Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Jukka Tohu
Tabulassa
Alustukset, vierailijat, ryhmäkeskustelut ja itsenäiset tehtävät
Arviointina opintojaksolla käytetään itsearviointia, sanallista palautetta ja vertaisarviointia seuraavista asioista: ryhmäkeskustelu projektityöskentelystä, harjoitteluseminaari, oppimispäiväkirja, ajankäyttöpäiväkirja ja siihen liittyvä kehittämissuunnitelma, oma oppimistyyli, oma ammattilaiseksi kehittyminen, ja osallistuminen keskusteluun työelämän pelisäännöistä.
Suomi
03.09.2018 - 26.04.2019
04.08.2018 - 02.09.2018
Jukka Tohu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Vierailijoita metsäalan organisaatioista
Opintojakso suoritetaan tekemällä annetut oppimistehtävä annetussa aikataulussa sekä osallistumalla kontaktiopetuksen keskusteluihin
Kontaktitunteja noin joka toinen/kolmas viikko.
Lisäksi harjoitteluseminaarit, harjoitteluun liittyviä vierailijoita, mahdollisesti verkkokeskusteluja
Kontaktitunteja n. 30 h, harjoituksia ja lukemista noin 50 h.
Syyslukukaudella omien opiskelutaitojen, -käytäntöjen (sekä projektiosaamiseen) liittyvää sisältöä, sekä harjoitteluseminaarit ja harjoitteluinfo, kevätlukukaudella ammattilaiseksi kehittymiseen ja työelämän pelisääntöihin liittyvää sisältöä.
Opiskelija ei suorita annettuja tehtäviä ilmoitetussa aikataulussa, eikä osallistu keskusteluihin.
Jukka Tohu
Työtehoseuran julkaisemat metsäkoulutuksen tutkimusjulkaisut (saatavissa https://www.tts.fi/tutkimus_kehitys/metsatalous/metsakoulutuksen_tutkimus)
Metsäalan työehtosopimukset
- toimihenkilöiden työehtosopimukset (https://www.luva.fi/metsaasiantuntijat/tyoehtosopimukset/)
- työntekijöiden työehtosopimukset (metsäala https://www.teollisuusliitto.fi/tyoelama/tyoehtosopimukset/erityisalojen-sektori/metsaala/ ja metsäkoneala https://www.teollisuusliitto.fi/tyoelama/tyoehtosopimukset/erityisalojen-sektori/metsakoneala/)
Metsähyvinvointi sivuston materiaali (http://metsahyvinvointi.fi/)
Metsäalan työvoimatarve – Savotta 2025 (http://www.metsateho.fi/metsaalan-tyovoimatarve-savotta-2025/)
Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle, Korpela, Salla, 2009 (tai jotain muuta aiheeseen liittyvää)
Kontaktitunnit, verkko-opetusta, vierailijoita, erilaiset yksilö- ja ryhmäharjoitukset
Ammatillinen kasvu on opiskelijan prosessi, jota tällä opintojaksolla tuetaan. Arviointi perustuu osallistumiseen ja opiskelijan harjoituksien tekemiseen, joilla hän osoittaa kykynsä arvioida itseään oppijana ja tulevan metsäammattilaisena.
Suomi
07.01.2019 - 31.12.2019
02.07.2018 - 31.12.2018
Jukka Tohu, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Neuvotellaan Jukka Tohu/Perttu Armisen kanssa
Vierailijoita ja harjoitustehtäviä työelämään liittyen
Opintojakson suorittaminen tapahtuu tekemällä annetut harjoitukset sovitussa aikataulussa
Opetusta (kontaktissa tai verkossa) noin 20 h
Itsenäistä opiskelua noin 60 h
Ensimmäisellä tapaamiskerralla sovitaan mitä asioita opintojaksolla painotetaan ja miten ne ajoitetaan.
Seuraavat tapaamiskerrat ovat harjoitusten/tehtävien purkamista
Perttu Arminen
Suomi
04.03.2019 - 20.10.2019
02.02.2019 - 03.03.2019
Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Perttu Arminen
Suomi
01.01.2019 - 31.12.2019
02.12.2018 - 10.06.2019
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Englanti
27.08.2018 - 14.12.2018
28.07.2018 - 26.08.2018
Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Suomi
07.01.2019 - 26.04.2019
08.12.2018 - 11.01.2019
Taru Owston
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Sähköinen sanatentti Tenttiterraariossa (osasuoritus: sanasto)
Tehtäviä ei ole tehty
Suomi
07.01.2019 - 25.05.2019
08.12.2018 - 06.01.2019
Taru Owston
Teollisuusteknologia
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Aiemmat opinnot tai englannin käyttäminen työelämässä sekä metsäenglannin osaamisen osoittaminen tentissä-
Sähköinenatentti Tenttiterraariossa (osasuoritus: sanasto)
Intensiivitunnit.
CV:n teko, liikesähköpostin kirjoittaminen ja tenttiin valmistautuminen omalla ajalla.
Tehtäviä ei ole tehty
Petri Keto-Tokoi
Toteutuksen tabulapohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/Julkaisusarjat/Sivut/Metsataloudenjulkaisut.aspx
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
harjoitukset
tentti
raportti/työselostus leimikonsuunnitteluharjoituksesta
retkeilyt ja niillä tehtävät harjoitukset
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 65 %
Maastoharjoitus 35 %
Suomi
19.09.2018 - 31.12.2018
20.08.2018 - 18.09.2018
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Opiskelijoiden on osallistuttava kurssin avaukseen ja maastoharjoituksen tekoon ja purkuun. Opiskelijoiden on osallistuttava vähintään 70% maastoretkeilypäivistä.
Kurssin avaus ja ohjelman esittely 2.10. klo 9.15.-11.00
Maastoharjoitus 24.11. ja sen purku 30.11.2018
Maastoretkeilyt 22.10., 23.10., 9.11., ja 19.11.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
Kurssilla tehdään itseopiskeluharjoituksia osoitettuun aineistoon perehtymällä ja vastaamalla asetettuihin kysymyksiin.
Luennoilla käsiteltäviin aineistoihin voi perehtyä itsenäisesti tabulan kautta.
Maastoretkeilylle ja harjoituksille ei korvaavaa toteutustapaa ole.
Ei ole
Ei ole
Lähiopetus 80 h
Maastoharjoituksen teko 8 h
Itsenäistä tiedon hankintaa 40 h
Ensimmäinen jakso viikot 40 ja 41 painottuvat erityiskohteiden erilaisiin tyyppeihin ja niitä koskeviin säädöksiin ja toimintakäytäntöihin. Toinen jakso, viikot 43 ja 44 painottuu metsänhoidon ja puunkorjuun toteutukseen näillä kohteilla. Toisen jakson aikana tehdään leimikonsuunnitteluharjoitus 24.11. ja se puretaan 30.11. maastossa.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa, retkeilyillä ja tutoriaali-istunnoissa. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti tutoriaali-istuntoihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa, tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä.
Opiskelija ei osallistu tutoriaaleihin tai jättää muistiinpanot tekemättä eikä tee niistä ohjeiden mukaista korvaavaa suoritusta.
Opiskelija ei osallistu 70% maastoretkeilyistä. Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen, TAPIO
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 45%
1. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle (S)
2. Biopolttoaineiden kuvaukset (10%)
3. Hankintaketjujen kustannusrakenne (10%)
4. Lämmöntuotanto (5%)
5. Metsäenergiajakeiden energiasisältö (5%)
6. Korjuun suunnitteluharjoitus (15%)
7. Energiapuutavaralajien mittaus (S)
Tentti 35 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Tentistä tulee suorittaa hyväksytysti.
Suomi
22.10.2018 - 16.11.2018
04.09.2018 - 11.10.2018
Jenni Kokkarinen, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
Vierailija MHY:ltä tai metsäyhtiöstä sekä lämpöyrittäjä. Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksissä.
16.11.2018.
Uusinta 30.11.
Lähiopetusta noin 64h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 23h ja omatoimista opiskelua 152h.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 50-69% pisteistä
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 70-89% pisteistä.
Arvioitavista harjoituksita, tehtävistä ja tentistä 90% pisteistä.
Jos opiskelija saa tentistä tai arvioitavista tehtävistä alle 50% pisteistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti usean tehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn. Retkeilyille ja harjoituksiin tulee osallistua vähintään 70%.
Ari Vanamo
Suomi
18.01.2019 - 20.12.2019
19.12.2018 - 09.02.2019
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Suomi
07.01.2019 - 17.03.2019
08.12.2018 - 06.01.2019
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Eija Lähteenmäki
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta.
Luennot, harjoitukset, palautettavat tehtävät, kielenhuollon testi
Kielenhuollon testi, essee ja pienoistutkielma (pienoistutkielman aihe rajataan Metsäluonnon monimuotisuus -opintojakson sisällöistä). Kielenhuollon testi, essee ja pienoistutkielma arvioidaan asteikolla 0-5. Muut kurssin tehtävät palautetaan Tabulaan ja ne arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty.. Jatkuva näyttö.
Suomi
01.01.2019 - 31.12.2019
02.12.2018 - 08.02.2019
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
0-5
Mahdollinen AHOT
Toteutuksen esittely
Kielenhuollon kertaus
Opiskelussa tarpeelliset tekstilajit: referaatti, essee ja raportti
TAMKin Kirjallisen raportoinnin ohje ja raporttipohja
Lähteiden referointi, tekstiviitteet ja lähdeluettelo
Asiakirjastandardi
Ammatilliset tekstilajit: tiedote, tarjouspyyntö, tarjous, reklamaatio, vastaus reklamaatioon
Verkkoviestintä, sosiaalinen media
Opiskelija viestii ymmärrettävästi ja asiatyylisesti jäljitellen malleja ja ohjeita. Opiskelija löytää lähteitä, joskin niiden käyttö ja referointi on vähäistä. Opiskelija pyrkii viittaamaan lähteisiin, mutta lähdeviitteissä on puutteita. Väitteiden perusteleminen on vaatimatonta. Viestien rakentaminen on hapuilevaa, ja kielen muoto- ja tyyliseikoissa on huomautettavaa.
Opiskelija viestii jäsentyneesti ja havainnollisesti sekä kohdentaa viestinsä vastaanottajan ja tilanteen mukaisesti. Opiskelija perustelee näkemyksensä. Opiskelija valitsee lähteensä tarkoituksenmukaisesti; referointi niveltyy luontevasti muuhun tekstiin. Olennainen tieto välittyy selkeästi. Viestit ovat helposti vastaanotettavia ja tekstit melko virheettömiä.
Opiskelija viestii vakuuttavasti, innostavasti ja vuorovaikutteisesti. Väitteet ovat monipuolisesti perusteltuja. Opiskelija käyttää lähteitä arvioivasti ja kommentoiden.Olennainen tieto on erinomaisesti jäsennelty ja tiivistetty, ja kieli ja tyyli on hallittua.
Opiskelija ei ole palauttanut tehtäviä annetussa aikataulussa. Teksteissä on huomattavia virheitä ja puutteita, jotka häiritsevät ymmärrettävyyttä. Viesteissä ei huomioida tilannetta eikä vastaanottajaa. Asettelu ei vastaa ohjeita. Lähdeviitteet puuttuvat kokonaan tai niiden merkitsemisessä on huomattavia puutteita.
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3-4) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä(3).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
OMAsuometsä-projektityö voi vaikuttaa arvosanaa korottavasti/laskevasti.
Suomi
25.08.2018 - 26.09.2018
26.07.2018 - 24.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 1.10.2018 klo 14
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osaltsa
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J. 2008 Metsätyypit, -opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus
Laine,J. 2012 Suotyypit ja turvekankaat, opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsälehti Kustannus
Tabulassa oleva materiaali
kasvio ( 30%) , tentti 30 % (sisältäen myös kasvien/puiden/maalajien tunnistuksen), OMA metsä - projekti (40%).
Opintajakson aikana tehdään muutama harjoitustyö, arviointi hyväksytty/hylätty
Suomi
04.03.2019 - 08.06.2019
18.01.2019 - 03.03.2019
Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Lähiopetuksen/maasto-opetuksen poissaolon korvaus sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Lähiopetuksen toteutukseen sisältyy säävaraus/ kasvukauden etenemiseen liittyvä varaus,joten lähiopetuspäivien ohjelma voi muuttua.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
0-5
Sovitaan yhdessä Pirjo Puustjärven kanssa opintojakosn alussa
Lähiopetus 50h
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten tekeminen noin 200 h
Opiskelija tunnistaa metsä- ja suotyyppejä ja tuntee olennaiset puiden kasvuun vaikuttavat tekijät. Tunnistaa maalajeja.
Osaa tehdä puustoon liittyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää ilmakuvaa ja maastokarttaa apuna maastossa työskentelyssä.Tunnistaa kotimaiset puulajit
Edellisen lisäksi osaa määrittää maaalajit maastossa ja osaa käyttää kasvillisuutta apuna metsä- ja suotyyppien tunnistamisessa. Osaa tulkita ilmakuvaa ja suunnistaa maastossa vaivattomasti.Tietää puiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä .
Edellisten lisäksi osaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietojaan kasvupaikan ominaisuuksien määrittelyssä
Pirjo Puustjärvi
Hotanen, J.-P. et al. 2008. Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun.
Laine, J. et. al. 2012. Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen.
Keto-Tokoi, P. Elävä metsämaa. (moniste)
Mälkönen, E. (toim.) 2002. Metsämaa ja sen hoito.
Tentit, tutoriaalityöskentely, opiskelijan aktiivisuus, harjoitusten tekeminen, palautteen antaminen.
Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää tutoriaalitoimintaan osallistumista ( 100% läsnäolo).
Maasto-opetuksesta poissaolo ilmoitettava etukäteen maasto-osuudesta vastaavalle opettajalle.
Maastotentti 30%, Puulajitentti 20%, Teoriatentti 20%, Oma metsä -raportti 30%.
Ryhmän toimintaa edistävä tutoriaalityöskentely vaikuttaa korottavasti arviointiin.
Suomi
03.09.2018 - 12.10.2018
02.07.2018 - 10.09.2018
8 - 40
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Kurssilla tehdään runsaasti maastoharjoituksia ja retkeilyjä
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Sovittava Pirjo Puustjärven kanssa
Verkkotentti puulajeista perjantaina 21.9.2018
Maastotentti maanantaina 24.9.2018
Teoriatentti perjantaina 12.10.
Uusintentti sopimuksen mukaan viikolla 29.10.2018
ei ole
Maasto-opetus n. 60 h
Luennot ym. teoriaopetus (paritöiden purut) n 35 h
Maastoharjoitukset ja -harjoitusten purut n 30 h
Tutoriaalit 12 h
Tentit 10 h
OMA METSÄ raportti n 60h
Omatoiminen opiskelu, valmistauminen tutoriaaleihin ja tentteihin n. 65 h
Sisältö jaksottuu kahteen tutoriaalisykliin:
1) Metsämaan viljauvuus
2) Ilmakuvatulkinta ja karttojen käyttö
Tarkempi informaatio löytyy kurssipohjalta Tabulasta.
Tunnistaa yleiset metsä- ja suotyypit. Erottaa lajittuneet ja lajittumattomat maalajit.
Osaa tehdä puustoon littyviä havaintoja ilmakuvalta ja käyttää maastokarttaa metsässä liikkumiseen.
Tuntee olennaiset metsän kasvuun vaikuttavat kasvupaikkaolosuhteet.
Tuntee tärkeimmät kotimaiset puulajit.
Edellisten lisäksi osaa määrittää maalajit maastossa sekä käyttää kasvillisuutta apuna metsätyyppien määrittämisessä
Osaa tulkita visuaalisesti ilmakuvaa sekä käyttää maastokarttaa ja suunnistaa niiden avulla
Tietää miten kasvupaikan olosuhteet vaikuttavat puiden kasvuun ja tuntee
kotimaiset puulajit sekä niiden olennaiset ekologiset vaatimukset.
Edellisten lisäksi:
Osaa perustella metsä- ja suotyyppimäärityksen ja kuviointiratkaisut kasvillisuuden, puuston ja maalajin avulla.
