyöt, tentti, ongelmalähtöinen opiskelu, itsenäinen opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Kasvio 15 %
Puukaupan osuus 20 % (tentti)
Näyttökoe maastossa 30 % (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset) puunkorjuun suunnittelun harjoitukset)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun leimikkomaastotöistä tulee palaute toimeksiantajalta ja ryhmä antaa jäsenilleen vertaisarvioinnin. 15 %
Tutoriaalityöskentely 20 %
Kurssiin kuuluvia muita harjoituksia ovat: puustonarviointiharjoitus, puukaupan palvelut -tehtävä, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona sekä Puuvirtaharjoitukset. Tehtävät voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti ja niiden laiminlyönti alentavasti.
Läsnäolopakollisia ovat ryhmässä tehtävät harjoitustyöt sekä vierailut ja vierailijaluennot.
Suomi
19.08.2019 - 13.10.2019
20.07.2019 - 26.08.2019
0 - 35
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Toteutus alkaa maanantaina 19.8.2018 klo 10:15 kurssin esittelyllä. Ensimmäisellä viikolla käydään läpi metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ja niiden tunnistamista sekä luonnonhoitoa Petri Keto-Tokoin johdolla. Ensimmäisen viikon sisältö kuuluu myöhemmin tentittäviin asioihin.
Ensimmäinen sykli käsittelee puukauppaa ja toinen puunkorjuun suunnittelua.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
Keskusteltava vastuuopettajan Manne Viljamaan kanssa.
Harjoitustyöt tehdään todellisille puukaupan ja puunkorjuun kohteille, jotka saadaan yritysyhteistyökumppaneilta. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja Mhy:een.
Puukaupan tentti XX
Lopputentti on näyttökoe maastossa XX (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset)
Uusintatenttipäivät syyslukukaudella 2019 ovat metsän yhteisinä uusintakoepäivinä. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen uusintapäivää vastuuopettajalle.
Lähi- ja maasto-opetus n. 155 h, itsenäinen työskentely n. 160 h.
Puukauppatavat, puukaupan vaiheet, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarissa
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä aloitusviikolla ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn.
Perttu Arminen
Suomi
04.11.2019 - 21.12.2019
05.10.2019 - 03.11.2019
Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tuntee puunhankinnan vaiheet pääpiiteittäin. Opikelija tietää leimikkosuunnitelman. Osaa valita poistettavia puita harvennushakkuilla.
Opiskelija tuntee puunhankinnan prosessin vaiheineen ja ymmärtää kuinka puunhankinnan kustannukset muodostuvat.
Opiskelija tietää kuinka leimikkosuunnitelmaa käytetään puunhankinnan työvälineenä.
Opiskelija hallitsee hyvin puunhankinnan kokonaisprosessin vaiheineen ja tietää kuinka kustannukset hankintaketjussa muodostuvat. Opiskelija osaa tehdä leimikkosuunnitelman hakkuutyömaalle. Opiskelija osaa valita poistettavat puut harvennushakkuilla huomioiden laaja-alaisesti puuston ominaisuudet.
Opiskelija ei osallistu lähiopetukseen. Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Puunhankinnan kokonaisprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 30 % (välitentti 10 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 40 % (esitys 5 %, kirjallisuuskatsaus 25 %, excel- ja Puuvirta harjoitukset 10 %)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Jos pakollisia harjoituksia ei tee ilmoitetussa aikataulussa, niin tämä vaikuttaa laskevasti opintojakson arvosanaan.
Suomi
01.10.2019 - 20.12.2019
19.03.2019 - 01.09.2019
Jukka Tohu, Metsätalous Virtuaalihenkilö
1. syklin harjoitukset ovat seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
- Kirjallisuuskatsaus
- Wood Supply Game
2. Syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puutase harjoitus
- Vuosisuunnittele harjoitus
- Lukupiiri johtamiseen liittyen
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 12.11.
Lopputentti 13.12.
Uusintatentit välitentti osalta 2.12. ja 17.12. Loppuntentin osalta 17.1. ja 7.2.
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 40~46
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 46~51
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus opintojakson aikana.
Kirjallisuuskatsaus tehdään opintojakson ensimmäisen syklin aikana
Lukupiiri johtamiseen liittyen viikolla 47 ja 48
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään viikoilla 49 ja 50.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Suomi
01.08.2019 - 31.12.2019
02.07.2019 - 31.07.2019
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
07.10.2019 - 20.12.2019
02.05.2019 - 06.10.2019
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Koulutusohjelmaan ei ole liitetty toteutuksia.
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
