Valitse opetussuunnitelma opintojen aloitusvuoden ja suuntautumispolun mukaan.
Ari Vanamo
Tabulassa
Alustukset, vierailijat, ryhmäkeskustelut ja itsenäiset tehtävät, Someta -duuniin - verkkoympäristön käyttö
Arviointina opintojaksolla käytetään itsearviointia, sanallista palautetta ja vertaisarviointia.
Suomi
02.09.2019 - 24.04.2020
03.08.2019 - 23.09.2019
3 op
17IM
Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
Hyväksytty/hylätty
Vierailijoita metsäalan organisaatioista
Opintojakso suoritetaan tekemällä annetut oppimistehtävä annetussa aikataulussa sekä osallistumalla kontaktiopetuksen keskusteluihin
Kontaktitunteja noin joka toinen/kolmas viikko.
Lisäksi harjoitteluseminaarit, harjoitteluun liittyviä vierailijoita, mahdollisesti verkkokeskusteluja
Kontaktitunteja n. 20 h, harjoituksia ja lukemista noin 60 h.
Tarkennetaan ensimmäisillä kontaktikerroilla. Syyslukukaudella harjoitteluseminaareihin osallistuminen, Someta -duuniin -verkko-opintojen suorittaminen keskeisiä. Syyslukukaudella pääosa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ohjauskerroista.
Opiskelija ei suorita annettuja tehtäviä ilmoitetussa aikataulussa, eikä osallistu keskusteluihin.
Pirjo Puustjärvi
Englanti
02.09.2019 - 20.12.2019
03.08.2019 - 01.09.2019
4 op
Pirjo Puustjärvi
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Eeva Sundström
Suomi
02.09.2019 - 20.12.2019
03.08.2019 - 15.09.2019
3 op
16IM
5 - 20
Eeva Sundström
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Suomi
07.01.2020 - 30.04.2020
08.12.2019 - 06.01.2020
5 op
17IM
Taru Owston
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Toteutuksen tabulapohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/Julkaisusarjat/Sivut/Metsataloudenjulkaisut.aspx
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
harjoitukset
tentti
raportti/työselostus leimikonsuunnitteluharjoituksesta
retkeilyt ja niillä tehtävät harjoitukset
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 50%
Tutoriaalityöskentely 20%
Maastoharjoitus 30%
Suomi
23.09.2019 - 25.10.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
5 op
17IM
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Opiskelijoiden on osallistuttava kurssin avaukseen ja maastoharjoituksen tekoon ja purkuun. Opiskelijoiden on osallistuttava vähintään 70% maastoretkeilypäivistä.
Aloitrustutoriaali 23.9.2019
Kurssin avaus ja ohjelman esittely 23.9. klo 15.15.-16.00
Maastoharjoitus 22.10. ja sen purku 29.10.2019
Maastoretkeilyt 30.9., 1.10., 3.10., ja 10.10.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Kurssilla tehdään itseopiskeluharjoituksia osoitettuun aineistoon perehtymällä ja vastaamalla asetettuihin kysymyksiin.
Luennoilla käsiteltäviin aineistoihin voi perehtyä itsenäisesti tabulan kautta.
Maastoretkeilylle ja harjoituksille ei korvaavaa toteutustapaa ole.
Ei ole
Tentti 1.11.2019 klo 12.15-15.00
Ei ole
Lähiopetus 80 h
Maastoharjoituksen teko 8 h
Itsenäistä tiedon hankintaa 40 h
Ensimmäinen jakso viikot 39-41 painottuvat erityiskohteiden erilaisiin tyyppeihin ja niitä koskeviin säädöksiin ja toimintakäytäntöihin. Toinen jakso, viikot 43 ja 44 painottuu metsänhoidon ja puunkorjuun toteutukseen näillä kohteilla. Toisen jakson aikana tehdään leimikonsuunnitteluharjoitus 22.10. ja se puretaan 29.10. maastossa.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa, retkeilyillä ja tutoriaali-istunnoissa. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti tutoriaali-istuntoihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa, tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät, panostaa tutoriaali-istuntoihin ja on keskeisessä roolissa niissä.
Opiskelija ei osallistu tutoriaaleihin tai jättää muistiinpanot tekemättä eikä tee niistä ohjeiden mukaista korvaavaa suoritusta.
Opiskelija ei osallistu 70% maastoretkeilyistä. Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Petri Keto-Tokoi
Toteutuksen tabulapohjalle tallennetut aineistot ja linkit
Kurssilla jaettu aineisto
Metsähallitus. 2011. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Saatavissa: http://www.metsa.fi/yopas
Metsähallitus. 2004. Metsätalouden ympäristöopas. Metsähallitus. Edita Prima Oy. Luku 7. Maiseman huomiointi metsätaloudessa. ss. 61-79. Saatavissa: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Julkaisut/.../Ympäristöopas.pdf
lähiopetus
harjoitukset
tentti
raportti/työselostus leimikonsuunnitteluharjoituksesta
retkeilyt ja niillä tehtävät harjoitukset
itsenäinen verkko-opiskelu
Arvosanaan vaikuttavat osasuoritukset ja niiden osuus arvosanasta
Tentti 70%
Maastoharjoitus 30%
Itseopiskelutehtävien suorittamista seurataan ja niiden tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa yhdellä arvosanayksiköllä per tekemättä jätetty tehtävä.
Suomi
16.09.2019 - 16.11.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
5 op
17AIM
Petri Keto-Tokoi, Manne Viljamaa
Opiskelijoiden on osallistuttava opintojakson lähiopetuspäiviin ja maastoharjoituksen tekoon ja purkuun. opiskelijoiden on suoritettava itseopiskelutehtävät, mutta niitä ei arvioida. Niiden tekemättä jättäminen alentaa arvosanaa yhdellä arvosanayksiköllä per tekemättä jätetty tehtävä.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Kurssilla tehdään itseopiskeluharjoituksia osoitettuun aineistoon perehtymällä ja vastaamalla asetettuihin kysymyksiin.
Luennoilla käsiteltäviin aineistoihin voi perehtyä itsenäisesti tabulan kautta.
Maastoretkeilylle ja harjoituksille ei korvaavaa toteutustapaa ole.
Ei ole
Verkkotentti suopritetaan 15.-17.11.2019
Ei ole
Lähiopetus 32 h
Itsenäistä tiedon hankintaa 80 h
Ensimmäinen lähijakso 4.-5.10. painottuu erityiskohteiden erilaisiin tyyppeihin ja niitä koskeviin säädöksiin ja toimintakäytäntöihin. Toinen jakso, 5.-26.10., painottuu puunkorjuun toteutukseen näillä kohteilla. Toisen jakson aikana tehdään leimikonsuunnitteluharjoitus, joka puretaan maastossa.
Opiskelijalla on hajanaista perustason tietoa erityiskohteista ja niihin liittyvistä käytön rajoituksista ja toimintakäytännöistä. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, mutta hänen kykynsä arvioida ja perustella niiden etuja, haittoja ja rajoituksia sekä soveltuvuutta kohteelle on pinnallista ja puutteellista. Opiskelija osaa valita ohjeiden avulla kohteelle suositellun käsittelytavan, mutta hänen kykynsä soveltaa ohjeita ja perustella valintoja on puutteellinen. Opiskelija on melko passiivinen harjoituksissa ja retkeilyillä. Opiskelija on tehnyt itsenäisen tiedonhankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet hyvin. Opiskelija tuntee erityiskohteille soveltuvia metsänkäsittelyvaihtoehtoja ja osaa arvioida ja perustella niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia. Opiskelija osaa valita kohteelle sille asetettuja tavoitteita hvyin toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa. Opiskelija osallistuu aktiivisesti retkeilyihin ja harjoituksiin ja tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät.
Opiskelija tuntee erityiskohteisiin liittyvät käytön rajoitukset, suositukset, toimintakäytännöt ja tiedon lähteet erittäin hyvin. Opiskelija tuntee monipuolisesti erityiskohteille soveltuvat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja osaa arvioida niiden ekologisia, metsänhoidollisia ja puunkorjuuteknisiä etuja, haittoja ja rajoituksia erittäin hyvin ja perusteellisesti. Opiskelija osaa esittää kohteelle eri käsittelyvaihtoehtoja, valita niistä parhaiten asetettuja tavoitteita toteuttavan käsittelytavan ja perustella valintansa monipuolisesti. Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla, harjoituksissa ja retkeilyillä sekä tekee itsenäisen tiedon hankinnan tehtävät,
Opiskelija ei osallistu lähiopetukseen eikä tee niistä korvaavaa suoritusta.
Opiskelija ei osallistu maastoharjoituksen tekemiseen tai sen purkuun. Opiskelija saa hylätyn arvosanan opintojakson tentistä tai ei osallistu siihen.
Perttu Arminen
Koistinen, A., Luiro, J-P. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. Tapion julkaisuja.
Kuusinen, M., Ilvesniemi, H. (toim.) 2008. Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. [Verkkodokumentti]. Saatavissa www.metsavastaa.net/energiapuu/raportti.