Oaa käyttää maastohavaintoja ja teoriatietoa puiden kasvuolosuhteiden analysoimiseen ja metsänhoidollisten ratkaisuiden perustelemiseen.
Tunnistaa kotimaiset puulajit erilaisissa asuissa.
Opiskelija palauttaa opintojakosn tehtävät aikataulun mukaan
Eeva Sundström
Hänninen ym.2010. Suomalainen metsänomistaja. Metlan työraportteja
208. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm
Kivinniemi M. 2011. Näin se on: metsänomistajan lakiopas. Helsinki, Metsäkustannus.
Paananen R. ym. 2009. Metsän arvo.Helsinki:Metsäkustannus Oy
Kiviniemi M., Havia P. 2010. Perintömetsä : sukupolven vaihdos ja yhteisomistus. Helsinki: Metsäkustannus
Kiviniemi M, Havia P. 2016. Sujuvasti seuraavalle: metsän omistajanvaihdos. Helsinki, Metsäkustannus.
Jauhiainen H.2017 Metsäverokirja. Helsinki: Metsäkustannus.
Verottaja aineistot: www.vero.fi
ongelmaperustainen oppiminen
luennot
harjoitustehtävät
oma tila- tehtävät (tila-arvio, spv- veroseuraamukset, metsäveroilmoitus)
harjoitustehtävät, hyväksytty/hylätty
tentti: metsänomistajarakenne, maanomistusmuodot,kiinteistöt, ja sukupolvenvaihdostavat
tentti: metsäverotus
Tutoriaalityöskentely 10 %
Kiinteistöt ja sukupolvenvaihdos (40 %), Metsänomistajarakenne ja -tutkimus ( 10 %) , yht. 50%
Oman tilan tila-arviolaskelma arvioidaan 0-5 ja se vaikuttaa 20% kiinteistöt ja spv- OSION arvosanaan. Laskelman arvosanaa saa korottaa. Oman tilan verovertailutehtävä arvioidaan vertaisarvioinnilla 0-5.
Metsäverotus 40 %
Suomi
07.01.2019 - 03.03.2019
08.12.2018 - 06.01.2019
Eeva Sundström, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen
Yhden metsäveroillan seuraaminen on osa opintojaksoa. Ohjeistetaan Metsäneuvonta-opintojaksolla ja metsäveroiltoja merkitään lukujärjestykseen.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
30.1.2019 kiinteistöt, spv, suomalainen metsänomistaja, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet. Uusintatentti 18.2.2018.
15.2.2019 metsäverotus ( + spv) , uusintatentti 5.3.2019.
Kokonaisresurssi 5 op x 27 h = 135 h
Lähiopetusta 55 h (ei sisällä tenttejä)
Opiskelijan itsenäistä työtä 80 h
Kiinteistöt, suomalainen metsänomistaja, metsänomistusmuodot, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet
Sukupolvenvaihdos
Metsäverotus
- tietää, että metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä, mutta laskelmissa on epätarkkuuksia ja tulosta ei perustella mitenkään
- tietää, että eri metsänomistusmuodoilla on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa, mutta ei osaa hyödyntää tietoa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuuksia
- osaa laskea edellisiin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta laskelmissa voi olla virheitä eikä tuloksia perustella mitenkään
- metsävero- ja kausiveroilmoituksen laadinnassa ilmenee virheitä, asioita ei perustella
- osaa kertoa yleisellä tasolla metsänomistajarakenteesta ja tietää pääosin metsänomistamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
- tietää metsänomistajatutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä
- ei osaa selittää mo-rakenteen tai oikeuksien ja velvollisuuksien taustoja.
- tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä oikein, mutta tulosta ei perustella
- tietää että eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa mutta tiedon soveltaminen melko vähäistä tai puutteellista
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta tuloksiin kantaa ottamisen on vähäistä
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen oikein tai lähes oikein, mutta toimenpiteiden perustelut puuttuvat
- osaa selittää metsänomistusrakenteen syitä ja erilaisten metsänomistaryhmien käyttäytymistä
- osaa laatia käyttökelpoisen kyselylomakkeen
- osaa selittää metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien lainsäädännöllistä taustaa ja soveltaa tietoa yleisiin tapauksiin
- tietää ja osaa etsiä mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää ja perustella metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä
- tietää mitä vaikutusta eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on metsäomaisuuden hallinnassa ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä tilanteissa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea ja analysoida eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen ja perustella niihin kirjatut asiat
- edellisten lisäksi osaa arvioida metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien asenteiden tulevaisuutta
- osaa arvioida metsänomistajatutkimusten luotettavuutta
- ymmärtää syvällisesti metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien taustan ja osaa soveltaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista hankaliin tilanteisiin
Opiskelija ei ole saavuttanut tyydyttää tasoa (1).
Eeva Sundström
Hänninen ym.2010. Suomalainen metsänomistaja. Metlan työraportteja
208. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm
Paananen R. ym. 2009. Metsän arvo.Helsinki:Metsäkustannus Oy
Kiviniemi M., Havia P. 2010. Perintömetsä : sukupolven vaihdos ja yhteisomistus. Helsinki: Metsäkustannus
Kiviniemi M. Havia P. 2016. Sujuvasti seuraavalle - metsän omistajanvaihdos. Latvia: Metsäkustannus.
Kiviniemi M. 2011. Näin se on - Metsänomistajan lakiopas. Porvoo: Metsäkustannus.
Alan lehtien artikkeleita
Jauhiainen H.2015, 2019 Metsäverokirja. Helsinki: Metsäkustannus.
Verottaja aineistot: www.vero.fi
luennot
harjoitustehtävät ( spv- verovertailu, metsäveroilmoitus)
tila-arvio metsäsuunnittelutilalta
harjoitustehtävät, hyväksytty/hylätty, mahdollisesti korottava vaikutus
tentti: metsänomistajarakenne, maanomistusmuodot, kiinteistöt ja sukupolvenvaihdosasiat
tentti: metsäverotus
Kiinteistöt ja sukupolvenvaihdos 50%
Metsäverotus 40 %
Metsänomistajarakenne ja -tutkimus 10%
Suomi
07.01.2019 - 08.06.2019
02.12.2018 - 31.12.2018
Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
Yhden metsäveroillan seuraaminen on osa opintojaksoa.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
verkkotentti 16.3 - 17.3. kiinteistöt, spv. ym.
verkkotentti 13.4 - 14.4. metsäverotus
Kokonaisresurssi 5 op x 27 h = 135 h
Lähiopetusta 28 h
Opiskelijan itsenäistä työtä 107 h
Kiinteistöt, suomalainen metsänomistaja, metsänomistusmuodot, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet
Sukupolvenvaihdos
Metsäverotus
- tietää, että metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä, mutta laskelmissa on epätarkkuuksia ja tulosta ei perustella mitenkään
- tietää, että eri metsänomistusmuodoilla on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa, mutta ei osaa hyödyntää tietoa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuuksia
- osaa laskea edellisiin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta laskelmissa voi olla virheitä eikä tuloksia perustella mitenkään
- metsävero- ja kausiveroilmoituksen laadinnassa ilmenee virheitä, asioita ei perustella
- osaa kertoa yleisellä tasolla metsänomistajarakenteesta ja tietää pääosin metsänomistamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
- tietää metsänomistajatutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä
- Ei osaa selittää mo-rakenteen tai oikeuksien ja velvollisuuksien taustoja.
- tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä oikein, mutta tulosta ei perustella
- tietää että eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa mutta tiedon soveltaminen melko vähäistä tai puutteellista
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta tuloksiin kantaa ottamisen on vähäistä
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen oikein tai lähes oikein, mutta toimenpiteiden perustelut puuttuvat
- osaa selittää metsänomistusrakenteen syitä ja erilaisten metsänomistaryhmien käyttäytymistä
- osaa laatia käyttökelpoisen kyselylomakkeen
- osaa selittää metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien lainsäädännöllistä taustaa ja soveltaa tietoa yleisiin tapauksiin
- tietää ja osaa etsiä mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää ja perustella metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä
- tietää mitä vaikutusta eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on metsäomaisuuden hallinnassa ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä tilanteissa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea ja analysoida eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen ja perustella niihin kirjatut asiat
- edellisten lisäksi osaa arvioida metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien asenteiden tulevaisuutta
- osaa arvioida metsänomistajatutkimusten luotettavuutta
- ymmärtää syvällisesti metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien taustan ja osaa soveltaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista hankaliin tilanteisiin
Opiskelija ei ole saavuttanut tyydyttää tasoa (1).
Eveliina Asikainen
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen kirjalista. Keskeisiä lähteitä ovat
- Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
- Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2). Metsäkustannus.
- Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
- Hetemäki, Lauri ym. 2011 Murroksen jälkeen.
Vierailu Serlachius-museoihin, kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suhteista eri aikoina, ajankohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu tutoriaalityöskentelyyn (20%), oppimispäiväkirjaan (30%), parityöhön (HYV) ryhmätyöhön (20%), ja tilastotieteen tenttiin (30%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
20.11.2018 - 20.12.2018
17.10.2018 - 15.11.2018
Eeva Sundström, Jukka Suominen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Sovitaan Jenni Kokkarisen kanssa.
Luennot ja harjoitukset, tutoriaalit 5h, lukupiirit 4-6h, vierailu Serlachius-museoihin 9h, tilastotieteen luennot ja harjoitukset 21h, tilastotieteen tentti 3h, itsenäinen opiskelu n. 100h.
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Eveliina Asikainen
Opintojakson lukupiireihin on julkaistaan ohjeellinen kirjallisuus Tabulassa. Keskeisiä lähteitä ovat
Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2).
Metsäkustannus. Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän.Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
Metsät ja hyvinvointi
Murroksen jälkeen
Kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu (osin verkossa), parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, alustukset metsäorganisaatioiden kehityksestä, ajanohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu verkossa käytäviin lukupiirikeskusteluihin (40 %), parityöhön (20%), metsäorganisaatioiden ja metsäpolitiikan kehityksen verkkotenttiin (20 %), mediassa käytävään metsäkeskustelun seurantaan (suoritettu) ja tilastotieteen tenttiin (20%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
18.01.2019 - 23.02.2019
19.12.2018 - 19.01.2019
Jukka Suominen, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
0-5
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Eveliina Asikainen
Opintojakson lukupiireihin on julkaistaan ohjeellinen kirjallisuus Tabulassa. Keskeisiä lähteitä ovat
Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2).
Metsäkustannus. Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän.Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
Metsät ja hyvinvointi
Murroksen jälkeen
Kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu (osin verkossa), parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, alustukset metsäorganisaatioiden kehityksestä, ajanohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu verkossa käytäviin lukupiirikeskusteluihin (40 %), parityöhön (20%), metsäorganisaatioiden ja metsäpolitiikan kehityksen verkkotenttiin (20 %), mediassa käytävään metsäkeskustelun seurantaan (suoritettu) ja tilastotieteen tenttiin (20%). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
07.01.2019 - 22.03.2019
09.12.2017 - 31.12.2018
Jukka Suominen, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Lähi- ja verkko-opetus, ennakko- ja etätehtävät, harjoitustyöt,itseopiskelu.
Tehtävä 1, Ennakkotehtävä. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle 10
Tehtävä 2, Energiapuun korjuun vaikutukset monimuotoisuuteen 5
Tehtävä 3, Energiapuutavaralajit 10
Tehtävä 4, Korjuun kustannusrakenne 15
Tehtävä 5, Energiapuun mittaus 10
Tehtävä 6, Metsäenergian korjuun suunnitteluharjoitus 40
Tehtävä 7, Lämpölaitosvierailu 10
Yhteensä 100 pistettä.
Suomi
29.08.2018 - 30.09.2018
23.04.2018 - 24.08.2018
Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Lähiopetuspäivät, aiheet ja paikat Tabulassa: 17AIM Metsäbioenergia (6M00CO96-3002)
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksessä itsenäisesti.
Kurssista ei järjestetä tenttiä.
Kurssi arvioidaan tehtävien ja harjoitusten perusteella.
Lähiopetusta noin 31h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 8h ja omatoimista opiskelua 130h.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 50-69 pisteistä
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 70-89 pisteistä.
Arvioitavista harjoituksita ja tehtävistä 90 pisteistä.
Jos opiskelija saa tehtävistä alle 50 pisteistä tai jättää suorittamatta tai suorittaa hylätysti usean tehtävän, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on paljon poissaoloja viikonlopun lähiopetuksesta, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Pirjo Puustjärvi
Keto-Tokoi, P. ja Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki.
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki.
Tabulaan tallennetut aineistot ja linkit
Itsenäinen tiedonhankinta, etätehtävät, luennot
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan
hyvä(3 )- erinomainen (5).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
Parityö ja sen esitys voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti/laskevasti yhdellä pykälällä.
Suomi
11.03.2019 - 07.04.2019
21.01.2019 - 01.03.2019
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Ei ole
Ei ole
Lähiopetus noin 35 h, itsenäinen opiskelu ja etätehtävät n. 100 h
Opintojakso koostuu neljästä eri teemasta
1. Luonnonmetsä
2. Metsälajit ja niiden elinympäristöt
3. Metsäluonnon luontotyypit
4. Metsätalouden vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen ja monimuotoisuuden turvaaminen
Ryhmäkeskustelut
Hyvä (3)
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin ja sen lisäksi tehnyt myös itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee hyvin peruskäsitteet sekä niidet väliset keskinäiset yhteydet. Ryhmäkeskusteluissa opiskelija on aktiivinen ja osaa perustella esittämiään kannanottoja sekä tuoda keskusteluun mahdollisesti uusia avauksia.
Ryhmäkeskustelut
Kiitettävä (5)
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin syvällisesti ja sen lisäksi tehnyt monipuolista itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet hyvin ja osaa selittää niiden monipuolisesti niiden välisiä yhteyksiä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti
Opiskelija ei osallistu ryhmätapaamisiin. Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Peruskäsitteiden hallinnassa on vakavia puuttetita.
Petri Keto-Tokoi
Tabulaan tallennetut aineistot ja linkit
Aihe 1 luonnonmetsät:
Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Mikä on luonnonmetsä?: ss.10-29 ja luku Metsän muutosvoimat ss. 114-144 ja/tai
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku: 2 Metsän luontainen rakenne, dynamiikka ja monimuotoisuus ss: 48-73.
Aihe 2: Metsälajit ja niiden elinympäristöt:
Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Aarniometsän asukkaat: ss.148-183 ja/tai
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku: 1 Suomen metsäluonto - osa globaalia monimuotoisuutta ss. 19-46 ja luku 3 Metsälajiston ekologia ja monimuotoisuus ss: 76-106.
Aihe 3: Metsäluonnon luototyypit. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet.
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja. Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset.
Luontotyyppien uhanalaisuus 2018 julkistamistilaisuuden videointi ja esitelmät. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2018
Aihe 4: Metsätalouden vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen: Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Aarniometsät häviävät: ss.186-223 ja/tai
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku: 4 Ihmisen vaikutus Suomen metsiin ss. 113-139.
Aihe 5: Metsäluonnon monimuotoisuuden nykytila ja turvaamisen keinot. Keto-Tokoi, P- & Kuuluvainen, T. 2010. Suomalainen aarniometsä. Maahenki. Luku Aarniometsien arvot ss.56-86, luku Suojella vai hakata? ss. 226-267 ja luku aarniometsien tulevaisuus ss. 270-287 JA
Kuuluvainen, T., Saaristo, L., Keto-Tokoi, P., Kostamo, J., Kuusinen, M., Ollikainen, M., & Salpakivi-Salomaa, P. (toim.) 2004. Metsän kätköissä -Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita. Helsinki. Luku 9: Metsien käsittely ja monimuotoisuus ss. 259-309.
Itsenäinen tiedonhankinta, etätehtävät, luennot, maastoretkeilyt
Arviointi tehdään kahden tentin perusteella. Tentti arvioidaan asteikolla 0-5. Mahdolliset kysymykset annetaan etukäteen, niistä muutama valitaan tenttiin.
50% 1. tentti: Luonnonmetsät ja metsälajien elinympäristöt
50% 2. tentti: Metsätalouden aiheuttamat muutokset metsäluonnossa, lajien säilymisen edellytykset, monimuotoisuuden turvaamisen keinot.
Suomi
04.03.2019 - 06.04.2019
21.01.2019 - 15.02.2019
Petri Keto-Tokoi
Läsnäolovelvollisuus: lähiopetus 8. ja 9.3. sekä 29.-30.3.2019.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
0-5
ei ole
ei ole
Ensimmäinen tentti pidetään toisen lähijakson yhteydessä 29.3.2019
Toinen tentti pidetään muutama viikko toisen lähijakson jälkeen.
ei ole
Lähiopetus 30 h, itsenäinen opiskelu ja etätehtävät n. 100 h
Lähipetus toteutetaan seuraaavasti:
Ennen 1. lähijaksoa opiskellaan itsenäisesti osoitettu aineisto.
Ensimmäinen lähijakso 8.3.-9.3.2019: pe 8.3. iltapäivä luentoja, la 9.3. maastoretkeily luonnonmetsien rakenne, dynamiikka ja elinympäristöt. Lähijakson aiheina ovat luonnonmetsän rakenne ja dynamiikka, metsälajit ja niiden elinympäristöt, metsäluonnon luontotyypit.
Ensimmäisen lähijakson jälkeen tehdään kirjallinen etätehtävä osoitetusta aiheesta.
Toinen lähijakso 29.3.-30.3.2019: lähiopetusta. Lähijakson aiheina metsätalouden vaikutukset metsäluonnon monimuotoisuuteen, metsäluonnon monimuotoisuuden nykytila ja turvaamisen keinot.
Toisen lähijakson jälkeen tehdään toinen kirjallinen etätehtävä.
Opiskelijan perehtyneisyys osoitettuihin materiaaleihin on puutteellista eikä hän ole tehnyt merkittävästi omaa tiedonhankintaa. Peruskäsitteiden hallinnassa ja niiden välisten keskinäisten yhteyksien selittämisessä on puutteita.
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin ja sen lisäksi tehnyt itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet hyvin ja osaa selittää niiden välisiä keskeisiä yhteyksiä hyvin.
Opiskelija on perehtynyt osoitettuihin lähteisiin syvällisesti ja on sen lisäksi tehnyt monipuolista itsenäistä tiedonhankintaa. Opiskelija hallitsee peruskäsitteet hyvin ja osaa selittää niiden välisiä yhteyksiä monipuolisesti ja oivaltavasti.
Opiskelija ei osallistu lähijaksoihin. Opiskelija ei läpäise hyväksyttävästi toista tai molempia tenttejä. Peruskäsitteiden hallinnassa on vakavia puuttetita.
Petri Keto-Tokoi
Kangas, J & Kokko, A. 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800.
Muu materiaali osoitetaan Tabulassa.
Luennot, retkeilyt ja harjoitukset, monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja sen esittely, kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen.
Opintojakson arviointi tehdään neljän osasuorituksen perusteella seuraavalla painotuksella: kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen (30%), monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen ja esittely (30%), raportointi Kauppi-Niihaman suunnitteluprosessista (20%), metsänhoidon etätähtävä (20%).
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 01.06.2018
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
• Kirjallisuuskatsaus (n. 10 sivua) ja sen tärkeimmät asiat esittelevä lyhyt Powerpoint esitys. Jokainen myös lukee yhden kirjallisuuskatsauksen ja valmistautuu esittämään kysymyksiä, kun ko. katsauksesta pidetään esitys.Kirjallisuuskatsauksen suunnitelma palautetaan Tabulaan viimeistään 5.10. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen versio palautetaan Tabulaan viimeistään 7.12.
• Luentoihin valmistaudutaan yleensä lukemalla osoitettu kirjallisuus
• Suoritus: parityönä tehtävä osallistamissuunnitelma
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja ja vierailijaluentoja. Kaupin alueen käytön suunnitteluun liittyvä harjoitus.
Ei tenttejä
Ei kv yhteyksiä
Monitavoitteista metsänhoitoa ja metsän käytön suunnittelua vvikoilla 36-39 (Petri, Eveliina)
Monitavoitteisen metsäsuunnitelman tekeminen viikoilla 41-42 (Eeva)
Kirjallisuuskatsausten tekoa ja esityksiä. (Eveliina)
Kaupin alueen käytön suunnitteluprosessiin osallistuminen (Eveliina)
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoritumisessa paljon apua. Kirjallisuuskatsaus on sirpaleinen, teoreettinen tieto ei kytkeydy esimerkkeihin.
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaisuuden, jossa teoria ja esimerkit kytkeytyvät toisiinsa.
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhtenäisen, perustellusti rajautuvan kokonaisuuden.
Opiskelija ei hahmota metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen problematiikkaa, eikä hallitse opintojaksolla opiskeltuja yhteensovittamisen välineitä.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Tai Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio 2014 (myös verkkoversio olemassa http://www.tapio.fi/files/tapio/metsanhoitosuositukset/Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti.pdf) (luvut 2.4.,3.2.,3.3., 5.3.-5.7., 7.1.6.-7.1.7., 7.2., 7.4.
Metsälaki (1093/1996) (osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) (osin)
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2002) s. 323-353
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
PBL (Itsenäinen opiskelu, luennot, harjoitustehtävät, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, työharjoitukset)
Välitentti (25 %)
Lopputentti (45 %)
Taimikonhoidon käytännön työn osaaminen (20 %)
Muu arviointi (ravinnetalouden tehtävä, harjoitukset)(10 %)
Tutoriaalityöskentely (korottava vaikutus mahdollinen)
Maastoharjoitukset (suoritettu)
Maasto-opetuksessa 80 % läsnäolovelvoite
Tutoriaalipoissaolo korvattava sovitun käytännön mukaan (oppimisen taidot -opintojaksossa ohjeet)
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Suomi
22.10.2018 - 30.11.2018
22.09.2018 - 12.10.2018
Eeva Sundström, Jenni Kokkarinen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Käytännön työjaksoille (taimikonhoito raivaussahalla) ei tarvitse osallistua, jos opiskelijalla on metsätalouden perustutkinto tai muuten hankittuna vastaava osaaminen. Osaaminen on todennettava ulkopuolisen tahon antamalla todistuksella ja tehtävä osittainen osaamisen hyväksilukuhakemus HyväHot -järjestelmässä.
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla. Mikon Metsäpalvelu Oy järjestää taimikonhoitotyön koulutuksen
Välitentti 5.11.
Lopputentti 29.11.
Uusinnat:1. uusinta viikolla 51 (väli- ja lopputentti samaan aikaan), 2. uusinta tammikuussa 2018
Luento-opetusta n. 40 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n. 70 tuntia
Sisätyöskentelyä ryhmissä (mm. mittaustulosten laskennat, ryhmäesitysten laadinta) n. 30 tuntia
Tutoriaalit 10 tuntia
Tentit 5 tuntia
Itsenäistä opiskelua n. 110 tuntia
Taimikonhoitoasiat 15.10.-5.11. välisenä aikana (teoriaa, maastoharjoituksia ja käytännön työtä)
Puun ja metsikön mittaus 5.11.-16.11. välisenä aikana
Harvennukset ja ravinnetalouden hoito 15.11.-28.11. välisenä aikana
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia ja tehdä kasvatusvaiheen metsänhoitotöitä. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja. Hän osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Opiskelija osaa käyttää raivaussahaa taimikonhoitotyössä melko tottuneesti ja ergonomisesti Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia puuston arvointitapoja eri tilanteissa. Hän osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Opiskelijalla on puutteelliset tiedot ja taidot metsän kasvatuksen perusasioista (taimikonhoito, harvennukset, ravinnetalous) ja/tai metsän mittauksesta. Opiskelija ei ole saanut hyväksyttyä arvosanaa kaikista opintojakson osa-arvioinneista. Opiskelija ei ole riittävästi osallistunut pakollisiin maasto-opetusosioihin.
Ari Vanamo
Luentomateriaali Tabulassa
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
(Vaihtoehtoisesti esim.: Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Verkossa http://185.26.50.147/wp-content/uploads/2015/06/Metsanhoidon_suositukset_ver3_netti_1709141.pdf
Metsälaki (1093/1996) (osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) (osin)
Ärölä, E. Metsävarojen mittaus ja arviointi. Tapion taskukirja (2002) s. 323-353 tai uudempi painos vastaavat sisällöt
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
Luennot, itsenäinen opiskelu (etätehtävien suorittaminen), yhteiset maastoharjoitukset ja -retkeilyt
Arviointi perustuu etätehtävien suorittamiseen, lähijaksoille osallistumiseen ja verkkotentin suorittamiseen
Suomi
06.05.2019 - 14.09.2019
21.01.2019 - 15.02.2019
Eeva Sundström, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
0-5
Maastokohteet eri omistajien mailla, Mhy Pohjois-Pirkan toimihenkilö osin mukana toteutuksissa
Verkkotentti viimeisen lähijakson jälkeen, ajankohta sovitaan myöhemmin
Lähiopetusta 46 h
Itsenäistä opiskelua 154 h
1. Metsänmittauksen perusteet, yksittäisen puun mittaus, relaskooppiarviointi (lähijakso 13.-14.6, etätehtävä.)
2. Toimenpiteet metsän kasvatusvaiheessa (taimikonhoito, harvennukset, ravinnetalouden hoito) (ennakkotehtävät kesän aikana, lähijakso 9.-10.8.)
3. Metsikkökoealan mittaus + metsän kasvatusvaiheen toimenpiteet jatkuu (23.-24.8. lähijakso, etätehtävä)
4. Verkkotentti
Opiskelija osaa ohjatusti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia. Hän tuntee kasvatusmetsien metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin selvillä suositusten perusteista. Opiskelija on vielä epävarma kasvatusmetsien käsittelyratkaisuehdotuksissaan.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja. Hän osaa tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia ja muuta lähdemateriaalia. Hän osaa määrittää harvennuspoistuman ja arvioida tulevan harvennuksen ajankohdan. Hän on perehtynyt metsänhoitosuositusten taustalla oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuustietoon.
Opiskelija osaa itsenäisesti mitata puita ja arvioida puustotunnuksia sekä mitata pinta-aloja ja soveltaa erilaisia arvointitapoja eri tilanteissa. Hän osaa soveltaa tilastotiedettä koealaotannassa ja mittauksissa. Hän osaa itsenäisesti tehdä kasvatusmetsien käsittelyratkaisut ja perustella ne pohjautuen metsänhoitosuosituksiin ja tutkimustietoon, joihin hän on hyvin perehtynyt. Hän osaa soveltaa suosituksia erilaisissa tilanteissa.
Opiskelija ei palauta etätehtäviä ollenkaan, tai etätehtävät ovat pääosin puutteellisia
Opiskelija ei osallistu riittävästi lähiopetukseen . Opiskelijan osaaminen ei ole edes tyydyttävällä tasolla.
Ari Vanamo
Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Luoranen, J. & Kiljunen, N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metsäntutkimuslaitos. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 108 s
Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 75 s.
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos & Kustannusosakeyhtiö Metsälehti
Saksa, T. ja Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta –hankkeen loppuraportti. Saatavissa [http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf]
Saksa, T. ja Nerg, J. 2008. Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. Saatavissa: [http://www.metla.fi/aikakauskirja/ff084.htm]
(Valkonen, S. ym. 2001. Onnistunut metsänuudistaminen. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. vaihtoehtoisena Luorasen, Saksan ja Uotilan kirjalle)
Metsänjalostus -sivusto (www.luke.fi)
Hyvän metsänhoidon suositukset
Metsälaki(soveltuvin osin)
Luennot ja muu Tabula -materiaali
Luennot, opetuskeskustelut ja pbl-tutoriaalit, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, käytännön metsänviljelyviikko, vierailu metsäpuiden taimitarhalle ja siemenkeskukseen
Itsenäisesti verkossa suoritettava välitentti 25 %
Loputentti näyttökokeena maastossa 35 %
Lopputentin kirjallinen osa 10 %
Tutoriaalityöskentely 10 %, tutoriaalipoissaolojen korvaus sovitusti (kuitenkin poissaolo lähtökohtaisesti alentaa tutoriaaliarvosanaa)
Maastoharjoitukset ja aktiivinen osallistuminen 20 %. Vähintään 80 %:ssa maastopäivistä oltava paikalla.
Maastoharjoitusten raportit (ja vastaavat) palautettava
Opintojaksopalaute annettava palautejärjestelmän kautta
Suomi
08.04.2019 - 19.05.2019
08.03.2019 - 07.04.2019
Eeva Sundström, Manne Viljamaa, Pirjo Puustjärvi, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Käytännön metsänviljelyviikolle (7.-11.5) ei tarvitse osallistua, jos on suorittanut metsäalan perustutkinnon tai on todistettavasti (työtodistus) tehnyt metsän istutus- ja kylvötyötä aiemmin. Metsänviljelyviikko on myös mahdollista suorittaa samaan aikaan muualla vastaavissa tehtävissä. Asiasta on sovittava Perttu Armisen kanssa.
Opintojakson aikana tehdään uudistusalojen inventointityötä UPM Kymmenelle/ paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle, metsänviljelykohteet ovat eri maanomistajien mailla (mhy/metsäyhtiö toimeksiantajana), vierailu Tapion siemenkeskukseen ja Taimi-Tapion Vierumäen taimitarhalle
Välitentti on auki Tabulassa lauantaina 27.4. (1. uusinta ma 20.5., 2. uusinta ti 4.6.)
Maastotentti näyttökokeena torstaina 16.5. (1. uusintamahdollisuus ti 4.6., 2. uusinta tarvittaessa syksyllä 2019).
Lopputentin kirjallinen osa pe 17.5. klo 8.15-10. ( (1. uusintamahdollisuus ti 4.6., 2. uusinta tarvittaessa syksyllä 2019).
Lähiopetusta noin 120 tuntia, tutoriaalit noin 10 tuntia, ryhmäharjoituksia noin 20 tuntia, itsenäistä opiskelua noin 110 tuntia
Metsänuudistamisen taustat ja metsäpuiden luontainen lisääntyminen ja uudistuminen
Kasvu, arvokasvu ja metsikön uudistamiskypsyys
Metsänuudistamisen menetelmät (uudistamis- ja muokkaustavat ym.)
Metsänuudistamisen laatu ja sen mittaaminen ja tulosten analysointi
Metsänjalostus, siemen- ja taimituotanto ja metsänviljely kokonaisuutena
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa yhdistää ja tulkita saatua tietoa riittävästi.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja tutoriaali-istunnoissa
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi.
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää
Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin ja tutoriaali-istuntoihin
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön uudistamisjärjestyksen
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista. Hän osaa käsitellä mittausaineistoa tilastollisesti (keskiluvut, hajonnat, histogrammi ym.)
Opiskelija osaa tehdä käytännön metsänviljelytöitä itsenäisesti, organisoida työtään ja neuvoa metsänistutustyön tekijää.Hän osaa myös ohjata pientä istuttajaryhmää
Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä
Opiskelijalla on riittämättömät tiedot metsänuudistamisesta, mikä näkyy siten, että hän ei saavuta tenteissä hyväksyttyjä osasuorituksia
Hylkäämisen syy on myös, jos ei osallistu riittävästi maasto-osuuksiin, ei palauta vaadittuja harjoitustehtäviä tai ei tee tutoriaalipoissaolojen korvauksia
Ari Vanamo
Tabulassa
PBL, opetuskeskustelut, ryhmätyöt, erilaiset harjoitukset, integrointi viestintä- ja vuorovaikutustaitojen, metsä omaisuutena -opintojakson ja English for Forestry Professionals -opintojakson kanssa.