Energiapuun mittausopas, 2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsäntutkimuslaitos ja Työtehoseura ry
Puuenergian teknologiaohjelma 1999–2003: Metsähakkeen tuotantoteknologia. Loppuraportti, Pentti Hakkila / VTT Prosessit
Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen, TAPIO
Muu kurssilla ilmoitettava materiaali
Ongelmalähtöinen opiskelu, lähiopetus, tehtävät, harjoitustyöt, tentti
Tutoriaalityöskentely 20 %
Harjoitukset ja ryhmätyöt, yhteensä 45%
1. Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle (S)
2. Biopolttoaineiden ominaisuudet (10%)
3. Hankintaketjujen kustannusrakenne (S)
4. Tapion suositukset ja niitä taustoittava tutkimus (10%)
5. Tehtävää ei ole
6. Korjuun suunnitteluharjoitus (15%)
7. Energiapuutavaralajien mittaus (S)
Tentti 45 %
Harjoitukset ja retkeilyt ovat pakollisia osasuorituksia, joista tulee osallistua 70%.
Tentti tulee suorittaa hyväksytysti.
Suomi
21.10.2019 - 15.11.2019
21.09.2019 - 20.10.2019
8 op
18IM
Petri Keto-Tokoi, Antti Kovettu, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailu korjuutyömaalla. Retkeilyt ja harjoitukset metsäkohteilla. Lämpöyrittäjän yritystoiminnan esittely. Vierailu lämpölaitoksilla.
Tentti 20.11.2019.
Uusintatentti tarvittaessa.
Lähiopetusta noin 64h, josta maasto-opetusta ja retkeilyjä noin 23h ja omatoimista opiskelua 152h.
Opiskelija tuntee tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytölle ja tietää puuperäisten polttoaineiden hankintaketjut.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuuhakkuun huomioiden polttoaineen laadun.
Opiskelija tietää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle.
Opiskelija ymmärtää uusiutuvien energiamuotojen käytön osana ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Opiskelija osaa suunnitella energiapuun hankinnan huomioiden ympäristövaikutukset ja toiminnan kannattavuus.
Opiskelija ymmärtää erilaisten käyttökohteiden asettamat vaatimukset polttoaineen laadulle tietää polttoainejakeiden laatuun vaikuttavat tekijät.
Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Metsäenergian hankintaprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Opiskelija ei tunne metsäenergian hankintaa ohjaavia suosituksia.
Ari Vanamo
Huuskonen, S., Hynynen J. ja Valkonen, S. (toim.) 2014. Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus.
Tai Hynynen, J. , Valkonen, S. & Rantala, S. (toim.) 2005. Tuottava metsänkasvatus. Metsäkustannus Oy. 221 s. (luvut 1, 3 ja 5)
Hyvän metsänhoidon suositukset. Tapio 2014 (myös verkkoversio olemassa http://www.tapio.fi/files/tapio/metsanhoitosuositukset/Metsanhoidon_suositukset_ver1_netti.pdf) (luvut 2.4.,3.2.,3.3., 5.3.-5.7., 7.1.6.-7.1.7., 7.2., 7.4.
Metsälaki (1093/1996) (osin)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013) (osin)
Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali
PBL, sisältäen luentoja, maastoretkeilyjä, maastossa tehtäviä ryhmäharjoituksia ja taimikonhoidon käytännön työviikon.
Taimikonhoidon työviikko (25 %) - aktiivinen osallistuminen, asenne, kehittyminen suhteessa omaan lähtötasoon
Taimikonhoidon osatentti (20 %)
Maastotentti (45 %) - sisältäen myös kirjallisen osuuden
Ravinnetalousesitys 10 %
Suomi
21.10.2019 - 20.12.2019
21.09.2019 - 10.10.2019
5 op
19IM
30 - 36
Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Käytännön työjaksoille (taimikonhoito raivaussahalla, viikko 42 tai 43) ei tarvitse osallistua, jos opiskelijalla on metsätalouden perustutkinto tai muuten hankittuna vastaava osaaminen. Osaaminen on todennettava ulkopuolisen tahon antamalla todistuksella.
Maastokohteita eri toimijoiden mailla. Mikon Metsäpalvelu Oy järjestää taimikonhoitotyön koulutuksen
Taimikonhoidon osatentti 1.11.
Maastotentti 27.11. yhdessä metsän mittaus -opintojakson kanssa
Uusinnat sovitaan erikseen
Luento-opetusta n. 10 tuntia
Maasto-opetusta ja käytännön työharjoituksia n. 50 tuntia
Sisätyöskentelyä ryhmissä n. 8 tuntia
Tutoriaalit 6 tuntia
Verkkotentti ja maastotentti 6 tuntia
Itsenäistä opiskelua n. 50 tuntia
Taimikonhoitoasiat 14.10.- 1.11. välillä
Harvennuksiin liittyvät asiat 19.11-21.11. (Metsän mittaus -opintojakso 4.11.-18.11. välillä tukee tätä) + maastotentti
Ravinnetalous 21.-25.11. välillä
27.11.
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Kuvattu OPSissa
Opiskelija ei osallistu tentteihin tai ei saa niistä hyväksyttyä arvosanaa
Opiskelija ei osallistu taimikonhoitoviikolle eikä myöskään toimita vaihtoehtoisen suoritustavan edellyttämää todistusta
Opiskelija ei osallistu ryhmänsä mukana ravinnetalousharjoituksen tekoon eikä harjoituksen esittämiseen
Pirjo Puustjärvi
Keskustellaan yhdessä opintojakson aikana. Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
Opetus koostuu pääosin pienryhmätapaamisista sekä maasto-opetuksesta.
Pienryhmätyöskentelyssä läsnäolovaatimus on 100%.
Vierailevat luennoitsijat
Osallistumalla ryhmätapaamisiin (3) ja osaamalla vastata kysymyksiin ryhmäkeskusteluissa saat arvosanan hyvä (3,4) tai kiitettävä (5).Mikäli osaamisessa puutteita niin opettaja voi velvoittaa tulemaan lopputenttiin.
OMAsuometsä-projektityön vaikutus arvosanaan 50% ja ryhmäkeskusteluiden 50%.
Suomi
26.08.2019 - 20.09.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
5 op
17IM
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Metsätalous Virtuaalihenkilö
OMAsuo raportti arvioidaan opettajan arvioinnin lisäksi vertaisarviointina.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuo- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 4.10.2019 klo 14
Pienryhmäkeskusteluissa läsnäolovaatimus on 100%
Ryhmäkeskusteluit 9h
Maasto-opetus 32 h
Luennot n 15h
Itsenäinen opiskelu n 80h
Opintojaksossa on kolme teemaa
1) Luonnontilaiset suot
2) Turvemaiden metsänhoito
3) Kunnostusojitus
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja ympäristöön metsänhoidon ja puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osalta.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityö on riittävän laaja ja opiskelija osaa esitellä alueen ja tekemänsä ratkaisut selkeästi ja luotettavasti.
Opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisita toimenpiteistä ja puunkorjuusta sekä huomio niiden ympäristövaikutukset.OMAsuometsä - projektityössä on eri näkökulmia esille tuova lähestymistapa.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Pirjo Puustjärvi
Materiaalia koottuna tabulassa.
Juhani Päivinen: Suot ja suometsät - järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus 2007
Henry Väre & Jukka Laine. Suokasvio. Metsäkustannus 2014
Jukka Laine et al. Suotyypit ja turvekankaat. Metsäkustannus 2012
.
Opintojakson arvosana on OMAsuometsäraportin arvosana, Mikäli raportin palautus viivästyy ilman ennakkosopimusta niin opiskelija ei voi saada arvosanaa erinomainen (5)
Suomi
12.08.2019 - 28.09.2019
02.05.2019 - 16.08.2019
5 op
17AIM
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi
OMAsuometsä raportti voi painottua opiskelijan itse valitsemiin aihealueisiin.
Opettajan arvioinnin lisäksi raportin lukee vertaisarvioija ( toinen opintojakson opiskelija)
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Keskusteltava lehtori Pirjo Puustjärven kanssa
Vierailevat luennoitsijat (Luonnovarakeskus, Metsäkeskus)
OMAsuometsä- projektin pitää olla opettajalla viimeistään 18.10.2018 klo 14
Lähiopetuspäivät syyskuussa
Opiskelija osaa pääpiirteittäin soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa apuna niiden tunnistuksessa. Hän osaa tehdä joitakin päätelmiä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja metsänhoidon ja7tai puunkorjuun yhteydessä tulevista ympäristövaikutuksista. OMAsuometsä raportti on puutteellinen tiedonhankinnan,luettevuuden tai lähteiden osalta.
OMAsuometsä raportista käy ilmi, että opiskelija osaa soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun ja osaa käyttää kasvilajistoa monipuolisesti apuna niiden tunnistuksessa.Hän osaa tehdä ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja/tai puunkorjuusta sekä huomioda niiden ympäristövaikutukset.
OMAsuometsäraportista käy ilmi opiskelijan perehtyneisyys soiden ja turvemaiden kasvupaikkaluokittelun .Hän osaa analyyttisesti tehdä ratkaisuja metsänhoidollisista toimenpiteistä ja/tai puunkorjuusta sekä huomioda monipuolisesti niiden ympäristövaikutukset.
Opiskelija ei osaa määrittää soiden eikä turvemaiden kasvupaikkatyyppejä. Hän ei osaa perusteita turvemaiden metsähoidosta eikä puunkorjuusta. Opiskelija ei ole ollut läsnä maasto-opetuksessa eikä ole esittänyt ja toteuttanut suunnitelmaa em. tilanteen korjaamiseksi.