1. Tutoriaalityöskentely (30 %)
2. Neuvonnan metsäpoliittinen tausta ja neuvonnan sisällöt (20 %)
a) Metsätaloutta koskevien säädösten ja suositusten pienryhmäesitykset, kirjallinen ja suullinen esitys 10 %
b) Talousneuvonnan laskuharjoitukset ja esitykset (suoritettu)
c) MTK –Amk –metsäseminaariin osallistuminen 13.-14.3. (Helsinki/Espoo)
d) Kirjallinen essee metsäpolitiikasta 10 %, saavutettava arvosanataso 3-5 (tyydyttävät suoritukset pyydetän täydentämään)
3. Ryhmäneuvonnan harjoitukset (30 %)
a) Metsäveroneuvontatilaisuuteen osallistuminen (tammi-helmikuu) ja raportointi (hyväksytty/hylätty). Metsäveroneuvontatilaisuudessa seurataan sekä asiasisältöä (metsä omaisuutena) että tilaisuuden toteuttamista (metsäneuvonta)
b) Ryhmäneuvontatilaisuuden järjestäminen (maalis-huhtikuu),
-IDEEn opiskelijoille pidettävät oppitunnit/maastokohteet (englanniksi, huhtikuun alku
(vaikuttaa myös English for Forestry Professionals –opintojakson arvosanaan)
-4H:n toimeksiannon (koululaisten metsäpäivä) toteuttaminen (huhtikuu)
Vaikutus arvosanaan 30 %
4. Henkilökohtaisen neuvonnan harjoitukset (20 %)
a) Metsänomistajan henkilökohtainen tapaaminen alkutalvella (viikkojen 3-7 aikana). Tavattavien metsänomistajien yhteystiedot annetaan opiskelijoille tammikuun aikana. Aluksi lyhyt suullinen raportointi metsänomistajatapaamisesta maaliskuun alussa (kirjalliset muistiinpanot tukena, opetuskeskustelu) (suoritettu). Neuvontakäynti tämän tai toisen metsänomistajan tilalla huhtikuussa (yksin tai pareittain) + raportointi henkilökohtaisen neuvonnan raportissa.
b) Metsäneuvojan mukana henkilökohtaisen neuvonnan tilanteessa (helmi-huhtikuu), raportointi (numeroarviointi). Neuvontatilanne voi olla maastossa tai sisätiloissa ja sen tulisi olla kestoltaan vähintään noin tunnin mittainen. Varsinainen puukauppatilanne ei sovellu tähän harjoitukseen.
Henkilökohtaisen neuvonnan tilanteet (metsänomistajan tapaaminen, tilakäynti ja metsäneuvojan neuvontatilanteen seuranta) raportoidaan yhdellä raportilla = HENKILÖKOHTAISEN NEUVONNAN RAPORTTI. Vaikutus kokonaisarvioinnissa on 20 %
c) Argumentointiharjoituksiin osallistuminen ja niiden reflektointi henkilökohtaisen neuvonnan raportissa
d) osallistuminen henkilökohtaisen puhelinneuvonnan pienryhmäharjoitukseen metsäkeskuksella (suoritettu) – henkilökohtaisen neuvonnan raporttiin on hyvä reflektoida myös näitä kokemuksia
Suomi
14.01.2019 - 26.04.2019
13.12.2018 - 13.01.2019
Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Metsäkeskuksen vierailijaluennot ja henkilökohtaisen neuvonnan harjoitukset metsäkeskuksella, neuvontakäynnin seuraaminen, veroneuvontatilaisuuden seuranta, metsänomistajan neuvontatilanne, 4H -piirin toimeksianto (koululaisten metsäpäivä)
Opetustilanteiden järjestäminen IDEEn opiskelijoille
Lähiopetusta n. 50 h, itsenäistä ja pienryhmissä tapahtuvaa työskentelyä n.110 h, yhteensä n.160 h.
Opintojakso ajoittuu pääosin välille 13.2.-18.4. Tätä ennen opintojakson yleisesittely ja 4H -toimeksiannon esittely. Opintojakson alussa käydään läpi neuvonnan sisällöllisiä kysymyksiä, viikosta 10 alkaen erilaisia henkilökohtaisen neuvonnan tilanteeseen liittyviä taitoja ja lopuksi ryhmäneuvontatilanteen järjestämistä.
Opiskelija tuntee aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja suosituksia. Niiden käyttö neuvonnan tai omien näkemysten esittelyn perusteena on kaavamaista, eikä osoita metsänomistajan tarpeiden huomioimista. Havainnoi vuorovaikutustilannetta vain vähän eikä juuri muuta toimintaansa vuorovaikutustilanteen mukaan. Opiskelija tarvitsee huomattavasti ohjausta ja tukea neuvontatilaisuuden järjestelyissä ja ryhmäneuvontatilanteen läpiviemisessä. Harjoitustehtävien ja raporttien palautus on huomattavasti myöhässä eikä niitä ole hyödynnetty tutoriaalityöskentelyssä.
Opiskelija osaa käyttää aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia ja laskentamalleja näkemystensä ja tavallisten hoitoratkaisuiden perustelemiseen. Hän osoittaa kykyä ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteita ja tarpeita. Havainnoi vuorovaikutustilannetta ja osaa muuttaa toimintaansa tilanteen mukaan. Opiskelija osaa järjestää tilauksen mukaisen neuvontatilanteen ja viedä ryhmäneuvontatilanteen läpi niin, että olennaiset oppimistavoitteet saavutetaan. Opiskelija on pääosin palauttanut harjoitustehtävät ja raportit ajallaan ja hyödyntänyt niissä opittua kohtalaisesti tutoriaalityöskentelyssä.
Opiskelija osaa vuorovaikutustilanteessa yhdistää luontevasti ja kokonaisvaltaisesti metsänomistamiseen liittyvää lainsäädäntöä, suosituksia, laskentamalleja, markkinointiosaamista, ymmärrystä erilaisten ihmistyyppien välisestä vuorovaikutuksesta onnistuneen, metsänomistajan tavoitteet täyttävän vuorovaikutustilanteen rakentamiseen. Neuvontatilaisuuden järjestämisessä ja läpiviennissä osoittaa omatoimisuutta ja luovuutta, jotka mahdollistavat syvällisen oppimisen ryhmän tilanteen huomioiden. Opiskelija on palauttanut kaikki vaadittavat raportoinnit ajallaan ja osannut hyödyntää raporttien sisältöä tutoriaalityöskentelyssä.
Opiskelija ei tunne metsätalouteen liittyviä suosituksia eikä lainsäädäntöä. Hän ei osaa suunnitella neuvontatilanteita eikä toimia erilaisissa neuvontatilanteissa. Hän ei ole suorittanut vaadittuja harjoitustehtäviä eikä muita osasuorituksia.
Ari Vanamo
Tabulassa
Luennot, opetuskeskustelut, ryhmätyöt, erilaiset harjoitukset, sekä itsenäinen opiskelu. Integrointi vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen, sekä metsä omaisuutena -opintojaksojen ja kanssa.
Arviointiin vaikuttavat:
Metsätalouden lakien ja suositusten opiskelu ja kertaaminen ( 15%)
Ryhmäneuvonta (30 %) - raportti ryhmäneuvontatilanteen seuraamisesta, ryhmäneuvonnan suunnittelu ja toteutus (11.5.)
Henkilökohtainen neuvonta (30 %) - metsänomistajan tapaaminen sekä henkilökohtaisen neuvontatilanteen seuranta neuvojan mukana
Kirjallisuustehtävä (25 %) - metsäneuvontaan liittyvien artikkelien pohjalta tehtävä essee. Ohjeistus Tabulassa
Suomi
11.02.2019 - 27.04.2019
02.12.2018 - 31.12.2018
Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Metsäkeskuksen vierailijoita, neuvontakäynnin seuraaminen, neuvontatilaisuuden seuranta, metsänomistajan neuvontatilanne, neuvontapäivän järjestäminen metsänomistajaryhmälle yhdessä metsäkeskuksen kanssa
Metsälainsäädännön verkkotentti huhtikuussa. Uusinnat sovitaan erikseen
Ei ole
Lähiopetusta 22 h, pienryhmien valmistelutyötä itsenäistä opiskelua 134 h = 156 h.
Opintojakson esittely, laki- ja suositusasiat 23.3.
Ryhmäneuvonnan suunnittelu ja henkilökohtaisen neuvonnan taidot 5.-6.4.
Ryhmäneuvonnan suunnittelun tarkistuspiste 26.4.
Ryhmäneuvontatilanteen toteutus 11.5.
Opiskelija tuntee perusasiat keskeisestä lainsäädännöstä ja suosituksista sekä neuvontaan liittyvästä tutkimustiedosta. Niiden käyttö neuvonnan tai omien näkemysten esittelyn perusteena on kaavamaista, eikä osoita metsänomistajan tarpeiden huomioimista. Havainnoi vuorovaikutustilannetta vain vähän eikä juuri muuta toimintaansa vuorovaikutustilanteen mukaan. Tarvitsee huomattavasti ohjausta ja tukea neuvontatilaisuuden järjestelyissä ja ryhmäneuvontatilanteen läpiviemisessä.
Opiskelija tuntee hyvin metsätaloutta koskevan keskeisen lainsäädännön ja suositukset ja osaa hyödyntää niitä ja erilaisia laskentamalleja näkemystensä ja tavallisten hoitoratkaisuiden perustelemiseen. Opiskelija on perehtynyt metsäneuvontaa koskevaan tutkimustietoon ja ymmärtää neuvonnan merkityksen metsätalouden toiminnassa. Opiskelija osoittaa kykyä ottaa huomioon metsänomistajan tavoitteita ja tarpeita. Havainnoi vuorovaikutustilannetta ja osaa muuttaa toimintaansa tilanteen mukaan. Osaa järjestää tilauksen mukaisen neuvontatilanteen ja viedä ryhmäneuvontatilanteen läpi niin, että olennaiset oppimistavoitteet saavutetaan.
Opiskelija osaa vuorovaikutustilanteessa yhdistää luontevasti ja kokonaisvaltaisesti metsänomistamiseen liittyvää lainsäädäntöä, tutkimustietoa, suosituksia, laskentamalleja, markkinointiosaamista, ymmärrystä erilaisten ihmistyyppien välisestä vuorovaikutuksesta onnistuneen, metsänomistajan tavoitteet täyttävän vuorovaikutustilanteen rakentamiseen. Neuvontatilaisuuden järjestämisessä ja läpiviennissä opiskelija osoittaa omatoimisuutta ja luovuutta, jotka mahdollistavat syvällisen oppimisen ryhmän tilanteen huomioiden.
Opiskelija ei tunne metsätalouteen liittyviä suosituksia eikä lainsäädäntöä. Hän ei osaa suunnitella neuvontatilanteita eikä toimia erilaisissa neuvontatilanteissa. Hän ei ole suorittanut vaadittuja harjoitustehtäviä eikä muita osasuorituksia.
Perttu Arminen
Suomi
20.05.2019 - 15.06.2019
21.01.2019 - 05.05.2019
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
0-5
Petri Keto-Tokoi
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Huuskonen, S., Hynynen, J. & Valkonen, S. 2014. Metsänkasvatus. Menetelmät ja kannattavuus. Metla. Metsäkustannus.
Hynynen, J., Valkonen, S. & Rantala, S. 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus. Metla.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. 2014. Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio.
Valkonen, S., Siren, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuille. Metsäkustannus Metla.
Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus.
Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Consulting. Bookwell.
Laki metsälain muuttamisesta
Luennot, opetuskeskustelut, maastoharjoitukset ja -retkeilyt
Itsenäinen opiskelu
Etätehtävät 60 %
Tentti 40 %
Osallistuminen lähijaksoille (minimi 80 %)
Suomi
10.08.2018 - 16.12.2018
23.04.2018 - 31.08.2018
Petri Keto-Tokoi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailu LuKen Vesijaon tutkimusalueelle LuKen tutkijan johdolla
Maastokohteita eri toimijoiden metsissä
Tentti pe 9.11. luentoaikana. Vaihtoehtoisesti tenttiterraariossa myöhemmin.
Ei ole
Lähiopetus 36 tuntia
Itsenäinen opiskelu ja etätehtävien teko n. 124 tuntia
1. Metsänkasvatuksen vallitsevat käytännöt ja vaihtoehtoiset tomintatavat (la 6.10.)+ ennakkotehtävä
2. Erirakenteiskasvatus - poiminta- ja pienaukkohakkuut (pe 26.10. ja la 27.10.)+ etätehtävä
3. Kannattavuuslaskenta ja erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen taloudellinen vertailu (la 10.11)+etätehtävä
4. Metsäkasvatuksen riskit, erityisesti metsätuhot ja metsän taudit (etäopiskeluna pääosin)
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija osaa tehdä kannattavuuslaskentaa MOTTI-simulaattorin avulla perustasolla. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsin kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijakoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkasiun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna erilaisia kirjallisia lähteitä. Opiskelija on hyvin perillä erilaisista metsätuholaisista ja -taudeista sekä muista metsänkasvatuksen riskeistä.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja kuvata metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija hallitsee metsänhoitosuositukset ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Hän on myös perehtynyt hyvin uusimpaan erirakenteiskasvatusta koskevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää em. tietoja metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija osaa kannattavuusslaskennan perusteet ja osaa käyttää MOTTI-metsänkasvatussimulaatttoria eri metsänkasvatusvaihtoehtojen kannattavuuden arvioimiseen ja vertailuun ja pystyy arvioimaan tulosten merkitystä ja luotettavuutta monipuolisesti. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, retkeilyillä ja harjoituksissa.
Opiskelijalla on suuria tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä eikä hän osaa käytännössä soveltaa tietojaan. Opiskelija ei osaa tehdä nykyarvolaskelmia eikä soveltaa kannattavuuslaskentaa metsätalouden vaihtoehtojen vertailuun. Opiskelija ei tunne metsänkasvatuksen riskejä eikä tunnista erilaisia metsätuhoja tai niiden aiheuttajia.
Opiskelija ei ole palauttanut etätehtäviä ja/tai ei ole saanut hyväksyttävää arvosanaa verkkotentistä.
Opiskelija on osallistunut alle 80 % lähiopetuksesta (enemmän kuin yksi 8 tunnin lähipäivä poissaoloja)
Petri Keto-Tokoi
Tabulaan tallennetut linkit ja aineistot.
Huuskonen, S., Hynynen, J. & Valkonen, S. 2014. Metsänkasvatus. Menetelmät ja kannattavuus. Metla. Metsäkustannus.
Hynynen, J., Valkonen, S. & Rantala, S. 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus. Metla.
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. 2014. Metsänhoito. Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio.
Valkonen, S., Siren, M. & Piri, T. 2010. Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehtoja avohakkuille. Metsäkustannus Metla.
Valkonen, S. 2017. Metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Metsäkustannus.
Pukkala, T., Lähde, E. & Laiho O. 2011. Metsän jatkuva kasvatus. Joen Forest Consulting. Bookwell.
Laki metsälain muuttamisesta
Luennot, opetuskeskustelut, maastoharjoitukset ja -retkeilyt, itsenäinen opiskelu ja siihen liittyvät tehtävät
Tutoriaalityöskentely 20 %
Lopputentti 50 %
Maastoharjoitukset 30%
Itseopiskelutehtävät suoritettu
Suomi
11.02.2019 - 30.04.2019
12.12.2018 - 07.01.2019
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailu LuKen Vesijaon tutkimusalueelle LuKen tutkijan johdolla, vierailu toteutetuilla hakkuukohteilla Lempäälässä. Maastoharjoitus Tampereen kaupungin metsässä.
Lopputentti tiistaina 30.4. klo 9.15-12. Uusintatentti
Ei ole
Tutoriaalit ja niihin valmistautuminen 25 h
Maastoretkeilyt ja -harjoitukset 50 h
Luennot 18 h
Itsenäinen opiskelu ja harjoitusten teko 80 h
Tutoriaalisykli 6.3..-29.4.2019: Harvennustavat ja harvennusreaktio, sekametsien kasvatus, kaksijaksoisten metsien kasvatus, alikasvosten hyväksikäyttö metsänuudistamisessa, eri-ikäisrakenteisten metsien kasvattaminen poiminta- ja pienaukkohakkuin, metsänkasvatuksen riskit ja merkittävimmät metsätuhoriskit ja niiden hallitsemisen keinot. Vaihtoehtoisiin metsänhoitomenetelmiin tutustuminen maastossa, menetelmien soveltamisen harjoittelu, metsänkasvatuksen riskeihin ja metsätuhoihin perehtyminen
Opiskelijalla on tiedollisia puutteita metsänkasittelyä koskevissa käsitteissä ja menetelmissä. Opiskelija tuntee sekametsiä, kaksijaksoisia sekä erirakenteisia metsiä koskevat metsänhoitosuositukset, mutta ei ole kovin hyvin perillä suositusten perusteista. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat. Opiskelija on melko passiivinen tutoriaali-istunnoissa ja istuntoihin valmistautuminen on puutteellista.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien vaikutuksia, riskejä, soveltuvuutta ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa tehdä metsänkäsittelyratkaisun valinnan itsenäisesti käyttäen apuna metsänhoitosuosituksia. Opiskelija osaa tehdä vaikutusten, riskien ja kannattavuuden vertailuja erilaisten metsänhoidollisten menetelmien välillä.