Eeva Sundström
Hänninen ym.2010. Suomalainen metsänomistaja. Metlan työraportteja
208. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm
Kivinniemi M. 2011. Näin se on: metsänomistajan lakiopas. Helsinki, Metsäkustannus.
Paananen R. ym. 2009. Metsän arvo.Helsinki:Metsäkustannus Oy
Kiviniemi M., Havia P. 2010. Perintömetsä : sukupolven vaihdos ja yhteisomistus. Helsinki: Metsäkustannus
Kiviniemi M, Havia P. 2016. Sujuvasti seuraavalle: metsän omistajanvaihdos. Helsinki, Metsäkustannus.
Jauhiainen H.2019/2020 Metsäverokirja. Helsinki: Metsäkustannus.
Verottaja aineistot: www.vero.fi
ongelmaperustainen oppiminen
luennot
harjoitustehtävät
oma tila- tehtävät (tila-arvio, spv- veroseuraamukset, metsäveroilmoitus)
harjoitustehtävät, hyväksytty/hylätty
tentti: metsänomistajarakenne, maanomistusmuodot,kiinteistöt, ja sukupolvenvaihdostavat
tentti: metsäverotus
Tutoriaalityöskentely 10 %
Kiinteistöt ja sukupolvenvaihdos (40 %), Metsänomistajarakenne ja -tutkimus ( 10 %) , yht. 50%
Oman tilan tila-arviolaskelma arvioidaan 0-5 ja se vaikuttaa 20% kiinteistöt ja spv- OSION arvosanaan. Laskelman arvosanaa saa korottaa. Oman tilan verovertailutehtävä arvioidaan vertaisarvioinnilla 0-5.
Metsäverotus 40 %
Suomi
07.01.2020 - 14.02.2020
08.12.2019 - 06.01.2020
5 op
17IM
Eeva Sundström, Eveliina Asikainen, Perttu Arminen
Yhden metsäveroillan seuraaminen on osa opintojaksoa. Ohjeistetaan Metsäneuvonta-opintojaksolla ja metsäveroiltoja merkitään lukujärjestykseen.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ei ole.
29.1.2020 kiinteistöt, spv, suomalainen metsänomistaja, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet. Uusintatentti 21.2.2020
14.2.2020 metsäverotus ( + spv) , uusintatentti 21.3.2019.
Toinen uusinta, ajankohta vielä avoin.
Kokonaisresurssi 5 op x 27 h = 135 h
Lähiopetusta 55 h (ei sisällä tenttejä)
Opiskelijan itsenäistä työtä 80 h
Kiinteistöt, suomalainen metsänomistaja, metsänomistusmuodot, metsänomistajan oikeudet ja velvollisuudet
Metsän omistajanvaihtotavat, sukupolvenvaihdos
Metsäverotus
- tietää, että metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä, mutta laskelmissa on epätarkkuuksia ja tulosta ei perustella mitenkään
- tietää, että eri metsänomistusmuodoilla on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa, mutta ei osaa hyödyntää tietoa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuuksia
- osaa laskea edellisiin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta laskelmissa voi olla virheitä eikä tuloksia perustella mitenkään
- metsävero- ja kausiveroilmoituksen laadinnassa ilmenee virheitä, asioita ei perustella
- osaa kertoa yleisellä tasolla metsänomistajarakenteesta ja tietää pääosin metsänomistamiseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet
- tietää metsänomistajatutkimuksessa käytettäviä tutkimusmenetelmiä
- ei osaa selittää mo-rakenteen tai oikeuksien ja velvollisuuksien taustoja.
- tietää mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä oikein, mutta tulosta ei perustella
- tietää että eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on vaikutusta metsäomaisuuden hallinnassa mutta tiedon soveltaminen melko vähäistä tai puutteellista
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia, mutta tuloksiin kantaa ottamisen on vähäistä
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen oikein tai lähes oikein, mutta toimenpiteiden perustelut puuttuvat
- osaa selittää metsänomistusrakenteen syitä ja erilaisten metsänomistaryhmien käyttäytymistä
- osaa laatia käyttökelpoisen kyselylomakkeen
- osaa selittää metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien lainsäädännöllistä taustaa ja soveltaa tietoa yleisiin tapauksiin
- tietää ja osaa etsiä mitä metsäomaisuuden hallintaan liittyviä palveluita on saatavilla ja mitkä organisaatiot niitä tarjoavat
- osaa määrittää ja perustella metsäkiinteistön käyvän arvon summa-arvomenetelmällä
- tietää mitä vaikutusta eri metsänomistusmuodoilla ja metsävähennyksellä on metsäomaisuuden hallinnassa ja tehdä sen perusteella johtopäätöksiä metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä tilanteissa
- tietää metsäkiinteistön omistajanvaihdosmahdollisuudet ja osaa laskea ja analysoida eri sukupolvenavaihdostapoihin liittyviä keskeisiä veroseuraamuksia
- osaa laatia metsävero- ja kausiveroilmoituksen ja perustella niihin kirjatut asiat
- edellisten lisäksi osaa arvioida metsänomistajarakenteen ja metsänomistajien asenteiden tulevaisuutta
- osaa arvioida metsänomistajatutkimusten luotettavuutta
- ymmärtää syvällisesti metsänomistajan oikeuksien ja velvollisuuksien taustan ja osaa soveltaa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista hankaliin tilanteisiin
Opiskelija ei ole saavuttanut tyydyttää tasoa (1).
Ari Vanamo
Opintojakson lukupiireihin on julkaistu ohjeellinen kirjalista. Keskeisiä lähteitä ovat
- Jalonen, Riina ym. (toim.) 2006. Uusi Metsäkirja. Gaudeamus.
- Roiko-Jokela, Heikki 2012. Ihminen ja metsä (1 ja 2). Metsäkustannus.
- Tasanen , Tapani 2004. Lähti puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla.
- Hetemäki, Lauri ym. 2011 Murroksen jälkeen.
Vierailu Serlachius-museoihin, kirjallisuuteen perehtyminen ja siitä keskustelu, parityö metsien merkityksestä paikallistaloudessa, ryhmätyö metsän ja yhteiskunnan suhteista eri aikoina, ajankohtaisen metsäkeskustelun seuranta, tilastotieteen luennot ja harjoitukset, tutoriaalityöskentely.
Arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen näyttöön metsien yhteiskunnallisen merkitysen ymmärtämisestä, kyvystä käyttää kriittisesti yhteiskunnallista merkitystä kuvaavaa tietoa ja tuottaa ko. tiedon avulla esityksiä aiheesta.
Arviointi kohdistuu tutoriaalityöskentelyyn (20%), oppimispäiväkirjaan (30%), parityöhön ja ryhmätyöhön (20%) sekä tilastotieteen tenttiin (30%). Opiskelijan pitää olla mukana vähintään 2 lukupiirissä sekä osallistuttava ohjeistuksen mukaisesti ajankohtaisen metsäkeskustelun seurantaan (Tabulassa). Arvioinnin kohteena on opiskelijan työskentely ja asennoituminen, tiedot ja tiedonhakutaidot sekä kyky käyttää niitä tietojen välittämiseen, näkemysten perusteluun ja argumentointiin.
Suomi
21.10.2019 - 31.12.2019
21.09.2019 - 07.11.2019
6 op
18IM
Eeva Sundström, Jukka Suominen, Pirjo Puustjärvi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Tilastomatematiikan tentti 18.12. klo 9-12. Uusinnat vuoden 2020 puolella sovitaan erikseen Jukka Suomisen kanssa.
Muita tenttejä ei ole.
Tilastomatematiikan kontaktitunnit + tentti 18 h
Vierailu Serlachius -museoihin ja tutoriaali-istunnot 14 h
Teemaluennot 10 h
Lukupiirit ja opiskelijoiden muut esitykset 18 h
Itsenäinen opiskelu 75 h
Opiskelija tietää yleisellä tasolla metsätalouden merkityksen suomalaisessa kansantaloudessa, yhteiskunnassa sekä alueeellisessa kehityksessä sekä metsäpolitiikan kehityksestä. Opiskelijan käsitys voi kuitenkin olla suppea ja yksipuolinen. Hän osaa havainnollistaa esitystään valmiisiin materiaaleihin perustuvilla tilastoilla tai kuvioilla.
Opiskelija osaa esittää erilaisia perusteltuja tulkintoja metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä Suomessa ja aluetaloudessa sekä metsäpolitiikan ja metsien käytön suhteesta. Hän osaa käyttää tilastollista aineistoa omien havainnollistavien taulukoiden ja kuvioiden tuottamiseen. Hän osaa arvioida tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
Opiskelija ymmärtää metsien yhteiskunnnallisen merkityksen ja metsäpolitiikan muotoutumisen monitahoisuuden. Hän osaa tuoda tämän esille keskusteluissa sekä pari- ja ryhmätyössä. Hän osaa käyttää erilaisia lähteitä ja aineistoja luovasti, analyyttisesti ja kriittisesti sekä arvioida niiden pätevyyttä perustellusti.
Manne Viljamaa
Luentomateriaalit
Osoitetut verkkolähteet esim. http://www.deere.fi/fi_FI/products/equipment/wheeled_harvesters/wheeled_harvesters.page
Kirjallisuus:
SkogForsk/Dag Myhrman, Staffan Berg, Paul Granlund
Metsä- ja työkonetekniikka
212 s.