Opiskelija hallitsee sekametsien, kaksijaksoisten sekä erirakenteisten metsien kasvatuksen menetelmät ja osaa arvioida näiden menetelmien soveltuvuutta, riskejä ja kannattavuutta erilaisissa metsiköissä ja kasvupaikoilla. Opiskelija osaa kuvata useita kohteelle mahdollisia vaihtoehtoisia metsänkäsittelyratkaisuja ja selostaa metsänomistajalle niiden hyviä ja huonoja puolia sekä niihin liittyviä riskejä. Opiskelija tuntee metsänhoitosuositukset hyvin ja on perehtynyt syvällisesti niiden taustalla olevaan tutkimustietoon. Opiskelija osaa käyttää tätä tietoa metsänkäsittelymenetelmän valinnassa ja sen perustelemisessa. Opiskelija tuntee tärkeimmät metsien kasvatukseen ja uudistamiseen vaikuttavat riskit ja tuhonaiheuttajat ja osaa arvioida ja kuvata niiden merkitystä metsänkasvatusmenetelmän valinnassa. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, retkeilyillä ja harjoituksissa, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä.
Opiskelija ei osallistunut tutoriaaleihin tai muuhun läsnäoloa edellyttäviin tapahtumiin eikä tehnyt korvaavia suorituksia. Opiskelija ei ole tehnyt tutoriaalimuistiinpanoja eikä valmistautunut purkututoriaaliin. Opiskelija ei ole tehnyt ja palauttanut tabulaan kaikkia annettuja tehtäviä. Opiskelijan osaamisessa on huomattavia puutteita tai virheitä käsitteiden käytössä että metsänhoitomenetelmiä koskevissa perustiedoissa.
Eeva Sundström
Luentomateriaali Tabulassa
Kurttila ym. 2010: Näkökulmia tilakohtaisen metsäsuunnittelun kehitykseen
Kangas J. 2015: Millaista metsätietoa tarvitaan monitavoitteisen metsäsuunnittelun pohjaksi?
HujalaT. ym. 2014. Metsävaratiedon vaikuttava hyödyntäminen – lunastuvatko lupaukset?
Weckström, P.2014. Uusia menetelmiä metsävaratietojen hyödyntämiseen: linkki
http://www.theseus.fi/handle/10024/79627
Kangas, A. Packalen, T. 2018. Metsävaratieto metsäalan toimijoiden päätöksenteossa – käyttötilanteet ja hyötyyn vaikuttavat tekijät
ForestKIT- metsäsuunnitteluohjelmisto
Metsäsuunnittelun verkko- ja mobiilisovellukset: Trestima.fi, Kantoon.fi
Kettunen Sami. 2009. Onnistu projektissa. WSOYpro (toinen painos)
Ruuska Kai. 2012. Pidä projekti hallinnassa. Talentum
luennot
harjoitukset
maastoharjoitukset
metsäsuunnittelun maastotyöt
metsäsuunnitelman ja hakkuusuunnitteen raportointi ( 50%)
tentti (50%)
projektinhallinta hyväksytty/hylätty
Suomi
11.03.2019 - 17.05.2019
09.02.2019 - 22.03.2019
Eeva Sundström, Manne Viljamaa, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Suunnittelun kohteena olevat kiinteistöt ovat Tampereen kaupungin omistuksessa.
17.5.2019 verkkotentti
25.5.2019 (lauantai) verkkotentti
Kokonaisajankäyttö 189 h, josta
- lähiopetusta 90 h
- itsenäistä työtä 99 h
projektitoiminnan periaatteet
metsäsuunnitelma, rakenne ja käsitteet
kuviotietojen rakenne
kaukokartoituspohjainen metsävaratieto,Aarni
maastotietojen keruun periaate maastossa
metsäsuunnitteluohjelmiston toiminnot (ForestKIT)
suunnittelualueen siirto tallentimelle
kuviotietojen keruu pienryhmissä maastossa
verkkometsäsuunnitelmat
kuviotietojen siirto suunnittelujärjestelmän (ForestKIT, Metsäpaikka)
laskentapuuston ja käsittelyvaihtoehtojen laskenta (SIMO)
puustotietojen tarkistaminen Trestimalla
hakkuusuunnitteen määrittäminen
metsäsuunnitelman koostaminen ja metsäsuunnitelmatulosteiden tulkinta
optimointi
Trestiman puustotulkinta vertailuna omille arvioille
metsäsuunnitelmaprojektin raportointi
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä
- osaa opastetusti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain ja käyttää maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa opastetusti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa tarkistaa käsittelyehdotukset, laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet
- osaa laatia suunnitelman ja loppuraportin oman ammattialansa projektiin
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, pohtii tunnusten oikeellisuutta ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa
- osaa itsenäisesti määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää sen metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon , osaa muokata käsittelyehdotuksia ja valita tarpeelliset toimenpiteet metsikölle, osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa päivittämisen
- osaa toteuttaa projektin laaditun suunnitelman mukaan ja arvioida suunnitelman toteuttamiskelpoisuutta
Opiskelija
- osaa tulkita metsäsuunnitelman sisältöä ja ymmärtää, mistä sen sisältämät asiat koostuvat, osaa selvittää, miten toimenpide-ehdotukset vaikuttavat suunnitelman lopputulokseen
- osaa itsenäisesti kerätä puustotietoa metsikkökuvioittain metsikön puustoa edustavista kohdista, perustelee ratkaisunsa ja käyttää itsenäisesti maastotallenninta tiedon keruussa ja ymmärtää maastossa kerättävien puustotietojen merkityksen puuston kasvun laskennassa ja metsikön puuston kehitysennusteen määräytymisessä
- osaa itsenäisesti ja perustellen määrittää kuvion rajauksen maastossa ja päivittää toimenpiteet metsäsuunnitteluohjelmistoon
- osaa siirtää puustotunnukset metsäsuunnitteluohjelmistoon, osaa valita metsikölle kokonaisuuden ja metsänomistajan tavoitteiden näkökulmasta parhaan käsittelyvaihtoehdon ja muut toimenpiteet osaa laskea kasvun ja tulostaa metsäsuunnitelman
- ymmärtää toimenpiteiden merkityksen metsälön puuston kehityksen kannalta
tuntee oleelliset metsäsuunnitelman päivittämisen vaiheet, osaa suunnitella ja toteuttaa tietojen päivittämisen, ymmärtää suunnitelman laatimisen eri vaiheiden merkityksen metsäsuunnitelman lopputuloksessa
- osaa arvioida projektin onnistumista sekä tunnistaa ja tuoda esiin havaitsemansa kehityskohteet
Manne Viljamaa
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
Lähiopetus
Laskentaharjoitukset
Itsenäinen tiedonhankinta
Ryhmätyö
Vierailijaluennot
Konekustannuslaskelma 25 %
Liiketoimintasuunnittelun ryhmätyö 35%
Verkkotentti 30 %
Etätehtävät ovat pakollisia osasuorituksia, ja niiden kokonaisvaikutus on 10%
Tehtävien myöhästynyt palautus vaikuttaa arviointiin alentavasti. Palauttamaton osatehtävä vaikuttaa kurssin kokonaisarvosanaan alentavasti puoli numeroa/tehtävä.
Suomi
11.03.2019 - 08.06.2019
02.12.2018 - 31.01.2019
Minna Heikinheimo, Manne Viljamaa
Etätehtävien lista on julkaistaan Tabulassa. Etätehtäviä yhteensä neljä.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
1 op
3 op
0-5
AHOT -menettelyllä.
Yrittäjäluennot metsäalan yrityksistä
Verkkotentti pidetään avoimena yhden viikonlopun ajan, sovitaan tarkemmin ryhmän tilanteeseen sopivaksi.
Lähiopetusta kolmena viikonloppuna yht. 23 h
Itseopiskelu: etätehtävät ja tiedonhankinta 110 h
Tutustuminen metsäalan yritystoimintaan
Korjuuyrittäminen ja konekustannuslaskelmat
Liiketoimintasuunnitelma ja laskentatoimi
Yrittäjäpolitiikka ja lainsäädäntö
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet pääosin. Opiskelija tuntee metsäalan yrittäjyyden peruskäsitteet ja tuntee korjuuyrittämisen toimintaympäristön. Opiskelija osaa tehdä yrityksen toimintasuunnitelman ja osaa lukea yritystoiminnan talousmittareita. Opiskelija osaa laatia konekustannuslaskelman.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet hyvin. Opiskelija hallitsee metsäalan yrittäjyyden peruskäsitteet ja tuntee metsäalan yrittäjyysmahdollisuuuksia. Opiskelija osaa tehdä yrityksen toimintasuunnitelman ja osaa laatia siihen liittyvän taloussuunnittelun. Opiskelija osaa laatia konekustannuslaskelmia. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi metsäalan yrittäjyyden käsitteet ja tuntee laajasti metsäalan yrittäjyysmahdollisuuuksia. Opiskelija osaa tehdä yrityksen toimintasuunnitelman ja osaa laatia siihen liittyvän taloussuunnittelun. Opiskelija osaa laatia konekustannuslaskelmia ja perustella niiden kustannusrakenteet. Opiskelijalla on kiitettävät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Manne Viljamaa
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
Pertti Hourunranta, Ari Nieminen, Simo Jaakkola, Ville Manner ja Timo Makkonen
OSAAVA YRITTÄJÄ METSÄKONEALALLA
PBL, pienryhmätyöskentely, luennot, vierailijaesitelmät, kirjallisuuskatsaus, laskentaharjoitukset,
Tutoriaalit 30 % Yritysidean kehittämistehtävä 50% Yritystoiminnan perusteet -verkkotentti 20%
Kirjaessee (S)
Innoevent -raportti (S)
Kustannuslaskelmat (S)
Suomi
01.11.2018 - 15.12.2018
08.09.2018 - 02.11.2018
Miia Seilonen, Heidi Peltolehto, Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Pakollisia ovat erikseen osoitetut tehtävät mm.
- Konekustannuslaskelma, ja yritysidea -tehtävän yrityksen kassavirtalaskelma
- Kirjaessee -tehtävä
- Asiakaspalvelun arviointi /mystery shopping
- vierailijaluennot sekä
- yritysideatehtävän esittäminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
2 op
2 op
0-5
AHOT -menettelyllä
Vierailijaluennoitsijat mm. metsäpalvelu- ja/tai -metsäkoneyrityksestä.
Yritystoiminnan perusteita -verkkotentti viikolla 50
Kontaktiopetusta n. 135 h.
Innoevent -tapahtuma viikolla 45 (n 30h)
Itsenäinen tiedonhankinta ja tehtävien laatiminen n. 130 h
Kurssi on jaettu kolmeen PBL -sykliin.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti. Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet pintapuolisesti. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteitä ja malleja.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin liiketoimintasuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä yritystoiminnasta. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelman tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida yritystoimintaa sujuvasti ja perustellusti ja osaa kiteyttää olennaiset asiat yritystoiminnasta Busines Model Canvas -taulun avulla. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Bergström Seija, Leppänen Arja 2015. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Kurssilla osoitetulta osin.
Monimuoto-toteutus
Lähiopetusta
Itsenäistä tiedonhankintaa
Etätehtäviä
Kirjallisuutta
Valmennusmenetelmät
Ryhmätyöt
Molempiin lähiviikonloppuihin liittyy ennakkotehtävä, jotka tulee suorittaa hyväksyttävästi S
Asteikolla 1-5 arvioitavia tehtäviä ovat
- Markkinoinnin kehitystehtävä (60 %)
- Minä työnhakijana ja metsäalan markkinoijana metsäasiantuntijan tehtävässä (40 %)
Suomi
11.03.2019 - 08.06.2019
02.12.2018 - 09.04.2019
Minna Heikinheimo, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
1 op
3 op
0-5
AHOT-menettely
Vierailijaluennoitsija 24.5.
Lähiopiskelua kurssilla on yht. 28h kahtena viikonloppuna
Itsenäistä opiskelua noin 110h
Ensimmäinen lähiviikonloppu keskittyy markkinoinnin perusteisiin ja toisella lähijaksolla tutustumme markkinointiin metsäalalla. Toisella lähijaksolla on markkinoinnin tehtävän esitykset.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet pääosin. Hän tuntee markkinoinnin keskeiset käsitteet ja tietää miten markkinointia toteutetaan metsäalalla. Opiskelija tietää markkinoinnin keinoista, asiakkuuksien merkityksestä ja ylläpidosta sekä palvelujen laadun merkityksestä. Opiskelija ymmärtää perusteet eri asiakasryhmien vaatimista markkinointikeinoista ja palveluiden tuotteistamisesta. Opiskelija ymmärtää puupohjaisen tuotteen ketjun metsänomistajalta loppukäyttäjälle ja sen markkinoille asettamat vaatimukset.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet hyvin. Hän tuntee markkinoinnin käsitteet ja tietää miten markkinointia toteutetaan metsäalalla.
Opiskelija tietää markkinoinnin keinot ja tavoitteet, asiakkuuksien merkityksen ja hallinnan sekä palvelujen laadun merkityksen.
Opiskelija ymmärtää eri asiakasryhmien vaatimat markkinointikeinot ja palvelujen tuotteistamisen. Opiskelija ymmärtää puupohjaisen tuotteen ketjun metsänomistajalta loppukäyttäjälle ja sen markkinoille asettamat vaatimukset. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa kaikkea oppimaansa metsäalan työtehtävissä.
Opiskelija on saavuttanut oppimistavoitteet kiitettävästi. Hän tuntee kiitettävästi markkinoinnin käsitteet ja miten markkinointia toteutetaan metsäalalla. Opiskelija tuntee kiitettävästi markkinoinnin keinot ja tavoitteet, asiakkuuksien merkityksen ja hallinnan sekä palveluiden laadun merkityksen. Opiskelija ymmärtää eri asiakasryhmien vaatimat markkinointikeinot ja palvelujen tuotteistamisen yleisesti ja metsäalalla. Opiskelija tuntee puupohjaisen tuotteen ketjun metsänomistajalta loppukäyttäjälle ja sen markkinoille asettamat vaatimukset. Opiskelijalla on kiitettävät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Eveliina Asikainen
Suomi
03.09.2018 - 07.06.2019
06.08.2018 - 30.09.2018
Taru Owston, Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Eija Lähteenmäki, Eeva Sundström, Manne Viljamaa, Eveliina Asikainen, Jyrki Ala-Myllymäki, Riitta Vihuri, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
Eveliina Asikainen
Suomi
15.04.2019 - 31.12.2020
10.04.2019 - 31.01.2020
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Eeva Sundström
lähiopetus,opetuskeskustelut,
harjoitukset,
ongelmalähtöinen opiskelu, vierailevien luennoitsijoiden esitykset
Suomi
27.08.2018 - 21.12.2018
02.07.2018 - 10.09.2018
25 - 35
Eeva Sundström, Eija Lähteenmäki, Harri Saarinen, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Osittainen hyväksiluku mahdollista (tietokoneen käyttö).
Metsäalan organisaatioiden ja Meto Ry:n edustajien vierailut koululla.
Eeva Sundström
Tabulassa: 6M00DO27-3001 Oppimisen taidot 2
lähiopetus,opetuskeskustelut,harjoitukset
Suomi
18.01.2019 - 20.12.2019
19.12.2018 - 21.01.2019
Eeva Sundström, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
Hyväksytty/hylätty
Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista orientoiviin opintoihin ja opettajatuutorin järjestämiin tapaamisiin. Lisäksi hyväksytty suoritus edellyttää omien opintojen suunnittelua ja toteutumisen seurantaa.
Eeva Sundström
Opettajan opintojaksolla jakama materiaali.
AcrGIS Desktop Help
AcrGIS Resource Center 10.2
www.karttapaikka.fi
www.paikkatietoikkuna.fi
youtube- videoita löytyy runsaasti
Kirjallisuutta:
Nimeke:Globus. GIS / Markku Löytönen, Tuuli Toivonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta ; [kartat ja graafit: Kauko Kyöstiö].
Osa: GIS /
Julkaistu:Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2003.
Ulkoasu:193 s.
Nimeke:Geographical information systems and science / Paul A. Longley ... [et al.].
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Chichester : John Wiley & Sons Inc., 2005.
Holopainen, M,Tokola, T.,Vastaranta, M., Heikkilä, J., Huitu, H., Laamanen, R., Alho, P.2015. Geoinformatiikka Luonnonvarojen hallinanssa. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 7.
Englanninkielisiä E-kirjoja saatavilla.
lähiopetus
tunneilla tehtävät harjoitukset
harjoitustehtävät
tentti tehdään tietokoneella ArcMap- ohjelmistoa hyödyntäen, vastaus palautetaan Tabulaan.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Harjoitustyö: hyväksytty/hylätty, mahdollisuus korottaa arvosanaa
Tentti: arvioidaan asteikolla 1-5. Tentti on soveltava tentti ja se toteutetaan verkkotenttinä Tamkilla. Tenttiä varten opiskelijat saavat paikkatietoaineistoa, mutta kysymykset löytyvät Tabulan verkkotentistä. Tentti tehdään annetulla aineistolla ArcMapilla ja vastaukset palautetaan verkkotenttiin. Tentissä saa hyödyntää omia muistiinpanojaan, luentomateriaalia, internettiä, oppituntien aikana käytettyjä paikkatietoaineistoja ja harjoituksia. Sähköpostia ja puhelinta ei saa käyttää.
Suomi
15.10.2018 - 31.01.2019
23.04.2018 - 14.10.2018
0 - 30
Eeva Sundström, Manne Viljamaa
Opintojaksolla käytetään ArcGIS- ohjelmistoa. Opiskelijat saavat käyttöönsä ohjelmiston lisenssin omaan kannettavaan tietokoneeseen.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Paikkatietojärjestelmät ovat metsäalan organisaatioissa yleisesti käytetty työkalu ja metsätietojärjestelmän osa. ArcMap- pohjaiset metsätietojärjestelmät ovat käytössä ainakin Metsähallituksella ja Metsäkeskuksella.
25.1.2018
Uusinnasta sovitaan myöhemmin.
Lähiopetusta 40 tuntia + tentti 4h. Opiskelijan omaa työtä n.145 tuntia.
- Koordinaattijärjestelmät
- Satelliittipaikannus
- Paikkatiedon hallinta (rasteri, vektori, ominaisuustieto)
- Paikkatietoaineistojen käyttöä
- Leikkausanalyysi ja vyöhykkeiden muodostaminen
- Karttatulosteen laatiminen
- Kohteiden paikantaminen maastossa gps-laitteella ja tiedonsiirto paikkatietojärjestelmään
Opiskelija osaa:
- ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan, osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja, erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan
- muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja
- etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen
- tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa
- tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa
- oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon
- luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella
- laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa
- yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen
- hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin
Opiskelija ei saavuta suurinta osaa tyydyttävän tason kriteereistä eikä hän palauta opintojakson totetuttamiseen sisällytettyjä tehtäviä hyväksytysti.
Eeva Sundström
Opettajan opintojaksolla jakama materiaali.
AcrGIS Desktop Help
AcrGIS Resource Center 10.1
www.paikkaoppi.fi
www.karttapaikka.fi
www.retkikartta.fi
www.paikkatietoikkuna.fi
http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Kirjallisuutta:
Nimeke:Globus. GIS / Markku Löytönen, Tuuli Toivonen, Ilta-Kanerva Kankaanrinta ; [kartat ja graafit: Kauko Kyöstiö].
Osa: GIS /
Julkaistu:Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2003.
Ulkoasu:193 s. : kuv., kartt. ; 24 cm + CD-ROM
Tekijä:Heywood, Ian.
Nimeke:An introduction to geographical information systems / Ian Heywood, Sarah Cornelius and Steve Carver.
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Harlow : Prentice Hall, 2002.
Tekijä:Burrough, Peter A.
Nimeke:Principles of geographical information systems / Peter A. Burrough and Rachael A. McDonnell.
Painos:Repr.
Julkaistu:Oxford : Oxford University Press, 1998
Nimeke:Geographical information systems and science / Paul A. Longley ... [et al.].
Painos:2nd ed.
Julkaistu:Chichester : John Wiley & Sons Inc., 2005.
lähiopetus
tunneilla tehtävät harjoitukset
harjoitustyö,sisältää myös gps:n käyttöä maastossa sekä tiedonsiirtoa.
erillinen Trimble- maastotallentimen käyttöharjoitus ja raportointi Tabulaan (tiedonkeruun suunnittelu, tiedon keruu maastossa ja tietojen siirto paikkatietojärjestelmään)
tentti tehdään tietokoneella ArcMap- ohjelmistoa hyödyntäen, vastaus palautetaan Tabulaan.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5.
Harjoitustyö: hyväksytty/hylätty, hyvin laaditulla harjoitustyöllä on mahdollista korottaa tentin arvosanaa
Trimble maastotallentimen käyttöharjoitus: arvioidaan asteikolla 1-5
Tentti: arvioidaan asteikolla 1-5
Tentti ja harjoitus 90%, Trimble- maastotallentimen käyttöharjoitus 10 %
Suomi
07.01.2019 - 19.04.2019
08.12.2018 - 11.02.2019
0 - 32
Eeva Sundström, Manne Viljamaa
Opintojaksolla käytetään ArcGIS- ohjelmistoa, joten osallistuminen tunneille on välttämätöntä
Osa atk-luokassa pidettävistä tunneista ryhmäjakoina (1/2 luokkaa), harjoitustyön tekemiseen varatut tunnit koko ryhmälle.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
4 op
0-5
Ei ole
Paikkatietojärjestelmät ovat metsäalan organisaatioissa yleisesti käytetty työkalu ja metsätietojärjestelmän osa. ArcMap- pohjaisia paikkatietoratkaisuja metsälan organisaatioiden tietojärjestelmissä. Metsävaratieto, tietostandardi metsäalan toimijoiden hyödynnettävissä.
To 11.4. ryhmä 1: klo 9 -12, ryhmä 2: klo 12 - 15
Pe 26.4. uusintatentti koko ryhmälle klo 12-15
Lähiopetusta n. 70 tuntia, opiskelijan omaa työtä n. 110 tuntia.
- Koordinaattijärjestelmät
- Satelliittipaikannus (teoria + maasto)
- Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät käsitteenä
- Paikkatietoaineistot
- Paikkatiedon hallinta (rasteri, vektori, ominaisuustieto)
- Leikkausanalyysi ja vyöhykkeiden muodostaminen
- Karttatulosteen laatiminen
- Kohteiden paikantaminen maastossa gps-laitteella ja tiedonsiirto paikkatietojärjestelmään
Opiskelija osaa:
- ladata ja lisätä paikkatietoaineistoa paikkatieto-ohjelmaan, osaa tehdä koordinaatistomääritykset ja hallitsee aineistoja, erottaa vektori- ja rastaeriaineistot toisistaan
- muokata kohteiden ulkoasua ja tehdä teemakarttoja
- etsiä kohteita kartta-aineistoista ja tallentaa haun tulokset omiksi karttatasoikseen
- tallentaa sijaintitietoa gps-laitteeseen ja siirtää aineistoa paikkatietojärjestelmään
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- muokata ja piirtää karttakohteita sekä päivittää ominaisuustietoa
- tuottaa vektorimuotoista paikkatietoaineistoa
- oikaista rasteriaineistoa koordinaatistoon
- luoda pistemäisiä kohteita koordinaattiarvojen perusteella
- laatia keskeiset elementit sisältävän karttatulosteen
Edellisten lisäksi opiskelija osaa:
- hallita eri koordinaatistoissa olevaa aineistoa
- yhdistellä vektoriaineistoja ja siirtää kohteita karttatasosta toiseen
- hyödyntää leikkaus- ja vyöhykeanalyysiä helppoihin analyysitarkoituksiin
Opiskelija ei saavuta suurinta osaa tyydyttävän tason kriteereistä eikä hän palauta opintojakson totetuttamiseen sisällytettyjä tehtäviä hyväksytysti.
Perttu Arminen
Suomi
04.03.2019 - 28.09.2019
18.12.2018 - 03.03.2019
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Perttu Arminen
Suomi
16.04.2019 - 31.12.2019
16.03.2019 - 15.04.2019
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Perttu Arminen
Suomi
20.05.2019 - 31.12.2019
04.05.2019 - 09.09.2019
Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Jukka Tohu
Tabulan oppimateriaalit
Mittaus ja laatu, Metsätehon koulutusmateriaali (saatavissa http://www.puuhuolto.info/mittaus/start.html)
Luken tietopaketti Mittaus (saatavissa https://www.luke.fi/avoin-tieto/metsa/puutavaranmittaus/)
E-oppimisympäristöt KNOWPaper, KNOWPulp ja KNOWTimber (saatavissa TAMK kirjaston kautta)
Lisäksi uutta materiaalia (https://sahateollisuuskirja.fi ja https://www.puulevyteollisuuskirja.fi/) - vaativat rekisteröitymisen)
Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta (saatavissa http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537476/luke-luobio_59_2016.pdf?sequence=8)
Suositeltava kirjallisuus
Kärkkäinen 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet
Inkinen, Tuohi 2003. Momentti 1 Insinöörifysiikka (ei pakollinen, toimii hyvänä taustamateriaalina)
Sipi, Marketta 2009. Puutavaran mittaus
Opetushallitus 2002. Puutuoteteollisuus osat 1 – 5 ja/tai verkkosivusto http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutuoteteollisuus/index.html
Jääskeläinen, Sundqvist 2007. Puun rakenne ja kemia
Muu kurssilla osoitettu materiaali
Pbl, johon sisältyy luentoja, harjoituksia, vierailuja, maastoharjoituksia, laboraatioita, raporttien laatimista sekä tentit.
Opintojaksopalaute on pakollinen osasuoritus
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiin vaikuttavat
- raportti (20 %)
- tentit (40 %)
- biotalouden lukupiiri (10 %)
- fysiikan teoria ja laboratoriotyöt (20 %)
- tutoriaalityöskentely (10 %)
Opintojen hyväksytty suorittaminen edellyttää harjoituksien tekemisen annetussa aikataulussa sekä osallistumisen pakollisiin osuuksiin, joita ovat harjoitukset, vierailut/retkeilyt ja vierailijaluennot. Harjoituksiin osallistuminen vaikuttaa arvosanaan, yli 90 % osallistuminen voi korottaa arvosanaa ja alle 60 % osallistuminen alentaa arvosanaa.
Jokaisesta tentistä ja kirjallisesta harjoitustyöstä tulee saada arvosanaksi vähintään 1. Laboratoriotyöt ja tiedonhankinnan opetustunnit ovat pakollisia.
Tiedonhankinta arvioidaan arvosanalla S (suoritettu)
Jos pakollisia harjoituksia ei palauteta annetussa aikataulussa, niin opintojakson arvosanaa pudotetaan 0,5 yksikköä/palauttamaton harjoitus. Jos opintojakson arvosana tästä syystä menee hylätyksi, niin opintojakso on suoritettava uudelleen, ellei arvioitavien osien (tenttien) arvosanan korotus onnistu uusintatenteissä.
Suomi
07.01.2019 - 10.03.2019
15.11.2018 - 31.12.2018
Jukka Tohu, Reijo Manninen, Arto Nikkilä, Manne Viljamaa, Tero Kansanaho, Merja Hanhimäki, Perttu Arminen, Pasi Arvela
Opintojakson opetus on integroitu yhteen kirjoitusviestinnän opetuksen kanssa - samat raportit molempiin opintojaksoihin.
Opintojaksolla on käytössä erilaisia pienryhmiä, joille on osittain omat opetuskerrat.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Tuotantolaitosvierailut:
Puutuoteteollisuus: piensaha ja sahauslaskelmat, sahavierailu
Kemiallinen metsäteollisuus: vierailu sellu- ja/tai paperitehtaalla
Maastoharjoituksissa käytetään työelämänedustajilta saatuja kohteita
Verkkotentit: 8.2. (aiheena lähinnä puutuoteteollisuus) ja 8.3. (aiheena lähinnä kemiallinen metsäteollisuus, puutavaran mittaus)
Fysiikan tentti ma 4.3.
Verkkotentin 1 uusinnat
- 19.2. - 20.2. Ilmoittautuminen Jukalle s-postilla maanantaihin 18.2. klo 14 mennessä.
- Viikolla 11. Ilmoittautuminen Jukalle s-postilla perjantaihin 8.3. klo 12 mennessä.
Toisen tentin uusinnat alustavasti sovittuna 22.3. ja 28.3. (ilmoittautuminen s-postilla Jukalle viimeistään viikkoa ennen tenttiä)
Kontaktiopetus ~ 145 h, josta
- fysiikan teoriaa ja fysiikan labrat ~30 h
- tiedonhankinta ~6 h
- paperilabrat ~6 h
- muut luennot ja harjoitukset ~85 h
Vierailut ~15 h
Itsenäinen opiskelu ~100 h
Opintojakson tutoriaalisyklit ovat seuraavat:
1. Puutuoteteollisuus (vko 2-5)
2. Kemiallinen metsäteollisuus (vko 5-8)
Lisäksi viikoilla 8 ja 10 on erillinen jakso jossa käsitellään biotalouden merkitystä Suomelle.
Opintojaksoon on integroitu fysiikan ja tiedonhankinnan opetusta. Fysiikassa on puuraaka-aineeseen ja sen ominaisuuksiin liittyvää fysiikkaa, sekä teoriaa, että laboraatioita.
Tiedonhankinta on jaksotettu tutoriaalisykleihin.
Samanaikaisesti on myös kirjoitusviestinnän opetusta, jossa harjoitustehtävinä käytetään opintojakson raportteja.
Opiskelija tietää metsäteollisuuden jalostusalat sekä niissä syntyvät päätuoteryhmät, ja tietää metsäsektorin roolin Suomen kansantaloudessa.
Hän tietää Suomessa käytettävät tärkeimmät puutavaralajit, niiden tärkeimmät mitta- ja laatuvaatimukset ja eri puutavaralajien käytön eri jalostusaloilla.
Hän osaa puutavaran mittauslainsäädännön tärkeimpien mittausmenetelmien osalta ja osaa mitata puuta tien varressa.
Hän osaa hakea ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää tärkeimmät puun teolliset jalostusprosessit sekä niissä syntyvät tuotteet ja sivutuotteet.
Opiskelija tietää tärkeimpien puunjalostusprosessien vaatimukset puuraaka-aineille, ja ymmärtää miten vaatimukset näkyvät puutavaran- mitta ja laatuvaatimuksissa.
Hän tuntee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa tietoa puutavaran mittaamiseen keskeisten mittausmenetelmien osalta.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialan tietoa laatiessaan raportteja.
Opiskelija osaa laskea puuraaka-aineen käytön hyötysuhteet tärkeimpien jalostusprosessien osalta, tuotteiden ja sivutuotteiden osalta.
Opiskelija tuntee puuraaka-aineen olennaisimmat fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistaa miten nämä vaikuttavat puun teolliseen käyttöön, ja ymmärtää miten eri tekijät vaikuttavat puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksiin.
Opiskelija tietää eri puuraaka-aineen ominaisuuksien vaikutukset lopputuotteisiin tärkeimpien jalostusprosessien osalta.
Hän hallitsee puutavaran mittauslainsäädännön ja osaa soveltaa sitä eri mittausmenetelmien käyttöön.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialansa tietoa laatiessaan raportteja huomioiden lähdekritiikin ja osaa tehdä lähdeviittaukset ja lähdeluettelon.
Kun seuraavista osioista on tullut hylätty suoritus:
- Tentistä on tullut hylätty eli alle 50% maksimipisteistä.