Tuotanto: SkogForsk ja Opetushallitus 2000
Tuotenumero: 1154015, ISBN 952-13-0686-6
Eero Aula, Pertti Mikkonen
Liikkuvan kaluston sähköhydrauliikka
198 s.
Tuotanto: Opetushallitus 2008
Tuotenumero: 1154021, ISBN 978-952-13-3752-9
Pentti Inkinen ja Jukka Tuohi Momentti 1 Insinöörifysiikka ja opettajan antama materiaali Tabulassa.
Itseopiskelu verkkomateriaaleista ja kurssikirjoista. Fysiikan harjoitukset ja tehtävät. Luennot. Kurssin luento- ja opetusmateriaalit julkaistaan Tabulassa tabula.tamk.fi
Arviointi perustuu verkkotenttiin 60 % ja fysiikan arvosanaan 40 %.
Fysiikan osuudesta pidetään lopputentti, jossa läpäisyraja on 10/30 pistettä.
Kurssilla tehtävät vierailut ovat pakollisia osasuorituksia, poissaolo korvataan erillisellä tehtävällä.
Suomi
26.08.2019 - 18.10.2019
02.05.2019 - 09.09.2019
5 op
16IM
17IM
17AIM
Reijo Manninen, Mika Ijas, Manne Viljamaa
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
Käytetään AHOT -menettelyä. Kurssin voi suorittaa myös osallistumalla pelkästään tentteihin (verkkotentti ja fysiikka).
Käynti metsäkonevalmistajalla:
Keskiviikkona 18.9. Logset Oy
Fysiikan tentti lokakuun alussa.
Verkkotentti viikolla 41
Lähiopetus n. 76 h. Itsenäinen opiskelu 59 h
Fysiikan teoriaopetus 6 x 3 h opetuskertoina (Reijo Manninen).
Muu teoriaopetus 9 x 3 h opetuskertoina. Lisäksi päivä konevalmistajalla.
Muu teoriaopetus (Mika Ijas ja Manne Viljamaa):
3 tuntia
Aloitus, esittely, yleistä
Hydrauliikan sovelluksia
Hydrauliikan perusteet
2 tuntia
Hydrauliikan perusteet
4 tuntia
Pumput ja moottori, hyötysuhde
Voimansiirto
3 tuntia
Mekanismit, rakenteet, puomi, stabiliteetti
3 tuntia
Ohjausjärjestelmät, väylät
3 tuntia
Moottorit, päästöt, polttoaine
3 tuntia
Verkkokoe
Kurssin kokonaispistemäärään lasketaan fysiikan ja muun teorian tenttien pistemäärät arviointipainotuksilla, ja kokoanaispistemäärän tulee olla vähintää 50 %, jotta kurssista saa vähintään tyydyttävän (1). Kurssilla osoitettu muu positiivinen aktiivisuus voi korottaa arvosanaa.
Tenttien yhteenlaskettujen pistemäärien tulee olla vähntään 70%. Kurssilla osoitettu muu positiivinen aktiivisuus voi korottaa arvosanaa.
Tenttien yhteenlaskettujen pistemäärien tulee olla vähntään 90%. Kiitettävä suoritus edellyttää oikean vastauksen antamista osoitettuun kysymykseen ja lisäksi omaa pohdintaa ja perusteluja vastauksen tueksi.
Tentti on suorittamatta tai tentistä saatu pistemäärä on alle 50 % kokonaispistemäärästä.
Petri Keto-Tokoi
Suomi
07.01.2020 - 22.05.2020
11.11.2019 - 06.01.2020
10 op
17AIM
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Petri Keto-Tokoi
Kangas, J & Kokko, A. 2001. MEtsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800.
Muu materiaali osoitetaan Tabulassa.
Työpajat, vierailijaluennot ja retkeilyt, luennot ja harjoitukset, paikkatietoharjoitus, kirjallisuuskatsaus ja sen esittäminen
Arvioitavat suoritukset: kirjallisuuskatsaus (30 %), hoito- ja käyttösuunnitelman tekeminen (40 %), monitavoitteisen metsänhoidon kirjallinen etätehtävä (30 %).
Suomi
02.09.2019 - 20.12.2019
19.03.2019 - 01.09.2019
10 op
16IM
Petri Keto-Tokoi, Eeva Sundström, Eveliina Asikainen
• Vierailijaluennot ja retkeilyt
* Kirjallisuuskatsaus 2 op (n. 10 sivua) ja sen tärkeimmät asiat esittelevästä lyhyestä esityksestä, jokainen myös lukee yhden kirjallisuuskatsauksen ja valmistautuu esittämään kysymyksiä, kun ko. katsauksesta pidetään esitys (Eveliina)
Kirjallisuuskatsauksen suunnitelma palautetaan Tabulaan viimeistään
Kirjallisuuskatsauksen lopullinen versio palautetaan Tabulaan viimeistään
• Hoito- ja käyttösuunnitelman tekeminen 3 op (Eeva)
*Kaupunkimetsien hallinta ja yhteensovittaminen, osallistamissuunnitelma 2 op (Eveliina)
• Monitavoitteinen metsien käytön suunnittelu ja metsänhoito 3 op (Petri)
• Alku- ja lopputyöpaja. Näihin osallistuminen on pakollista (kaikki)
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja ja vierailijaluentoja (metsähallitus, Ylöjärven kaupunki, Ramboll), Ylöjärven kaupungin luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön suunnitteluun liittyvä harjoitus.
Ei tenttejä
Ei kv yhteyksiä
Retkeilyt 32 h, vierailijaluennot 3 h, monitavoitteisen metsänhoidon ja metsäsuunnittelun teoriaopetus (Petri) 25 h, kirjallisuskatsaukseen liittyvä lähiopetus (Eve) 10 h, itsenäinen työskentely 70 h, Osallistamiseen liittyvä lähiopetus (Eve) 20 h Paikkatietolähiopetus (Eeva) 24 h, itsenäinen työskentely 30 h, alku- ja lopputyöpaja 8 h
Opiskelija suorittaa annetut tehtävät mekaanisesti tai tarvitsee niistä suoritumisessa paljon apua. Kirjallisuuskatsaus on sirpaleinen, teoreettinen tieto ei kytkeydy esimerkkeihin.
Opiskelija soveltaa oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä asianmukaisesti, mutta jossain määrin kaavamaisesti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaisuuden, jossa teoria ja esimerkit kytkeytyvät toisiinsa.
Opiskelija soveltaa ja yhdistelee oppimiaan käyttömuotojen yhteensovittamisen ja osallistamisen välineitä luovasti, kriittisesti ja tilanteeseen sopivasti. Kirjallisuuskatsaus muodostaa yhtenäisen, perustellusti rajautuvan kokonaisuuden.
Opiskelija ei hahmota metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen problematiikkaa, eikä hallitse opintojaksolla opiskeltuja yhteensovittamisen välineitä.
Ari Vanamo
Luoranen, J, Saksa, T. ja Uotila, K.2012. Metsänuudistaminen. Metsäkustannus
Luoranen, J. & Kiljunen, N. 2006. Kuusen paakkutaimien viljelyopas. Metsäntutkimuslaitos. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 108 s
Luoranen, J., Saksa, T., Finér, L. & Tamminen, P. 2007. Metsämaan muokkausopas. Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen yksikkö. Gummerus kirjapaino, Jyväskylä. 75 s.
Mälkönen, E. (toim.) 2003. Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos & Kustannusosakeyhtiö Metsälehti
Saksa, T. ja Kankaanhuhta, V. 2007. Metsänuudistamisen laatu ja keskeisimmät kehittämiskohteet Etelä-Suomessa. Metsänuudistamisen laadun hallinta –hankkeen loppuraportti. Saatavissa [http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistus-screen.pdf]
Saksa, T. ja Nerg, J. 2008. Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja 4/2008. Saatavissa: [http://www.metla.fi/aikakauskirja/ff084.htm]
(Valkonen, S. ym. 2001. Onnistunut metsänuudistaminen. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. vaihtoehtoisena Luorasen, Saksan ja Uotilan kirjalle)
Metsänjalostus -sivusto (www.luke.fi)
Hyvän metsänhoidon suositukset
Metsälaki(soveltuvin osin) ja valtioneuvoston asetu metsien kestävästä käytöstä
Luennot ja muu Tabula -materiaali
Lähiopetus (luennot, maastoretkeilyt, harjoitukset), etäopiskelu
Verkkotentti 40 %
Etätehtävät 60 %
Lähijaksoille osallistuttava
Suomi
16.08.2019 - 26.10.2019
17.07.2019 - 06.09.2019
7 op
19AIM
Petri Keto-Tokoi, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Maastokohteita eri organisaatioiden mailla
Verkkotentti, ajankohta sovitaan opintojakson alussa
Lähiopetusta 40 tuntia, itsenäiseen opiskeluun käytettävä aika 145 tuntia
Lähijaksot:
6.-7.9. Uudistamisen perusteet ja taustat, uudistamismenetelmät
20.9. Uudistamisen laadunseuranta
11.-12.10. Siemen- ja taimituotanto, metsänjalostus
Verkkotentti lokakuun lopussa
Etätehtävät rytmittyvät lähijaksojen mukaan
Opiskelijalla on hajanaista tietoa metsänuudistumiseen vaikuttavista tekijöistä, mutta hän ei osaa kaikin osin hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa ohjattuna määrittää metsän uudistamiskypsyyden
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän, mutta ei pysty juuri perustelemaan valintaansa
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset. Hän ei kuitenkaan osaa hydöyntää ja tulkita saatua tietoa riittävästi jatkoratkaisujen tekemiseksi.
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät ja osaa useimmiten hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden ja käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi.
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle uudistamismenetelmän ja perustella valintansa riittävästi
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija osallistuu aktiivisesti harjoituksiin
Opiskelija tuntee metsänuudistumiseen vaikuttavat tekijät erittäin hyvin ja osaa hyödyntää tätä tietoa käytännön ratkaisuissa
Opiskelija osaa määrittää metsän uudistamiskypsyyden, käyttää tätä tietoa metsän käsittelyratkaisussa hyväksi ja määrittää usean metsikön uudistamisjärjestyksen
Opiskelija osaa valita uudistamiskohteelle vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, valita niistä soveltuvimman ja perustella valintansa monipuolisesti.
Opiskelija tuntee metsänuudistamisen ympäristövaikutukset ja keinot niiden minimoimiseksi ja osaa soveltaa tietoa metsänuudistamisratkaisuja tehdessään.
Opiskelija osaa tehdä uudistusalan laadunseurannan mittaukset niin yksittäisen uudistusalan kuin isommankin aineiston osalta.Hän osaa tehdä yhteenvedon mittaustuloksista ja tehdä päätelmiä tuloksista.
Opiskelija on aktiivisesti mukana luennoilla ja harjoituksissa
Opiskelijalla on riittämättömät tiedot metsänuudistamisesta, mikä näkyy siten, että hän ei saavuta tenteissä hyväksyttyjä osasuorituksia
Hylkäämisen syy on myös, jos ei osallistu lähijaksoille eikä suorita etätehtäviä
Ari Vanamo
Suomi
20.01.2020 - 15.03.2020
18.11.2019 - 31.12.2019
5 op
19AIM
Petri Keto-Tokoi, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Riitta Viitala ja Eila Jylhä, Liiketoimintaosaaminen, menestyvän yrityksen perusta, 2011.
Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2011.
Metsäyrittäjyyden monet ulottuvuudet (www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp095.pdf)
Metsäalan yrittämisen liiketoimintaympäristö - alan toimijat ja markkinalähtöisen kehittämisen haasteet (www.helsinki.fi/taloustiede/Abs/Selv37.pdf)
Kasvun eväät metsä- ja puualan pienyrityksille (www.tts.fi/kasvunevaat/files/tj_406.pdf)
Pertti Hourunranta, Ari Nieminen, Simo Jaakkola, Ville Manner ja Timo Makkonen
OSAAVA YRITTÄJÄ METSÄKONEALALLA
PBL, pienryhmätyöskentely, luennot, vierailijaesitelmät, kirjallisuuskatsaus, laskentaharjoitukset,
Tutoriaalit 30 % Yritysidean kehittämistehtävä 50% Yritystoiminnan perusteet -verkkotentti 20%
Kirjaessee ym. tehtävät (S)
Innoevent -raportti (S)
Kustannuslaskelmat (S)
Suomi
07.10.2019 - 20.12.2019
07.09.2019 - 06.10.2019
10 op
17IM
Manne Viljamaa, Riitta Vihuri
Pakollisia ovat erikseen osoitetut tehtävät mm.
- Konekustannuslaskelma, ja yritysidea -tehtävän yrityksen kassavirtalaskelma
- Kirjaessee -tehtävä
- Asiakaspalvelun arviointi /mystery shopping
- vierailijaluennot sekä
- yritysideatehtävän esittäminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
AHOT -menettelyllä
Vierailijaluennoitsijat mm. metsäpalvelu- ja/tai -metsäkoneyrityksestä.
Yritystoiminnan perusteita -verkkotentti viikolla 41 ja 42
Kontaktiopetusta n. 135 h.
Innoevent -tapahtuma viikolla 45 (n 30h)
Itsenäinen tiedonhankinta ja tehtävien laatiminen n. 130 h
Kurssi on jaettu kolmeen PBL -sykliin.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti. Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet pintapuolisesti. Opiskelija tunnistaa, osaa määritellä ja käyttää liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteitä ja malleja.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelmaprosessin tavoitteet hyvin, vaikka tiedoissa ja taidoissa onkin jollain alueilla vielä kehitettävää. Opiskelija osaa määritellä hyvin liiketoimintasuunnitelmaan liittyviä käsitteitä ja malleja ja pystyy tekemään perusteltua analyysiä yritystoiminnasta. Opiskelijalla on valmiuksia soveltaa oppimaansa.
Tutoriaalit PBL -arvioinnin mukaisesti.
Opiskelija on saavuttanut liiketoimintasuunnitelman tavoitteet kiitettävästi. Opiskelija hallitsee kiitettävästi liiketoimintasuunnitelman aihepiirin käsitteet ja mallit. Opiskelija osaa analysoida yritystoimintaa sujuvasti ja perustellusti ja osaa kiteyttää olennaiset asiat yritystoiminnasta Busines Model Canvas -taulun avulla. Opiskelijalla on hyvät valmiudet soveltaa oppimaansa.
Opiskelija ei ole tehnyt vaadittavia osasuorituksia (kts. arviointiperusteet)
Eveliina Asikainen
Suomi
01.08.2019 - 12.06.2020
02.07.2019 - 31.07.2019
15 op
16IM
Taru Owston, Jukka Tohu, Elena Grigorova, Eija Lähteenmäki, Eeva Sundström, Jukka Suominen, Perttu Arminen, Petri Keto-Tokoi, Pasi Kuusijärvi, Eeva-Liisa Viskari, Manne Viljamaa, Pirjo Puustjärvi, Eveliina Asikainen, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Ari Vanamo
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Opetushallitus 2002. Puutuoteteollisuus osat 1 – 5
Jääskeläinen, Sundqvist 2007. Puun rakenne ja kemia
Kärkkäinen 2007. Puun rakenne ja ominaisuudet
Inkinen, Tuohi 2003. Momentti 1 Insinöörifysiikka (ei pakollinen, toimii hyvänä taustamateriaalina)
Sipi, Marketta 2009. Puutavaran mittaus
E-oppimisympäristöt KNOWPaper, KNOWPulp ja KNOWTimber (saatavissa TAMK kirjaston kautta)
Vihreä biotalous : 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta (saatavissa http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/537476/luke-luobio_59_2016.pdf?sequence=8)
Muu kurssilla osoitettu materiaali
Monimuotototeutus
- kontaktipäivinä mm. luentoja, harjoituksia, vierailuja,
- etäopiskeluna mm. etätehtäviä, raporttien laatimista, tentit.
Hyväksytty opintojakso arvioidaan asteikolla 1-5. Arviointiin vaikuttavat
- Etätehtävät 4 kpl 10 %
- Sahauslaskelma 15 %
- Raportti opintojakson kokonaisuudesta 20 %
- Fysiikka = 15 %
- Tentti = 40 %
Koska kontaktiopetusta on niukasti, niin siihen on pääsääntöisesti osallistuttava. Poissaolosta tulee ilmoittaa.
Jokaisesta tentistä ja kirjallisesta harjoitustyöstä tulee saada arvosanaksi vähintään 1.
Suomi
01.08.2019 - 31.12.2019
02.07.2019 - 06.09.2019
7 op
19AIM
Reijo Manninen, Manne Viljamaa, Reijo Virtanen, Perttu Arminen
Toteutukseen integroidaan Kirjoitusviestintä, jonka ohjeilla tehdään kurssin osatehtävänä raportti.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
3 op
0-5
Ei ole
Tuotantolaitosvierailut:
Puutuoteteollisuus: piensaha ja sahauslaskelmat, sahavierailu
Kemiallinen metsäteollisuus: mahdollinen vierailu sellu- ja/tai paperitehtaalla
Verkkotentit: sovitaan opintojakson alussa
Uusintatentit sovitaan erikseen opintojakson alussa.
Kontaktiopetus ~ 50 h, josta
Itsenäinen opiskelu ~150 h
1. lähijakso
- ed. lähijakson tehtävien purku
- kurssin johdanto
- eri tuotannonalat
- raaka-ainevaatimukset
- vierailu Ollikaisen Hirsirakenteella
- puutuoteteollisuuden jalostusprosessit ja tuotteet
2. lähijakso
- Kirjoitusviestintä
- vierailu JPJ Woodilla
- CLT -tekniikka
- Kemiallisen metsäteollisuuden prosessit ja tuotteet
- ernergiantuotanto
3 lähijakso
- Svenska
- fysiikka
- sahausdemonstraatio ja laskentatehtävä
Opintojakson sisältöjä
- Puuta käyttävä teollisuus, puutuoteteollisuuden prosessit
- Etätehtävien anto
- Fysiikan laskentatunnit, Reijo M
- Sahausharjoituksen ohjeistus, Manne
- Biotalouden tulevaisuus
- Puoliryhmittäin sahausharjoitus
- Massa ja paperiteollisuus
- Sahavierailu, JPJ Wood / Reijo V
- Puun energiakäyttö
- Etätehtävä puun energiakäytöstä
- Alustus massa ja paperinvalmistus
- Mahdollinen tuotantolaitosvierailu (jos löytyymassatehdas läheltä, joka suostuisi ottamaan meidät kylään), ellei niin sitten etätehtävien purkua/yhteenvetokeskustelua
- Tentin ohjeistus
- Raportti
Opiskelija tietää metsäteollisuuden jalostusalat sekä niissä syntyvät päätuoteryhmät, ja tietää metsäsektorin roolin Suomen kansantaloudessa.