- Raporteista on saanut arvosanan hylätty.
- Palauttamattomien harjoitusten johdosta arvosana laskee nollaan
Manne Viljamaa
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009. Uusittu painos 2015, joka löytyy myös työoppaana verkkojulkaisuna.
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin: Mm
Metsäoikeus, Matti Kivilinna 2015 ja Metsäsäädökset, Matti Kivilinna 2016.
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006: Puukauppa , valmistelu, sopimus, puutavaran mittaus, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut -esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon sivuilta (www.metsateho.fi)
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, harjoitustyöt, tentti, ongelmalähtöinen opiskelu, itsenäinen opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Kasvio 15 %
Puukaupan osuus 20 % (tentti)
Näyttökoe maastossa 30 % (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset) puunkorjuun suunnittelun harjoitukset)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun leimikkomaastotöistä tulee palaute toimeksiantajalta ja ryhmä antaa jäsenilleen vertaisarvioinnin. 15 %
Tutoriaalityöskentely 20 %
Kurssiin kuuluvia muita harjoituksia ovat: puustonarviointiharjoitus, puukaupan palvelut -tehtävä, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona, Oma metsä-raportti sekä Puuvirtaharjoitukset. Tehtävät voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti ja niiden laiminlyönti alentavasti.
Läsnäolopakollisia ovat ryhmässä tehtävät harjoitustyöt sekä vierailut ja vierailijaluennot.
Suomi
21.08.2018 - 14.10.2018
22.07.2018 - 23.08.2018
0 - 30
Jukka Tohu, Miia Seilonen, Petri Keto-Tokoi, Jenni Kokkarinen, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Toteutus alkaa maanantaina 20.8.2018 klo 10:15 kurssin esittelyllä. Ensimmäisellä viikolla käydään läpi metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ja niiden tunnistamista sekä luonnonhoitoa Petri Keto-Tokoin johdolla. Ensimmäinen sykli käsittelee puukauppaa ja toinen puunkorjuun suunnittelua. Ensimmäiseen viikkoon eivät sisälly tutoriaali-istunnot, mutta sisältö kuuluu tentittäviin asioihin.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
2 op
2 op
0-5
Keskusteltava vastuuopettajan Manne Viljamaan kanssa.
Harjoitustyöt tehdään todellisille puukaupan ja puunkorjuun kohteille, jotka saadaan yritysyhteistyökumppaneilta. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja Mhy:een.
Puukaupan tentti 14.9.2018
Lopputentti on näyttökoe maastossa 12.10.2018 (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset)
Uusintatenttipäivät syyslukukaudella 2018 ovat metsän yhteisinä uusintakoepäivinä. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen uusintapäivää vastuuopettajalle.
Lähi- ja maasto-opetus n. 155 h, itsenäinen työskentely n. 160 h.
Puukauppatavat, puukaupan vaiheet, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarissa
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä aloitusviikolla ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn. Jos opiskelijalla on poissaoloja yli 30% pakollisista osioista, hänen suorituksensa voidaan hylätä.
Perttu Arminen
Ensiapu:
- Korte, H. (2017). Ensiapu (1. painos.). Helsinki: Suomen Punainen Risti.
- https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet
- luennot
Puunhankinta:
Kirjallisuus: Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.)2005. Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003. Hyvän metsänhoidon suositukset / [julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio], 2007.
Verkkoaineistot:
Metsätehon puuhuolto-opas:http://www.metsateho.fi/kattava-sahkoinen-puuhuolto-opas/
tai http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas-vanha
Moottorisahan käyttö: http://www.jonsered.com/fi/chainsaws/safety-first/
Muu kursseilla osoitettu materiaali: http://tabula.tamk.fi/
Ensiapu: teorialuennot, ryhmätyöt, käytännön harjoitukset, näytöt ja tentti
Puunhankinta: Tutoriaalityöskentely, teorialuennot, harjoitukset virtuaaliympäristöissä (Puuvirta ja virtuaalinen leimaustehtävä), käytännön hakkuuharjoitus, vierailu hakkuutyömaalla.
Ensiapu: 100% läsnäolo tunneilla ja aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Ensiavun arviointi hyväksytty / hylätty.
Puunhankinnan arviointiin vaikuttavat kirjallisuustentti (70 %), tutoriaalityöskentely korottavasti, ja hakkuuharjoitus (30%). Muita pakollisia osasuorituksia (S) ovat Puuvirta -harjoitus ja terminologiatehtävä. Maasto-opetuksessa vaaditaan läsnäoloa neljänä päivänä, hakkuuharjoituksessa on oltava aloituspäivänä sekä kolmena muuna päivänä. Hakkuuharjoitukseen osallistuminen vaatii turvallisuuskoulutukseen osallistumista ja voimassa olevan esiapukortin. Työturvallisuuden vaarantaminen hakkuulla alentaa kurssin arvosanaa.
Suomi
30.10.2018 - 21.12.2018
22.09.2018 - 21.10.2018
Elisa Airikkala, Jenni Kokkarinen, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Kurssin osasuorituksia voi saada aiemmin hankitun osaamisen perusteella mm. hakkuuharjoituksesta (osoitus todistuksella).
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ensiavun tentti examissa 21.11.2018 mennessä. Kokeesta saatava 50% oikein. Uusinnat ilmoitetaan myöhemmin. Varaa ajoissa aika kokeeseen.
https://exam.tamk.fi/enroll/exam/31694?code=6M00BG34-3006
Puunhankinnan kirjallisuustentti 20.12.
Ensiapukurssi 20 h (SPR vaatimusten EA 1-vaatimusten mukaisesti) ( 8 h teoriaa, 3x 4h harjoitustunnit)
Luennot: n. 20 h
Ohjatut harjoitukset n. 20 h
Hakkuuharjoitus 40 h
Itsenäinen opiskelu 35 h
Ajankäyttö yhteensä n. 135 h.
Kirjallisuustentistä tulee saada vähintään 50 - 60 % pistemäärästä. Hakkuuharjoituksen arvioinnissa hyväksytyn saa, kun osallistuu vaaditun määrän ja osaa käynnistää sahan ja kaataa, karsia ja katkoa puun ohjatusti. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Opiskelija joka vaarantaa oman tai muiden työturvallisuuden hakkuukurssilla saa kurssiarvosanaksi tyydyttävän.
Kirjallisuustentistä tulee saada 70-80% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ojeistuksen mukaisesti.
Kirjallisuustentistä tulee saada 90% pistemäärästä. Hakkuuharjoituksessa opiskelija osaa valita poistettavat puut omatoimisesti, osaa kaataa, karsia ja katkoa puut turvallisesti ja ergonomisesti oikeisiin puutavaralajeihin ja hänen työskentelynsä työpisteellä on loogista ja sujuvaa.
Opiskelija ei osallistu vaadittavaa määrää kurssilla, hänellä on puuttuvia osasuorituksia tai hänen kirjallisuustenttinsä on hylätty. Kirjallisuustentissä on saatava vähintään 50 % maksimipistemäärästä. Tutoriaalin arvosana määräytyy PBL -ohjeistuksen mukaisesti.
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 30 % (välitentti 10 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 40 % (esitys 5 %, kirjallisuuskatsaus 25 %, excel- ja Puuvirta harjoitukset 10 %)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Jos pakollisia harjoituksia ei tee ilmoitetussa aikataulussa, niin tämä laskee opintojakson arvosanaa.
Suomi
03.09.2018 - 20.12.2018
24.04.2018 - 01.06.2018
Jukka Tohu, Miia Seilonen
1. syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
2. Syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puutase harjoitus
- Vuosisuunnittele harjoitus
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 30.10.
Lopputentti 12.12.
Uusintatentit metsän uusintapäivissä marras- ja joulukuussa (välitentti) ja tammi- ja helmikuussa)
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 37~44
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 44~50
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus opintojakson aikana.
Kirjallisuuskatsausta tehdään opintojakson kontaktiopetuksen aiheiden aikataululla.
Lukupiiri johtamiseen liittyen viikolla 40
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään viikoilla 48.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Perttu Arminen
Metsäteknologian perusteet, 2003. Jori Uusitalo
Tapion taskukirja: Puutavaran kaukokuljetusta ja metsäteitä käseitelevät luvut
Kurssilla osoittava kirjallisuus ja verkkolähteet
PBL, Itsenäinen opiskelu, luennot, harjoitustehtävät, maastoretkeilyt ja -harjoitukset, puuvirtaharjoitukset
Arviointiin vaikuttavat:
Tuoriaalityöskentely 20%
Kalustoesittelyt 10%
Autoraportti 20%
Tentti 50%
Myöhässä palautettu tehtävä alentaa arvosanaa
Pakollisia osatehtäviä (S): Saksiharjoitus ja hakkuukonemittaus, apteerausharjoitus
Vierailut ja vierailijaluennot ovat pakollisia
Suomi
07.01.2019 - 08.03.2019
08.12.2018 - 06.01.2019
Jukka Tohu, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Puutavara-auton toimintaan tutustuminen kuljettajan ajovuoron ajan, raportointi.
Vierailija SKAL
Tutustuminen puunhankintayrityksen kuljetusten ohjaukseen, yritysvierailu.
Tutustuminen Puunkorjuun tietojärjestelmiin, Log- ja Wood Force koulutusmateriaalit
Tentti 11.2.2019
Lähiopetus 57 h
Harjoitukset 24 h
Itsenäinen opiskelu n. 108 h
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarikoneessa.
Opiskelija osaa laatia puunkorjuun työohjelmia, tuntee käytettävän puunkorjuu- ja kuljetuskaluston sekä sen rajoitteet. Opiskelija tietää kuljetusväylien merkityksen ja tietojärjestelmien käytön puunhankinnassa.
Opiskelija osaa tehdä puunkorjuun työohjelmia sekä hyödyntää paikkatietoa puunhankinnassa. Opiskelija tietää varastoinnin vaikutuksen puun laatuun. Opiskelija osaa valita kohteelle sopivan korjuu- ja kuljetuskaluston sekä tietää metsäsektorin kuljetuksissa käytettävät kuljetusmuodot.-tietää kuljetusten ohjausjärjestelmien perusteet ja osaa tehdä kuljetusmääräyksiä.
Opiskelija osaa tehdä puunhankinnan resurssilaskelmia.
Opiskelija hallitsee katkonnanohjauksen periaatteet, osaa tulkita ja muokata ohjaustiedostoja.
Opiskelija ei ymmärrä puunkorjuun työohjelmien merkitystä puunhankinnassa eikä tunne puunhankinnassa käytettäviä työkoneita.
Joni Sallila: PROTOCALL TEKNIKBITEN (Tammertekniikka, 5. uudistettu painos, tammikuu 2016) + muu ammattialakohtainen materiaali Tabulassa.
Alkutesti, lähiopetus, harjoitukset, kotitehtävät, itsenäinen + ohjattu verkko-opiskelu
(Tabula), itsenäinen työskentely / ryhmätyöskentely,
kielioppitesti, kirjallinen koe, suullinen koe.
Asteikko 0-5. Kokeet, kotitehtävät ja tuntiaktiivisuus.
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
09.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Esitiedot Lukion ruotsi tai vastaava kielitaito. B1-tason kielitaito.
Oppimistavoitteet: Opiskelijalla on sellainen koulutusohjelman mukainen ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Opiskelija selviytyy oman ammattialansa kirjallisista ja suullisista tehtävistä pohjoismaissa sekä kaksikielisellä alueella Suomessa.
Opiskelija osaa kertoa työympäristöstään sekä oman alansa toiminnoista.
Tieto virtuaalisuudesta opiskelijalle: Osittainen verkkototeutus.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Näyttökoe
Kielioppitesti 7. 9. 2018
Kirjallinen ja suullinen koe 30. 11. 2018
Uusinnat / korotukset 14. 12. 2018
Kommunikaatiotilanteet: mm. puhelin, s-posti, lentokenttä, tehdasalue, yritysvierailu, tapaaminen, ihmisten esittely toisilleen, tienneuvominen, kysyminen, hotellissa asuminen, tuotekuvaus, neuvottelu, tehdaskierros, ravintola.
Ammattialakohtaiset lisätekstit. Peruskieliopin kertaus + kielioppitesti.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman tekniikan alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköpostiviestit, reklamaatiot, puhelintilanteet ja raportoinnit.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia teknisiä ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistäaiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa teknisiä ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja,
esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa teknisiä ohjeistuksia.
Ari Vanamo
Suomi
07.01.2019 - 26.04.2019
06.11.2018 - 20.01.2019
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
-Joni Sallila: PROTOCALL TEKNIKBITEN (Tammertekniikka, 5. uudistettu painos, tammikuu 2016) + muu ammattialakohtainen materiaali Tabulassa.
Alkutesti, lähiopetus, harjoitukset, kotitehtävät, itsenäinen + ohjattu verkko-opiskelu
(Tabula), itsenäinen työskentely / ryhmätyöskentely,
kielioppitesti, kirjallinen koe, suullinen koe.
Asteikko 0-5. Kokeet, kotitehtävät ja tuntiaktiivisuus.
Suomi
10.08.2018 - 15.12.2018
02.12.2017 - 03.08.2018
Katri Kallinen
Esitiedot Lukion ruotsi tai vastaava kielitaito. B1-tason kielitaito.
Oppimistavoitteet: Opiskelijalla on sellainen koulutusohjelman mukainen ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.
Opiskelija selviytyy oman ammattialansa kirjallisista ja suullisista tehtävistä pohjoismaissa sekä kaksikielisellä alueella Suomessa.
Opiskelija osaa kertoa työympäristöstään sekä oman alansa toiminnoista.
Tieto virtuaalisuudesta opiskelijalle: Osittainen verkkototeutus.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Näyttökoe
Kielioppitesti 7. 9. 2018
Kirjallinen ja suullinen koe 30. 11. 2018
Uusinnat / korotukset 14. 12. 2018
Kommunikaatiotilanteet: mm. puhelin, s-posti, lentokenttä, tehdasalue, yritysvierailu, tapaaminen, ihmisten esittely toisilleen, tienneuvominen, kysyminen, hotellissa asuminen, tuotekuvaus, neuvottelu, tehdaskierros, ravintola.
Ammattialakohtaiset lisätekstit. Peruskieliopin kertaus + kielioppitesti.
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman tekniikan alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköpostiviestit, reklamaatiot, puhelintilanteet ja raportoinnit.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia teknisiä ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistäaiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa teknisiä ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman tekniikan alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja,
esim. sähköpostiviestejä, reklamaatioita, puhelintilanteita ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa teknisiä ohjeistuksia.
Ari Vanamo
Suomi
07.01.2019 - 26.04.2019
06.11.2018 - 27.01.2019
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Opiskelija osaa kertoa pääosin ymmärrettävästi mutta lyhyesti ja yksipuolisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa. Opiskelija osaa hankkia ja ymmärtää oman alansa tietoa helppolukuisista lähteistä.
Opiskelija osaa esitellä yksinkertaisesti keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä selviytyy pääosin ymmärrettävästi tavallisimmista keskusteluista.
Opiskelija osaa toimia ennakoitavissa toimenkuvansa vaatimissa työelämäkontakteissa, esim. sähköisessä viestinnässä, puhelinviestinnässä, neuvontatilanteissa, palavereissa ja raportoinneissa.
Opiskelija osaa tulkita oman alansa yksinkertaisia ohjeistuksia ja laatia niitä pääosin ymmärrettävästi.
Opiskelija osaa kertoa keskeiset asiat koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään eheänä kokonaisuutena esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa keskeisimmistä lähteistä ja seurata oman alansa kehitystä yleisellä tasolla.
Opiskelija osaa esitellä keskeisimmät asiat yritysten ja organisaatioiden toiminnasta, tuotteista, prosesseista ja palveluista sekä keskustella näistä aiheista.
Opiskelija osaa hoitaa keskeisimpiä toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa laatia ja ymmärtää oman alansa ohjeistuksia melko hyvin.
Opiskelija osaa kertoa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja -tehtävistään esim. työnhakutilanteessa.
Opiskelija osaa itsenäisesti ja monipuolisesti hankkia, käsitellä ja soveltaa oman alansa tietoa ja seurata alansa ammatillista kehitystä laaja-alaisesti.