Hän tietää Suomessa käytettävät tärkeimmät puutavaralajit, niiden tärkeimmät mitta- ja laatuvaatimukset ja eri puutavaralajien käytön eri jalostusaloilla.
Hän osaa hakea ammattialansa tietoa.
Opiskelija tietää tärkeimmät puun teolliset jalostusprosessit sekä niissä syntyvät tuotteet ja sivutuotteet.
Opiskelija tietää tärkeimpien puunjalostusprosessien vaatimukset puuraaka-aineille, ja ymmärtää miten vaatimukset näkyvät puutavaran- mitta ja laatuvaatimuksissa.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialan tietoa laatiessaan raportteja.
Opiskelija osaa laskea puuraaka-aineen käytön hyötysuhteet tärkeimpien jalostusprosessien osalta, tuotteiden ja sivutuotteiden osalta.
Opiskelija tuntee puuraaka-aineen olennaisimmat fysikaaliset ominaisuudet ja tunnistaa miten nämä vaikuttavat puun teolliseen käyttöön, ja ymmärtää miten eri tekijät vaikuttavat puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksiin.
Opiskelija tietää eri puuraaka-aineen ominaisuuksien vaikutukset lopputuotteisiin tärkeimpien jalostusprosessien osalta.
Hän osaa hyödyntää hakemaansa ammattialansa tietoa laatiessaan raportteja huomioiden lähdekritiikin ja osaa tehdä lähdeviittaukset ja lähdeluettelon.
Kun seuraavista osioista on tullut hylätty suoritus:
- On korvaamattomia poissaoloja lähiopetuksesta
- Tentistä on tullut hylätty eli alle 50% maksimipisteistä.
- Raporteista on saanut arvosanan hylätty.
Manne Viljamaa
Luonnonhoito:
Karhunruohosta sudenmarjaan metsäkasviopas, Veli Haikonen, Seppo Vuokko ja Markku Meriluoto, TAPIO
Kasvintunnistusopas (esim. Suomen ja pohjolan kasvit, Bo Nylén, Wsoy)
Liito-orava ja metsän käsittely, TAPIO 2004
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, Markku Meriluoto ja Timo Soininen, TAPIO
Talousmetsien luonnonhoito – metsäammattilaisen käsikirja, TAPIO 2009. Uusittu painos 2015, joka löytyy myös työoppaana verkkojulkaisuna.
Metsätalous ja vesiensuojelu, Metsäteho, soveltuvin osin
Petolinnut ja metsätalous, Kontkanen&Nevalainen 2002
Lainsäädäntö soveltuvin osin: Mm
Metsäoikeus, Matti Kivilinna 2015 ja Metsäsäädökset, Matti Kivilinna 2016.
Hyvän metsänhoidon suositukset
Puukauppa:
Maisematyölupa kaavoitetuilla metsäalueilla, Tenhola, 2002 TAPIO
Metsäteknologian perusteet, Jori Uusitalo, Metsälehti kustannus, soveltuvin osin
Näin se on: Metsänomistajan lakiopas, Kiviniemi M., 2011
Matti Kiviniemi 2006: Puukauppa , valmistelu, sopimus, puutavaran mittaus, soveltuvat osat
Maastotaulukot
Tapion taskukirja, soveltuvat osat
Puunkorjuu:
Metsäteho Oy:n Puuhuolto-opas, http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas
Metsätehon muut oppaat (mm. Puunkorjuun suunnittelu 2005, säästöpuut -esite, rantametsien käsittelysuositus, ojitusalueiden puunkorjuu) – löytyvät Metsätehon sivuilta (www.puuhuolto.fi)
Muu luennoilla osoitettu materiaali
lähiopetus, yhteistoiminnallinen oppiminen, harjoitustyöt, tentti, ongelmalähtöinen opiskelu, itsenäinen opiskelu
Arviointiin vaikuttavat:
Kasvio 15 %
Puukaupan osuus 20 % (tentti)
Näyttökoe maastossa 30 % (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset) puunkorjuun suunnittelun harjoitukset)
Puukaupan ja korjuunsuunnittelun leimikkomaastotöistä tulee palaute toimeksiantajalta ja ryhmä antaa jäsenilleen vertaisarvioinnin. 15 %
Tutoriaalityöskentely 20 %
Kurssiin kuuluvia muita harjoituksia ovat: puustonarviointiharjoitus, puukaupan palvelut -tehtävä, raportoitu vierailu puukauppa-asiantuntijan luona sekä Puuvirtaharjoitukset. Tehtävät voivat vaikuttaa arvosanaa korottavasti ja niiden laiminlyönti alentavasti.
Läsnäolopakollisia ovat ryhmässä tehtävät harjoitustyöt sekä vierailut ja vierailijaluennot.
Suomi
19.08.2019 - 13.10.2019
20.07.2019 - 26.08.2019
13 op
18IM
0 - 35
Petri Keto-Tokoi, Pirjo Puustjärvi, Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Toteutus alkaa maanantaina 19.8.2018 klo 10:15 kurssin esittelyllä. Ensimmäisellä viikolla käydään läpi metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä ja niiden tunnistamista sekä luonnonhoitoa Petri Keto-Tokoin johdolla. Ensimmäisen viikon sisältö kuuluu myöhemmin tentittäviin asioihin.
Ensimmäinen sykli käsittelee puukauppaa ja toinen puunkorjuun suunnittelua.
Omat tietokoneet mukaan sisätunneille.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
Keskusteltava vastuuopettajan Manne Viljamaan kanssa.
Harjoitustyöt tehdään todellisille puukaupan ja puunkorjuun kohteille, jotka saadaan yritysyhteistyökumppaneilta. Vierailut/ vierailijaluento puukaupassa metsäyhtiöön ja Mhy:een.
Puukaupan tentti 13.9. klo 9.00
Lopputentti on näyttökoe maastossa 8.10. (sisältää puukaupan, puunkorjuun suunnittelun ja luonnonhoidon osaamiset). Maastokokeeseen liittyy verkkotenttiosuus, joka tehdään seuraavana päivänä 9.10.
Uusintatenttipäivät syyslukukaudella 2019 ovat metsän yhteisinä uusintakoepäivinä. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen uusintapäivää vastuuopettajalle.
Lähi- ja maasto-opetus n. 155 h, itsenäinen työskentely n. 160 h.
Puukauppatavat, puukaupan vaiheet, puunmyyntisuunnitelman laatiminen, leimikon puumäärän arvioiminen, puukaupan tekeminen ja hinnoittelu, puukaupan ja puunkorjuun kannalta keskeisimmät lait, sertifiointikriteerit ja suositukset talousmetsissä, erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonhoito puunkorjuukohteilla, luontolaadun arviointiharjoitus, korjuun suunnittelu ja työsuojelu, GPS-laitteiden hyödyntäminen korjuun suunnittelussa, korjuun ketjutus, ja vesiensuojelutoimenpiteet puunkorjuussa ja korjuujäljen arviointi.
Kurssin ohjelma julkaistaan Lukkarissa
Kurssi on jaksotettu kahteen sykliin: 1) Puukauppa ja 2) puunkorjuun suunnittelu. Ympäristöasioiden opiskelu on integroitu kummallekin syklille ja ko. asioiden opetus on pääosin puukaupan syklissä aloitusviikolla ja opittua sovelletaan myös korjuun suunnittelussa.
Opiskelija osaa kertoa pääasiat luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Opiskelija ei kuitenkaan osaa kurssin sisältöön liittyviä asioita syvällisemmin, ei osaa nähdä niiden yhteyksiä toisiinsa osana puunhankinnan kokonaisuutta eikä osaa tehdä asioita käytännössä. Opiskelija osoittaa osaavansa pääasiat saavuttamalla vähintään 50 % näiden asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoitustehtävistä. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa jonkin verran epäolennaisia kasveja, kuvat ovat laadultaan heikohkoja ja kasviossa on jonkin verran lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa hyvin luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän näkee asioiden yhteyden toisiinsa ja osana puunhankinnan kokonaisuutta sekä osaa tämän lisäksi soveltaa hallitsemaansa tietoa käytännössä mm. osaamalla itsenäisesti kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla itsenäisesti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, selviytymällä itsenäisesti tai työparin/ pienryhmän kanssa leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää työparin/ pienryhmän kanssa apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa hyvän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 70 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista. Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioonsa pääosin olennaisia lajeja, lajit on mahdollista tunnistaa hyvin kuvilta, ja kasviossa sallitaan muutamia lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Opiskelija osaa kertoa yksityiskohtaisesti luonnonhoitoon, puukauppaan ja puunkorjuun suunnitteluun sisältyvistä asioista mm. metsän arvokkaista elinympäristöistä ja metsäluonnonhoidosta, puukauppatavoista, puukaupan markkinoinnista, puun hinnoittelusta ja leimikon puustomäärän arvioinnista sekä korjuun suunnittelusta. Hän osaa tämän lisäksi soveltaa itsenäisesti hallitsemaansa tietoa mm. osaamalla kartottaa maastossa leimikolla olevat luontokohteet, arvioimalla tarkasti poistettavan puuston puutavaralajeittain, osaamalla täyttää puukaupan asiakirjat, hinnoitella puukaupan, selviytymällä itsenäisesti leimikon rajauksesta ja suunnittelemalla leimikon puunkorjuuta varten. Hän osaa myös käyttää itsenäisesti apuna paikkatiedon hallintaan liittyviä laitteita ja ohjelmistoja työtehtävissä, joissa niistä on apua.
Opiskelija osoittaa osaavansa kiitettävän arvosanan edellyttämän tason olemalla aktiivisesti mukana luennoilla ja maastoharjoituksissa ja saavuttamalla vähintään 90 % asioihin liittyvistä tenttikysymyksistä ja harjoituksista.
Kasvion osalta opiskelija on valinnut kasvioon edustavia lajeja, kuvat ovat laadukkaita ja kasviossa ei ole lajintunnistus- tai lisätietovirheitä.
Jos opiskelijalla jää suorittamatta tai hän saa hylätyn jostakin pakollisesta arvioitavasta osiosta, hän saa koko kurssista hylätyn.
Perttu Arminen
Kirjallisuus:
Metsäkoulu / Satu Rantala (toim.) 2011 (vanhemmatkin painokset kelvollisia)
Metsäteknologian perusteet / Jori Uusitalo, 2003
Hyvän metsänhoidon suositukset / [julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio], 2007.
Verkkoaineistot:
Metsätehon puuhuolto-opas:http://www.metsateho.fi/kattava-sahkoinen-puuhuolto-opas/
tai http://www.metsateho.fi/puuhuolto-opas-vanha
Lähiopetus, vierailut, harjoitukset, harjoitustyöt, verkko-opiskelu, virtuaaliaharjoitus (puuvirta)
Kurssi arvioidaan tehtävien ja verkkotentin perusteella.
Suomi
04.11.2019 - 21.12.2019
23.09.2019 - 04.10.2019
5 op
19AIM
Antti Kovettu, Reijo Virtanen, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Verkkotentti viimeisen lähipäivän jälkeen 1.-3.11.2019.
Lähiopetus: luennot ja harjoitukset 25 h
Exkursio korjuutyömaalle 4 h
Itsenäinen opiskelu 105 h
Opiskelija tuntee puunhankinnan vaiheet pääpiiteittäin. Opikelija tietää leimikkosuunnitelman. Osaa valita poistettavia puita harvennushakkuilla.
Opiskelija tuntee puunhankinnan prosessin vaiheineen ja ymmärtää kuinka puunhankinnan kustannukset muodostuvat.
Opiskelija tietää kuinka leimikkosuunnitelmaa käytetään puunhankinnan työvälineenä.
Opiskelija hallitsee hyvin puunhankinnan kokonaisprosessin vaiheineen ja tietää kuinka kustannukset hankintaketjussa muodostuvat. Opiskelija osaa tehdä leimikkosuunnitelman hakkuutyömaalle. Opiskelija osaa valita poistettavat puut harvennushakkuilla huomioiden laaja-alaisesti puuston ominaisuudet.
Opiskelija ei osallistu lähiopetukseen. Opiskelija ei ole tehnyt osoitettuja tehtäviä tai niiden sisältö on laadultaan heikko. Opiskelija ei ole osallistunut tenttiin. Puunhankinnan kokonaisprosessin hallinnassa on vakavia puutteita.
Jukka Tohu
Suomi
07.01.2020 - 22.05.2020
11.11.2019 - 06.01.2020
10 op
17AIM
Jukka Tohu, Metsätalous Virtuaalihenkilö, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Jukka Tohu
Oppimateriaalit ja kirjallisuus kerrotaan opintojakson Tabula työtilassa
Pbl (tutoriaalit, luennot, harjoitukset, tehtävät, vierailut/vierailijat ym)
Opintojakson suorittaminen vaatii hyväksytyn arvosanan jokaisesta osasuorituksesta. Eri osasuorituksien painoarvot ovat seuraavat:
- tentit 30 % (välitentti 10 %, lopputentti 20 %)
- harjoitukset 40 % (esitys 5 %, kirjallisuuskatsaus 25 %, excel- ja Puuvirta harjoitukset 10 %)
- tutoriaalit ja aktiivisuus 30 %
Pakollisia osuuksia ovat vierailut, vierailijaluennot, harjoitustyöt, esitykset. Pakollisissa on oltava läsnä vähintään 70 %.
Jos pakollisia harjoituksia ei tee ilmoitetussa aikataulussa, niin tämä vaikuttaa laskevasti opintojakson arvosanaan.
Suomi
01.10.2019 - 20.12.2019
19.03.2019 - 01.09.2019
10 op
16IM
Jukka Tohu, Antti Kovettu, Reijo Virtanen, Ari Vanamo
1. syklin harjoitukset ovat seuraavat:
- Puuvirta harjoitukset (puukauppa, korjuu, kaukokuljetus, puunhankinnan ketju)
- Katkonnanohjausharjoitus Ponssen OptiOffice ohjelmalla
- Kirjallisuuskatsaus
- Wood Supply Game
2. Syklin harjoitukset ovat PBL-syklin lisäksi seuraavat:
- Puutase harjoitus
- Vuosisuunnittele harjoitus
- Lukupiiri johtamiseen liittyen
- Luentoihin, harjoituksiin, vierailijoihin/vierailuihin ja annettuun materiaaliin liittyvä verkkokeskustelu
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Vierailuja/vierailijoita puunhankinnan eri organisaatiosta
Välitentti 12.11.
Lopputentti 13.12.
Uusintatentit välitentti osalta 2.12. ja 17.12. Loppuntentin osalta 17.1. ja 7.2.
Luentoja n. 60 h
harjoituksia itsenäisesti ja ohjatusti n. 50 h
Vierailuja/vierailijoita n. 30 h
Itsenäistä opiskelua n. 120 h
Kaksi Pbl-sykliä:
1.Puunhankinnan operaatiot ja niiden johtaminen vko 40~46
2.Puunhankinnan suunnittelu vko 46~51
Kummassakin syklissä harjoituksia mm. Puuvirta oppimisympäristössä. Harjoitusten palautus opintojakson aikana.
Kirjallisuuskatsaus tehdään opintojakson ensimmäisen syklin aikana
Lukupiiri johtamiseen liittyen viikolla 47 ja 48
Opiskelijat laativat esityksen ja siihen liittyvän taustamateriaalin jostain puunhankinnan aihepiiristä. Esitykset pidetään viikoilla 49 ja 50.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät pääsääntöisesti annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden oleellisimmat ominaispiirteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia ja arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa.
Opiskelija suorittaa opintojaksolla annetut tehtävät annetussa aikataulussa. Harjoituksissa ja tenteissä hän osoittaa tietävänsä suomalaisen puunhankinnan vaiheet ja niiden ominaispiirteet sekä ohjaustarvetta aiheuttavat haasteet ja kehittämiskohteet, sekä viimeaikoina tehdyt ratkaisut kehittämiselle.
Hän osoittaa osaavansa tehdä puunhankinnan eri vaiheiden suunnitelmia, arvioida suunnitelmien käyttökelpoisuutta ja muokata suunnitelmia tarvittaessa toimivammaksi.
Hän osoittaa tutustuneensa opintojaksolla osoitettuihin oppimateriaaleihin ja pystyy hyödyntämään lukemaansa, ja lisäksi hän osoittaa oman tiedonhakunsa avulla laajentaneensa osaamistaan puunhankinnan eri osa-alueista.
Opiskelija ei palauta opintojakson pakollisia harjoituksia
Opiskelijan ei saa hyväksyttyjä osasuorituksia eri arviointiosuuksista.
Opiskelija ei ole tutustunut opintojaksolla osoitettuihin materiaaleihin.
Suomi
01.08.2019 - 31.12.2019
02.07.2019 - 06.09.2019
3 op
19AIM
Manne Viljamaa, Reijo Virtanen, Perttu Arminen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Ari Vanamo
Suomi
07.01.2020 - 30.04.2020
02.12.2019 - 14.01.2020
2 op
18IM
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Ari Vanamo
Suomi
07.01.2020 - 30.04.2020
02.12.2019 - 14.01.2020
2 op
18IM
Katri Kallinen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
0-5
Ari Vanamo
Suomi
09.03.2020 - 08.05.2020
08.02.2020 - 08.03.2020
3 op
19IM
Jukka Suominen
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Jukka Tohu
Suomi
07.01.2020 - 13.03.2020
08.12.2019 - 06.01.2020
7 op
16IM
Jukka Tohu, Eeva Sundström
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Jukka Tohu
Suomi
02.03.2020 - 22.05.2020
11.11.2019 - 22.02.2020
7 op
17AIM
Jukka Tohu, Eeva Sundström
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
0-5
Manne Viljamaa
Uusitalo Jori. Metsäteknologian perusteet. 2003
Persson, Per-Erik. Korjuuketjun työt, osat 1 ja 2. 2009
Kokkarinen, Jenni(toim.). Koneellinen puunkorjuu - Hallitusti hyvään tulokseen. 2012
Metsäteho: Puuhuolto-opas ja tuloskalvosarjat (http://www.metsateho.fi/)
Koneiden käyttö- ja huoltokirjat
Muu kurssilla osoitettu luentomateriaali
Deeren verkko-oppimismateriaali
Metsäkoneiden käyttö- ja huolto -oppaat
lähiopetus (luennot/demot), opetussimulaatiot ja -pelit/harjoitukset,raportti kenttätyöskentelystä
Simulaattoritehtävät:
- Ponsse forwarder game tehdään itsenäisesti (S)
- tehtävä 1 (Hakkuu ja ajo)tehdään itsenäisesti (5 pistettä,
- tehtävät 2 (aptin muokkaus+kuljettajasäädöt) ja 3 (mittauskalibrointi) tehdään pienryhmissä tai itsenäisesti (10+10 pistettä)
Simulaattoritehtävien tulokset vaikuttavat arviointiin 20 %
Raportti simulaattoritehtävistä ja korjuun ja huollon intensiiviviikosta vaikuttavat arviointiin 30 %
Tentti 50 %.