Opiskelija osaa esitellä sujuvasti yritysten ja organisaatioiden toimintaa, tuotteita, prosesseja ja palveluita sekä keskustella aloitteellisesti näistä aiheista. Opiskelija osaa hoitaa vaivattomasti ja asianmukaisesti toimenkuvansa vaatimia työelämäkontakteja, esim. sähköistä viestintää, puhelinviestintää, neuvontatilanteita, palavereja ja raportointia.
Opiskelija osaa ymmärtää vaikeuksitta ja laatia selkeitä oman alansa ohjeistuksia.
Eeva Sundström
Suomi
18.01.2019 - 20.12.2019
19.12.2018 - 09.02.2019
Eeva Sundström, Pekka Kaatiala
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Virrat
0-5
Jukka Tohu
Metsäsertifiointijärjestelmät (http://pefc.fi/ ja https://fi.fsc.org/fi-fi)
SFS-EN ISO 9000 Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/9/394307.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14001 Ympäristöjärjestelmät. Vaatimukset ja niiden soveltamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/394293.html.stx (vaatii kirjautumisen Finnaan)
SFS-EN ISO 14004:2016 Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä toteuttamisohjeita, saatavissa https://online.sfs.fi.elib.tamk.fi/fi/index/tuotteet/SFS/CENISO/ID2/1/413684.html.stx
(vaatii kirjautumisen Finnaan)
Forest Big Datan tulosseminaari 8.3.2016 Heurekassa aineistot, saatavissa http://www.metsateho.fi/forest-big-datan-tulosseminaari-8-3-2016-heurekassa/
Metsähyvinvointisivusto - saatavissa http://metsahyvinvointi.fi/
Muu kirjallisuus osoitetaan opintojaksolla
Pbl, jossa mukana luentoja, vierailuja/vierailijoita, harjoituksia, itsenäistä opiskelua
Tietojärjestelmän laatimisharjoitus yhteensä 20 %
Toiminta ja ympäristöjärjestelmien lukupiiri 20 %
Luentotentti 30 %
Tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisiin osuuksiin osallistuminen vaikuttaa aktiivisuuden osuuteen arvioinnissa (yli 90 % osallistuminen korottaa osion arvosanaa, alle 60 % osallistuminen alentaa sitä). Pakollisia ovat vierailut/vierailijat.
Opintojakson harjoitukset on palautettava annetussa aikataulussa. Harjoituksen palautus myöhässä laskee harjoituksen arvosanaa (viikko myöhässä arvosana laskee yhdellä, kaksi viikkoa kahdella, kuukausi kolmella, yli kuukausi maksimiarvosana on 1 koko opintojaksosta).
Suomi
09.01.2019 - 06.03.2019
15.11.2018 - 06.01.2019
Jukka Tohu, Eeva Sundström
Kontaktiopetus viikoilla 2-10
Muutokset edelliseen toteutukseen
- Vierailijoiden roolia pyritään täsmentämään
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole
Vierailijoita/vierailuja
Tentti 6.3.
Uusintatentit 22.3. ja 28.3.
Luennot ~25 h
Harjoitukset ~30 h
Vierailut/vierailijat ~15 h
Itsenäinen opiskelu ~100 h
Yksi Pbl-sykli
Luennot tietojärjestelmistä ja tietokantaharjoitus Jukka
Tietojärjestelmän laatimisharjoitus Eeva
Toiminta- ja ympäristöjärjestelmät Jukka
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden
Opiskelija tietää toiminta- ja ympäristöjärjestelmien yleisen rakenteen sekä ymmärtää näiden merkityksen metsäalan organisaatioiden toiminnassa
Opiskelija ymmärtää toiminnan ja tietojärjestelmien välisen yhteyden ja ymmärtää miten organisaation toiminta vaikuttaa tietojärjestelmille asetettaviin vaatimuksiin
Opiskelija on selvillä metsäalan yleisestä tietojärjestelmäkehityksestä
Edellisten lisäksi opiskelija pystyy omalla toiminnallaan osoittamaan, että kykenee hyödyntämään tehokkaasti metsäalan tietojärjestelmiä ja kykenee osallistumaan tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehittämishankkeisiin
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä suorituksia eri arviointiosuuksista.
Perttu Arminen
Kurssilla kerrattavat teemat valitaan oppimistavoitteista tehdyn kyselyn perusteella.
Pyrimme kertaamaan harjoitteluissa tarvittavia taitoja.
Harjoitukset, itsenäinen opiskelu, mahdollisesti luentoja ja vierailijaluentoja
Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen vaaditaan
EA1 päivityskoulutus tai EA1 tai EA2 kortti voimassa 5/2020 asti (mikäli otetaan kurssiohjelmaan)
Osaamiskyselyyn vastaaminen
Osallistuminen vierailijaluennoille (70%)
Kertausharjoitukset, osallistuttava kahden teemaan kertauksiin (mikäli EA kertausta ei oteta ohjelmaan)
Suomi
07.01.2019 - 26.04.2019
08.12.2018 - 06.01.2019
Eeva Sundström, Manne Viljamaa, Perttu Arminen
EA1 –kortin päivityskoulutuksen järjestäminen ei ole vielä varmaa.
Kerrattavista teemoista opiskelijat valitsevat itselleen tarkoituksenmukaiset.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Vierailijaluennoijat.
Opintojaksolla ei ole tenttejä
Luennot n. 15 h
Ensiapukurssi 16 h
Maastoharjoitukset ja -kertaukset 12-24 h
Itsenäinen opiskelu 30 h
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta.
Luennot, harjoitukset ja arvioitavat esitykset
Tietoisku ja yritysesittely arvioidaan asteikolla 0 - 5.
Video-CV ja viestijäkuva + kehittymissuunnitelma arvioidaan asteikolla hyv./hyl.
Aktiivinen osallistuminen.
Suomi
04.02.2019 - 30.04.2019
13.12.2018 - 11.01.2019
Eija Lähteenmäki
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Lähiopetusta on yhteensä xx tuntia.
- Opiskelija laatii opintojakson aikana video-CV:n. Video-CV:t katsotaan ja niitä kommentoidaan pienryhmissä. Saatu vertaispalaute kirjataan opintojakson päätteeksi kirjoitettavaan viestijäanalyysiin.
- Opiskelija valmistelee ja pitää opintojakson aikana kaksi puhe-esitystä: metsäaiheisen tietoiskun ja yritysesittelyn. Yritysesittely kuvataan kokonaan tai osittain. Opiskelija katsoo taltioinnin ja kirjaa siitä lyhyen itsearvioinnin viestijäanalyysiin.
- Opiskelijat järjestävät metsäaiheisen neuvontapisteen TAMKin aulatiloihin kansainvälisenä metsäpäivänä.
- Opintojakson päätteeksi kukin laatii itsestään kirjallisen viestijäanalyysin ja kirjaa kehittymissuunnitelman.
- opintojakson ja tehtävien esittely
- video-CV
- esiintymisjännitys
- ammatillinen vuorovaikutus
- puhe-esitykseen valmistautuminen
- tietoiskut
- yritysesittelyt
- viestijäanalyysi ja kehittymissuunnitelma
Opiskelija on osallistunut opetukseen ja suorittanut annetut tehtävät. Opiskelija viestii asiatyylisesti ja ymmärrettävästi.
Edellä mainitun lisäksi:
Opiskelija on suorittanut kaikki tehtävät tehtävänantoa noudattaen ja aikataulun mukaisesti. Vuorovaikutus- ja esiintymistilanteet ovat vastaanottajan ja tilanteen huomioivia ja rakenteeltaan toimivia. Esiintyessään opiskelija pitää katsekontaktin yleisöön ja puhuu omin sanoin.
Edellä mainitun lisäksi:
Opiskelija on osallistunut tuntikeskusteluun aktiivisesti ja rakentavasti. Hän viestii vakuuttavasti, innostuneesti ja vuorovaikutteisesti. Opiskelija esiintyy luontevasti ja asiallisesti onnistuen ylläpitämään yleisön mielenkiinnon koko esityksen ajan.
Opiskelijalla on suorittamattomia tehtäviä.
Oppimateriaali jaetaan Tabulan kautta.
Luennot, harjoitukset, arvioitavat esitykset
Tietoisku, yritysesittely ja viestijäanalyysi arvioidaan asiteikolla 0 - 5, kehittymissuunnitelma hyväksytty/hylätty.
Aktiivinen osallistuminen.
Suomi
07.01.2019 - 08.06.2019
08.12.2018 - 24.01.2019
Eija Lähteenmäki
Teollisuusteknologia
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
mahdollinen AHOT
Opiskelija valmistelee ja pitää opintojakson aikana kaksi puhe-esitystä: metsäaiheisen tietoiskun ja yritysesittelyn. Yritysesittely tai osa siitä videoidaan. Opiskelija kirjoittaa taltioinnin pohjalta esiintymisestään lyhyen itsearvioinnin. Kurssin päätteeksi opiskelija laatii viestintätaidoistaan SWOT-analyysin ja kirjaa kehittymissuunnitelman.
- Opintojakson esittely, esiintymisjännitys, puhe-esitykseen valmistautuminen
- Tietoiskujen harjoitteleminen ja pitäminen
- Yritysesittelyjen pitäminen
- Viestijäanalyysin laatiminen ja kehittymissuunnitelman kirjaaminen
Opiskelija on osallistunut opetukseen ja suorittanut annetut tehtävät. Opiskelija viestii asiatyylisesti ja ymmärrettävästi.
Edellisen lisäksi:
Opiskelija on suorittanut kaikki tehtävät tehtävänantoa noudattaen ja aikataulun mukaisesti. Puhe-esitykset ovat vastaanottajan ja tilanteen huomioivia ja rakenteeltaan toimivia. Esiintyessään opiskelija pitää katsekontaktin yleisöön ja puhuu omin sanoin.
Edellisen lisäksi:
Opiskelija on osallistunut tuntikeskusteluun aktiivisesti ja rakentavasti. Hän viestii vakuuttavasti, innostuneesti ja vuorovaikutteisesti. Opiskelija esiintyy luontevasti ja asiallisesti onnistuen ylläpitämään yleisön mielenkiinnon koko esityksen ajan.
Opiskelija ei ole suorittanut annettuja tehtäviä.
Ari Vanamo
Suomi
02.09.2019 - 24.04.2020
03.08.2019 - 01.09.2019
Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Suomi
23.09.2019 - 25.10.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Suomi
16.09.2019 - 16.11.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen, TAPIO
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Muutoksiin mahdollisia opintojakson alkuun asti.
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 45%
1. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle (S)
2. Biopolttoaineiden kuvaukset (10%)
3. Hankintaketjujen kustannusrakenne (10%)
4. Lämmöntuotanto (5%)
5. Metsäenergiajakeiden energiasisältö (5%)
6. Korjuun suunnitteluharjoitus (15%)
7. Energiapuutavaralajien mittaus (S)
Tentti 35 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Tentistä tulee suorittaa hyväksytysti.
Suomi
21.10.2019 - 15.11.2019
21.09.2019 - 20.10.2019
Petri Keto-Tokoi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailija MHY:ltä tai metsäyhtiöstä sekä lämpöyrittäjä. Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Vierailu lämpöyrityksissä.
Ilmoitetaan myöhemmin, viimeistän opintojakson alkaessa.
Lähiopetusta noin 64h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 23h ja omatoimista opiskelua 152h.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun huomioiden polttoaineen laadun.
Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus.
Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Metsäenergian hankintaprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Opiskelija ei tunne metsäenergian hankintaa ohjaavia suosituksia.
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Vierailevat luennoitsijat
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä (3,4) tai kiitettävä (5).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
OMAsuometsä-projektityö vaikuttaa arvosanaa korottavasti/laskevasti.
Suomi
26.08.2019 - 20.09.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 1.10.2019 klo 14
Pienryhmäkeskusteluissa läsnäolovaatimus on 100%
Opintojaksossa on kolen teemaa
1) Luonnontilaiset suot
2) Turvemaiden metsänhoito
3) Kunnostusojitus
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osalta.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityö on riittävän laaja ja opiskelija osaa esitellä alueen ja tekemänsä ratkaisut selkeästi ja luotettavasti.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityössä on eri näkökulmia esille tuova lähestymistapa.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
.
Opintojakson arvosana on OMAsuometsäraportin arvosana
Suomi
12.08.2019 - 28.09.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 18.10.2018 klo 14
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osaltsa
OMAsuometsä raoportista käy ilmi, että opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomioda niiden ympäristövaikutukset.
OMAsuometsäraportista käy ilmi opiskelijan perehtyneisyys soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun .Hän osaa analyyttisesti tehdä ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomioda niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Ari Vanamo
Suomi
21.10.2019 - 31.12.2019
21.09.2019 - 20.10.2019
Eeva Sundström, Jukka Suominen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
02.09.2019 - 18.10.2019
03.08.2019 - 01.09.2019
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
26.08.2019 - 18.10.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
Reijo Manninen, Mika Ijas, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Suomi
02.09.2019 - 20.12.2019
19.03.2019 - 01.09.2019
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Suomi
16.08.2019 - 26.10.2019
17.07.2019 - 15.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
07.10.2019 - 20.12.2019
07.09.2019 - 06.10.2019
Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Eveliina Asikainen
Suomi
01.08.2019 - 12.06.2020
02.07.2019 - 31.07.2019
Taru Owston, Jukka Tohu, Petri Keto-Tokoi, Eija Lähteenmäki, Eeva Sundström, Jukka Suominen, Manne Viljamaa, Pirjo Puustjärvi, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Suomi
01.08.2019 - 31.12.2019
02.07.2019 - 31.07.2019
Reijo Manninen, Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
19.08.2019 - 13.10.2019
20.07.2019 - 18.08.2019
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Perttu Arminen
Suomi
04.11.2019 - 21.12.2019
05.10.2019 - 03.11.2019
Manne Viljamaa, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Opiskelija tuntee puunhankinnan vaiheet pääpiiteittäin. Opikelija tietää leimikkosuunnitelman. Osaa valita poistettavia puita harvennushakkuilla.
Opiskelija tuntee puunhankinnan prosessin vaiheineen ja ymmärtää kuinka puunhankinnan kustannukset muodostuvat.
Opiskelija tietää kuinka leimikkosuunnitelmaa käytetään puunhankinnan työvälineenä.
Opiskelija hallitsee hyvin puunhankinnan kokonaisprosessin vaiheineen ja tietää kuinka kustannukset hankintaketjussa muodostuvat. Opiskelija osaa tehdä leimikkosuunnitelman hakkuutyömaalle. Opiskelija osaa valita poistettavat puut harvennushakkuilla huomioiden laaja-alaisesti puuston ominaisuudet.
Opiskelija ei osallistu lähiopetukseen. Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Puunhankinnan kokonaisprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 30 % (välitentti 10 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 40 % (esitys 5 %, kirjallisuuskatsaus 25 %, excel- ja Puuvirta harjoitukset 10 %)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Jos pakollisia harjoituksia ei tee ilmoitetussa aikataulussa, niin tämä vaikuttaa laskevasti opintojakson arvosanaan.
Suomi
01.10.2019 - 20.12.2019
19.03.2019 - 01.09.2019
Jukka Tohu, Metsätalous Virtuaalihenkilö
1. syklin harjoitukset ovat seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
- Kirjallisuuskatsaus
- Wood Supply Game
2. Syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puutase harjoitus
- Vuosisuunnittele harjoitus
- Lukupiiri johtamiseen liittyen
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 12.11.
Lopputentti 13.12.
Uusintatentit välitentti osalta 2.12. ja 17.12. Loppuntentin osalta 17.1. ja 7.2.
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 40~46
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 46~51
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus opintojakson aikana.
Kirjallisuuskatsaus tehdään opintojakson ensimmäisen syklin aikana
Lukupiiri johtamiseen liittyen viikolla 47 ja 48
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään viikoilla 49 ja 50.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Suomi
01.08.2019 - 31.12.2019
02.07.2019 - 31.07.2019
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Suomi
07.10.2019 - 20.12.2019
02.05.2019 - 06.10.2019
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden koulutus
TAMK Pääkampus
0-5
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