Suomi
Englanti
07.10.2019 - 20.12.2019
02.05.2019 - 06.10.2019
5 op
16IM
17IM
17AIM
0 - 20
Manne Viljamaa, Metsätalous Virtuaalihenkilö
Toteutus englanniksi. Opetus metsäkoneilla toteutetaan kahden päivän jaksoissa marras - joulukuussa.
Osallistuminen konepäiviin edellyttää työturvallisuuskoulutukseen osallistumista.
Simulaattoritehtävät 1 ja 2 on oltava tehtynä ennen konepäiviä.
Kurssilla sovelletaan PBL -oppimismenetelmää (johdanto ja henkilökohtaiset oppimistavoitteet).
Kurssilla käytettävä metsäkonesimulaattori on päivitetty uusimpaan versioon (Harsi4) ja tehtäviä on mahdollista ajaa 3D -ominaisuudella.
Metsätalouden koulutus
Metsätalouden tutkinto-ohjelma
TAMK Pääkampus
1 op
2 op
0-5
Kuljettajakoulutus ja työkokemus huomioidaan soveltuvin osin. Osaaminen varmistettava: apteeraustiedostojen luonti, koneen säätäminen, tehokkaat työskentelytavat ja kuljettajan osaamisen kehittäminen, mittalaitteen kalibrointi
Vierailu metsäkonevalmistajalla tai koneyrittäjän hallilla (huollot)
Käynti korjuutyömailla
Käytännön hakkuu- ja ajoharjoitus aidolla työmaalla
joulukuussa
Lähiopetus 30 h
Itsenäiset harjoitukset 12 h
Intensiiviviikko 24 h
Itsenäinen muu opiskelu 70 h
Luennot ja simulaattoridemot lukujärjestyksen mukaan.
Simulaattoritehtäviä simulaattorityöpajoissa tarvittaessa ohjatusti sekä muina aikoina itsenäisesti simulaattoriluokan ollessa vapaana (1 ja 2 oltava tehtynä ennen koneviikkoa 48), viimeinen ennen tenttiä).
Lopputentti dd.mm ?
Raportin palautus viimeistään 18.12.
Palaute viimeistään 20.12.
Opiskelija saavuttaa osan kurssille asetetutuista oppimistavoitteista. Hän osaa analysoida metsäkoneiden käyttöä ja ohjata koneen huoltoja. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja osallistumisella. Opiskelija hallitsee pääosin kurssin asiasisällön.
Opiskelija saavuttaa pääosin kurssille asetetut oppimistavoitteet. Hän osaa analysoida ja kehittää metsäkoneiden käyttöä ja huoltoja. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja osallistumisella. Opiskelija hallitsee kurssin asiasisällön pääosin ja pystyy perustelemaan jonkin verran valitsemiaan ratkaisuja.
Opiskelija saavuttaa kurssille asetetut oppimistavoitteet. Hän osaa analysoida ja kehittää metsäkoneiden käyttöä niin, että kuljettajan ja koneen toiminta on tehokasta ja taloudellista. Opiskelija osoittaa osaamisensa simulaattoritehtäviensä analysoinnilla, tentillä, raportilla ja aktiivisella osallistumisella. Opiskelija hallitsee kurssin asiasisällön kiitettävästi ja pystyy perustelemaan monipuolisesti valitsemiaan ratkaisuja.
Opiskelija ei ole osallistunut pakollisiin suorituksiin (jokin on suorittamatta)
- simulaattoritehtävät
- työturvallisuuskoulutus
- konepäivät
- huoltopäivä
- raportti
- tentti
Koulutusohjelmaan ei ole liitetty toteutuksia.
Metsätalousinsinööri (AMK), NQF 6
Ammattikorkeakoulun yleiset pääsyvaatimukset, ks. TAMKin www-sivut.
Opiskelijan on mahdollista saada tunnustusta aiemmin hankitusta osaamisestaan.
Katso TAMKin yleiset AHOT-ohjeet
Opetussuunnitelman mukaisten opintojen suorittaminen ja niitä vastaavan osaamistavoitteiden saavuttaminen.
Lisätietoja: TAMKin tutkintosääntö ja ammattikorkeakoululaki.
TAMKin tutkintosääntö
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Tutkinto on ammatillisesti suuntautunut Bachelor-tason korkeakoulututkinto.
Tutkinto vastaa Suomen kansallisen tutkintojärjestelmän ammattikorkeakoulututkinnolle asettamia kriteereitä sekä tutkintojen ja muun osaamisen eurooppalaisen viitekehystä.
Ammattikorkeakoululaki ja asetus ammattikorkeakouluista
Koulutuksen keskeiset osaamistavoitteet ovat: metsän ymmärtäminen ekosysteeminä, puustotietojen mittaaminen ja arviointi, paikkatiedon hyödyntäminen,metsänhoitoon ja puunhankintaan liittyvien suunnitelmien ja ratkaisujen tekeminen, metsänomistuksen kokonaisuuden hahmottaminen ja metsänomistajien kanssa toimiminen. Metsätalouden yritystoiminnan tunteminen ja projektiosaaminen.
Ensimmäisen vuoden opinnoissa saadaan kuva metsästä ekosysteeminä ja opitaan metsänhoidon periaatteet. Samalla tutustutaan puunkorjuun perusasioihin ja opitaan mihin kaikkeen puuta käytetään ja millaisia vaatimuksia puuraaka-aineelle eri tilanteissa asetetaan. Toisen vuoden aikana perehdytään tarkemmin puunkorjuuseen ja puunkorjuun suunnitteluun. Myös metsäbioenergia-asiat tulevat tutuksi. Lisäksi tutustutaan metsän merkitykseen yhteiskunnassa ja opitaan käyttämään paikkatietoa. Toisena vuonna perehdytään lisäksi metsänhoidon taloudellisiin näkökulmiin ja vaihtoehtoisiin ratkaisutapoihin ja opitaan laatimaan ja päivittämään tilakohtainen metsäsuunnitelma.
Kolmannen vuoden sisältö painottuu liiketoimintaosaamiseen ja metsänomistajien kanssa toimimiseen. Opitaan projektitoiminnan periaatteet ja tehdään yhdessä muutaman muun opiskelijan kanssa työelämälähtöinen projekti osana opintoja.. Kolmannen ja neljännen lukuvuoden välillä siihen asti opittuja asioita sovelletaan harjoittelujaksolla. Neljännen vuoden aikana syvennetään osaamista puunhankinnan, metsänhoidon ja metsätietojärjestelmien osalta. Neljäntenä vuonna tehdään myös opinnäytetyö.
Metsätalousinsinöörit toimivat esimerkiksi metsien hoidon suunnittelijana ja toteuttajana, metsävaratiedon kerääjänä, suunnittelu- ja esimiestehtävissä puun ostossa, korjuussa ja kaukokuljetuksessa sekä metsänomistajien neuvonnassa.
Vastavalmistuneet työllistyt usein aluksi projektiluonteisiin tehtäviin. Työpaikkoja on niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla esimerkiksi metsäteollisuusyrityksissä, metsänhoitoyhdistyksissä, Suomen metsäkeskuksessa ja Metsähallituksessa. Osa metsätalousinsinööreistä voi toimia myös itsenäisinä metsäpalveluyrittäjinä. Tyypillisiä metsätalousinsinöörin tehtävänimikkeitä ovat metsäneuvoja, metsäasiantuntija, metsäpalveluasiantuntija, kenttäesimies, operaatioesimies, hankintaesimies, metsäasiakasvastaava, operaattori, suunnittelija, projektiassistentt
Metsätalousinsinöörin tutkinnon suorittaneet voivat hakea luonnonvara-alan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistoon metsäalan maisteritutkintoon. Ylempään AMK-tutkintoon voi hakeutua, kun on ollut vähintään kolme vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen
Suoritusten arvioinnissa käytetään pohjana TAMKin yleisiä arviointikriteereitä.
Linkki
Tarkemmat kriteerit löytyvät opintojen toteutussuunnitelmista.
Opintojen suorittaminen ja osaamistavoitteiden saavuttaminen opetussuunnitelman mukaisessa laajuudessa.Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, josta perus-ja ammattiopintoja 180, vapaasti valittavia opintoja 15, harjoittelua 30 ja opinnäytetyö 15 opintopistettä.
4- vuotinen koulutus, 240 opintopistettä.
Opetussuunnitelman laatimisprosessin aikana on saatu kehittämisehdotuksia metsätalouden koulutuksen neuvottelukunnalta, jossa on jäseninä työelämän edustajia. Myös äskettäin valmistuneita alumneja on hyödynnetty opetussuunnitelman valmisteluvaiheessa.
